LeMans mkII kokemuksia/kysymyksiä

[Samppa]

Talven huoltoa aloiteltu, olishan tämänkin voinut aiemmin tehdä eikä vasta keväällä
Nyt ekaksi takahaarukka irti kardaanin suojakumin vaihtoa varten, siinä on selviä murtuman alkuja.
No tietenkin sieltä löytyi muutakin sanomista..
-toinen swingin laakereista pykältää.
-Perän pinjonin laakerissa tuntuvä välys pituussuunnassa ja myös sivusuunnassa. Eli vähän isompi homma tulee sen kanssa.
Ehkäpä laitan alkuun toisen perän kiinni, siinä moista ei tunnu.

[TunturiTT]

Nythän näyttää, että ainakin Keski-Suomessa kevään alkaminen on ottanut aikalisän.

[egon]

Jos pinjoniakselin laakerissa on ollut välystä jo pitempään, se syö myös spoorit akselista, joten voi olla, ettei perää saa uudelleen hyvään iskuun pelkästään laakerit kiristämällä. Shimmamalla se kuitenkin on kotikonstein tehtävissä jos akseli on muuten suunnilleen kunnossa. Oikea hammaskosketus pitää etsiä värin kanssa. Jos hampaat ovat kulahtaneet kärjistä niin oikein hyvää kosketusta ei välttämättä enää löydy. Se voi kylläkin aiheuttaa vain ääntä perään lisää, mutta silti pelittää kymmenet tuhannet ihan hyvin. 

[motomatti]

Tässä hieman vinkkiä osista: http://www.motomatti.fi/2015/01/guzzin-ison-peran-katselmus.html

Juuri niistä tärkeistä vaiheista ei ole kuvaa koska kädet ovat silloin öljyiset. Vasta kootuista osista on kuvaa: http://www.motomatti.fi/2015/01/guzzin-ison-peran-kokoonpano.html

Tärkein asia on ison ja pienen lautaspyörän hammastuksien keskinäinen suhde: välys ja kosketuspinnan sijainti hampaissa. Toiseksi tärkein on pinionakselin laakeroinnin välys tai oikeastaan välyksettömyys. Säätöhomman aikana voi joutua purkaan ja kokoamaan rakenteet useampaan kertaan. Pitää muistaa että lautaspyörän osalta tiivisteiden paksuus vaikuttaa hammaskosketukseen.

Väripastan käyttö on ehdottoman tärkeää oikean kosketuskohdan löytymiseksi.
Korjaamokäsikirjassa on selkeä kuvilla varustettu ohje homman suorittamiseksi. Lisäksi, yleensä, tarvitaan eri vahvuisia shimmejä eri kohteisiin: lautaspyörän sijainnin säätö, pinionpyörän sijainnin säätö ja pinionakselin laakereiden keskinäisen välyksen säätö.

Pitää myös muistaa että oikeita asentoja lautaspyörien suhteen on vain yksi.

Kaikki laakerit ja molemmat kumitiivisteet kannattaa vaihtaa kun kerran perä on avattu ja on kyse pitkään käytetystä osasta. Säästyy uudelta purkamiselta. Tiivisteitä vasten tulevat metallipinnat kannattaa karhentaa. Kiillottuneet "urat" pois.

Tässä oheistoimintaa: http://www.motomatti.fi/2013/06/cali-kolmosen-ruosteinen-kardaani.html

[egon]

Juu, täysremontissa on enempi hommaa ja selvästi enemmän kulujakin. Pelkkä laakerin kiristys saattaa riittää jos välys ei ole vielä kovin suuri. Kosketuksen saa testattua kun pinionin on ensin shimmanut välyksettömäksi. Pyörän aksiaalista asemaa voi sen jälkeen hakea kokeilemalla. Mitä itse olen laakeria joskus tiukannut, niin lautaspyörään en ole kajonnut ja oikea kosketuskuvio on löytynyt helposti. Nuo hammaspyörät on tehtaalla sovitettu pariksi, joten jos pinioni on vaihtokunnossa niin vaihtoon menee sitten molemmat.  Yhden kerran olen vaihtanut molemmat ja silloin oli lautaspyörä erittäin hyväkuntoisen näköinen ja sen vaihto tuntui sikäli hiukan turhalta.

[motomatti]

Juu, täysremontissa on enempi hommaa ja selvästi enemmän kulujakin. Pelkkä laakerin kiristys saattaa riittää jos välys ei ole vielä kovin suuri. Kosketuksen saa testattua kun pinionin on ensin shimmanut välyksettömäksi. Pyörän aksiaalista asemaa voi sen jälkeen hakea kokeilemalla. Mitä itse olen laakeria joskus tiukannut, niin lautaspyörään en ole kajonnut ja oikea kosketuskuvio on löytynyt helposti. Nuo hammaspyörät on tehtaalla sovitettu pariksi, joten jos pinioni on vaihtokunnossa niin vaihtoon menee sitten molemmat.  Yhden kerran olen vaihtanut molemmat ja silloin oli lautaspyörä erittäin hyväkuntoisen näköinen ja sen vaihto tuntui sikäli hiukan turhalta.

Tuo hammaspyörien keskein paritus tulee usein vastaan. Myös vaihteiston rattaiden osalta. Mutta onko kukaan tutkinut väitteen alkuperäisyyttä?
No, minäpä olen. Asialla on perää silloin kun rataspari on hiottu pariksi koneistuksen jälkeen. Molemmat hammaspyörät siis sovitetaan toisiinsa kevyellä hionnalla. Se oli silloin joskus.

Nyt hammaspyöräpari ei ole pari vaan tiettyjen toleranssien sisällä olevia osia jotka vain laitetaan yhteen ja kuluttaja tekee hiontayön. Tiedättehän: sisäänajon jälkeen vaihdetaan "oikeat" öljyt rattaiden mukavuudeksi. Hionta on siis ulkoistettu.
Siksi nykyrattaat ovat jo riittävän tarkkoja sinällään eikä niitä kummemmin sovitella.

Jos laittaa eriparihammaspyörät kavereiksi keskenään (Uusi vanhan kaveriksi.) niin käy kahdella lailla: hioontuvat hyviksi keskenään tai kuluvat hyvin nopeaan. Riski on lähinnä siinä että niiden vaihtaminen kohteeseen, perään tai vaihteistoon on isohko asia sillä silloin on purettava muutakin. Kaikki riskit huomioiden on parasta laittaa aina "paritetut" rattaat. Vaikka ne vasta aloittavat kulumisen pariksi.

Nuukana olen sekoitellut eri vaihdelaatikoiden rattaita ristiin ja kyllä niillä ajaa. Sen verran kuin vanhoilla pyörillä nyt yleensä tulee ajettua.

[Samppa]

Ei löytynyt huoltokirjanpidosta mainintaa, että Lemansin perään olisi vaihdettu rattaita tai laakereita. Öljyt ja molykote A joka vuosi.
SP:n perästä sen sijaan löytyi maininta vuodelta 2007, että "vaihdettu laakerit ja stefat, shimmattu pieni ratas". Tämän jälkeen on ajettu max 10tkm.
Perästä ja sen korjauksista löytyy paljonkin tarinaa tältäkin foorumilta, se on hienoa!

[egon]

Vaihdelaatikon evolventtipyörät ovat varsin sietosia toisilleen ja esim. viitosrattaan vaihto vanhaan lootaan ei aiheuta heti mitään komplikaatioita. Pitemmässä juoksussa viitonen saattaa alkaa kuitenkin kollottamaan nopeammin kuin alkuperäinen pyöräpari. Minusta sama nyrkkisääntö toimii myös perävaihteelle, koska se ei ole hypoidipyörästö, vaan viistohampainen kulmavaihde, jossa ei tapahdu hypoidipyörästölle tyypillistä kosketuspintojen hampaan suuntaista liukumista. Oikea kosketuskuvio on kuitenkin tarpeen, ettei hampaiden kylkiin tule liian suuria pintapaineita. Kun aikoinaan tilasin osat Moto-Italiasta, niin jäin silloin siihen käsitykseen, että varaosat myytiin vain pareittain. Parisataatuhatta niillä on nyt tultu.

[TunturiTT]

Ainakin Dinset sun muut myyvät kyllä pareina. Yleensä suositus on vaihtaa molemmat.

[Samppa]

Pääsinpä taas ajoon tämänkin kanssa, hyvin pelaa lukuunottamatta tuota keulan hytkymistä joka senkun pysyy vaan.
Kaasarit vielä purin, putsailin ja kasasin uusilla tiivisteillä. Syykin löytyi yhteen ongelmaan: tyhjäkäynniltä kaasua reilummin avatessa oikea puoli yskähteli. Pumpun säätöhän siellä oli melkein kiinni, alle kierroksen auki. Vasen puoli oli 2 kierrosta auki. Laitoin nyt molemmat kolme kierrosta auki , mielummin liikaa kuin liian vähän. Ei yski enää, mutta synkkaus pitäisi vielä tehdä.
Purin jo keulaakin sen verran, että sain tsekattua ja rasvattua ohjauslaakerit. Ylempi sitten menikin vaihtoon, jotain jälkiä löytyi kooleista. Alemmassa ei näkynyt mitään vikaa, joten jätin alkuperäisen. Sen vaihtokin on isomman työn takana.
Kiristystä sen verran, että ohjaus menee hieman nahkeaksi ja siitä hieman takaspäin. Kasatessa laitoin kunnon jäykät vaseliinit peltiseen yläkuppiin, jos estäisi likaantumista.

[Samppa]

Eilen tuli ajoa reilut 200km ja tänään 160km.
Alkoihan se jo eilen sammuilemaan kuumana risteyksissä, ei vaan pysynyt tyhjäkäynnillä. Tiesinkin että kaasarit täytyy säätää ja synkata.
Illalla letkut kiinni ja säätämään. Seokset kohdilleen (2 kierrosta auki), öljypatsas tasalle ensin luisteille ja sitten vaijerin säätö. Ai kun kävi nätisti 1200rpm, ja hyvin pysyi tasalla kaasullakin.
No tänään taas kuumana sammui risteykseen, ei jaksanut käydä vaan hiipui sammuksiin. Eipä sitten lähtenyt käyntiinkään: startti sanoin vaan naks-naks. Ihme kyllä, sain työntämällä käyntiin. Hieman tuli kuuma siinä hommassa..
Tuli hyvä syy ruuvata uusi Aviamo (Valeon kopio) kiinni, joka oli kyllä tarkoitettu toiseen koneeseen.
Ehkä se ei vaan tykkää kuumista keleistä 

[motomatti]

Kaksi asiaa jäi kiinnostamaan: Keulan hytkyminen ja Aviamon toiminta?
Varaosaksi olen katsellut Aviamoa mutta toistaiseksi olen käyttänyt Boschia tai Valeota.

Aviamo lienee, ainakin ulkonäön osalta, Valeon kaltainen. Millaista laatua on sen sisällä en vielä tiedä. Kertokaa kokemuksista.

Onko keulan hytkymiselle selvä syy: pinnat löysällä/vanne kiero/epäkeskeinen, laakerivika, rengasvika, ohjauslaakeri liian tiukka/väljä/rikki, keulan vaimennusteho heikko, tai jokin muu kuten takahaarukan laakeroinnissa välystä.

[Makestain]

jos startti sanoo "naks-naks" onko vika startissa? jos kuumana ei käy onko vika hengityksessä tai polttoaineseoksessa?

[FOT]

...kuumana sammui risteykseen, ei jaksanut käydä vaan hiipui sammuksiin.

Kaasareiden alapuolella (imu) olevat kanavat kannattaa rassata puhtaaksi, kuten myös tyhjäkäynti säätöruuvi ja kanava. Toissa kesänä ko. toimenpiteet auttoivat LM1:een.
Tietotaidosta kiitokset Jussille ja Pekalle.

T,
Jukka

Ps. LM1:llä tänään 450km ja JZR:llä tonni on jo puhki - una forza cilindro rotondo

[TunturiTT]

Myös korkea bensan pinta voisi tehdä tuota. Mutta ne lienee tarkastettu?