Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Tammikuu 16, 2021, 00:27:01 ap
-
Autopuolella on menossa kova vouhkaus sekä lainsäätäjien että kuluttajienkin puolella sähkökulkuneuvoista.
Varsin vähän on mp-puolella valikoimaa. Omalta osalta on sähkö-mp-proggikset noin viiden vuoden takaa. Toki sähköpyörä syntyy ja kulkeekin kohtuudella mutta ei sillä ihmeemmin matkaa tehdä. Sama vaiva pätee moniin sähköautohin. En toistaiseksi pääsisi päivän aikana edes mökille. Mielenkiinnolla odottelen koska tulee markkinoille sähkö-mp jolla pääsee 500 km kertalatauksella varman päälle. Yksi suurimmista mp-valmistajista juuri luopui sähkömoottoripyörien kehittämisestä.
Saattaa mennä polittiikkapuolelle mutta koskee mp-osastoakin: perinteisten polttoaineiden hintaa nostetaan, toistaiseksi ehkä, siksi että kansalaiset suosisivat sähköä. Taannoin tein itselleni etanolitoimisen moottoripyörän. Miten kävi: kohta talous tuli vastaan sillä etanoli kallistui sen verran että suurempaa iloa ei siitä ollut vaikka paransin moottorin hyötysuhdetta ahtimella. Meni siis rimpuiluksi.
Se mitä haluan sanoa on: kun diesel- ja bensiinikäyttöisten autojen käyttämisestä saatetaan rankaista ei siinä oteta huomioon lainkaan vähemmän teitä kuluttavaa, vähemmän parkkitilaa vievää, vähäpäästöisempää ja kuljetuskyvyltään useimmiten yhtä hyvää kuin on henkilöauto. Yksin tai kaksin niilläkin useimmiten matkustetaan.
-
Energia-asioita on helpompi ymmärtää ja ehkä jopa vähän ennustaakin, jos pitää mielessä,
että liikenteestä saatavat verotulot eivät saa vähentyä. Tarkoittaa sitä, että jos sähköautojen
määrä alkaa kääntyä huomattavaan nousuun, niiden käyttöä aletaan verottaa mitä pikimmin
esimerkiksi ajosuoriteperusteisesti.
Muuten Urpo ennustaa, että akut jäävät erikoiskäyttöön ja tulevaisuuden ajoneuvot
toimivat vedyllä, myös lentokoneet.
Edit:
Joku joutilas oli laskenut, että bensatankkauksessa siirtyvä energia vastaa 38 000A verkkosähköä:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/miksi-tankkaus-kestaa-2-minuuttia-mutta-sahkoauton-lataus-24-tuntia-syy-on-musertavan-selva-bensapistoolin-syotto-vastaa-9-megawatin-tehoa-eli-38-000-ampeerin-verkkovirtaa/844e5e72-546e-42ee-ac41-60ca2f05cf40
-
Kuten Urpo jo edellä mainitsi, vetyajoneuvot on tulevaisuuden ratkaisu:
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f7ddae2d-3b77-4d07-8554-efb69def0125
Jouko
-
Oops. Jos lentsikat tankataan joskus vedyllä, niin en kyllä mene kyytiin. Jo auton vetytankin räjähdys kolaroidessa saattaa olla jo niin komea posaus, että huh.
Juu, uskon kyllä että kehitys kehittyy ja tulee turvallisia tapoja liikuttaa vetyä mukana, mutta valitettavasti reaalimaailmassa koneet rapistuu ja alkaa iltapuolella elinkaartaan tekemään jotain mitä ne eivät tee uutena. On tullut, meinaan, nähtyä vetyposahdus vetyplasma -leikkauskoneessa. Pieni vaan, mutta sekään ei pitänyt olla mitenkään mahdollinen.
-
Politiikkaa ja Pandoran lipas avautui... ;D
Aloitetaan pohjusatuksella, kannatta lukea.
FOSSIILITTOMAN LIIKENTEEN TIEKARTTA - LUONNOS VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEKSI KOTIMAAN LIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/9996/2019
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c73d3be8-1bab-4878-9807-799f50e81d04&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744 (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c73d3be8-1bab-4878-9807-799f50e81d04&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744)
Sieltä kohta:
Liitteet:
Fossiilittoman liikenteen tiekartta_Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi.pdf - Fossiilittoman liikenteen tiekartta - luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä
Kaasua edelleen tarjotaan henkilöautojen polttoaineeksi, mutta kun ei.
Kaasukäyttöiset henkilöautot on ehtoopuolella, koska niitä saa vain yhdeltä valmistajalta, joka kertoo laittavansa kaikki panokset sähköautoihin.
Biokaasu voisi olla enemmänkin raskaan kaluston polttoaine, jolloin kaasuasemia ei tarvitsis olla kuin liikenteen solmukohdissa ja terminaaleissa.
Voihan siellä toki tankata niitä kaasuhenkilöautoja, mutta ei niin pienelle automäärällä, joka on vielä pienenmään päin kannata ruveta uusia kaasuasemia rakentamaan.
2020 myytiin 14% vähemmän kaasukäyttöisiä henkilöautoja kuin vuonna 2019
(2020 rekisteröitiin 1 841 kaasukäyttöistä henkilöautoa, 62 pakettiautoa, 65 kuorma-autoa ja 10 linja-autoa.)
(2020 rekisteröitiin 129 sähköpakettiautoa)
Biobensa ja -diesel.
Ihan kiva, mutta ei riitä kaikille.
Laitetaan biolitkut sinne, mihin muut ei käy. Esim. tuskin näemme ihan kohta metsässä vety-, kaasu- tai sähkökäyttöistä metsäkonetta, kyllä ne puskee puuta nurin vielä kauan polttomoottorin voimalla.
Viime vuonan reksiteröitiin nolla (0) uutta bi-fuel-autoa.
Vety.
Vety on hyvä aine tulevaisuudessa, mutta nykytietämyksellä ei kuulu minun mielestä henkilöauton polttoaineeksi.
Vedyauto on sähköauto. Hyötysuhde sähköllä n. 95% ja vedyllä n 65%.
Miksi haaskaisimme energiaa huonompaan hyötysuhteeseen?
Vedyn tekeminen on vielä aika kallista ja vaatii paljon sähköä.
Miksi raahata sähköllä tehtyä vetyä 700barin paineisena jonnekkin tien varteenpienellä säiliöllä (säiliöauto) pieneen säiliöön (jakeluasema), josta sitä siirretään vielä pienenmpään säiliöön (auton tankkiin), kun voi tankata suoraan sähköä.
Vety olisi oiva polttoaine esim. junaan.
Juna kulkee raiteilla, joten solmukohtiin isot vetyasemat ja miettikää mikä säästö tulee, kun jatkossa ei tarvitsis rakentaa sähköratoja.
Vety on oiva tapa varastoida energiaa.
Saharan rannalle parinkymmenen neliökilometrin aurinkovoimalapuisto ja rantaan vetypannu.
Ei lopu sähkö eikä vesi.
Muutetaan se vety voimalassa sähköksi ja jaetaan se sähkö valmista jakelukanavaa pitkiin maailman joka kolkkaan.
Henkilöautopuolella mutu on, että tällä hetkellä sähkö on paras olemassa olevista vaihtoehtoista.
Mutta missään nimessä ei pidä lukittautua yhteen vaihtoehtoon.
Mutta kaikki kehittyy ja toivottavasti ihmiset, valmistajat ja ennen kaikkea poliitikot kehittyy mukana.
Lopuksi vielä pieni ote linkistä, joka löytyy jutun alussa.
Tiekartan tavoitteet ja toimet vuoteen 2045
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla
Pitemmällä aikavälillä liikenteen kaikki fossiiliset polttoaineet tulee korvata uusiutuvilla tai päästöttömillä polttoaineilla ja käyttövoimilla kuten sähköllä, biopolttoaineilla ja sähköpolttoaineilla.
Tavoitteena on, että fossiilisten liikennepolttoaineiden myynti kotimaan liikenteeseen loppuu vuonna 2045.
Jos liikenteessä vuonna 2045 edelleen käytetään fossiilisia polttoaineita, tavoite fossiilittomasta liikenteestä ei voi toteutua.
Liikenteen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ei tämän hetken tiedon valossa tule onnistumaan millään yksittäisellä vaihtoehtoisella polttoaineella.
Esimerkiksi kaikkien liikennepolttoaineiden korvaaminen nestemäisillä biopolttoaineilla globaalitasolla on mahdotonta, koska liikenteen vuosittain kuluttamat kokonaisenergiamäärät ovat liian suuret ja myös siksi, että bensiiniä sellaisenaan korvaavia biopolttoaineita ei vielä ole markkinoilla saatavilla.
Suomi voisi periaatteessa ostaa maailmalta riittävästi biopolttoaineita Suomessa kulutetun fossiilisen dieselöljyn korvaamiseksi, mutta tämä voi pitemmällä aikavälillä olla kallis ratkaisu, jos biopolttoaineista syntyy niukkuutta ja niiden hinta nousee.
Lisäksi biopolttoaineiden valmistamiseen ja käyttöön liittyy merkittäviä riskejä raaka-aineiden kestävyyden näkökulmasta.
Koska kestäviä raaka-aineita on saatavilla vuosittain vain rajallinen määrä, tavoitteena on, että nestemäisten biopolttoaineiden absoluuttinen määrä tieliikenteessä (noin 10 TWh) ei nouse enää vuoden 2030 jälkeen, vaikka niiden suhteellinen osuus käytetystä (nestemäisestä) polttoaineesta kasvaa.
Tämä vaatii merkittäviä panostuksia sekä liikennejärjestelmän että ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen.
Vuoden 2030 biopolttoainemäärällä on mahdollista vuonna 2045 korvata koko raskaan kaluston vaatima energiamäärä, jos liikenteen energiatehokkuus samalla paranee ja henkilöautot siirtyvät lähes kokonaan sähköön ja biokaasuun.
Vuonna 2045 tieliikenteessä käytettäisiin enää noin 7 TWh:n verran biopolttoaineita.
Jos tuotantomäärät samaan aikaan pysyvät samalla tasolla tai kasvavat, biopolttoaineita voidaan siirtää enenevässä määrin lentoliikenteen ja merenkulun käyttöön.
Sähkön käytön lisäämisellä on liikenteessä pitkällä aikavälillä erittäin tärkeä rooli.
Verrattuna erilaisiin polttoainevaihtoehtoihin, suoran sähkön käytön etuna on muita vaihtoehtoja parempi energiatehokkuus ja kokonaisenergiankulutuksen pieneneminen.
Lisäksi sähkö mahdollistaa irtautumisen polttoaineiden polttamisesta ja biomassaan perustuvien raaka-aineiden rajallisuudesta.
Tavoitteena on, että vuonna 2045 vähintään noin 35 % liikenteen jäljellä olevasta kokonaisenergiankulutuksesta hoidettaisiin sähköllä.
Myös biokaasu on tuotantotavoiltaan jo koeteltua teknologiaa, ja sen käyttöä on liikenteessä mahdollista lisätä myös vuoden 2030 jälkeen.
Vuonna 2020 valmistuneessa biokaasuohjelmassa on arvioitu, että Suomessa muodostuvien biokaasutuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen soveltuvien biomassojen energiapotentiaali olisi noin 16 TWh vuodessa.
Tavoitteena on, että liikenteeseen saa-taisiin vuonna 2045 vähintään noin 5-6TWh vastaava määrä biokaasua.
Vedyn liikennekäyttö on Suomessa vielä toistaiseksi ollut erittäin vähäistä, mutta esimerkiksi raskaan liikenteen osalta ajoneuvomarkkina näyttää tulevina vuosina vilkastuvan.
Suora vedyn käyttö liikenteen käyttövoimana edellyttäisi vedyn jakelu-ja kuljetusinfrastruktuuriin mittavia investointeja.
On mahdollista, että vetyä olisi järkevintä suunnata liikenteessä sellaisiin kohteisiin, joissa ei tarvita koko maan kattavaa jakeluverkostoa (esimerkiksi meriliikenteen satamat).
Uusiutuvia synteettisiä polttoaineita eli sähköpolttoaineita voidaan käyttää sellaisinaan tai seoksina nykyisissä polttomoottoreissa. Synteettisten polttoaineiden valmistuksessa käytetään vetyä sekä esimerkiksi teollisuuslaitoksista talteen otettua hiilidioksidia.
Jotta ilmastohyödyt olisivat mahdollisimman suuret, tulee vedyn valmistukseen käytetyn sähkön olla mahdollisimman vähähiilistä, kuten esimerkiksi uusiutuvalla energialla tai ydinvoimalla tuotettua.
Sekä sähköpolttoaineilla että mahdollisesti myös suoralla vedyn käytöllä nähdään liikenteessä pitemmällä aikavälillä suuri potentiaali.
Erityisesti liikennemuodoissa, joissa suora sähköistyminen ei vielä näytä olevan mahdollista (raskas liikenne sekä lento-ja meriliikenne), ovat polttoaineena hyödynnettävä vety tai siitä jatkojalostettavat sähköpolttoaineet erittäin tärkeitä vaihtoehtoja.
Sähkö-polttoaineilla ja tai suoralla vedyn käytöllä voitaisiin korvata vuonna 2045 mahdollisesti noin4TWh verran fossiilista energiaa.
Suomessa on parhaillaan käynnissä useita selvitys-ja tutkimushankkeita sekä vedyn että synteettisten polttoaineiden kehittämiseen ja käyttöön liittyen.
Erilaiset sähköpolttoaineiden valmistustekno-logiat ovat kehitysvaiheessa ja arvion mukaan laajemman kaupallisen tuotannon voisi arvioida alkavan 5-10 vuoden kuluessa.
Tällä hetkellä valmistuskustannukset ja investointitarpeet ovat merkittäviä, mutta teknologioiden kehittyessä potentiaalia on paljon.
Suomessa on myös kansainvälisesti merkittävää osaamista sekä biopolttoaineiden, vedyn että sähköpolttoaineiden osalta.
Erityisen pitkällä ollaan biopolttoaineiden jalostuksessa, mutta myös vedyn ja sähköpolttoaineiden valmistamiseen liittyy suuria odotuksia.
Pitemmällä aikavälillä olennaista on, kuinka näiden alojen osaaminen saadaan käännettyä yritystoiminnaksi ja Suomea hyödyttävään vientiin.
-
Lainattua tekstiä päästökaupasta:
IMF on laskenut, että oletetun ilmastokriisin ratkaisisi hiilimaksu/vero, riittävän määrän ollessa 70 euroa tonni. Suomessa autoilusta kerätään veroa 10 kertaa tuon verran eli 700 euroa tonni, joten ottaisimme mallin ilolla vastaan. Autoilun verotus voitaisiin keventää ilmasto tavoitteen saavuttamiseksi meillä 90% eli keskimäärin 900 euroa vuodessa. Kun otamme huomioon tiestöön tarvittavat rahat, voisimme keventää autoilun verotusta vain 70%.
Käytännössä Suomessa pitäisi siis pienentää polttoaineveroa 40-50 senttiä litralta, jotta täyttäneille IMF:n hiiliveromallin. Emme kai halua livetä globaalista linjasta.
-
Sähköistyvä liikenne tarvitsee nykyistä parempia akkuja, joiden valmistukseen ei käytetä harvinaisia maametalleja. Esim. litiumin tuotanto on ihan sikamaista ympäristön tärvelemistä nykyään ja käytetyille akuille ei ole kuulemma vielä kannattanut kehittää kierrätysprosessia. Voi meitä.
Siirrytään polkupyöriin ja lopetetaan piereskely.
-
Paljon on asioita laskettu.
Trafin laskelman mukaan polttomoottorilla ajava maksaa 6-7 euroa enemmän veroja sataa kilometriä kohden sähköllä ajavaan verrattuna.
Jossain vaiheessa pitää veromuutoksia tehdä, että saadaan liikenteeltä se 8 000 000 000 euroa vuodessa...
-
Siirrytään polkupyöriin ja lopetetaan piereskely.
Molemmat asiat ovat osaltani hoidossa.
Lähiliikenteen olen jo pari vuotta hoitanut polkupyörällä. Kauppareissut eivät aina sillä onnistu kuljeuskapasiteetti kun on rajattu mutta lähiseudun baareissa käynti käy helposti.
Ravintoaineista riippuu paljon minkä verran ja mitä kaasuja tulee päästeltyä. Siitä en aio ottaa rasitetta itselleni.
Sähköpolkupyörää on useammalta taholta ehdotettu mutta ihan omin voimin suoritettu matka on ympäristöteko verrattuna sähköavusteiseen pyöräilyyn. Toki kokeillut olen useampaakin sähköpolkupyörää mutta en ole vielä niin raihnainen että avustusta tarvitsisin.
Suunnittelin aiemmin rakentaa sähköpolkupyörän itselleni. Ei tulisi edes kalliiksi. Idea on jäähyllä toistaiseksi.
Ladattava hybridimoottoripyörä voisi olla jonkinnäköinen ratkaisu matkailuun: n. 25 kW polttomoottori ja n. 10 kW avustava sähkömoottori. Miksei isompikin mutta taitaa tulla kovin painavaksi koska akkuja tarvittaisiin enemmän. Kiihtyvyyskin olisi yhteisteholla kohtalainen. (n. 47 hv hetkellisesti) Itse asiassa parempi kuin samantehoisella polttomoottorilla. Pieni akkukapasiteetti olisi helppo ladata samalla kun kuljettajaakin Shellin baarissa ladataan.
Se taas nostaisi hintaa ja tekniikan määrää mikäli akkua ladattaisiin polttomoottorilla tai pelkästään jarrutusenergialla.
Houkuttaisi laittaa sähkömoottori takapyörän napaan. Teknisesti helppo ratkaisu mutta jousittamaton massa kasvaa joten vauhdikkaan ajon saa unohtaa. Prototyyppejä aiheesta on esitelty useita. Ei vain ole teillä vielä näkynyt.
Politiikkaa en halua tehdä, enää, mutta se hiukan kismittää että kaiken muutoksen ohella ei oteta huomioon motorisoituja kaksipyöräisiä. Sitten ihmetellään kun ollaa väliinputoajia. Vuotuista moottoripyörän hyötykäyttöä on jo mitattu laajalti mutta mittausten tulosta ei ole noteerattu "korkeissa kamareissa".
-
Erikoisempaa kulkuneuvoa haluavalle löytyy sähköavusteinen moottoripyörä.
Polkimista ei ole mekaanista yhteyttä takapyörään, mutta ei liiku, jos ei polje.
http://www.erockit.de
-
H:gin Kampin bussiterminaaliin kiellettiin jo ennen valmistumista kaasubussien sisäänajo. Pelastuslaitoksen päätös.
Kaasukäyttöisissä dieselgeneraattoreissa ei käytetä välijäähdytettyja koneita. Välijäähdyttimen kaasumäärä liian suuri, eikä riskiä voida ottaa.
Patterikäyttöisten autojen ylistämisessä on unohtunut ( tarkoituksella? ) muutama asia; Kaikilla ei riitä ajomatka 80km edes aamupäivisin. Latausasemat ovat sen verran "alkeellisia", että työajossa ei ole aikaa odotella Esson baarissa, että patteriin saadaan virtaa. Ehtoolla pitäis myös päästä takas kotiin. Talvella -20 pakkasella autossa on paljon muutakin sähkövehjettä käytössä kuin moottori. Patteri ei sitten riitä pitkäänkään ajoon.
Asumassani talossa ei ole edes p-paikkaa, saati, että olis jotain sähkörasioita. Siihen vain sitten ripustamaan koivunoksaan laturia...
Eikä muuallakaan moni edes ymmärrä mitä kaikkea pitää ostaa ja tehdä, jotta saadaan rivitaloon latauspaikat. Eräs esitti hyvän kysymyksen: Onko taloyhtiön toimitettava sähköautojen latauspaikka? Eihän yhtiö toimita bensaakaan asukkaille.
Patteriauto on hyvä ratkaisu, jos asuu kaupunkikeskustassa ja käy polkupyörällä "töissä" taideterapiatyöpajassa tai juomassa vaihtoehtokahvilassa vihreää teetä työssäkäynnin sijaan. Ja on vaikea ymmärtää, että toiset käyvät ihan oikeissa töissä ja tarvitsevat oikeasti autoa joka päivä. Selvitäkseen arjesta ja saadakseen perheelle leipää.
Joo...tahallani kärjistän... ;)
-
Yksi ei käy kaikille ja kaikki ei käy yhdelle.
Sen takia pitää valita oman tarpeen ja kukkaron mukaan.
Olen kolmessa taloyhtiön hallituksessa ja sähköauton lataus on tullut tutuksi.
Pari-kolme vuotta sitten vastutus oli 95 prosenttista, mutta enää vain 50 prosenttista.
Johtuu siitä, kun katsoo uusien autojen rekisteröintimääriä eri voimalähteillä.
Moni kerrostaloasukki on sanonut, että seuraava auto on lataushybridi tai sähköauto.
Koska kaupunkikeikat voi heittää sähköllä, mökille ja lapsien luo mennään sitten bensalla.
Joten ensi kevään yhtiökokouskimarassa on ainakin seuraavat asiat tapetilla.
Auton lataus
Valokuituliittymä
Aurinkopaneelit
Itse aion ehdottaa, että kun parkkipaikkaa tai piha-aluetta rempataan, niin joka paikkaan valmius lataukselle.
Sitten taloyhtiö pystyttää taloyhtiön rahoilla latausasemat ja vetää lataussähköstä sen verran välistä, että kulut katetaan.
Näin kukaan ei joudu erikseen maksumieheksi ja lataussähkön maksaa tietenkin lataaja
Niin ja lämpötolpasta lataus kielletään.
-
Entäs jo nykyisinkin saatavissa oleva vähäpäästöiseksi luokiteltu E85. Sehän suurimmalta osin teollisuusetanolia, joka valmistetaan jätteistä. Oikeeta bensaa on seassa vain "nimeks". Toki tätäkään ei riitä kaikkiin kulkupeleihin, mutta olis yks vähäpäästöinen vaihtoehto muiden joukossa ja pelittää perinteisessä polttomoottorissa. Mulla on vanhassa Focuksessa (ajettu yli 330 000 km) ollut jo jonkun aikaa se Flexfuelnuuhkija ja luultavasti asennutan semmoisen myös tuohon hybridi Aurikseen, kunhan sen takuut loppuvat. Focuksella oon ajellu 30 000 km (nuuhkijalla) eikä oo ollu huonoja kokemuksia. En oo käytössä huomannu mitään eroa E95n käyttöön verrattuna edes näin kylmillä ilmoilla (laakista käyntiin tänäänkin, seissyt koko viikon ja pakkasta -25 astetta). Keväällä valmistaja (Tampereelta) ilmoitti, että nyt olis saatavilla versio myös Vintageen. Nuuhkija asennuksineen maksaa noin 500 €. Lisäksi tällä hetkellä vm 2007 ja sitä vanhempiin autoihin saa trafilta 200 € hyvitystä. Ei huano. Jos tuo "ikäraja" tuesta poistuu jatkossa, niin voip olla, että kaikki kulkupelit ja isäntä kulkevat etanolipohjaisilla liemillä ::) Viime vuonna halvimmillaan tankkasin E85sta hintaan 0,87 €/l. No, yleisimmin litrahinta on ollu noin 1,1 €/l.
mosa
-
Luin jostain, että vetytalous ainakin moottoripolttoaineena jakaantuu kahteen ideaan. Polttokenno tekee vedystä sähköä akkuun ja sähköauto sitten ajaa sillä akulla. Se on siis sähköauto, joka syö vetykaasua. Toinen idea on ympätä vetykaasuun hiilidioksidikaasua ja näin saadaan hiilivetyä, joka tässä tapauksessa on alkoholia, joka empiirisesti koettuna lienee nestetavaraa. Sitä alkoholia sitten käyttää moderni polttomoottori ja kuljettaa autoa joko sellaisenaan, tai yhdessä patterin kanssa hybridinä.
Vetyä sitten pitää tuottaa suuria määriä sähköllä. Sekin johtuu vain siitä, että sähkön varastoinnissa on edelleen ongelmia. Hiilidioksidia on kuuleman mukaan meillä kotimaassakin teollisuuden hukkatuotantona niin paljon, että kaikki liikennepolttoaineet voitaisuiin näin valmistaa ja vielä riittäisi vientiinkin.
Jos tuo idea pitää ja litku palaa, niin uutinenhan on sikäli hyvä, että ei kaikki sovi kaikille ja vaihtoehtoja pitää olla.
Siitä olen samaa mieltä, että jostain on sitten saatava ne verotulot. Kai ne hiljalleen ryömivät liikennesähkön hintoihin. Miteköhän se valvotaan, että liikennesähkönä ei käytetä pieniveroista taloussähköä? Tehdäänkö erilaiset töpselit?
Meidänkin taloyhtiö kohta keskustelee parkkipaikan latauspaikkojen sähköjen putkituksista. Johtojahan sinne ei ole vielä velvoitettu asentamaan. Oman hiilijalanjälkeni painoin jo tähän yhtiöön ajamalla läpi maalämpö projektin joulun alla. Nyt meillä on maalämpö ja hyvin lämpiää näilläkin pakkasilla ja vielä näyttäisi olevan värkeissä varaakin.
-
Entäs jo nykyisinkin saatavissa oleva vähäpäästöiseksi luokiteltu E85. Sehän suurimmalta osin teollisuusetanolia, joka valmistetaan jätteistä. Oikeeta bensaa on seassa vain "nimeks". Toki tätäkään ei riitä kaikkiin kulkupeleihin, mutta olis yks vähäpäästöinen vaihtoehto muiden joukossa ja pelittää perinteisessä polttomoottorissa. Mulla on vanhassa Focuksessa (ajettu yli 330 000 km) ollut jo jonkun aikaa se Flexfuelnuuhkija ja luultavasti asennutan semmoisen myös tuohon hybridi Aurikseen, kunhan sen takuut loppuvat. Focuksella oon ajellu 30 000 km (nuuhkijalla) eikä oo ollu huonoja kokemuksia. En oo käytössä huomannu mitään eroa E95n käyttöön verrattuna edes näin kylmillä ilmoilla (laakista käyntiin tänäänkin, seissyt koko viikon ja pakkasta -25 astetta). Keväällä valmistaja (Tampereelta) ilmoitti, että nyt olis saatavilla versio myös Vintageen. Nuuhkija asennuksineen maksaa noin 500 €. Lisäksi tällä hetkellä vm 2007 ja sitä vanhempiin autoihin saa trafilta 200 € hyvitystä. Ei huano. Jos tuo "ikäraja" tuesta poistuu jatkossa, niin voip olla, että kaikki kulkupelit ja isäntä kulkevat etanolipohjaisilla liemillä ::) Viime vuonna halvimmillaan tankkasin E85sta hintaan 0,87 €/l. No, yleisimmin litrahinta on ollu noin 1,1 €/l.
mosa
Yritäppäs ostaa uusi auto, jolle kelpaa sellaisenaan E85...
-
Toinen idea on ympätä vetykaasuun hiilidioksidikaasua ja näin saadaan hiilivetyä, joka tässä tapauksessa on alkoholia, joka empiirisesti koettuna lienee nestetavaraa. Sitä alkoholia sitten käyttää moderni polttomoottori ja kuljettaa autoa joko sellaisenaan, tai yhdessä patterin kanssa hybridinä.
Vetyä sitten pitää tuottaa suuria määriä sähköllä. Sekin johtuu vain siitä, että sähkön varastoinnissa on edelleen ongelmia. Hiilidioksidia on kuuleman mukaan meillä kotimaassakin teollisuuden hukkatuotantona niin paljon, että kaikki liikennepolttoaineet voitaisuiin näin valmistaa ja vielä riittäisi vientiinkin.
Jos tuo idea pitää ja litku palaa, niin uutinenhan on sikäli hyvä, että ei kaikki sovi kaikille ja vaihtoehtoja pitää olla.
Vedyn varastointi haasteellista
Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin erittäin huono. Siksi vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä erittäin korkeaa painetta; nykyisin jopa 700 bar on käytössä. Vetysäiliössä yhdistyy tiivis, teräksestä valmistettu sisäsäiliö ja hiilikuitukomposiitista tehty ulkovaippa, joka kantaa paineen aiheuttamat voimat.
Vaihtoehtoisesti vety voidaan muuttaa nestemäiseen olomuotoon jäähdyttämällä se -253 °C lämpötilaan. Nesteytetyn vedyn säilöissä on myös kaksikuorinen rakenne, jossa kuorten välissä on tehokas lämpöeristys. Tällainen säiliö vaatii käytännössä jatkuvaa jäähdyttämistä, muuten vety muuttuu takaisin kaasuksi. Siksi nestevety soveltuu parhaiten autoihin, jotka ovat jatkuvassa käytössä.
Kolmas tapa vedyn varastoinnissa on sitoa vety esimerkiksi metallihydrideihin, mutta kaupallisia sovelluksia siitä ei vielä ole. Tämäkin varastoimismuoto johtaa verrattain painavaan säiliöön, koska parhaatkaan hydridit eivät kykene sitomaan vetyä kuin alle 10 % omasta massastaan. Hydridi on toisaalta luonnostaan turvallisin varastointimuoto, sillä siitä vety ei vuoda itsekseen, vaan hydridiä on lämmitettävä, jotta vety vapautuisi. Vety tarjoaa kuitenkin akkuja paljon paremman energiatiheyden sähkön varastoimiseen. Siksi autoteollisuus on ryhtynyt aktiivisesti kehittämään polttokennoautoja.
Vedyn valmistus
Vedyn yleisin valmistustapa on nykyään maakaasun höyryreformointi. Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Reformoinnissa voidaan käyttää myös biometaania, jolloin hiilen kiertokulku on periaatteessa suljettu. Lähtöaineeksi soveltuvat myös metaania raskaammat hiilivedyt, mutta silloin hyötysuhde on huonompi ja hiilien päästöt suuremmat tuotettua vetymäärää kohden.
Vetyä voidaan valmistaa myös kaasuttamalla kiinteää biomassaa ja erottamalla vety tuotekaasusta. Tuotekaasun runsaista epäpuhtauksista johtuen tällä tavoin valmistetun vedyn puhtausaste on kuitenkin melko huono, ja tekniikka vaatiikin vielä paljon kehittämistä.
Puhtainta vetyä saadaan hajottamalla vettä vedyksi ja hapeksi elektrolyysissä sähköenergian avulla. Reaktio on periaatteessa sama kuin polttokennossa, mutta käänteinen. Suuren sähkönkulutuksen vuoksi tuotetun vedyn hinta on kuitenkin paljon korkeampi kuin kemiallisilla tuotantotavoilla.
Tulevaisuudessa voinee olla mahdollista valmistaa vetyä hajottamalla vettä lämpökemiallisissa prosesseissa käyttäen hyväksi ydin- tai aurinkoenergialaitosten korkeaa lämpötilaa. Myös biologinen tuotanto, jossa käytetään leviä ja bakteereita, on tutkimuksen kohteena.
-
Autopuolella on menossa kova vouhkaus sekä lainsäätäjien että kuluttajienkin puolella sähkökulkuneuvoista.
Varsin vähän on mp-puolella valikoimaa. Yksi suurimmista mp-valmistajista juuri luopui sähkömoottoripyörien kehittämisestä.
Saattaa mennä polittiikkapuolelle mutta koskee mp-osastoakin: perinteisten polttoaineiden hintaa nostetaan
Jepjep, hintaa nostetaan, tottakai, ensin yhdellä, sitten toisella tekosyyllä, kuten aina ennenkin. Kyllä valtio ja sen byrokraatit sen homman osaa, ja veromolokin kita on kyltymätön.
En ota kantaa politiikkaan (koska siitä tulis vaan pahalle tuulelle) enkä edes verotukseen (koska siitä tulis sekä pahalle tuulelle että verenpaine nousisi), ja yleisen sähkövouhauksenkin jätän suosiolla väliin. Varsinkin täällä Gruppon foorumilla, minkä piti kait ainakin alunperin olla mp- eikä autofoorumi. ;)
Mutta tuon mp + sähkö -yhtälön suhteen en ole enää niin äkkijyrkkä. Tosin sillä ei ole mitään tekemistä 'valveutuneen' vesimelonipiiperryksen kanssa.
Se että harri-taavetti on luopunut tämänhetkisestä sähkömopoprojektistaan ei vättämäti kerro vielä kovin paljoa, koska samainen milwaukeelainen pulju on tiettävästi luopunut osasta polttomoottoriprojekteitakin, ja taustalla on ilmeisesti enempi HD:n sisäiset isommat ongelmat.
Sitäpaitsi eihän esim. markkinoiden suosituin, tai no, ainakaan tällä hetkellä hypetetyin sähköauto suinkaan tullut suurimpien autonvalmistajien joukosta, vaan paremminkin puskista eli insinörttipuolelta. Samoin voi käydä, ja näyttäisi jo käyvän myös kaksipyöräisten puolella. Olkoonkin että isoilla perineisillä pelureilla on puolellaan jo valmis logistiikka, mutta silti. Harrikan lisäksi kovin monta muuta perinteistä merkkiä ei ole lähtenyt leikkiin, paitsi ehkä Piaggio skootteripuolella. Mikä onkin ehkä se loogisin ja helpoin sähköistettävä, eli ketterä kaupunkiajokki lyhyille matkoille.
En ota kantaa siihen, syrjäyttääkö sähkömopo bensamopon ja/tai milloin, se ei tässä yhteydessä ole olennaista, vaan se että uusi tekniikka tulee useimmiten uusien yrittäjien kautta. Eihän esim. Mr. Ford suinkaan ollut mikään hevosmiesten kingi tai maailman menestynein hevoskiesien valmistaja ennen kuin päätti ruveta tekemään T-Fordejaan liukuhihnalla. Eikä tainneet olla muutkaan autopuolen pioneerit.
Mutta se siitä, tarkoitus oli ottaa kantaa lähinnä tähän käytännöllisempään osaan teemasta, elikkä...
Mielenkiinnolla odottelen koska tulee markkinoille sähkö-mp jolla pääsee 500 km kertalatauksella varman päälle.
Jo nyt tai ainakin melko pian päästään melko lähelle rapakon toisella puolella, eli n. 160km + 160km yhdellä latauksella. Ajokin hintakaan ei ole kuin about 6000 ameriikan taaleria. Ilman Suomen veroja, tottakai. Tosin ajokki ei ole mikään matkapyörä, eikä sellaiseksi edes suunniteltu. Mutta silti, taitaa olla ensimmäinen sähkömopo jossa akku on käyttäjän vaihdettavissa, tekniikka on suht yksinkertainen, ja itse ajokki on puolet edullisempi kuin Zerot ja patteriharrikat. Eli mielestäni askel oikeaan suuntaan.
Tämä Volcon Grunt (https://volcon.com/grunt/), niin 'takavuosien maastomankilta' kuin se näyttääkin, on ensimmäinen sähkömoottorilla varustettu mp jota olen jopa 'puolivakavissani' harkinnut joskus hommaavani. Tai ehkä sen seuraavan, hiukan kehittyneemmän version. Ehkä. Olettaen että moisen saisi täällä joskus siedettävään hintaan ja siedettävästi myös kilpiin.
En siksi että olisin yhtäkkiä kääntynyt ympäristöuskoon ja ruvennut vesimelonipiiperöksi, vaan lähinnä uteliaisuudesta ja teknisestä mielenkiinnosta. Ei moisesta tietty olisi gutsin saati minkään muunkaan perineisen mopotin korvaajaksi, mutta niiden rinnalla voisi mennä. Etenkin siellä missä äänettömyydestä voisi olla etua.
Juuei, en ole vielä ennakkotilannut moista, ;D mutta täytyy sanoa että tommoinen voisi olla mielenkiintoinen lystinpitolaite, ja tuo 'lennosta' vaihdettava akku on yksi iso askel oikeaan suuntaan. Hintaluokka toinen. Ainakin tekisi mieli joskus koeajaa tommoinen. Saas nähdä miten homma lähtee tuosta ensimmäisestä konseptista lähivuosina etenemään.
Mielenkiintoinen projekti. Piiperöistä ja verottajasta huolimatta.
-
Sähköautoilun haittapuolet pitäisi pystyä ratkaisemaan samalla tavalla kuin kaasupullojen käyttö. Kun akku alkaa näyttää tyhjältä, poiketaan huoltoasemalle ja vaihdetaan täysi akku pellin alle. Vanha jätetään asemalle latautumaan.
Nykyaikainen talouselämä ei tällaista tue, mutta sitten kun on pakko, on kaikki mahdollista. Litium akku joka tapauksessa on vielä kivikirves.
-
Litium akku joka tapauksessa on vielä kivikirves.
Tuo on totta, mutta sen avulla on saatu muu puoli jo aika alilla kuntoon.
Tuskin tässä lähiaikoinan kovin suurta mullistusta tulee, mikä korvaisi tai parantaisi nykyisiä sähkömoottoreita tai niiden ohjaussysteemejä.
Parempia akkuja odotellessa.
-
Toivotaan nyt, että Piaggio alkaa tehdä sähköprätkiä Moto Guzzin brändillä, niin ollaan kerrankin oikein trendikkäässä seurassa :D
Saataisiin sitten ehkä jäsenistöön vaikka nuorempanakin väkeä. Näitä "varhaiskypsiä" kun on aina vaan vähemmän.
-
Asioista perillä olevat lähteet kertovat, että niin kauan kun lentsikat käyttävät kerosiinia, tulee raakaöljyn jalostuksen yhteydessä väkisin myös suuret määrät bensiiniä. Jos autoilu/MP homma menee sähköiseksi, niin mihin me joudutaan kaiken sen bensiinin kanssa?
Nämä energiakeskustelut ovat mukavaa ajankulua, mutta edelleen kaikesta pölpötyksestä huolimatta EU alueella kaikesta käytetystä energiasta 84% on fossiilista. Se on mittakaavaltaan niin iso bisnes ettei siihen ole äkkimutkia tiedossa muutaman vuoden tähtäimellä.
Jos laitetaan asiat ihan perusasentoon, niin korkea energiankulutus on suunnilleen sama kuin korkea elintaso ja tarkoittaa väistämättä suurta fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kun minä sinä ja Hentun Liisa olemme valmiita luopumaan korkeasta elintasosta, on ongelma suurimmaksi osaksi ratkaistu. Ei pidä ajatella, että se on mahdottomuus. Suuressa osassa maapalloa se on lähes arkipäivää. Suomessakin elettiin vielä 1800 -luku käytännössä fossiilivapaasti. Moottoripyörällä ajeli vain jokunen neropatti ulkomailla.
-
Itse olen tällä hetkellä ajoneuvoteollisuudessa töissä. Oman, kapean segmentin ajoneuvoa valmistavassa yrityksessä ja bensalla kulkee. Moni asiakas kyselee sähkömallin perään, mutta kun sen järkevän myyntihinnan kertoo, ei ostajia ole jonoksi asti. Prototyyppi on kyllä rakennettu. Akku maksaa niin paljon, ettei pienen toimijan ole järkevää vielä sähkömallia valmistaa.
-
Asioista perillä olevat lähteet kertovat, että niin kauan kun lentsikat käyttävät kerosiinia, tulee raakaöljyn jalostuksen yhteydessä väkisin myös suuret määrät bensiiniä. Jos autoilu/MP homma menee sähköiseksi, niin mihin me joudutaan kaiken sen bensiinin kanssa?
.... ajeli vain jokunen neropatti ulkomailla.
Tarina kertoo. Kun Benz kehitteli, sittemmin patentoimaansa, moottoria 1880 luvulla hän oli köyhä kuin kirkonrotta. Siksi moottorille oli hyvä
löytää edullinen polttoaine.
Tuohon aikaan maaöljystä tislattiin lähinnä petroolia öljylamppuihin ja jotain voiteluaineita sekä "ihmelääkkeitä". Kaiken ohessa syntyi isoja määriä
kiusallisen tulenarkaa jätettä, mille ei ollut oikein mitään hyötykäyttöä. Sitä hävitettiin mm. maahan kaatamalla.
Siksi tuo jäte, bensiini valikoitui Benzin moottorin polttoaineeksi. Se kun ei maksanut mitään.
-
Juu, sama juttu tapahtui USA:ssa. Kun keksittiin miten maaöljystä saa tislattua lähes kärytöntä lamppuoljyä, alkoi valaanpyynnin suosio laske nopeasti ja tislaamoista kaadettiin bensiinit jokiin. Toki bensiini haihtui sieltä nopeasti, mutta kuulostaa silti kamalalta. Minulla oli sellainen käsitys, että bensiini oli Benzin aikana apteekissa myyty tuote, mutta en tiedä mihin vaivaan se mahtoi soveltua lääkkeeksi. Sieltä sitä kuitenkin sai ostaa jos sitä tarvitsi. Lamppuöljyksi se ei joka tapauksessa sovellu eikä moottorittomassa maailmassa paljon muuhunkaan. Asian tuntevat tietävät kertoa, että tuo Benzin aikainen bensiini oli niin epäpuhdasta että nykymoottorit tuskin kävisivät sillä lainkaan.
-
Jos oikein olen ymmärtänyt niin nimitys "bensiini" sai alkujaan nimensä aineosasta "bentseeni". Nykybensiinissä tätä myrkyllistä aineosaa ei liene enää juuri lainkaan. Eipä silti, ovat ne muutkin aineet jossain määrin myrkyllisiä.
https://www.teboil.fi/globalassets/kayttoturvallisuustiedotteet/msds-teboil_be95e10_be98e5_be99_e5fin.pdf
Jos nyt keksittäisiin bensiinimoottori niin saisikohan sellaista käyttää?
-
Sadassa vuodessa bensiinin koostumus on tainnut muuttua aika tavalla. Nuorena mopomiehenä sitä pestiin öljytahrat pois bensiinirätillä aivan tavallisena pesupuuhana. Piti vaan katsoa ettei ollut nailonpaita päällä ettei tullut kipinää paidanhihaan siinä touhutessa. Nykybensiiniä ei saa käsitellä paljain käsin. Sitä menee ihon läpi elimistöön ja aiheuttaa jotain kielteistä. Onhan samaan aikaan kehittynyt työterveystietämyskin aika tavalla, joten on saattanut se "vanhan hyvän ajan" oikealta bensalta haiseva aine olla yhtä myrkyllistä.
-
Suomessa valmistetaan pian tuhansia sähköllä toimivia moottoripyöriä, uhoaa startup-yrittäjä – eräs keksintö erottaa pohjalaisfirman kilpailijoista
Vannemoottorikeksinnön ympärille syntyi startup-yritys, joka on työllistänyt kymmenen henkeä vuodesta 2018 lähtien.
https://yle.fi/uutiset/3-11748797 (https://yle.fi/uutiset/3-11748797)
-
Lehdistä saa lukea jotain sen tapaista, että "monet autonvalmistajat lopettavat polttomoottoriautojen valmistuksen 2030 jälkeen". Mitenkä lie sitten asianlaita mp-puolella? No, henkilökohtaisesti en tässä "välivaiheessa" viitsi hirveästi asian antaa itseäni vaivata. Mun auto- ja mpkalustoni huollettuna kestänevät helpostikin tuolle vuosikymmenelle. Yhdessä autossa jo on "etanolinuuhkija" ja noihin muutamaan muuhun kulkupeliin asennutan vastaavan todennäköisesti vuoden parin sisään. Jatkossa ei sitten auta kuin vain toivoa, että tuota E85 tai vastaavaa vähäpäästöistä menovettä on tarjolla ja tuskin se ainakaan kalliimmaksi muuttuu kuin perusbensa. Tuolla vähäpäästöisellä menovedellä olen ajatellut hoitaa oman osuuteni päästövähennystalkoissa lähitulevaisuudessa enkä ole aikonut uhrata ropojani 0-päästöisiin kulkupeleihin ennenkuin niiden hinnat ja toimintamatka asettuvat edes kohtuulliselle tasolle.
mosa
-
Minua ärsyttää etanolibensassa (E85) hinta, tai siis se, että se hinta seuraa orjallisesti E95/E98 bensan hintavaihteluita.
Huonolla matematiikalla etanolibensan energian hinta ei juurikaan eroa E95/E98 bensan energiahinnasta.
Voisihan noihin molempiin pihassa oleviin kotteroihin etanolimuunnossarjan asentaa, mutta saako siitä muuta hyötyä kuin viherpesun.
Mutta tuo "monet autonvalmistajat lopettavat polttomoottoriautojen valmistuksen 2030 jälkeen"
Ja se, että monet maat kieltää uusien polttomoottoriautojen myynnin suunnilleen samoihin aikoihin.
Tästä päästään siihen, että koko ajan on puhuttu vain ja ainoastaan autoista.
Milloin hokastaan moottoripyörät, veneet, kelkat, mönkijät, harrasteilmailu jne.
Itse olen sitä mieltä ja sen myös muille kertonut, että 7-12 metrinen liukuva matkavene ei ehkä ole semmoinen ostos, jonka varaan kannattaa pidemmän aikavälin kesälomasuunnitelmat rakentaa...
-
Minua ärsyttää etanolibensassa (E85) hinta, tai siis se, että se hinta seuraa orjallisesti E95/E98 bensan hintavaihteluita.
Huonolla matematiikalla etanolibensan energian hinta ei juurikaan eroa E95/E98 bensan energiahinnasta.
Aika-ajoinhan tuon 85En hinta tosiaan noudattaa perusbensojen hintavaihteluita. Minimissään ero on kuitenkin kokemukseni mukaan ollut juuri sen verran, että kilometrikustannukset ovat kummallakin kutakuinkin samat eli rahallista säästöä ei tuolloin E85n käytöstä muodostu. Parhaimmillaan hintaero E85n ja E95n välillä on ollut lähes 50 % ja useimmiten tankkauskerrat on osunut ajankohtaan, kun hintaero on ollut noin 35 %. Toki seuraan mittarihintoja melko aktiivisesti kännykän "tankille"-apsilla.
mosa
-
Olen ajanut muutaman suven myös etanolilla. Takkiinhan siitä tuli mutta oli mielenkiintoinen kokemus ja vapaastihengittävään moottoriin kun asensi ahtimen niin kulkua tuli erilailla mutta polttoainetalous ei juuri parantunut. Kolmen kesän jälkeen luovutin. Tankkauspisteitä harvassa ja kulutus suurempi. Yhtälö ei toimi.
Pyörä on minulla edelleen: California T3 alkujaan odottamassa josko jotain muutosta etanolin hintaan tulisi että kannattaisi olla vihreämpi. Pyörässä on digitaalinen ohjelmoitava moottorinohjaus.
-
Menee vähän aiheen vierestä mutta linkitän tähän kuitenkin Tekniikan Maailman toimittajien teslailukokemuksia pohjoisessa, talvella. On ollut mielenkiintoista etsiä latauspisteitä: https://tekniikanmaailma.fi/tmn-team-teslan-kotimatka-alkoi-autossa-oli-kylmempi-kuin-siperian-junassa-mutta-ouluun-paastiin-takaiskujen-kautta/?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR26wlTZ6cH_HRUQ7e4EXSC6TmuVSEd8s2wB0fTh6dU5FIGuxiVrgk2wtMI#Echobox=1611306199 (https://tekniikanmaailma.fi/tmn-team-teslan-kotimatka-alkoi-autossa-oli-kylmempi-kuin-siperian-junassa-mutta-ouluun-paastiin-takaiskujen-kautta/?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR26wlTZ6cH_HRUQ7e4EXSC6TmuVSEd8s2wB0fTh6dU5FIGuxiVrgk2wtMI#Echobox=1611306199)
-
Vähäpäästöisyys on omalla kohdalla lähinnä alkajaisiksi vaatinut hiukan viitseliäisyyttä (asiaan perehtyminen ja tarvittavat muutokset), mutta sen jälkeen mukavuustaso on ollut tuttua "fossiilista" luokkaa.
Valtion toimenpiteet aiheuttavat enemmän sekaannusta, hämmennystä ja suuttumusta, kun lisääntyvää halukkuutta ja kiinnostusta todellisia muutoksia kohti.
Käyttöauton muutin E85:lle v.-13 kesällä (kustannus n. 250 euroa itse tehtynä), eikä tankkiin ole sen jälkeen muuta laitettu. Käytössä ei kukaan ole polttoaineen vaihdosta huomannut. Ei edes katsastuksessa, vaikka en ole sitä virallistanut apurahojen toivossa. CO2 päästöt ovat laskujeni mukaan 48g/km eli 20 vuotiaalla autolla kiitettävät ja kunnianhimoisten 2020-luvun toiveiden mukaiset.
Itse asiaan eli Moto Guzzi Nevadan moottoriohjauksen päivitin E85:lle syksyllä v.-14 myös E85:lle (kustannus 40,- PC-MP kaapeli (https://www.ebay.com/itm/FIAT-USB-3-Pin-OBD2-II-KKL-409-1-Diagnostic-lead-Works-With-MultiEcuScan-V4-7/202960335425?hash=item2f4160f241:g:AC0AAOSwvXNepuq4) ja pa-letku (https://www.motonet.fi/fi/tuote/458135/Upotettava-polttoaineletku-o8mm-305-cm)), eikä senkään tankkiin ole sittemmin muuta polttoainetta laitettu. Useiden vuosien ja kymmenien tankillisten jälkeen toimii kuin bensiinilläkin ellei paremminkin. Kulutuksen lisäystä (vrt 95E) on 28% ja CO2 päästöä tulee 22g/km. Hernekeittoa syönyt polkypyöräilijä lienee lähin kilpailija vertailukohtaa ilmanpilaajista haettaessa.
Puheita ja lisäveroja on harrastettu jo vuosikymmeniä, mutta siihenpä ne käytännön toimet sitten aina tuntuvat jäävänkin. Kaasuautoillekin lätkäistiin korotettu käyttövoimavero v.-13, ettei vaan olisi ollut "liian halpaa" sillä ajella. Veropeikon pelko etanoliautoilijoillakin on mielessä ja siksi parempi olla hiljaa tyytyväinen. Turhauttavaa on ollut lukea tätä nykyistä sähköauto-hypetystä ja kaikkea lillukanvarsi veivausta sen koko infran ympärillä tulevana massojen liikkumismuotona. Lähempänä on jo uskoakseni vetypolttoaineet eli ns synteettinen bensiini ja diesel, joita voidaan käyttää olemassa olevassa ajoneuvokannassa CO2 päästöjen samalla vähentyessä lähelle nollaa. Laajempaa valmistus-volyymiä pian lähellä olevat puhtaat polttoaineet kyseenalaistavat sekä sähköajoneuvojen hankinnan mielekkyyden, että polttomoottorien tappotalkoot.
Suurin (moraalinen ja periaatteellinen) kysymys on, että tullaanko jatkossakin tieliikenteeltä keräämään moninkertainen määrä veroeuroja, kuin mitä siihen ja sen aiheuttamiin haittoihin käytetään, jos/kun liikkuminen alkaa puhdistua sille langetetusta ilmastopaholaisen leimasta.
ps. Edellisen talon öljypolttimen tilalle laitoin pellettipolttimen ja eikös (v.2005?) Vapo nostanut 500kg säkin hintaa 70:stä 120:een yhdessä vuodessa. Kun kauppa sitten tyssäsi Suomessa niin alkoivat papanoita viemään Norjaan, Saksaan ja Ruotsiin. Hyvä Finland. No, rakensin uuden talon kaukolämmölle, kun nykyisellä asuinpaikkakunnalla se tuotetaan sähkön ja lämmön yhtestuotannossa 100% uusiutuvalla kotimaisella hakkeella.
-
Suurin (moraalinen ja periaatteellinen) kysymys on, että tullaanko jatkossakin tieliikenteeltä keräämään moninkertainen määrä veroeuroja, kuin mitä siihen ja sen aiheuttamiin haittoihin käytetään, jos/kun liikkuminen alkaa puhdistua sille langetetusta ilmastopaholaisen leimasta.
Kyllä.
Tuskin näemme sitä hetkeä, että tienkäyttäjät maksaisi vähemmän kuin 8 000 000 000 euroa, vaikka kaikki ajaisi polkupyörillä.
-
Ajoneuvoverotuksella saa aikaiseksi paljon muutakin kun välttävän liikenneympäristön.
Luettelo lienisi aika pitkä ja jos sitä kommentoisin niin tämä keskustelu katkeaisi.
ALi saa kiitokseni tahattomasta kannustuksesta. Pitänee kaivaa T3 California varaston perältä ja vaihtaa siihen ahtimen hihna ja uusia hihnan kiristin ja jatkaa etanolilla. Valitettavasti etanolin jakelu on harvassa. Jos ajelisin vain Pirkanmaalla ja siitä etelämpään ongelmaa ei olisi.
Vaikuttaa kuitenkin siltä että pitää laittaa uudet männänrenkaat että puristus olisi niidenkin osalta ok. Kilometrejä edellisillä on takan puolitoistasataatuhatta. Muutaman tunnin asennussessio. Venttiilinohjurit siinä samalla kuntoon.
T3C on parhaan näköinen mp. Omasta mielestä.
-
SähköMoottoripyöristä Intialainen Ultraviolette F77 on mielestäni mielenkiintoinen tulokas:
https://www.youtube.com/watch?v=C23yt9zRHLo (voi valita tekstitys ja asetusrattaasta kieleksi suomi eli "google-suomi" )
Sen piti tulla myyntiin lokakuussa, mutta koronatilanteen vuoksi siirtyy tulevalle kesälle.
Hinta Intiassa 3500,- euroa, joten tuplaantuisi kaiketi Euroopan markkinoilla.
Silti 25kw teholla ja vaihdettavilla akuilla voisi olla nuorisoa ja kaupunkikäyttöä hyvin palveleva kapistus.
Lukuisat youtube esittelyt kehuvat ajotuntumaa ja fiilistä, jolla moni moottoripääkin on saanut sähköpyörä-kipinän.
( tässä hauska kohta yhdestä (engl.kiel.) esittelystä -> https://youtu.be/eF_1IkLmErE?t=196 )
ps. päästö-knoppina, että Intiassa rekisteröidään päivittäin (365x/vuosi) 50000 uutta motoa ja 20000 autoa.
Luvut ovat käsittämättömiä, mutta antavat kotimaiselle polttomoottori"keskustelulle" vähän perspektiiviä.
Motomatille terveisiä, että sytytysennakot vaan kuntoon, että moottori ja öljyt lämpenevät, niin saat sinäkin hauskaa ja iloista meininkiä jälleen etanolin kanssa :P .
Ainetta ei ole moittiminen vaikka päänsärky ja huimaus jälkikäteen puuttuvatkin ;D
edit lisäys: E85 saatavuus on jo aikas hyvä. Asemat löytyy mm -> https://eflexfuel.fi/e85-asemat
-
Ainetta ei ole moittiminen vaikka päänsärky ja huimaus jälkikäteen puuttuvatkin ;D
Hyvin lievinä seoksina kerrallaan henkilökohtaisessa käytössä.
-
Hinta Intiassa 3500,- euroa, joten tuplaantuisi kaiketi Euroopan markkinoilla.
Silti 25kw teholla ja vaihdettavilla akuilla voisi olla nuorisoa ja kaupunkikäyttöä hyvin palveleva kapistus.
Lukuisat youtube esittelyt kehuvat ajotuntumaa ja fiilistä, jolla moni moottoripääkin on saanut sähköpyörä-kipinän.
Ei tullut vielä ratkaisevaa sähkömoottoripyöräkipinää. Jos tuohon olisi laitettu kiinteä akku, käyttäen vaihdettavuuden aiheuttama hukkatila hyödyksi,
olisi toimintamatkaa tullut runsaasti lisää. Isompi akku on toki painavampi ja paljon kalliimpi. Pyörän hinta olisi tuplaantunut?
Ratapyörä tuo periaatteessa olisi jos akkuja on paljon vaihdettavissa. Vaihto aina 3-5 kierroksen välein noillakin tehoilla.
Työmatkaa ajaisin kyllä hyvin, voisin jopa selviytyä pelkistä viikon työmatkoista yhdellä latauksella. Kaupassa ei paranisi poiketa.
Ja laturia pitäisi ilmeisesti kuljettaa mukana yli 50km matkoilla?
-
Noita patterikäyttöisiä hehkutetaan, kun ne eivät aiheuta päästöjä - niissähän on akut, jotka ladataan pistorasiasta...
Sattuneesta syystä olen seurannut Itämeren laivaliikennettä. Suuria suomalaisia irtolastialuksia ajaa "vuorotta" hiiltä Ust-Lugasta ja Pietarista eri satamiin, mm. Tanskan voimalaitokselle. Ilmeisesti hiiltä on saatavana halvalla ja rajoituksetta. Hiljattain kävi laivoja purkamassa H:gissä kahdessa paikassa.
Siinä sinänsä mitään, energiaa ja lämpöä tarvitaan. Muttakotimainen turve kiellettiin päästöjen takia ja koneyrittäjät sanoivat työntekijät irti.
Tähän pystyy putkinäköinen yhdenasianliike osaamatta ottaa huolta ja vastuuta laaja-alaisesti koko yhteiskunnasta.
Juuri nyt, 3.2.2021 klo 09:55, on Suomen energiatilanne: Kulutus 10199MW, energiavaje -2728MW, tuulivoimaa 811MW, aurinkovoima 5MW. Pakkasta on esim. Espoossa 7,1ast. Kovasti hehkutetaan uusiutuvia energialähteitä. Niitä on kehuttu jo liki 20v, mutta vieläkään niitä ei ole tehotuotannossa. Sen sijaan Satu Hassi piti taannoin puheen, jossa hän tuomitsi ydinvoiman "..."ydinvoimahan on vaarallista ja vanhanaikaista tekniikkaa." Poliitikkohan voi heittää vastuuttomasti mitä vain tarvitsematta perustella asiaa.
No, eihän tämä tänne kuulu, mutku noista patteriautoista jutellaan... Jätän asian tähän.
-
... Sen sijaan Satu Hassi piti taannoin puheen, jossa hän tuomitsi ydinvoiman "..."ydinvoimahan on vaarallista ja vanhanaikaista tekniikkaa." Poliitikkohan voi heittää vastuuttomasti mitä vain tarvitsematta perustella asiaa..
Ei tarvi olla edes poliitikko, kun asialla on isot seuraukset. Elon Musk tviittasi 7.1, että "Käyttäkää Signalia". Viittasi Signal-nimiseen pikaviestinpalveluun. Tämän lukiessaan pörssissä kauppaa tekevät säntäsivät ostotoimiin ja Signal Advance yhtiön kurssi nousi 1100%. Yrityksellä ei ole mitään tekemistä viestisovelluksen kanssa, paitsi nimi Signal.
No tämäkään ei liittynyt patteriautoihin, kuin Elon Muskin kohdalta.
-
"Monet autonvalmistajat lopettavat polttomoottoreiden valmistuksen vuoden 2030 jälkeen".
Veikkaan, että tuo pitää paikkansa. Esim. vuosi 2070 on selvästi 2030:n jälkeen.
-
"Monet autonvalmistajat lopettavat polttomoottoreiden valmistuksen vuoden 2030 jälkeen".
Veikkaan, että tuo pitää paikkansa. Esim. vuosi 2070 on selvästi 2030:n jälkeen.
Mutta muutosta on tapahtunut aika rivakstikin.
Esim. tojotalla ei ole yhtään diesel-moottorista henkilöautoa suomen myyntiohjelmassa.
Volvo kertoo
Vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia Volvo Car Groupin myynnistä on täyssähköautoja.
-
Volvo kertoo
Vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia Volvo Car Groupin myynnistä on täyssähköautoja.
Volvon sivuilta: "Noin 50 prosenttia Volvon valmistamista ja myymistä autoista on sähköisiä vuoteen 2025 mennessä."
Ei tuossa täyssähköautoista puhuta mitään. Hybridejä varmaankin on puolet tuohon mennessä kyllä.
-
"Monet autonvalmistajat lopettavat polttomoottoreiden valmistuksen vuoden 2030 jälkeen".
Veikkaan, että tuo pitää paikkansa. Esim. vuosi 2070 on selvästi 2030:n jälkeen.
Mutta muutosta on tapahtunut aika rivakstikin.
Esim. tojotalla ei ole yhtään diesel-moottorista henkilöautoa suomen myyntiohjelmassa.
Volvo kertoo
Vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia Volvo Car Groupin myynnistä on täyssähköautoja.
Toyota on tainnut lopettaa dieselien valmistuksen, mutta Volkkari kehittää edelleen dieseliä:
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/volkswagen-diesel-on-jatkossakin-tarkea-uusi-versio-2-0-tdista-ja-lisaa-tulossa/
Ja tässä yksi innovaatio:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomesta-loytyy-polttoaine-joka-voisi-ratkaista-koko-maan-diesel-paastojen-ongelman-ja-olisi-jopa-sahkoautoja-puhtaampaa/61ff15ba-0d24-4fb3-8064-43f6a779c8e8&ved=2ahUKEwjj_IeNks7uAhXEHXcKHRltBAUQFjAGegQIFxAB&usg=AOvVaw3kPNRm6HO6wcBrun6kxX7H&cshid=1612370404421
Jouko
-
Miksi en aja Mydieselillä?
Ehkä korkeamman hinnankin sietäisi mutta kun voimanlähteenä on dieselöljy ja sen käyttämisestä maksettava vuotuinen rahallinen rangaistus niin en ole motivoitunut. Jos Mydieseliä sitoontuneesti käyttäen saa veron pois niin mikä ettei. Tankillisella tavan dieseliä käyttäen pääsee 1200 km. Viimeksi olen tankannut viime vuonna ja vieläkin on puoli tankillista. Moottori on Renault 1,5 Tdi 90 hv.
Matkamoottoripyörässä voisi pienikokoinen ja tehokas noin 80 hv nykydiesel olla hyvä peli ja halvat kilometrit. Lainsäädäntö vain ei suvaitse.
En tiedä kuin kaksi maassamme laillisesti liikenteessä olevaa dieselmoottoripyörää. Niiden vuoksi kiellettiin, tai käytännöllisemmin sanottuna, kustannusvastaannutettiin niiden käyttö.
-
Mydiesel ja E85 on ilmaston kannalta hyviä juttuja, mutta pumppuhinta kertoo siitä, että valtio on enemmän rahan kuin ilmaston perään.
Jos valtio haluaisi, niin E85 maksamaan pumpulla 0,85€/l, niin johan alkaisi etanolimuutossarjojen kauppa käymään.
Mutta niin kauan kun E85 maksaa suunnilleen saman kuin normibensa, niin kannustin puuttuu ja ilman kannustinta homma ei oikein toimi.
Tai se, että Mydieselin tankkaajalle tarjotaan keppiä porkkanan sijaan.
-
Joo, kyllä E85n hinta pitäisi olla nykyistä selkeämmin halvempaa kuin E95n hinta, jotta sen suosio autoilijoiden keskuudessa kasvaisi sellaisiin määriin, jotta sillä olisi nykyistä kuriositeettia enemmän merkitystä CO2-päästövähennystalkoissa. Taitaa vain olla niin, että tässä siirtymävaiheessa kohti päästöttömiä autoja ei valtiovallalla taida olla todellisuudessa kiinnostusta vähentää nykyisin käytössä olevien autojen päästöjä suosimalla biopohjaisia polttoaineita. Elättelevät toiveunia, että kansa ostaisi jo etupainotteisesti näitä nykyisiä, vähintään 35-40 k€ mksavia "kansansähköautoja". Vaan ei kansa osta. Ja olisihan se tietty suunnattoman väärin, jos E85n käyttäjät saisivat ajaa muita halvempia kilometrejä, varsinkin, jos samaan aikaan biodieselin käyttäjät maksavat "hunajaa" vihreämmistä kilometreistään.
mosa
Ps. E85n normihinta Kouvolan suunnalla on ollut noin 1,1 +/- 0,1 €/l. Viime kesän paras noteeraus 0,87 €/l ja silloin satunnaisesti muutenkin alle euron. Noillakin hinnoilla ja ajamillani kilometreillä on eFlexFuel-nuuhkija maksanut itsensä takaisin ja ehkä ollaan jo hieman voitonkin puolella?
-
Mydiesel ja E85 on ilmaston kannalta hyviä juttuja, mutta pumppuhinta kertoo siitä, että valtio on enemmän rahan kuin ilmaston perään.
Mydiisselissä on palmuölyä, joka nyt tietenkin on todettu pahaksi ja sitä ollaan EUssa kieltämässä polttoainekäytöstä. SItten vielä se, että sitä ei saa käyttää mersuissa...
-
Mydiesel ja E85 on ilmaston kannalta hyviä juttuja, mutta pumppuhinta kertoo siitä, että valtio on enemmän rahan kuin ilmaston perään.
SItten vielä se, että sitä ei saa käyttää mersuissa...
Jaa miksei saa, ainakin käyntiääni on sillä nätimpää.
-
Mydiesel ja E85 on ilmaston kannalta hyviä juttuja, mutta pumppuhinta kertoo siitä, että valtio on enemmän rahan kuin ilmaston perään.
SItten vielä se, että sitä ei saa käyttää mersuissa...
Jaa miksei saa, ainakin käyntiääni on sillä nätimpää.
Uusiutuvista raaka-aineista valmistettu Neste MY uusiutuva diesel -polttoaine on ainakin toistaiseksi Mercedeksen pannassa.
”Ohjekirjan mukaan dieselautoissa saa käyttää polttoainetta, joka täyttää hyväksymisnormien EN590. Neste MY -polttoaineella ei ole tuon normin mukaista hyväksymismerkintää, kertoo Mercedes-Benziä maahantuovan Vehon henkilö- ja pakettiautojen lehdistöpäällikkö Pekka Koski.
Kosken mukaan Neste MY täyttää normin EN15940, mutta se ei Mersuja valmistavalle Daimlerille ole riittänyt.
-
Varmaan valmistaja ei anna lupaa. Tiedän kanssa tapauksen, kun tuttu ajoi satkun verran omatekoisella biodieselillä R Mersulla. Hienosti toimi ja päästöarvot tipahtivat aika lailla minimiin.
Tapasi käyttää samaa dieseliä myös tyttärensä A-mersussa ennen katsastusta. Oli ihan hauskan näköistä, kun loppuunajetun oloinen pikkumersu savuaa kuin nuotio ja päivän biodeselillä ajamalla savutus väheni näkymättömiin.
-
Mydiesel ja E85 on ilmaston kannalta hyviä juttuja, mutta pumppuhinta kertoo siitä, että valtio on enemmän rahan kuin ilmaston perään.
Juuri näin se on. Puhetta kyllä riittää ja veronkorotuksia milloin milläkin "hyvällä" perustelulla :( .
Itse en ole mikään "ituhippi" enkä "eko-hörhö" ja tässä liikenteen "päästö"politiikassa on vahvasti pelkkää vedätyksen ja rahastuksen makua.
Tykkään kovasti polttomoottorivehkeistä ja mielestäni on fiksua ajella uusiutuvalla kotimaisella menovedellä - tehoista (ja mukavuudesta) tinkimättä.
Mielestäni tällaisessa pienessä ja vähäväkisessä maassa omavaraisuus on aina parasta lääkettä ja turvaa maailman myrskyiltä ja turhilta rettelöiltä.
Valtion enemmistö-omisteinen Nestekin nyt kasvattaa biopolttoaineilla vain liikevoittoa (linkki (https://www.hs.fi/talous/art-2000007786718.html)) sen sijaan, että kuluttajahinta laskisi fossiilisen tasolle tai jopa alle :P .
Jos/kun E85 on 80% ja MyDiesel 90% kasvihuonekaasuja vähentäviä, niin miten "saastuttaja maksaa enemmän" väittämä muka pumpulla toteutuu ?
Tärkeämpää onkin puuhata kilometriveroa, ruuhkamaksuja ym autoliikenteeltä rahan lypsämiseksi :-X .
Romutuspalkkiolla jos sähkömoottoripyörän hinnasta 30% saisi pois raapaista niin ei sentään niin paljon huonoa, ettei jotain hyväkin :P
ps. kuulemani mukaan MyDieselillä pääsee maantieajossa havaittavasti pidemmälle, kuin perinteisellä fossiilisella, mutta mittausta/vertailua en ole tästä asiasta nähnyt.
-
[/quote]
Uusiutuvista raaka-aineista valmistettu Neste MY uusiutuva diesel -polttoaine on ainakin toistaiseksi Mercedeksen pannassa.
”Ohjekirjan mukaan dieselautoissa saa käyttää polttoainetta, joka täyttää hyväksymisnormien EN590. Neste MY -polttoaineella ei ole tuon normin mukaista hyväksymismerkintää, kertoo Mercedes-Benziä maahantuovan Vehon henkilö- ja pakettiautojen lehdistöpäällikkö Pekka Koski.
Kosken mukaan Neste MY täyttää normin EN15940, mutta se ei Mersuja valmistavalle Daimlerille ole riittänyt.
[/quote]
Daimleria omistaville Lähi-Idän öljysheikeille pitää tottakai olla kaikki öljyjalostusnormit viimeisen päälle ;D Monet muut ja isotkin merkit taitaa toimia ilman ns. riskejä tällä vaihtoisella jalosteellakin, kun ovat hyväksyneet sen moottoreihinsa. Taitaa tämä puuttuva normi olla enemmänkin joku maailman öljyteollisuuden asettama rahavirran "suojanormi".. ;D
Vaikkakin tämä My-polttoaine sisältää palmuöljyn tislausjätettä, niin nykyisten EU-normien mukaan se on sallittua. EU-rima on ylitetty kevyesti ja tällä hetkellä se on hieno innovaatio.
My-polttoaineen hinta on kynnyskysymys, eikä siitä taida tulla meillä ns. hittiä, kuten ei muistakaan vaihtoehtoisista polttoaineista nykyisellä polttoaineveroituksella.
Ainakaan harvaan asuttuun Pohjois-Suomeen, julkisten liikennevälineiden yhä harventuessa, sähkökulkuvälineistä ei ole pitkiin aikoihin työssäkäynnin kulkuvälineiksi. Näitä My-polttoaineen innovaation kaltaisia polttoaineita pitäisi kehittää ja saada yleistymään polttoaineveroa alentamalla.
Luulisin, että erilaisia vähä-ja 0-päästöisiä polttoaineita on kehitteillä, eikä mennä pelkkä sähkö edellä moottoripyöriinkään.
Jouko
-
Aiheeseen liittyvästä tekniikasta vielä sen verran, että vähäpäästöisyys on käytännössä jo hyvin toteuttamiskelpoista. Ei toki kaikille ja kaikkiin moottoreihin, mutta teknisesti perehtyneemmille ja muutostöitä muutenkin taitaville. Kaasu ja diesel muunnokset tuskin mp-kalustossa yleistyvät ja etanoli-muunnoksissa ollaan kiinni flex-fuel ajattelussa, jossa bensiini halutaan pitää vara-polttoaineena. Tärkeintä on mielestäni kokeilla ja kartuttaa kokemusta, jota kautta lisääntyy kiinnostus ja luottamus siihen, että useimmiten polttomoottorin voi säätää puhtaasti palavalle menovedelle, eikä sen tarvitse olla vaikeaa rakettitiedettä. Ympäristöhyötyä on tietysti ylipäänsä oikeasti tehdä jotain, eikä vain jankata ja väitellä eri visioista, teorioista ja kuulopuheista vuosikymmenestä toiseen.
Minullakin on täysin alkuperäiset polltoainepumput ja ruiskusuuttimet sekä autossa, että Guzzin Nevadassa. Hyvin ovat näissä nuo toimineet 7-8 vuotta E85:llä ja matka jatkuu. Sopivilla säädöillä on kulku etanolilla pehmeämpää ja vääntävämpää, kuin bensiinillä. Eikä ole pakkasetkaan vaikeuttaneet E85 käyttöä (miksei muuten tämä -> linkki (https://youtu.be/znK7J4i4ehM?t=226) leviä meillä "ympäristö"mediassa ?).
Itselleni tämä E85 ei ole ollut sen kummempi harrastus, kuin aikoinaan Tunturi Sportin sylinterikannen madaltaminen ja Bing kaasuttimeen säätösuuttimen laittaminen. Pienillä muutoksilla sai lisää tehoa/vääntöä ja pitkille suorille lisää kierroksia huippunopeuden toivossa. Siitä se kai tarttui tauti, josta ei näemmä parane 8) .
Nykynuoret kun tiellä ohi ajavat 2-tahti Derbillä pakoputki läpi porattuna - meteli on kova ja värikkäät hiilivedyt ilmassa pitkään, mutta kyllä sieltä se voima takapyörältä jää puuttumaan, kun eivät oikein tiedä mitä ovat tekemässä ;D Kieltää saisikin jo nuo 2-tahtiset kokonaan ;D ;D
Tai porkkanaksi nuorisolle tuhti romutuspalkkio vaihdossa vaikka sähäkkään sähkö(kevyt)moottoripyörään :P :P
ps. lienee Nesteelläkin kova tahtotila korvata palmu-tisle jollakin vaikka sellu-tähteellä (kuten UPM:n BioVerno (https://www.upmbiofuels.com/fi/liikennepolttoaineet/upm-bioverno-diesel-polttoaine/)) heti, kun se teknis-taloudellisesti on toteuttamiskelpoista.
Siksi on mielestäni haitallisempaa ryhtyä heitä nyt tuomitsemaan ja leimaamaan, kuin tukea ja antaa mahdollisuus ja uusia markkinoita.
-
LeasePlanin tekemä selvitys käytössä olevista dieselpolttoaineista.
https://www.leaseplan.com/fi-fi/ajankohtaisia-autoilun-artikkeleita/vastuullinen-autoilu/dieseleiden-erot-julki/
-
Nykynuoret kun tiellä ohi ajavat 2-tahti Derbillä pakoputki läpi porattuna - meteli on kova ja värikkäät hiilivedyt ilmassa pitkään, mutta kyllä sieltä se voima takapyörältä jää puuttumaan, kun eivät oikein tiedä mitä ovat tekemässä ;D Kieltää saisikin jo nuo 2-tahtiset kokonaan ;D ;D
Tai porkkanaksi nuorisolle tuhti romutuspalkkio vaihdossa vaikka sähäkkään sähkö(kevyt)moottoripyörään :P :P
Eivät nykyiset 2-tahtiset välttämättä juuri savua tai käryä. Tai sitten täkäläinen nuoriso osaa koneitaan rassata oikein. Toisaalta nykyään mopoon
saa ihan kohtuullisesti kulkua vaikka itse voiman tuottopuoleen ei puuttuisikaan.
Yksi esimerkki "käryttömästä" 2-t moottorista on 29cc Zenoah mistä on nyt puristettu n 7hv. Se kuljettaa (800 kokoista 3D) RC-helikopteria. Polttoaineena on pienkonebensa kun vaatimuksena on sisäsiisteys. Voiteluaineena 2-3% synteettinen "kisaöljy". Kylmän moottorin pakoputkesta tulee tyypillinen sininen savu. Käyntilämmössä pakokaasu on väritöntä ja hajutonta tai rajummin käskettäessä siihen tulee vieno musta sävy.
Varmasti näkymättömiä ja mauttomia saasteita tulee koko ajan putken täydeltä mutta ei haise eikä käryä.
-
Polttoaine tekee ihmeitä. Oma ratapyörä ei tee näkyvää savua pienkonebensalla. Ainoastaan kauden ensimmäinen startti pöllähtää, kun kampikammiosta lähtee pinnoilta öljy liikkeelle. Sillä bensalla on itse asiassa puhdistava vaikutus; parin kesän jälkeen availin konetta, niin pakoaukon karstat olivat tyystin tiessään. Myös männän pää oli käytännössä karstaton.
-
Tästä aiheesta: "Korvaavat polttoaineet ja kokemukset" voisi aloittaa erillisen keskustelun.
TTT:n mainitsema moottorin puhtaus tuli jos selväksi kun ajoin RE85:lla pari suvea aktiivisesti. Konetta en ole avannut vielä mutta pakoaukot ja pakoventtiilit olen katsonut ja on aivan puhdas metallipinta näkyvissä. Öljyssä en isompaa "kirkastumista" havainnut mutta asiaan vaikutti se että moottori oli ennen RE85-käyttöä normikäytössä bensiinillä ja siksi ennestään jo likainen. Pakoputkesta etanolia polttaessa tuli lähinnä vesihöyryä. 15% bensiiniosuudesta ei ihmeempiä päästöjä syntynyt.
Tarkoitus on tehdä em. moottoriin peruskunnostus eli vaihtaa männänrenkaat, laakereita jos tarvitsee ja normi kansityöt että ohjurien kunnostus. Näitä toimia varten ei moottoria tarvitse rungosta irrottaa. Noin 400 euron prosessi.
Myös ahtimen vetohihnan ja kiristimen vaihto. Laitan kuvia koneen sisäpuolesta kunhan puran ensin. Joskus keväämmällä.
Tiedoksi vahinkokokeilusta: hyväkuntoinen moottori lähtee käyntiin vaikka olisi vahingossa tankannut RE85/E85:sta tankillisen. Mutta tehoa jää puuttumaan. Pitäisi vain laittaa moottorinohjaukseen uudet säädöt niin voi suoraan siirtyä etanolin aktiivikäyttäjäksi. Toisaalta parempi olisi jos polttoaineen etanolipitoisuutta varten olisi säätöyksikkö joka automaattisesti säätää seoksen kohdalleen lambda-takaisinkytkennän avulla joka järjestelmä on ollut olemassa moottoripyörissä jo noin 20 vuotta.
-
Tankkasin kerran Ruotsissa epähuomiossa tuota alkolla lujemmasti terästettyä bensaa 06 Brevaan. Lähti käyntiin, mutta tyhjäkäynti meni huonoksi ja kiihdytellessä piti kaasukapulaa nitkuttaa että sai kierrokset nousemaan. Ajoin noin parisataa kilsaa sillä tankkauksella ja sitten tankkasin normaalia tavaraa tankkiin sen verran kun mahtui ja hyvin toimi taas.
-
Moottorietanolin (RE85 ja E85) saa palamaan vielä paremmin ja tehokkaammin jos puristussuhde olisi yli 12. Voi olla hiukan enmmänkin mutta raja taitaa mennä 16 kohdilla. Bensiini taasen ei palaisi oikein noin korkeilla puristuksilla. 12 sopii vielä bensiinillekin oikein hyvin. Siksi vanhemmassa bensiinikalustossa joissa puristussuhde on 8 - 11 ei etanoli oikein pala kunnolla eli ei tuota energiatiheyteensä nähden sitä tehoa jonka se sisältää. Toisaalta ei silti synny karstaa kuten bensiinillä jos seossuhde on väärin. Pakoputkesta tulee tällöin päästöinä vettä palaneesta alkoholista ja palamatonta alkoholia. Mutta noin 15% bensiiniosuus palaa kyllä mutta sekin liian kylmänä. Ts. ei laajene palotilassa riittävästi.
Siksi vapaasti hengittävä bensiinimoottori ei ole hyötysuhteeltaan paras etanolille mutta ahdettuna hyötysuhde paranee. Ahtaminen kun auttaa sylinterin täytössä eli palavaa seosta saadaan enemmän samaan tilaan kuin ahtamattomassa.
Tähän asiaan viitataan usein kun ryhdytään muuttamaan bensiinimootttoria etanolille. Lämmöntuotto saattaa jäädä alhaisemmaksi vaikka tehoa tulisikin. Alhaisen käyntilämpötilan vuoksi voi öljyn sekaan kertyä vettä. Moottoriöljyn lämpötilan tulisi olla 85 - 120 astetta tai kuumempi niin veden kertyminen minimoituisi.
-
Tästä aiheesta: "Korvaavat polttoaineet ja kokemukset" voisi aloittaa erillisen keskustelun.
TTT:n mainitsema moottorin puhtaus tuli jos selväksi kun ajoin RE85:lla pari suvea aktiivisesti. Konetta en ole avannut vielä mutta pakoaukot ja pakoventtiilit olen katsonut ja on aivan puhdas metallipinta näkyvissä.
Olen huvikseni joskus pulloharjalla vähän pakoputkia rassannut ja 50 km lenkin jälkeen kokeilin sormella, mutta siihen ei putkesta mitään tarttunut, että puhtaasti E85 kyllä palaa vaikka 15% ei sitä itseään olekkaan.
Hyvästä palamisesta motomatti on oikeilla jäljillä, mutta alle 12 puristuksilla myös toimii kun sytytysennakkoa on tarpeeksi (3-6°). Nakutusta kun ei niin tarvitse pelätä saa paineennousua olla palotilassa bensiiniä enemmän jo ennen yläkuolokohtaa. Combo moottorinohjauksessa (=sama ECU ohjaa sekä sytytystä, että ruiskutusta) lisäennakko aikaistaa myös ruiskutushetken alkua, jolloin 30% suurempi (vrt bensa) polttoainemäärä ehtii oikea-aikaisesti imuvirtauksessa palotilaan ja sillä on iso merkitys hyvässä täytössä. Joidenkin huipputehoa/-vääntöä dynossa hakevien mielestä ruiskutuksen ajoitus on jopa sytytyksen ajoitusta tärkeämpikin. Laiha seos palaa nopeammin ja rikas hitaammin, joka on ajoituksessa myös huomioitava.
Siksi vapaasti hengittävä bensiinimoottori ei ole hyötysuhteeltaan paras etanolille mutta ahdettuna hyötysuhde paranee. Ahtaminen kun auttaa sylinterin täytössä eli palavaa seosta saadaan enemmän samaan tilaan kuin ahtamattomassa.
Tähän asiaan viitataan usein kun ryhdytään muuttamaan bensiinimootttoria etanolille. Lämmöntuotto saattaa jäädä alhaisemmaksi vaikka tehoa tulisikin. Alhaisen käyntilämpötilan vuoksi voi öljyn sekaan kertyä vettä. Moottoriöljyn lämpötilan tulisi olla 85 - 120 astetta tai kuumempi niin veden kertyminen minimoituisi.
Moottorin alhainen lämpötila ei ole ongelma, kun seossuhde ja ajoitus ovat kohdallaan. Moottori (ja öljy) lämpenee muutaman kilometrin matkalla yli 85 asteen 10 asteen ulkolämpötilassa ainakin Nevadallani, eikä maantie-ajokaan sitä laske alle 90°:een. Ei se ottomoottori sentään diesel moottorin termiseen hyötysuhteeseen kipua, vaikka palotilan seinämien lämpötila laskeekin bensiinin n.200°:sta ehken 10%:a. Autokin käynnistyy ja kulkee pakkasessa - lämpöä riittää sisällekin ja moottorin käyntilämpömittari seisoo terhakasti 90°:ssa.
Virittelijöiden virhe (käyttöajoneuvon kannalta) on liian rikas seos (lambda 0,85) , joka on haitaksi normaali arki-ajossa. Kylmällä koneella tulee sytytyskatkoja (misfire) ja öljyt "vettyvät". Muunnos-sarjojen (lisä-ruiskutus-boxit) heikkous puolestaan sytytysennakon lisäyksen puute, jolloin talviajossa bensiiniä tarvitaan lisää 70/30 tai 50/50, jottei kulutus kasva 40-60% siedettävän 25-30% sijaan. Sytytysennakon lisäys ja sopiva seos (lambda 0,95-1,1), niin voi pitää normaalit öljyn vaihtovälitkin, jolloin käyttömukavuus säilyy siinäkin mielessä.
Täytyy lisätä, että vain kokeilemalla tuon sytytysennakon merkityksen ymmärtää. Aikoinaan kun itselläni oli autossa läppäri etupenkillä ja pystyi "ajon aikana" (=pikku pysähdyksellä) näppäillä asteita suuntaan tai toiseen ja huomasi kuinka moottorin käytös ja luonne muuttui lampaasta leijonaksi, niin olin kerralla myyty (koko viina-ajelu touhulle) - ja olen sitä edelleen. Saisi Guzzissakin olla sellainen säätöpyörä (kuten joissain iskunvaimentimissa), että kuinka monta "naksua" milloinkin, että onko meno lempeää lipumista vai kiihkeää kanttailua.
-
Hmmm. Yön pimeinä hetkinä mietin puoliunessa, että josko olisi jo aika siirtyä eko-moottoripyöräilyyn oman pellon voimalla ilman sen kummallisempia verojuttuja.
Voisi mennä näin: Kylvetään mallasohraa hehtaarin pläntti ja varotaan ettei se lakoonnu, niin kylvetään harvaksi eikä lannoiteta mahdottomasti.
Syksyllä puidaan ja saadaan jyviä, sanotaan 4000 kg. (Aika hyvin!)
Puolen litran pullolliseen Koskenkorvaa kuluu Pekka Kuusen antaman kommentin mukaan 0.5 kg viljaa. Koska jalo juoma on 38% väkevää, saadaan siis hyvästä mallasohrakilosta 380 grammaa alkomahoolia. Kun koko sato käytetään kemiallisen reaktion raaka-aineeksi, siitä pitäisi saada 4000 x 0.38 = 1520 kg väkevää viinaa. Syksyllä idätetään jyvät ja mallastetaan ne ja tehdään sitten rankki (kiljua). Jos sen saa pullahiivalla käymään vaikka 6%:n vahvuuteen, pitää rankkia olla 1520 kg/ 0.06 = 25,3 kuutiometriä. Rankki on siis tehtävä uima-altaaseen, joka on ensin puhdistettava tarkasti kloorijämistä ettei hiiva nuupahda.
Viina keitetään hyvällä pannulla. Rankin kuumentamiseen 80 asteeseen kuluu energiaa noin 25000 kg x 80 astetta x 4.18 = 8360000 kJ = 2322 kWh.
Alkoholin höyrystämiseen menee 1520 x 850 kJ = 1292000 kJ= 358 kWh.
Sähkölaskut on muutenkin niin isot, että pannua varmaan kannattaa lämmittää syntyneellä eko-polttoaineella, jota kuluu silloin (8360000+1292000)/26800 = 360 kg. Pitää ottaa huomioon, että pannusta haihtuu myös vettä ja pintojen kautta menee lämpöä harakoille, joten menekki voi tosiasiassa olla kaksinkertainen laskelmaan verrattuna, eli 720 kg.
Prosessi tuottaa siis loppusyksyllä 1520-720 = 800 kg spriitä.
Jos pyörä juo tuota nestettä vaikkapa 8 litraa sataselle, tuo määrä riittää 10 000 km ajosuoritukseen. Aikamoinen matka.
Pelto, traktori, puimuri ja uima-allas kaikilla onkin jo ja keittovehkeet voi lainata vaimon velipojalta, jolla ne aina on alansa huippuluokkaa.
Seuraavan kesän ajosuoritetta saattaa pienentää tuntuvasti talven aikainen hävikki, arviolta ei kuitenkaan enempää kuin 2 litraa x 6 kuukautta x 4 viikkoa per kk= 48 litraa = 600 km. Jos on kortti vielä tallessa. Ja valtio nuolee näppejään, mutta maailma pelastuu.
-
Joku viisas oli joskus sanonut, että kun polttoaine maksaa enemmän kuin 1,5€/l, niin se kannattaa tehdä itse...
-
Onko siis asia ymmärrettävä niin, että minä ja Nevadan Anni kun molemmat vanhenemme ja huipputehoja emme enää edes tavoittele, emme tarvitse kuin kumpikin vain ohjelmistomuutoksen luopuaksemme bensiinistä? Mitään elimellistä rautaa emme tarvitse; ecu vaan saa uuden kartan, vai kui?
-
Joku viisas oli joskus sanonut, että kun polttoaine maksaa enemmän kuin 1,5€/l, niin se kannattaa tehdä itse...
Aivan. Pitäneekin maanviljeliäveljelleni mainita että sokerijuurikkaasta, perunasta, tms. tärkkelyspitoisesta käyttämällä ja tislaamalla voisi saada varsin hyvää menovettä. Ehkä jopa alle 1,50€. Toisaalta toisesta tarkoituksesta saisi vielä paremman hinnan. Jos ei mene kaikki omaan käyttöön...
Hajakentälle: aivan, Anni käy ihan iloisesti etanolilla ihan sillään. Tosin hyötysuhde ei ole paras. Pitäisi olla korkeampi puristussuhde niin tehokerroinkin olisi kohdallaan. Itsellä on usean vuoden kokemus vapaastihengittävästä sekä ahdetusta etanolikäytössä. Ahtamalla paranee...
Välttämättä ei ahdinta tarvita jos nostaa puristussuhdetta pienentämällä palotilaa. Toki venttiilliajoituksellekin pitäisi tehdä jotain kuten myös sytytksajoituksellekin. Etanoli luo hieman erilaisen toimintaympäristön.
Kun tein ensimmäisen etanolipyöräni niin epäilijät epäilivät että ei kauan kestä. Kyllä kesti, ahtamisenkin. Toki lyhensin öljynvaihtoväliä puoleen. Mutta ei siellä öljyn joukossa koskaan ollut vettä kuten epäilijät esittivät. Nyt tiedän paremmin.
-
Onko siis asia ymmärrettävä niin, että minä ja Nevadan Anni kun molemmat vanhenemme ja huipputehoja emme enää edes tavoittele, emme tarvitse kuin kumpikin vain ohjelmistomuutoksen luopuaksemme bensiinistä? Mitään elimellistä rautaa emme tarvitse; ecu vaan saa uuden kartan, vai kui?
Tuota samaa oon miettiny myös Vintagen osalta. Voisi tietty asennuttaa sen eFlexFuel-boxin. Tosin se kustantaa noin 500 € eli mun ajokilometreillä ei hintaansa tienaisi, mutta tietty ne pienemmät CO2-päästöt houkuttais. Mutta, jos pelkillä (ecun?) säädöillä selviää, niin mieluiten sitten vaan moinen operaatio. Voin kyllä suunnitella ajoreittini, jotta matkan varrelle osuu E85n tankkauspaikkoja. MUTTA, itellä ei oo mitään mielenkiintoa, taitoa eikä muutenkaan mahdollisuutta moisia säätöhommia tehdä. Joten kysymys kuuluukin, löytyykö joku "kaupallinen" taho, jossa säädöt vois teettää E85lle sopivaksi?
mosa
-
Onko siis asia ymmärrettävä niin, että minä ja Nevadan Anni kun molemmat vanhenemme ja huipputehoja emme enää edes tavoittele, emme tarvitse kuin kumpikin vain ohjelmistomuutoksen luopuaksemme bensiinistä? Mitään elimellistä rautaa emme tarvitse; ecu vaan saa uuden kartan, vai kui?
Vain tankin sisällä olevan polttoaineletkun etanolin kestävyys tulee varmistaa. Virallinen (etanoliin upotettu) standardi on SAE30R10. Motonetistä saa 30 cm letkun (linkki (https://www.motonet.fi/fi/tuote/458135/Upotettava-polttoaineletku-o8mm-305-cm)). 15cm riittää.
Voi olla, että Annissa alkuperäinenkin kestäisi, mutta tuo on varma ja koeteltu E85 "päivitys", josta on vuosien BMW ja Guzzi kokemusta. Suuttimet ja pa-linjasto on Annissa sama, kuin minun Classic IE mallissani - se on täysin etanolin kestävä.
Muutoin moottori siirtyy bensiinistä viinalla käyväksi pelkällä ohjauskartan päivityksellä. (33% lisäystä polttoaineelle ja 3 asetta lisäennakkoa kipinälle).
Tuollaisella muutoksella olen itse ajanut Nevadallani 6 täyttä kesäkautta ja vain E85 polttoainetta tankkaamalla.
15RC eculle kartta olisi valmiina (linkki (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=5298.msg76790#msg76790)), mutta Annin MIUG3:lle sellainen pitäisi muokata alkuperäisestä.
Lisäsuojaa on käyttää täys-synteettistä API SN (eli E85 testattua ja luokiteltua) moottoriöljyä.
Useimmat täyssynteetiset ovat jo päivittyneet luokitukseltaan SM:stä SN:ään viime vuosien aikana.
E85:ttä pidän täydessä tankissa talviseisonnan ajan, eikä ollut kerännyt vettä kun sitäkin aikanaan tutkiskelin.
Käyttö ei siis sinällään poikkea bensiinillä ajamisesta millään tavalla. ECU-kartan mukaista ainetta vain tankkiin ja menoksi.
Tuolla "keep it simple" periaatteen kartalla kylmällä koneella, jos ei anna sen hetken aikaa (1-1½ min) lämmetä ennen liikkeelle lähtöä, niin saattaa kaasua avattaessa empiä tai nykäistä. Tämän tekee kerran-kaks ja on ns ominaisuus. Jo 200 metrin ajolla on niin lämmennyt, ettei kylmänpuistatus enää moottoria vaivaa.
ps. Voisihan tuosta E85 kartasta tehdä hienostuneemmankin version, jos sopiva tarmonpuuska sattuu kohdalle. Kylmänä startatulle koneelle pienen lisärikastuksen ja ajolämpöiselle moottorille kaasun avauksen mukaan säätyvän seos-suhteen. Pintakaasulla voisi olla lisäystä vain 25% (vrt bensiini) ja täyskaasulla jopa 35%. Sytytysennakkoa voisi samaten olla pintakaasulle vain 3 astetta ja täyskaasulle 5-6 astetta. Sellainen kartta voisi olla taloudellisuuden ja tehokkuuden nautinnollinen ristisiitos.
pps. 15RC eculla kokeilut testilenkillä ovat helppoja tehdä, kun (windows) tabletilta kartan lataaminen eculle käy alle 30 sekunnissa.
-
Vain tankin sisällä olevan polttoaineletkun etanolin kestävyys tulee varmistaa. Virallinen (etanoliin upotettu) standardi on SAE30R10. Motonetistä saa 30 cm letkun (linkki (https://www.motonet.fi/fi/tuote/458135/Upotettava-polttoaineletku-o8mm-305-cm)). 15cm riittää.
Voi olla, että Annissa alkuperäinenkin kestäisi, mutta tuo on varma ja koeteltu E85 "päivitys", josta on vuosien BMW ja Guzzi kokemusta.
[/quote]
Vintageeni tuo "bemariletku" vaihdettiin jo jokunen ajokausi sitten eli oisko "vain" tarpeen nuo säädöt E85lle?
mosa
-
Vintageeni tuo "bemariletku" vaihdettiin jo jokunen ajokausi sitten eli oisko "vain" tarpeen nuo säädöt E85lle?
mosa
Näin se Nevadassa on toiminut. Pelkälle E85:lle sopivan seos- ja sytytys säädön haarukointi oli varsin suoraviivaista.
Toteutus kuten kaasutinkoneessa etsiä sopiva suutin ja hyvä vetoalue sytytys ennakon saamisella sopivaksi.
Alkuun kyllä tein monenlaisia kokeiluja erilaisilla kartoilla ja säädöillä, koska tavoittelin flex-fuel ominaisuutta eli että olisin voinut tankata bensaa tai E85:ta sekaisin. Moottorinohjaus ei kuitenkaan taipunut näin laajalle +/- 17% sopeutumis-alueelle. ECU sopeutuu/oppii/joustaa jonkin verran, mutta ennemmin n. max 5-10% välillä. 31% oli liian laihaa kylmälle ja kylmässä (tehottomuutta), 35% liikaa helteellä (kuumakäynnistyksessä poksauksia pakoputkessa ja sellaista tukahtumistaipumusta). Sytytysennakko voisi olla kylmällä ilmalla ja rikkaalla seoksella 5 astetta, mutta helteellä (+28-30 ulkolämpötilassa) liikenneruuhkassa moottori ei siitä tykkää. 4 astetta voisi olla "paras", mutta muille annettavaan karttaan laitoin 3 astetta ns varmuuden vuoksi ja myös sillä öljyt lämpenevät riittävälle tasolle ja kohtuullisen matkan aikana. Se on vähän pehmeämpi ajokäytökseltään ja mukava kruisailuun alemmilla kierroksilla. 4-5 astetta lisäennakkoa ovat vähän agressiivisempia ja antavat terävyyttä kaasuun vastaavuudessa vaikkapa vauhdikkaammassa mutkatie ajossa. Peruskartta minulla on ollut koko ajan Guzzin vakiokartta, jossa ei ole päästösyistä (uudemmalle) kartalle laitettua laihennus-kuoppaa kaasukahvan ja kierroslukualueen keskivaiheilla.
Poltoaineen kulutus nousee bensiinin n.4 litrasta 30% eli n.5,2 litraan E85:llä. Se on ainoa käytössä huomioitava asia, että esim Nevadalla pääsee aiemman 300km sijaan vain 250km tankkausten välillä. Muuten ei ole eroa, jollei E85 parempaa vääntävyyttä lasketa. Minulle se on hyvin mieluisa fiilistekijä yhdessä matalamman pakoäänen kanssa. Niistä jopa maksaisi pientä lisähintaa, mutta tässä ekoilussa saa satunnaisesti bonuksena kahvikupillisen tai mansikkatuutin päälle.
-
Sen huomasin että vakiokuntoisella pyörällä ja etanolilla ei kovin tienaa. Mutta asiasta toiseen.
Vanhemmissa ruiskupyörissä on ulkoinen pumppu. Alkuperäisestä sanotaan että ei kestä edes nykybensiinejä joissa on mukana etanoliosuus. Ei ole kokemusta kun vaihdoin pumpun tähän: https://www.biltema.fi/autoilu---mp/auton-varaosat/moottorin-ohjaus/polttoainepumput/polttoainepumppu-2000036928
Sopii samoihin kiinnikkeisiin ja liittimiin.
Siitäkin sanottiin B:n neuvonnassa että ei ole takuuta jos käyttää minkäänlaista etanolipitoista bensiiniä. Arvelin että ei pörssi kauheasti kärsi jos sen alkuperäisen korvaisi kyseisellä laitteella. Kokeeksi. Nyt on menty sekalaisilla polttoaineilla ja on pelannut.
Periaatteessa hyvä sijoitus mutta hieman virtasyöppö. T3C sai alkuperäisen laturin tilalle remmivetoisen auton laturin. Virtaa riittää. Toki sekin on pois hyötysuhteesta. Mutta kikkaileminen on kivaa.
Nyt minulla on nurkissa sen verran monta joutilasta Guzzin konetta että voisi tehdä testejä eri ratkaisuilla. Kummat on parempi, mekaaninen ahdin, turbo vai vain korotettu puristussuhde. Venttiiliajoituksen muuttaminen olisikin jo hieman vaativampaa.
Puristussuhteen nosto ei ihmeitä vaatisi. Koneistushommia ja tarkkaa mittaamista että ei käy venttiili mäntään.
Jos laittaa ahtimen voisi mekaaninen puristussuhteen laskeminen tuoda etua. Yhden sellaisen koneen olen tehnyt tilaustyönä. Samalla avarrettiin kanavia ja laitettiin isommat venttiilit ja mäntään piti siksi kaivaa isommat lovet.
Monennäköistä voisi rakennella jos vain aikaa ja mielenkiintoa riittää.
-
On vaan Nevadan tapauksessa hankala nostaa tehollista puristussuhdetta ilman pumppua. Heron palotilat sijaitsevat männässä, kantta madaltamalla ei puristussuhde nouse.
Ei kovin moni tee mäntiä tarvikkeena pikkulohkoon. Tonnin, puolentoista pintaan alkaa saada neljän sarjaa omaan makuun valmistettuna. Sinällään ihan houkutteleva ajatus, jos olisi useampi ottaja, niin kimpassa tilaisi mukeja.
-
Vanhemmissa ruiskupyörissä on ulkoinen pumppu. Alkuperäisestä sanotaan että ei kestä edes nykybensiinejä joissa on mukana etanoliosuus. Ei ole kokemusta kun vaihdoin pumpun tähän: https://www.biltema.fi/autoilu---mp/auton-varaosat/moottorin-ohjaus/polttoainepumput/polttoainepumppu-2000036928
Sopii samoihin kiinnikkeisiin ja liittimiin.
Siitäkin sanottiin B:n neuvonnassa että ei ole takuuta jos käyttää minkäänlaista etanolipitoista bensiiniä.
Aika kovaa tekstiä B:eeltä.
Ainakaan minä en löytänyt mainintaa pumpun tiedoista, että ei saa käyttää suomessa myytävää E95/E98 bensaa...
-
Kuinka lienee vaihtokelpoisia männät eri mallien välillä? Palotilahan on vanhemmissa Heron tyyppisissä koneissa niiden männissä ja sylinterikannet ovat tasaisia, kuten TT jo kerkisikin todeta. Vasta uudemmissa V malleissa V9 ja V85 on Hemi kannet eli tasainen mäntä ja puolipallo-palotila sylinterikannessa.
10:1 puristeiseen moottoriin 0,6 bar ahtoa, niin ollaan hitusen yli 15:1 puristuksella palotilassa. Tämän E85 kestää nakuttamatta. Kovimmilla ovat kiertokanget.
15:1 puristuksen tekeminen ilman ahtopainetta on hankalampi juttu, eikä starttimoottori luultavasti jaksa pyöräyttää lämmintä moottoria enää käyntiin.
Hyötysuhdetta kasvattamalla voisi vähentää polttoaineen kulutusta, mutta enemmän taitaa vaikuttaa se miten sitä voimaa otetaan käyttöön.
-
Aika kovaa tekstiä B:eeltä.
Ainakaan minä en löytänyt mainintaa pumpun tiedoista, että ei saa käyttää suomessa myytävää E95/E98 bensaa...
Asia hämmästytti jo silloin.
Tästä on jo pitkästi toistakymmentä vuotta kun Centauroon laitoin ko. pumpun ja myöhemmin California T3:seen kun sen digitalisoin. Ts. muutin ohjelmoitavaksi jossa sytkä Ignitec TCIP4 ja ruisku MegaSquirt. Centaurossa alkuperäinen moottorinohjaus ja sen rinnalla toisille suuttimille ahtopaineella ja kierrosluvulla ohjautuva Laiho-niminen ruisku. Nyt on vain niin että Centauroa en ole käynnistänyt pariin vuoteen mutta tälle keväälle sekin homma jälleen tapahtuu. Hiukan jännittää. Kerron kuinka seisonnan jälkeen kävi. Epäilen että suuttimet sekä pumppu ja mahdollisesti paineensäädin voivat olla jumissa. Niin on tapahtunut vakiopyörillekin jotka ovat seisoneet pitkään. Liotus uudella bensiinillä pitkään ja polttoaineen sekaan laitettu puhdistusaine on auttanut.
Niissä pyörissä missä paineensäädin, pumppu ja suodatin ovat tankin sisällä pitää pitää nestepinta niiden yläpuolella jos säilöö pitkään.
15:1 puristuksen tekeminen ilman ahtopainetta on hankalampi juttu, eikä starttimoottori luultavasti jaksa pyöräyttää lämmintä moottoria enää käyntiin.
Hyötysuhdetta kasvattamalla voisi vähentää polttoaineen kulutusta, mutta enemmän taitaa vaikuttaa se miten sitä voimaa otetaan käyttöön.
Tuskin mikään ahdin ahtaa käynnistyskierroksilla niin että etteikö moottori pyörähdä startin voimasta käyntiin. Parin puristuksen yli kun pyörähtää niin kone käy jo.
Itse olen järjestänyt Centaurossa niin että tavallisessa matka-ajossa ahdin ei ahda vaan moottori käy alkuperäisellä vakiotehollaan. Vasta sitten kun haluan ahtoa niin sitä tulee. Kaasukahvan kiertoliike astetta per millisekuntia laukaisee ahdon. Näin ei tarvitse kuluttaa tarpeettomasti rajallisia polttoainevaroja tuottamaan ahtopainetta kaasuläppää vastaan. Lisäsuuttimet aukeavat kun ahtopaineen nollaraja ylittyy. Mekaaninen ahdin toki pyörii koko ajan mutta vain välittää ilmaa, ei nosta painetta. Voi olla että sen pyöriminen tyhjää ei ole erityisen taloudellista. Ahdin on kooltaan kuin aikuinen mies laittaa kaksi nyrkkiään vastakkain. Kahdella kierteelisellä ahtosiivikolla, hammaspyöräajoitettu, kuulalaakeroitu ja öljyvoideltu. Imee päädystä, puhaltaaa sivusta, veto hammashihnalla kampiakselilta. Välitys hieman päälle neljä yhteen. Kun moottori kiertää 10.000 rpm, johon se on nyt rajoitettu, kiertää ahdin ripeät 40.000 rpm. Kiva ääni siitä syntyy. Pakopuoli on varsin avara. Muutoin moottori on vakio Guzzin "KK".
On totta inhimillisellä tasolla että jos tehoa on tarjolla sitä tulee käytetyksi. Vaan on se kivaa. Hintoihin tosin tulee. Kumia kuluu.
Noin yleensä vapaastihengittävästä moottorista: vaikka ulkoilman paine vaihtelee vain hieman on sen pääsy palotilaan ongelmallista. Siellä kaasuläpän tuolla puolen on aina pienempi paine, useita kymmenyksiä, kuin ulkoilman paine. Siksi ahtimet, puutteineenkin, ovat varsin tehokas tapa parantaa taloudellisuutta tai vain tehon ulosmittaamista ilman taloudellisia aspekteja.
-
Pitäisikö topicin olla jo "ilmaston ah(dis)tamisen puristuksessa" ;D ;D
Joo, mutta tuo 15:1 puristus oli minulla ilman ahdinta eli tarkoitin että vapaastihengittävän startti olisi kovissa puristuksissa lujilla.
Renkaan kulutukseen jos 185 alle mahtuu, niin "pimeän puolella" ei paljoa lompakko laihdu (linkki (https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/linglong-greenmax-uhp-185-35-17-kesarengas)) :o.
Käyttöautoni VAG AEB moottori on 9,5 puristuksilla ja 0,6bar (vakio) ahdoilla, max vääntö jo 1750rpm kierroksilla.
Tuohan tykkää etanoolista :P , kun ahdoilla puristus on siellä 14:1 hujakoilla ja lisäennakkoakin voi tarjoilla 6-7 astetta.
Tietysti olen tällä vakiomoottorilla "konekiusattu", kun isot pojat tuputtaa että vasta yli 1,2 bar ahdoilla se lampun henki vapautuisi.
Vaijerikaasulla oleva AEB kun monelle on se "unelma aihio (https://www.torquecars.com/audi/18t-tuning.php)" rullata asfalttia hurrjilla kirrmaavilla hewoswoimilla ;D ;D
Centauron KK moottori (https://www.centauro-owners.com/articles/mike_wallis/pics/motor2.jpg) näyttää varsin hienolta laitokselta. Toivottavasti mm:n projekti vuosiversio 2.1 saa tulilientä alleen.
Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat (näin uskon) vasta tuloillaan ja etanoolisäätely on hyvää harjoitusta ja piristävää aivojumppaa.
Toki koko Guzzi-yhteisö odottaa tältä juhlavuodelta sitä päät räjäyttävää Sportti uutuutta, mutta kyllä nykykalustossakin on paljon tulevaisuuden potentiaalia 8)
-
Entäs tuo Annin rekisteriotteen merkintä: käyttövoima – bensiini. Täytyykö tehdä muutoskatsastus etanolille?
Nevada Anniversario mallia maahantuoja aikoinaan myönsi tuoneensa maahan yhden, kahden pyörän, laatikon. Missä lienee se toinen? En ole ainakaan nähnyt tai kuullut, lieneekä mennyt myymättömänä takaisin synnyinmaahansa? Joku on saattanut tuoda yksityisesti maahan jokusen, jota suuresti epäilen. Anni saattaa siis olla Suomessa ainokainen... Näitä tehtiin vuosina 2010 ja 2011 ja kahdella ECU mallilla 15RC ja MIUG3, johon ei ilmeisesti liity valmistusvuosi mitenkään. Minun Anni on 15RC ja mallia 2011, joka näkyy arvokilvessä ja ECU:n päällä ja sitä diagnostiikkaohjelmaa hän syö, joten tuo linkin kartta sopinee sellaisenaan, tattista vaan siitä.
Polttoainelinjan letkujen vaihtoväli on Annin käsikirjan mukaan 4 vuotta. Nykyiset on olleet jo 5 vuotta, joten voi ne vaihtaa jo muutenkin. Heh! Tuon viinaletkun ylijäämäpätkän ja 7mm kiintolenkin pidin mukana laukussa Euroopan kiertueella, ei tarvinnut. Nythän sekin on jo yli-ikäinen ja roskiskamaa, tai sopiihan se tuohon kampikammio – ilmanpuhdistin huohottimeen...
-
Entäs tuo Annin rekisteriotteen merkintä: käyttövoima – bensiini. Täytyykö tehdä muutoskatsastus etanolille?
Ei liene käytännössä mahdollista virallisen ohjeistuksen puuttuessa, mutta E85 käyttö on sallittua (kun sitä ei ole kielletty).
Autojen konvertointien kohdalla on menty koko ajan väljempään suuntaan, kun alkuun (n.2013) joillain konttoreilla vaadittiin konversion (lisälaite) poistamista.
Sitten tuli myös Trafi(comi)n 180° käännös pelottelusta kannustamiseen ja vaatimus ammattilaisen asennuksesta sekä todistuksesta poistui.
Liitekuvan muunnosboxia kaupataan myös moottoripyöriin, joten sekakäyttökin olisi mahdollista. Olen muistaakseni tuosta joskus kysynyt, niin toimii myös 2 sylinterisessä.
Tuo boxi saa käyttövirtansa suoraan suutinliitimeltä eli on hyvin yksinkertainen asennettava.
ps. löysin ensimmäisen vakio auton vertailun bensiini vs E85, jossa myös sytytysennakon lisäyksen (4°) vaikutus todennettu dynamometrillä.
Tehoon ei kovin suurta lisää tule, mutta vääntöön jo merkittävästi eli sama paperilla, jonka pers-dyno on jo tiennyt kertoa.
( tässä tuo suomalainen tutkimus -> LINKKI (https://eflexfuel.fi/Content/pdf/e85-vaihtoehtona-bensiinille.pdf) )
pps. Harmi ettei tutkimus tutki eli tiedä kertoa, että juuri lisäennakko nopeuttaa moottorin lämpeämistä ja pienentää talvikulutusta.
-
Koska maksumuuri, niin copypaste.
(https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2021/02/01140304/zero_sr_avaus-e1612181877188.jpg)
Vuonna 2006 kalifornialainen Zero (suomeksi Nolla) valmisti sähkömoottoripyörän prototyypin. Ensimmäiset tuotteet olivat sähköisiä motocrosspyöriä (TM 15/2010), mutta yhtiö siirtyi melko nopeasti pelkästään katupyörien valmistukseen.
Osa motoristeista on sitä mieltä, että moottoripyöräilyyn kuuluu ääni, mielellään V2-moottorin jyhkeä papatus. Näin ajattelimme mekin, kunnes aloimme testata sähkömoottoripyöriä. Äänettömyys ihastuttaa jokaisella ajokerralla. Myös mutkateitä Zerolla kurvaillessa hiljaisuus jaksaa hämmästyttää.
Tunnetusti moottoripyörän selässä aistii luonnon tuoksut toisin kuin autolla ajaessa. Mutta Zeron selässä myös kuulee luonnon äänet, jopa linnunlaulun. Se on kokemus, jos mikä.
Äänettömyys on myös mahdollisuus, ainakin siihen, että kaksipyöräisillä kurvaillaan vielä kymmenien vuosien päästä. Melukin on päästö, ainakin sille maaseudun asukkaalle, joka asuu motoristien suosiman mutkatien varrella.
(https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2021/02/01140306/zero_sr_mittaristo-1024x682.jpg)
Mittaristo on selkeä ja ajotilat ovat säädettävissä.
Lähtö tapahtuu pelkästään kääntämällä kaasukahvaa. Kytkintä ei ole lainkaan. Voima hämmästyttää heti ensi metreiltä. Melkein nollakierroksilta alkava 190 newtonmetrin vääntö on tukeva luku. Hetkellinen teho on 82 kilowattia, joka tuntuu paperilla pieneltä 220-kiloiselle pyörälle.
Totuus selviää mittalaitteilla. Kiihdytys 0–100 km/h sujuu 3,8 sekunnissa, joka on moottoripyörälle hyvä arvo. Vaikuttavampi on silti ohituskiihtyvyys: 60–120 km/h ottaa vain 2,5 sekuntia. Vääntövahvana tunnettu matkapyörä BMW R 1200 RT tekee saman nelosvaihteella 4,4 sekunnissa. Kuutosella aikaa kuluu 6,1 sekuntia, mikä kertoo aika paljon Zeron ohituskiihtyvyydestä.
(https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2021/02/01140305/zero_sr_johdot-1024x682.jpg)
Latausjohdot saa kuljetettua ”polttoainesäiliön” sisällä.
Runko on tukeva, samoin jousitus. Jarrut on valmistanut kiinalainen J-Juan. Oudosta merkistä huolimatta sekä jarrujen teho että tuntuma ovat hyviä.
Kaupunkiajossa ja rauhallisessa mutkatieajossa sähkön kulutus on maltillista. Kaasun käyttö ja ilmanvastus vaikuttavat suorassa suhteessa toimintamatkaan. Kaupungissa pääsimme helposti akullisella 200 kilometriä, mutta moottoritiellä sähkö alkaa maistua. Pian sadan kilometrin jälkeen pitää etsiä latauspaikka.
Toisaalta akku latautuu vakiolaturilla 4,5 tunnissa, joten yön tai työpäivän aikana sen saa varmasti täyteen.
Suomessa myyntiä jarruttaa sähkömoottoripyörien verokohtelu. Sähköauton autovero on 2,7 prosenttia mutta vastaavan moottoripyörän 9,8 prosenttia. Eroa ei ole meille pystynyt kukaan selittämään. Onko syynä kateus vai eikö moottoripyörien haluta vihertyvän?
Maahantuoja Bike World tarjoaa myös leasing-mahdollisuutta. Kuukausierä 24 kk/10 000 km -sopimuksella on 419 euroa. Hintaan kuuluu nopeampi laturi.
Zero on piristävä poikkeus moottoripyörämarkkinoilla. Oikeita kilpailijoita sillä on tällä hetkellä vain yksi: Harley-Davidson LiveWire (TM 15/2019). Tulevaisuudessa kilpailijoita löytyy varmasti roppakaupalla.
(https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2021/02/01140307/zero_sr_toisioveto-1024x682.jpg)
Toisioveto on toteutettu hihnalla. Voitelua ei tarvita, ja säätöäkin vain ani harvoin.
Moottori: poikittain asennettu ilmajäähdytteinen kestomagnetoitu sähkömoottori, teho 81 kW (110 hv) /5 000 r/min, vääntömomentti 190 Nm/1 350 r/min
Voimansiirto: hihnaveto
Akku: litiumioni, energiasisältö 14,4 kWh
Lataus: AC-laturi 6 kW, latausaika 0–100 % n. 2,5 tuntia, lisävarusteena 9 kW, latausaika 1,5 h
Alusta: teräsputkirunko, edessä teleskooppihaarukka, takana keinuhaarukka; edessä levyjarrut (320 mm) ja 4-mäntäiset jarrusatulat, takana levyjarru (240 mm), 1-mäntäinen jarrusatula
Mitat ja massat: pituus 214 cm, leveys 81 cm, akseliväli 145 cm, istuinkorkeus 79 cm, omamassa 220 kg; rengaskoko edessä 120/70 ZR 17, takana 180/55 ZR 17
Suoritusarvot: 0–100 km/h 3,8 s (mitattu) huippunopeus 200 km/h; toimintamatka (WMTC-yhd.) 198 km
Hinta: 27 390 euroa
-
Saksassa näkyy tuollaisen hinta pudonneen n. 35% parissa vuodessa eli kalliita kilometrejä, mutta kohtuu määrä (kts liitekuva).
Ehkä sähköpyörä on ihana ja erinomainen, mutta ei silti niin haluttava, kun kysyntää puuttuu. ::)
Jos haluttavuutta olisi, niin niille olisi myös tuontia käytettyinä. Nyt sellainen löytyy vuosilta 2016-2021 vain 1 kpl.
Se on vuonna 2016 tuotu vm.2015 Zero SR 12,5, jolla oli 3 tkm ajettu. Tuolloin 14593 arviosta on lätkäisty 1780,34 veroa :o
Ja jos haluaa vähän ajetun vielä edullisemman, niin esim hyväkuntoinen Bellagio (liite 2) olisi enemmän motoa omaan makuun 8)
-
Tuolla aikaisemmin jo Motomatti kirjoitti, että ei ole katastrofi, jos vahingossa tankkaa E85:ta 98E5 asemesta. Kuinka käy, jos muunnan Annin E85:lle ja tankkaan vahingossa bensiiniä tentun asemesta? Tai, jos menovesi uhkaa kohtsillään loppua ja muuta ei ole saatavissa kuin bensiiniä ja säädöt on etanolille? Pitääkö vaan pitää miniläppäri mukana ja asentaa tehtaan kartta?
-
Tuolla aikaisemmin jo Motomatti kirjoitti, että ei ole katastrofi, jos vahingossa tankkaa E85:ta 98E5 asemesta. Kuinka käy, jos muunnan Annin E85:lle ja tankkaan vahingossa bensiiniä tentun asemesta? Tai, jos menovesi uhkaa kohtsillään loppua ja muuta ei ole saatavissa kuin bensiiniä ja säädöt on etanolille? Pitääkö vaan pitää miniläppäri mukana ja asentaa tehtaan kartta?
Hyvä kysymys kun pystyn siihen vastaamaan. Teoria sekä käytäntökin, lähes, menee näin: jos moottorinohajus on säädetty kiinteästi vain etanolille (E85) tapahtuu bensiinillä ajaen että moottori käy yli 20% rikkaammalla bensiinin suuremman energiatiheyden vuoksi jota moottori ei E85-säädöillä voi kunnolla hyödyntää. Kerta ei riko mutta taatusti kone vajaan palotapahtuman vuoksi nokeentuu ja osa ylijäämäpolttoaineesta joutuu voiteluöljyn sekaan. Ikään kuin ajaisi ryyppy päällä koko ajan. Jos on lambda pakoputkessa se voi olla entinen melko äkkiä. Tai ainakin signaalitaso on varsin virheellinen. Matkanteko saattaa loppua, ainakin osateholla ajaen, melko äkkiä.
Jos haluaa sekä ja että niin pitää hankkia palikka joka haistelee minkätasoista polttoaineseosta tankissa on ja ajaa kohti horisonttia liput liehuen.
Siihen asiaan että bensiinin sijasta tankkaa etanolia niin lämmin moottori sillä kyllä käynnistyy mutta ei kovin kulje. Käytännössä kone käy kovin laihalla mutta kun kyseessä on etanoli joka palaa laihallakin seoksella varsin kylmänä ei nelitahtikone leikkaa kiinni kuumuuden vuoksi. Öljykään ei siitä kärsi ja palotilakin saa huuhtelun eli noki ja karsta lähtee.
Kokemuksesta tiedän että Guzzin kone kestää melkoista rääkkiä erityisesti laihan seoksen suhteen. Moottorin jäähdytys kun on ylitehokas.
E85:ssa ja RE85:ssa on noin 3 - 8% vettä. Siitä pesevä vaikutus johtuu. Palotila on sen jälkeen kuin lasikuulapuhallettu. (Vesiruiskutus myös nostaa tehoa merkittävästi: 15 - 35% alkuperäisestä mutta kertakäyttöaika on lyhyt. Kuormituslisä on samaa luokkaa kuin lisävesiprosentti. Ei saa käyttää kaksitahtiseen jossa seos käy kampikammiossa.)
Silloin kun kävin kouluja niin yksi oppitunti oli ison kuusisylinterin 4,5-litraisen kaasutinmoottorin puhdistuskäyttö: ilmanputsari kaasuttimen päältä pois, vesikannu valmiina ja kun moottori oli käytetty lämpimäksi niin kannusta lorotettiin vettä varsin reippaasti kaasuttimeen noin 2500-kierrosnopeutta käyvään moottoriin. Tuloksena julman kokoinen noki- ja höyrypilvi. Kun pilvi muuttui harmaaksi eli vesihöyryksi oli moottori pesty sisältä. Taas oli tulpat, mäntä ja kansi sekä venttiilit puhtaat. Osa pakoputkesta puhdistui myös. (Älkää tehkö tätä dieselille eikä katalysaattorimoottorille. Tosin eri syistä.)
-
Silloin kun kävin kouluja niin yksi oppitunti oli ison kuusisylinterin 4,5-litraisen kaasutinmoottorin puhdistuskäyttö: ilmanputsari kaasuttimen päältä pois, vesikannu valmiina ja kun moottori oli käytetty lämpimäksi niin kannusta lorotettiin vettä varsin reippaasti kaasuttimeen noin 2500-kierrosnopeutta käyvään moottoriin. Tuloksena julman kokoinen noki- ja höyrypilvi. Kun pilvi muuttui harmaaksi eli vesihöyryksi oli moottori pesty sisältä. Taas oli tulpat, mäntä ja kansi sekä venttiilit puhtaat. Osa pakoputkesta puhdistui myös. (Älkää tehkö tätä dieselille eikä katalysaattorimoottorille. Tosin eri syistä.)
Aikoinaan ennen internettiä kaveri oli kuullut samasta hoidosta.
Laski 205 pöson yks'kurkkusesta kaasarista puutarhaletkulla vettä ja silloinen tyttöystävä oli kuskipaikalla ja piti lusikkaa lattiassa.
Hyvät höyryt lähti pakoputkesta ja jostain syystä yksi kiertokanki ei ollut vääntynyt...
-
Silloin kun kävin kouluja niin yksi oppitunti oli ison kuusisylinterin 4,5-litraisen kaasutinmoottorin puhdistuskäyttö: ilmanputsari kaasuttimen päältä pois, vesikannu valmiina ja kun moottori oli käytetty lämpimäksi niin kannusta lorotettiin vettä varsin reippaasti kaasuttimeen noin 2500-kierrosnopeutta käyvään moottoriin. Tuloksena julman kokoinen noki- ja höyrypilvi. Kun pilvi muuttui harmaaksi eli vesihöyryksi oli moottori pesty sisältä. Taas oli tulpat, mäntä ja kansi sekä venttiilit puhtaat. Osa pakoputkesta puhdistui myös. (Älkää tehkö tätä dieselille eikä katalysaattorimoottorille. Tosin eri syistä.)
Aikoinaan ennen internettiä kaveri oli kuullut samasta hoidosta.
Laski 205 pöson yks'kurkkusesta kaasarista puutarhaletkulla vettä ja silloinen tyttöystävä oli kuskipaikalla ja piti lusikkaa lattiassa.
Hyvät höyryt lähti pakoputkesta ja jostain syystä yksi kiertokanki ei ollut vääntynyt...
Ehkä noinkin puhdistuu mutta, mutta. Parempi kun liruttaa vaan pidempään. Eräät amerikanfirmat möivät vastaavalla tavalla toimivia, suht arvokkaita, pullollisia moottorinpuhdistusaineita. Pääosin oli vettä. Ei se ainakaan palanut kun sitä nuotioon kaatoi. Oltiin ihmeissään. Asia selvisi sitten koulussa.
Kyllä se puutarhaletku käy mutta virtausta ei pidä olla paljoa. Liruttelua vaan. Lisäksi moottorin pitää olla lämmin jo ennalta.
-
Joo, ei mielellään vettä sylinteriin enempää kuin on puristustilavuus...
-
Hyvä kysymys kun pystyn siihen vastaamaan.
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. ;)
Täytyy sitten keksiä siisti tapa pitää varapolttoainetta hiukan mukana. Annin tankki on 14 l ja ihan täyteen ei saa ja ihan tyhjäksi ei uskalla ajaa, joten 10 – 11 l on käytettävissä. Pari litraa olisi hyvä saada kulkemaan lisäksi. Bilteman alumiiniseen litran pulloon mahtuu 0,85 l ja niitä takapyörän ja sivulaukun väliin molemmin puolin yksi olisi ehkä kehityskelpoinen viritys. Tai sitten asennoitua vaan niin, että 150 km ja tankkaus. Onhan tuo ajokantama itselläkin jo ikävuosien myötä lyhentynyt ja taukoja on pidettävä n. 100 km välein vähintään. Etanolia myyvät jakeluasemat pitänee merkitä navigaattoriin lähialueelta.
-
Tästä on jo kohta kymmenen vuotta aikaa kun ajelin etanolikäyttöisellä moottoripyörälläni Tampereelta Rautjärvelle eli noin puolen Suomen poikki. Koska tarkoitukseni oli ajella pikkuteitä niin niiden varressa ollut ollenkaan etanolitarjoulua vaan jouduin vaivaamaan Pulkkilanharjulla lomailevaa kaveriani hankkimaan mökilleen kymmenen litraa E85:sta.
Sinne ajoin Kangasalan, Vesijaon ja Padasjoen kautta. Mökkitankkauksella pääsin Vääksystä Vierumäkeen ja Jaalaan. Samalla tankkausella ja varapullollisella pääsin Tuohikotin kautta Savitaipaleelle ja Lappeenrannan Shellille. Sieltä sitten isoa tietä Rautjärvelle.
Paluumatka tapahtui ylettömän tylsää baanaa Imatran kautta Kouvola - Lahti - Tampere -reitille. Siellä oli riittävästi tankkausmahdollisuuksia. Silloin. Nykyisin lienee taajemmassa. Mutta edelleenkään pikkukylissä, jotka eivät ole pääteiden varsilla, ei E85-mittareita juuri ole. Eli pitää koukkia pääteiden varsille.
Pyörä on edelleenkin käytössäni mutta bensiiniasetuksella. Merkki on Guzzi ja malli on 850 California T3. Olin digitalisoinut moottorinohjauksen jo aiemmin. Myös ahdin on.
Jos haluaa helpomman ratkaisun niin korkeapuristeinen nelisylinterinen vesijäähdytetty noin 100 hv kierroskone sopinee parhaiten.
Sellaisessa koneessa on ahtamatta puristusta tarpeeksi ja vesijäähdytys takaa vakaan käyttölämpötilan. Kaverilla on ollut sellainen jo pitkään.
Kysyin häneltä että kuinka säädöt osuivat kohdalleen niin hän kertoi että kaasunasentopotentiometrin kääntö rikkaammalle hoiti asian.
-
Tuolla aiemmissa kommenteissa otettiin esiin eri polttoaineiden hinnat. Lieneekö sattumaa tai ei, mutta kuluvalla viikolla Kouvolan suunnalla E95:n hinta on keikkunut 1,6 €:n molemmin puolin ja E85:n 1,1 €:n molemmin puolin. Tuo on jo kohtuullisen hyvä ero E85:n eduksi. Ans kattoo, kauanko ero säilyy tuollaisena?
mosa
-
Polttoaineen hinnat on melkoisessa myllerryksessä.
Meillä oli eilen Teboililla E95 1,522€/l ja tien toisella puolella ST1:sellä sama tavara 1,722€/l
Teboililla E95 halvempaa kuin ST1:sen diesel.
Ei ollut hetken hurmasta kyse, koska ajoin uudestaan paikan ohi ja hinnat oli samat.
Mutta pitääkin katsoa tänään tuo E85 hinta vs E95.
Edit: Hinta katsottu
E95 1,65 E85 1,17
-
Latasin tuon Alin ystävällisesti jakaman E85 kartan. Pelatakseni varman päälle katselin sitä TunerPro ohjelmalla. Hyvältä näytti. Kunhan saan Annin paremmin käsille, kopioin siitä tehtaan kartan ja varmuuskopioin sen hyvään talteen. Vilkaisen kyllä sitäkin TunerProlla nähdäkseni, että kopiolla on todellakin se sisältö, joka pitääkin.
Jos päädyn vaihtamaan polttoainesuodattimen uuteen ja sen viinaa kestävän letkunpätkän; onkohan se pumpun laippa kiinni sellaisella tiivisteellä, joka täytyy uusia, tai onkohan oikein jotain tiivisteliimaa?
PS. Vaikka TunerPro onkin Windows ohjelma, se toimii mainiosti Linuxilla Wine apuohjelman kautta. Myös tarvitaan apuohjelma PlayOn Linux. Ne molemmat on saatavissa yleisimmistä Linux repositoryistä, Ubuntulla Snap-kaupasta, ilmaiseksi. TunerPro asennetaan sitten seuraavaksi sen omasta lähteestä. Omaan kotihakemistoon ilmestyy piilokansio .playonlinux talon puolesta. Siihen siirretään, miluiten kopioimalla ja liittämällä, .bin tiedostot, siis ne moottorinohjauskartat. Myös siihen sijoitetaan GD:n sivuita ladattu .xdf tiedosto, joka kääntää .bin tiedoston TunerPron ymmärtämälle kielelle. Loppu onkin sitten helppoa.
-
TM:stä lainattu:
Neljä suurta japanilaista moottoripyörävalmistajaa (Honda, Kawasaki, Suzuki ja Yamaha) perustivat kaksi vuotta sitten ”vaihdettavien akkujen konsortion sähkömoottoripyörille” (Swappable Battery Consortium for Electric Motorcycles). Nyt nelikko on sopinut keskenään, millaisia ajoakkuja tulevissa sähkömoottoripyörissä käytetään. Mikä hienointa, ajoakku on vaihdettavissa eri merkkien kesken, siis Yamahassa voi käyttää Kawasakin akkua ja päinvastoin.
Valmistajilla on selkeä näkemys siitä, että myös moottoripyörissä siirrytään sähköaikaan. Tavoitteena on pitää moottoripyörät edelleen muodikkaina, kun ne ovat jatkossa paikallisesti päästöttömiä. Järjestelmä suo valmistajille ja käyttäjille paljon lisää mahdollisuuksia.
Moottoripyörät voidaan myydä joko ajoakun kanssa tai ilman, sillä ostajalla saattaa olla ajoakku edellisestä moottoripyörästään. Lisäksi merkkisidonnaisuudesta irrottautuminen on hienoa, edistyksellistä ajattelua. Ajoakun hankkiminen on helppoa, kun monen eri valmistajan osa sopii omaan pyörään. Tähän saakka yhteisrintaman rakentaminen on ollut todella vaikeaa, kuten esimerkiksi sähköautojen alkuaikojen lukuisat eri latauspistokkeet todistavat.
Nähtävästi moottoripyörissä ajoakun irrottaminen ja asentaminen on helppoa, joten sen voi ottaa mukaan kotiin latautumaan. Valmistajat eivät ole vielä antaneet vaihdettavan ajoakun teknisiä tai aikataulua sähkömoottoripyörien tulolle.
-
Tähän sopimukseen on tullut lisäystä tai/ja muutosta:
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/10342/Honda-KTM-Piaggio-ja-Yamaha-kehitt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-yhdess%C3%A4-vaihdettavien-akkujen-standardia-moottoripy%C3%B6rille-ja-kevyille-s%C3%A4hk%C3%B6ajoneuvoille-Yamaha-Honda-KTM-Piaggio.htm
Jouko
-
Moottoripyörien ja muiden L-luokan ajoneuvojen vero on moottorin iskutilavuudesta riip-puen 9,8–24 prosenttia verotusarvosta. Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on kuitenkin aina 9,8 prosenttia verotusarvosta.
Iskutilavuuden on katsottu karkealla tasolla kuvastavan moottoripyörien päästöjä. Moottoripyörien autoveroa ei ole katsottu tarkoi-tuksenmukaiseksi muuttaa moottoripyörän tyyppihyväksyttyyn hiilidioksidipäästöön perustuvaksi.
Tämä johtuu osin siitä, ettei moottoripyörien päästötasoja mitata täysin samalla tavalla kuin autojen.
Päästöohjauksen kannalta moottoripyörien ja henkilöautojen päästölukemia ei muutenkaan voitaisi suoraan verrata toisiinsa, sillä henkilökilometriä kohti päästövaikutus on erilainen.4 Lisäksi eri ajoneuvoryhmiin on katsottu valtiontaloudellisista syistä tarpeelliseksi kohdistaa eri tasoista verotusta.
Liikenteen verotuksen uudistamisen työryhmän anti
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2f19da3e-acef-4909-bf27-856da8603f1b/8a98df93-055d-45f9-904c-73f31233422f/KIRJE_20210518081108.PDF (https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2f19da3e-acef-4909-bf27-856da8603f1b/8a98df93-055d-45f9-904c-73f31233422f/KIRJE_20210518081108.PDF)
-
Nyt on Nevadan Anni säädetty tikkuviinalle. Yllättävän helposti kävi konversio 98E5 ==> E85 GuzziDiagin sivuilta ladatulla ECU:n kartan reader ja writer ohjelmilla. Readerilla ensin luin talteen tehtaan kartan ja laitoin varmuuskopion visusti talteen vastaista tarvetta varten. Onhan se oltava vaikka myyntiä varten, jos ostaja vaikka haluaakin ajaa bensiinillä. Writer ohjelmalla päräytin tilalle etanolille sovitetun kartan, jonka tämän foorumin kautta sain lajitoverilta,
Käyttäjä ALi:n linkittämä 15RC ECU:n kartta +33%+3° tuntuu olevan sopiva. Kiitos ALi:lle siitä. :)
Tarkistin vielä GuzziDiagilla ja ainakin se näytti hyvältä ja tunnisti ECU:n. Nollasin opitut arvot ja resetoin TPS:n.
Oma konstinsa oli polttoaineen vaihto tankkiin. Kivijalkakaupasta ostin (11€) universaalin nestepumpun, joka näkyy sietävän bensiiniä ja öljyä ja on varustettu monilla nippeleillä. Sillä tyhjäsin tankin mahdollisimman tarkoin ja kierrätin bensiinin auton tankkiin. Jerryllä hain huoltsikalta E85 satsin ja tankkasin Annin tankkiin. Sydän pamppaillen sitten painoin starttia ja – se pyörii sittenkin!
Vasta koeajo on ajettuna, mutta jo senkin perusteella voin sanoa tekniikan toimivan moitteettomasti. Mitään tehonalenamaa en huomaa, mutta eihän Nevada mikään tehopesä ole ja muutosten indikointiin tarvittaisiin kai hyvät mittalaitteet. Perstuntumalta ei muutosta huomaa. Sitkeyttä on vedossa ehkä enemmän, sen huomaa kyllä. Käynti on siistiä ja pehmeää ja äänikin kesympi. Nykiminen ja hidasajon nypytys loistaa poissaolollaan, joka on ilahduttavaa. Käynnistyminen on ihan moitteetonta ja kuumanakin lähtee ensimmäisellä lyhyellä startilla. Kulutuksen laskemiseen täytyy hiukan enemmän ajella.
Tankin sisällä olevan letkunpätkän kestävyys on arvoitus, mutta se on RM-Heinon pajalla asennettu muutama vuosi sitten tankin vaihdon yhteydessä ja silloin sovittiin, että laitetaan viinankestävää laatua. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö niin myös tehty. Paljonjhan sillä on ajettu hyvällä menestyksellä myös 95E10 laadulla Euroopan retkellä kun ei aina muutakaan saanut.
Jos jotain maininnan arvoista esiintyy niin raportoin sitten täällä...
-
Yllättävän helposti kävi / GuzziDiag
:)
Taas hyvä esimerkki järjestelmällisestä ja pelkäämättömästä suhtautumisesta asioihin. Toivottavasti antaa rohkeutta kokeilla myös muille. Kun moni ihminen on voimiaan säästämättä painanut satoja tunteja koodin vääntämisessä ja "reverse engineering" -hommissa (ja jatkuu koko ajan edelleen), että on tällaiset merkkikohtaiset hienot "ohjelmistotyökalut" käytettävissä => niitä kannattaa käyttää.
-
Tein ja ajelin myös muutaman suven etanolipolttoaineella. Tosin pyöräni puristussuhde oli sille liian alhainen. Siksi laitoin mekaanisen ahtimen sillä sen paineentuotto on lineaarista koko kierroslukualueella. Rupesi tapahtumaan. Voima on pehmeämpää eli nakutustaipumusta kaksiventtiilikansien suhteen ei syntynyt. Sytytystä pitti myös säätää aikaisemmalle. Sytytyskartta on etanolille erilainen kuin moottoribensiinille.
Laite on jäänyt hieman sivuraiteelle mutta nyt kun on taas verstas käytössä niin enköhän sitä jollain aikavälillä liikenteeseen taas tarjoan. Tosin, pykälien mukaan, pitäisi katsastaa. Kahdesta syystä: käyttövoiman muutos ja ahtimen asennus.
Käytännössä, silloin kuin laitteella enemmän ajeli oli suunniteltava reitti etanolia myyvien bensa-asemien kautta. Ensin se oli kivaakin mutta jotkin alueet eivät vain, maassamme, olleet tavoitettavissa lainkaan. Varalla oli usein kanisteri jossa kolme litraa varaviinaa ja kerran kävikin niin että eräällä asemalla ei etanolia ollutkaan. Onneksi oli kanisteri mukana. Kerran taas kävi niin että en kohtuullisella etsimisellä löytänyt etanolia myyvää asemaa vaikka sellainen piti ko. kaupungissa oleman ja piti soittaa kaverille että toisitko sivulaukussa viisi litraa RE85:sta.
-
Yllättävän helposti kävi / GuzziDiag
:)
Taas hyvä esimerkki järjestelmällisestä ja pelkäämättömästä suhtautumisesta asioihin. Toivottavasti antaa rohkeutta kokeilla myös muille. Kun moni ihminen on voimiaan säästämättä painanut satoja tunteja koodin vääntämisessä ja "reverse engineering" -hommissa (ja jatkuu koko ajan edelleen), että on tällaiset merkkikohtaiset hienot "ohjelmistotyökalut" käytettävissä => niitä kannattaa käyttää.
Minusta esim. RE85 pitäs olla kaikilla valmistajilla "open code" osastoa.
Jos joku haluaa ajaa etanolilla, niin ei siinä pitäisi olla mitään softasalapoliisia.
Jokainen valmistaja ilmoittaa selkeästi omat mallit etanolille ja softat siihen päälle.
Ei silloin enää takuita tai muitakaan voimassa, joten antaa mennä vaan.
-
Toivottavasti antaa rohkeutta kokeilla
Tuanoinnii... Kyllä muutakin tarvitaan kuin rohkeutta. Homma on tehtävä niin harkiten, että koko ajan tietää tarkalleen mitä on tekemässä ja millä tavalla on tehtävä. Mitään ei saa jäädä arpomisen varaan ja, jos ei tiedä, on vaan opeteltava jonkun sellaisen kanssa, joka tietää ja osaa.
ECU:ssa on aina oltava kelvollinen ohjauskartta. Muuten ajopelistä tulee tallin koriste. On siis luettava Reader ohjelmalla tehtaan kartta talteen ja jollain hyvällä ohjelmalla tarkastettava sen sisältö. Vaikkapa TunerPro ohjelmalla otetaan kartta tietokoneelle ja käydään se läpi oleellisislta osiltaan ja motoristijärkeä käyttäen todetaan: onko se selvästi kelvollinen kartta, eikä mikään tyhjä mukamaskartta. Sitten voidaan olla varma, että visusti varjeltu ja varmuuskopiopilveen talletettu alkuperäinen kartta on aina palautettavissa tilalle, jos uusi ei olekaan mieleinen, tai jos tulee vuosikatsastuspakko ja uusi kartta ei vastaa katsastusvaatimuksia ja on vähintään katsatuksen ajaksi laitettava tehtaan kartta.
RE85 pitäs olla kaikilla valmistajilla "open code" osastoa.
Tuo olisi selvä poliittisen päätöksen asia. Jos näitä ilmastotavoitteita halutaan, pitäisi valmistajien tarjota mahdollisuutta normaalien huoltojen yhteydessä teettää tarvittava conversio. Uusia ajopelejä ei taideta paljoa enää lämpövoimakoneille suunnitella, paitsi moottoripyöriä, ja niihin näköjään kaikkiin tehdään stongaan nappi, jolla vaihdetaan karttaa ajotyylin mukaan. Olisi näin maallikkona ajatellen, naurettavan helppoa laittaa yksi kartta, siis nappien asento, RE85 käyttöä varten. Lienee kallista tehdä se testaus ja muu kehitystyö, jotta voidaan takuu antaa myös etanolimoottorille. Toisaalta – me kuluttajathan se testipenkki ollaan näköjään muutenkin.
puristussuhde oli sille liian alhainen
Alhainenhan se on pikkulohkollakin. Siitä seuraa huono hyötysuhde. Siksipä nyt alkukokeiluissa oli meneoveden kulutus 5,6 l/100km mutkateitä ajellen, siis pikkuvaihteilla. Se oli tiedossa, eikä aiheuta mitään paniikkia. Reittisuunnittelu muistuttaa hiukan sähköautoilua kun on katsottava mistä saa RE85 tikkuviinaa, ja silti on tehtävä kuin lentokoneet – aina on oltava varatankkia sen verran, että pääsee "varakentälle". Öljy-yhtiöt julkaisevat netissä jakeluasemien tarjonnan ja ne voi sitten merkata navigaattoriin. Mitään takeita ei ole, että RE85:sta saa, vaikka on luvattu. Kysyntä on niin pientä, että ei välitetä pitää huolta.
-
E85:n ja RE85:n jakelusta ei tullutkaan sellaista kuten kymmenen vuotta oli suunnittelun tavoite. Etanolimittareita ei ole joka huoltiksella.
Mutta on niitä melko paljon. Taitaa uskaltaa lähteä Lappiinkin ajelemaan tentulla.
Tässä Osuuskaupan tarjonta: https://www.abcasemat.fi/fi/polttoaineet/eko-e85
Myös muilla jakelua harjoittavilla polttoainekaupoilla on kuten St1 ja Shell on asemia melko runsaasti.
https://eflexfuel.com/fi/e85-stations
Myös muilla polttoainejakelukanavilla on tarjolla, joillakin huoltiksillaan, etanolipolttoainetta.
Asiasta on jonkinlainen lakikin jossa edellytetään että tätä polttoainetta pitää olla tarjolla. Kuluttajia on vain varsin nuukasti toistaiseksi.
On myös yksi toinen tapa käyttää etanolia liittyen em. takaisinkytkentään:
Nykypyörissä kun on lambda-takaisinkytkentä eli pakokanavasta mitataan palojäännösten perusteella kuinka hyvin palaminen tapahtuu ja tämä lambda eli jäännöshappianturi sitten komentaa moottorinohjausta muuttamaan seosta. Tämä tapahtuu useita kertoja sekunnissa. Tämä toiminto helpottaa, tosin vain osittain, moottorinojauksen toimintaa pitämällä polttaoineseoksen optimaalisena palamisen suhteen.
Ei siis ole ongelma tankata nykypyörään puoli tankillista bensiiniä (Jossa siinäkin on 5 - 15% etanolia) ja toisen puolen sieltä RE-mittarista. Kone käy ihan hyvin sillä kamalla mutta kylmempänä joka on etanolin polttamisen haitta että hyvä puoli. (Energiaa ei mene hukkaan lämpösäteilynä jäähdytyksen kautta.) Haitta tulee siitä että ilmajäähdytetyssä moottorissa ei ole jäähdytyksen hallintaa kuten nestejäähdytteisessä koneessa. Moottori siis käy kylmempänä kuten myös moottoriöljy. Öljy voitelee parhaiten lämpimänä eikä lämpimään koneeseen kerry vettä. Sata Celsiusta pitäisi tavoittaa öljyn lämmöksi ainakin joillain ajelukerroilla niin vesi haihtuisi pois eikä emulgoituisi öljyyn.
Olikos Hajakentän Nevadassa lambdat pakorööreissä?
-
Olikos Hajakentän Nevadassa lambdat pakorööreissä?
Pakorööreissä on välissä sellainen yhdysputki ja siinä pieni pönttö. Sen välipöntön kyljessä törröttää lambdan kanta aika keljussa paikassa, siis yksi yhteinen komponentti molemmille rööreille. En ole koskaan sitä avannut, mutta kai se lambda on... Ainakin siitä johtoja lähtee jonnekin, 4 johdinta, kaksi menee ECU:lle, yksi tuo sähköä ja yksi antaa mata. Oheisen kuvan palikka 14.
-
Asia lambdan suhteen selvä Hajakentän pyörässä. Ei ehkä nopein tapa saada signaalia sen hetkisestä tilanteesta mutta kokonaisuutena paljon parempi kuin ei mitään.
Nykypyörissähän lambdoja on joka putkessa kuten 1400 Californiassa ja ovat melkein riittävän lähellä pakoaukkoa sekä pysyvät suht tasalämpöisinä. Vasta laajakaistalambdalla saadaan paras tulos aikaiseksi. Sellainenkin on Verstaalla että voi vertailla vaikka tonninelisatasessa sitä en ole vielä käyttänyt. Pitäisi rakentaa pakoputkeen laajakaista-anturille asennuspaikka. Anturi on lämmitettävä ja lineaarinen toisin kuin lämmitettävä kapeakaistainen lambda-anturi. Tosin olosuhteita halliten pystyy lämmitettävällä kapeakaistaisella lambdalla säätämään, ajan kanssa, arvot varsin kohdalleen. Hellepäivät ovat hyviä säätöpäiviä.
Tein tänään kokeen: tankkasin St1:llä Cali 1400:seen 15 litraa 95-oktaanista polttoainetta jossa maksimimäärä, kesäversiossa, on 10% etanolia ja loput tankin tilavuudesta eli noin viisi litraa E85:sta. Etanolisisältö yhteen laskien noin 1,5 litraa etanolia peräisin ysivitosesta plus reilut neljä litraa peräisin E85:sta. Yhteensä 20 litran tankillisessa etanolia noin 5,5 litraa. Lämmin päivä. Ei muuta eroa kuin että käyntiääni oli hieman erilainen. Liian pieniltä kierroksilta kiihdyttäminen ei aiheuttanut detonaatiota jota kone tekee jos kiihdyttää samoin vaikka 98-oktaanisella perusbensalla.
Ajelin reilun sadan kilometrin reissun. Pysähdyin syömään matkalla sekä Kerholla kahvilla ja sitten kotiin kaverin luona koukaten. Tällä suht alhaisella etanoliseoksella ei vielä bensamittari reagoinut. Eli kulutuksesta saan selvää vasta seuraavassa tankkauksessa. Todennäköisesti hieman suurempi kuin perusbensiinillä mutta se jää nähtäväksi.
Aikomus on ajaa tankki tällä seoksella tyhjäksi ja sen jälkeen laittaa noin 10 litraa mataloktaanista perusbensiiniä ja loput E85:sta.
Etanoli sisältää pienen määrän vettä. Se puhdistaa palotiloja ja lambdojakin mikäli höyrystyy. Ei ole syytä epäillä etteikö näillä säillä höyrystyisi. Kaksirivinen jälkiasennettu lambdanäyttö ei reagoinut asiaan mitenkään tai en kyennyt huomaamaan eroa.
Merkittävin ero oli vetokyky. Sai laittaa isomman vaihteen päälle jo alhaisemmassa vauhdissa kuin pelkällä bensalla koneen protestoimatta. Vääntöä on enemmän. Kuutosvaihteella onnistui ajo jo noin 95 km/h vauhdissa em. seoksella. Bensiinillä veto on tasaista vasta yli satasen vauhdissa.
Moottoriöljyn lämpömittari näytti tavanomaista kylmempiä lukemia mutta tavanomaisella ajotavalla liki rajoituksia noudattaen. Ulkolämpötila oli reissussa 22 ja 25 asteen välissä. Moottorin lämpö 85 - 105 asteen välissä pieniä poikkeamia pysähdyksien vuoksi huomioimatta.
Seos oli siis lievä mutta kannustaa kokeilemaan lisää. Pitänee ottaa kynä ja pieni kierrekansivihko takalaukkuun sekä pitää kirjaa siitä mikä seos E85:sta plus perusbensiiniä on paras. Arvelisin että lämpimillä säillä 50/50 saattaisi vielä toimia. Muutoin pitäisi säätää Hajakentän malliin moottorinohjausta eli ruiskutusta himppu lisää ja sytytysennakkoa myös.
Aiemmin tein kokeita lineaarisesti ahdetulla T850 Californialla. Siinä on ohjelmoimani ruisku (Megasquirt) ja ohjelmoitava digitaalinen sytytys (Ignitech). Sillä tein paljon kokeita eikä kone siitä ottanut nokkiinsa. Kyseinen laite on nyt nosturilla ja se on tarkoitus purkaa ja katsoa mitä jäynää etanolipolttoaine on sille tehnyt. Jos ylipäätään on. Tulpat ovat käytön jälkeen kuin uudet. Sekä vaihtaa ahtimen katkennut hihna.
Etanolipolttoaineen ja perusbensiinin hintaero ST1:llä 1,22/l / 1,65 eli reilut neljäkymmentä senttiä. Tosin tuo ei ole totuus vaan etanolia kuluu enemmän. Tosi paljon ajamalla voi hieman säästää tekemälläni seoksella. Jos 50/50-seos onnistuisi niin säästöä tulisi jo reilummin. Tosin tankkausväli lyhenisi vastaavasti. Mutta maailma pelastuisi!
-
15RC ECU:n kartta +33%+3° tuntuu olevan sopiva. Kiitos ALi:lle siitä. :)
Eipä kestä. Jaettu ilo on kaksinkertainen. 8)
Uskon että vakiomoottorilla saatu käytännön kokemus rohkaisee muitakin tankaamaan "kotipolttoista".
Mielestäni sopivilla säädöillä E85 vain vapauttaa polttomoottorin piileviä woimavaroja - vähäpäästöisesti.
-
sopivilla säädöillä E85 vain vapauttaa polttomoottorin piileviä woimavaroja
Tällainen käsitys minullekin muodostuu vähitellen. Polttoaineen kulutus näillä muutamalla sadalla kilometrillä ja muutamalla tankkauksella tuntuu koko ajan pienenevän. Aluksi oli 5,7 l/100km sitten 5,1 ja nyt viimeksi 4,7...
Kovin pieni testausotos tietysti ja olosuhteet ja ajettu tie ja nopeus erilaiset. Sen olen huomannut, että kun ajaminen tapahtuu paljolti perstuntumalla ja selkäytimellä ja kenkä arpoo vaihteita tarpeen mukaan, eikä millään vakavalla laskelmoinnilla ja mittaria silmäilemällä. Sitä vaan tunnetaan kuinka vetää ja pyörii ja pitääkö vaihtaa penempää silmään, enempää miettimättä. Siitä johtuen huomasin ajavani lähes aina numeroa suuremmalla vaihteella kuin bensiinikäytöllä. Ja ilman, että moottori tai kuljettajan sielu enempää protestoisi, koska ajo luistaa, kaasu vastaa ja moottori hyrrää ja suu on messingillä.
Näyttää siis siltä, että vääntöa on enemmän E85:llä kuin bensiinillä, ja ajotapa sopeutuu hiljallen kun kädellinen oppii. Se näköjään johtaa kulutusta pienempään suuntaan aivan arvaamatta.
Toinen juttu lienee moottorin lämpötila. Taitaa käydä viileänä... Olisiko hommattava öljynlämmön mittainstrumentti?
-
Toinen juttu lienee moottorin lämpötila. Taitaa käydä viileänä... Olisiko hommattava öljynlämmön mittainstrumentti?
Onhan laitettu piitahnaa nokare lämpöanturille (linkki (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=6460.msg69003#msg69003)), että ecu saa oikean lämpötiedon ?
Vaan käy se viinalla hiukka viileämmin siltikin. Ajolämpö 85-110 välillä, niin on hyvä.
Alla kuva omasta anturistani johon laitoin (10/2014) tahnan lisäksi foliota tuulisuojaksi.
ps. tämä parannus ei toki ole välttämätön, mutta siitä on paljon hyvää kokemusta ihan bensiinilläkin.
Ei ole oikein selvinnyt miksi ecu:n saama lämpöarvo on alkujaan tehty vain "vähän siihen suuntaan".
-
Kotimaista konversio-boxia saa nyt myös moottoripyörälle:
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/10629
Säätää pelkkää polttoaineseosta mikä mahdollistaa tankata sekä bensaa, että E85:ttä.
Lisävääntö vain jää flex-fuel kompromississa ohueksi ja kulutus on kylmässä runsasta.
-
Säätää pelkkää polttoaineseosta mikä mahdollistaa tankata sekä bensaa, että E85:ttä.
Ratkaisu jää hieman puolitiehen. Etanolin palamisaika on eri kuin bensiinin. Siksi pitäisi olla mahdollisuus säätää sytytystäkin kuormituksen ja seoksen palamisajan mukaan.
-
Onhan laitettu piitahnaa
On. Tehtaalla on laitettu.
Tarkistin anturin asennuksen. Siinä oli piitahnaa tehtaan jäljiltä tosiaan vain nokare. Sekin oli jo aikapäiviä sitten kuivunut virattomaksi ja lähti pois yhtenä korppuna kun vähän kynnellä rapsautti. Laitoin reilusti uutta tahnaa niin, että tursui yli, nokare siinä ei tosiaan riitä.
Olen silti hiukan skeptinen tuon piitahnan tarpeellisuudesta. Systeenissä on kaksi muutakin rakoa, eikä ole takeita niiden lämmönjohtavuudesta. Anturi on asennusputkessa sylinterikannessa ja sen kosketuksesta kanteen en tiedä. Onko se tiukasti kiinni alumiinissa vai onko sen takana öljy? En uskaltanut avata ja tarkistaa. Myös anturipalikka itse on tehty messinkiputkeen. Sen sisällä on NTC-vastus, joka on se anturi. Onko messinkituubi täytetty millään massalla, vai onko vastus siellä lankojensa varassa kilisemässä? Onko tarvikeanturilla ja "merkkianturilla" laatueroa siinä suhteessa?
Kannen lämpöanturilla ei ole mitään mahdollisuutta välttyä lämpenemästä kannen lämpötilaan. Vain viivettä voi syntyä huonosta lämmön siirtymisestä, mutta lopputulos on aina sama lämpötila. Kun kansi ja koko moottori muuttavat lämpötilaa aika hitaasti massansa takia, voi olla kyseenalaista, onko anturin minuutin pituisella viiveellä merkitystä. Toki se seuraa ympäristönsä lämpötilaa arviolta muutaman sekunnin viiveellä kun on kunnon piitahna. Jotainhan se tehtaan Luigi on asiassa ajatellut kun on tahnan laittanut.
Testatakin voisi, en nyt hoksnnut sitä tehdä kun anturi oli kädessä. Yleismittari kiinni anturin liittimen nastoihin ohmimittauksella ja kahteen kuppiin vettä, kylmää ja lämmintä ja kokeillen siitä: kuinka monta missisippiä ehtii lausua kun ohmimäärä asettuu taulukon mukaiseen arvoon. Jäävedessä 0° n. 10 kohm, vesihanakuumassa 50° n. 1 kohm.
-
Tein eräällä ruiskutuksella ja ohjelmoitavalla sytytyksellä varustetulla moottoripyörällä lämpöanturikokeita reilut kymmenen vuotta sitten.
Kokeilin lämpöanturin eri sijoituskohtia.
Jos anturi oli nopeasti lämpiävässä paikassa, kuten pakoaukon lähellä, syntyy tilanne jossa anturin lämpötila kohoaa nopeasti käynnistyksen jäljiltä. Lisärikastus katkeaa silloin liian nopeasti ja moottori pyrkii sammumaan. Lopullinen sijoituspaikka oli kompromissi anturin lämpiämisen ja tarpeettoman rikastuksen välillä.
http://4.bp.blogspot.com/-wiZ5oWgmTXU/T0_QLh6eO3I/AAAAAAAACBo/zlnW8bWbqvk/s1600/IMG_5016.JPG
-
Onhan laitettu piitahnaa
On. Tehtaalla on laitettu.
Eli eikun ajoa vaan. Matolaatikko räknäilee anturitiedoista ja karttapiirroksista sopivaa soppaa ja kaasuräjähdykset pyörittää renkaita ;D .
ps. Sähköauton hiilidioksidipäästöjen on Suomen sähkötuotannon keskimääräisillä päästöillä arvioitu olevan 26-35 g/km.
Etanolimuunnetun Guzzi Nevadan päästöt jäävät 21g/km, joten softapäivitys antaa ajellessa jo aivan tolkuttoman sädekehän ;D 8) .
-
Etanolimuunnetun Guzzi Nevadan päästöt jäävät 21g/km, joten softapäivitys antaa ajellessa jo aivan tolkuttoman sädekehän.
Ilmankos ovat illatkin kovin valoisia.
Tarkoitus olisi lähiaikoina kokeilla vakioruiskutuksella mikä olisi 95-oktaanisen ja E85:n otollinen suhde. Jos tarkkaan haluaa laskea niin pitää huomioida molempien moottoripolttoaineiden alkoholitilavuus yhteensä. Testialustana 1400 California. Uskoisin että sen neliventtiilimoottori ja tuplatulppaisuus ovat otollinen perusta tehdä tämänkaltainen kokeilu ennen kuin käyn kaupoilla eli mahdollisesti ostamaan edellä mainittua etanolipolttoainesovitinta. Mutta sekään ei säädä sytytystä aikaisemmalle. Itse en menisi vielä muokkaamaan 7SM-karttoja.
-
Nimimerkki Hajakentän ohella olen tehnyt omia kokeiluita vaihtoehtoisella polttoaineella. Eli tavallisella jakelupisteellä myytävästä RE85 (ST1) tai E85 (ABC) pääosin etanolia sisältävällä palavalla nesteellä. 1400 Californialle ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia kuin vain laittaa tankkiin etanolipolttoainetta. Sitä tankkaan vielä tänäänkin.
Cali 1400 (Moottorinohjaus MagnetiMarelli 7SM.) soveltuvuudesta kyseiselle polttoaineelle ilman ohjemointia oli helpohkosti pääteltävissä. Pyörässä on liki 100-prosenttisen aktiivinen lambda-takaisinkytkentä. Eli lämmitettävät molemmissa pakokanavissa sijaitsevat jäännöshappianturit jotka mittaavat jatkuvasti pakoaasun happitilannetta. Kun tankissa on etanolia niin jäännöshappea syntyy saman verran kuin bensiinikäytölläkin koska moottorinohjaus vaatii koko ajan samalla tavalla palavan seoksen riippumatta polttoaineen energiatiheydestä. Etanolin energiatiheys on noin 15 - 20% pienempi kuin perusbensiinin (95). Siksi sitä kuluukin enemmän. Käytännön havainnot ovat että sadalle kilometrille etanolipolttoainetta kuluu juurikin tuon verran enemmän.
Mainittakoon että 1400 Californian moottori käy kevyessä matka-ajossa vain yhdellä sylinterillä kerrallaan. Lämpötila, öljyn jäähdytyskierrosta mitaten, pysyy tällöin riittävän korkealla mutta molempia sylintereitä käyttämällä samaan aikaan. kuten kiihdytyksessä pitkään ylämäkeen, öljyn lämpötila saattaa laskea jopa useilla asteilla.
Toinen, jo pitkään omistuksessani ollut ahdettu California T3 saa nyt korkeampipuristeisen ja isompiventtiilisen moottorin. Moottorinohjauksena palvelevat edelleen ruiskuna MegaSquirt ja sytkänä Ignitech. Molemmat digitaalilaitteita vaikkakin jo vanhoja. Ahtimesta en silti luovu ja tämä pyörä saa jatkaa kokeiluita muillakin polttoaineilla jos niitä on järkevästi saatavilla. Homma tosin etenee hitaahkosti kun on muutakin projektia menossa ihan eri alalla.
Ahdin on siksi että etanolin puristuskestävyys on bensiiniä merkittävästi parempi ja sitä kautta hyötysuhteen parantaminen saattaa vaikka onnistua. Toki uudelleenohjelmoimalla ruiskutus- ja sytytysyksikön voi pyörän palauttaa bensiinikäyttöiseksi muutamassa minuutissa. Tietenkin ohjelmoitiin saattaa kulua aikaa koska suurin osa siitä pitää tehdä käytännössä kokeilemalla.
-
Tartun tuohon E85:n suoraan soveltuvuuteen menovedeksi ilman sen kummempia säätöjä. Mulla on 2008 Vintage, höystettynä Mistralin putkilla ja Rapid Bikella. Onkohan Vintagen moottorinohjausjärjestelmä yms. sen verran vanhempaa tekniikkaa ja nuo alkuperäisestä tehdyt pari muutosta sellaiset, että siinä ei E85:n pelitä ilman säätöjä?
Oon myös miettiny, josko vaan kokeilisi E85:sta. Tyhjään tankkiin vaan kotipihalla pelkkää E85:sta muutama litra ja koeajolle poistumatta kovinkaan kauas tallilta. Varoiks toki matkaan mukaan myös 98, jota sitten lisää tankkiin, jos moottori alkaa kovastikin yskimään. Onko joku jo kokeillut E85:sta ilman säätöjä tuon ikäisissä 1100 moottoreissa?
mosa
-
Aikoinaan 2014 kokeilin Nevadassa (lambda ecu 15RC), niin johonkin 70% bensaa ja 30% E85:ttä vielä kykeni moottorinohjaus sopeutumaan. Isommalla E85 määrällä alkoi seos mennä laihalle. Lämmin moottori kyllä toimii aika laihallakin, mutta tehot tippuvat tuntuvasti. Kotiin kyllä pääsee varmaan 50/50 seoksellakin, mutta vääntöä joutuu hakemaan kierroksilta ja /tai pienemmällä vaihteella. Vahinkoa ei E85:n laiha seos aiheuta, kun sen oktaaniarvo on niin korkea.
-
Sen verran osaltani vielä jatkaisin tästä aiheesta, että mulla olis mielenkiintoa säädättää Vintage vaikka sitten pelkälle E85:lle pelittäväksi, mutta osaatteko sanoa, löytyisköhän moisen säädön tekevää pajaa/tahoa sanotaanko noin 200 km:n etäisyydellä Kouvolasta/Helsingistä?
mosa
-
Asiasta mitään tiedä, mutta entäs flexi- fuel laite? Kävis bensa että alkkohooli.
-
Juu, Flexi on tuttu. Semmoisen asennutin vanhaan Focukseen, Traficomin mukavan tuen avittamana ja kokemukset käytöstä vain positiivisia. Vintageen ei tukea saa(ne?) ja ilman sitä ei hintansa puolesta asennuttaminen houkuttele, vaikka kyselyni mukaan laitteen valmistajalta sopiva malli löytyisikin. Ajelen Guzzilla käytännössä alueella, jossa ei ole 85:n osalta saatavuusongelmia, joten en viitsisi asennuttaa FlexiFuelia - ainakaan vielä.
mosa
-
Sen verran osaltani vielä jatkaisin tästä aiheesta, että mulla olis mielenkiintoa säädättää Vintage vaikka sitten pelkälle E85:lle pelittäväksi, mutta osaatteko sanoa, löytyisköhän moisen säädön tekevää pajaa/tahoa sanotaanko noin 200 km:n etäisyydellä Kouvolasta/Helsingistä?
mosa
Kaupalliset toimijat eivät taida softapäivityksiä näihin motoihin tehdä, joten vain omatoiminen toteutus lienee mahdollista. Nevadan etanolikartan olen laittanut Foorumille tarjolle (LINKKI (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=5298.0)) muutamien bensa karttojen ohella. Senkin saisi helpolla paremmaksi jos vaivautuisi kylmä-startti-rikastusta hieman lisäilemään. En vain jaksanut aikanaan hifistellä, kun se itselleni kelpasi sellaisenaan. Hajakenttä on myös viinakartalla kai nyt ajellut jonkun aikaa, eikä ole vaivoja raportoinut.
Laitan mosa yksityisviestiä, jos vaikka ihan harrastepohjalta sitä Vintagea saatais päivitettyä.
-
Hajakenttä on myös viinakartalla kai nyt ajellut jonkun aikaa, eikä ole vaivoja raportoinut.
Eipä tosiaan ole raportoitavaa, ainakaan vaivoja. Latasin sisään etanolikartan 1.6. ja sen jälkeen on ajettu 3623 km. Anni on pelannut kuin enkeli. Käyttökelpoinen vääntöalue on laajempi kuin bensiinillä. Käynti on pehmeämpi ja hiljaisempi ääni. Veljesapuna saatu kartta on onnistunut, ei ole hidasajon rytkytyksiäkään. Kylmäkäynnistyksen tupla- tai triplastartti on ollut tiedossa, enkä ole sitä vaivaksi laskenut. Alle 15° vaatii kaksi lyhyttä startin rykäisyä ja alle 10° kolme. Aina on lähtenyt, enkä ole pitänyt tarpeellisena rikastustakaan muuttaa, vaikka hyvin sekin kävisi, ehkä talvella palataan asiaan. Meistä käyttäjistä riippumaton vaiva on jakeluverkon harva tarjonta. Tämänkin kesän aikana on yksi asema tästä lähiseudulta lopettanut E85 jakelun.
Minulla on ollut lasipurkissa E85 polttoainetta ja siinä kumitavaranäytteitä likoamassa lämpimässä paikassa. Liemi on muuttunut tummaksi, joten joku siellä on liuennut. Muutama tuntematon kumitiivisteosa on kovettunut, samoin pätkä sytytystulpanjohtoa, napsahtelee poikki kun taivuttaa. Sekalainen kuminen bensiiniletu on myös kovettunut, ei pehmennyt, mutta (luultavasti Bilteman) etanolia kestävä besaletku Art: 62-473, jota tankissa luultavasti on, ei ole muuttunut miksikään, eikä myöskään Bilteman kiepeillä myymä kytkentäjohtimen pätkä. Sekalainen nippuside on myös kovettunut ja katkeaa kun taivuttaa, mutta toinen nippusidemalli, jossa ei ole niitä pykäliä vaan pikkuruinen metalliliuska lukitus, ei ole mennyt miksikään. Koe jatkuu.
PS. Koepurkissa oli myös o-rengas mallia sekalainen. Se oli pehmennyt ja muuttunut tahmeaksi.
-
On kovin tyypillistä että kumiosat joko kovettuvat tai turpoavat. Molemmissa tapauksissa syntyy vuotoja.
Testaaminen moottoribensiinillä antaa tietenkin sen tuloksen mikä on sen eri pitoisuudet. Voidaan siis ajatella että tavallinen moottoribensiini 95/98 pilaa tiivisteen nimenomaan sen bensiiniosuuden mukaan kun taasn E85:n suhteen voidaan syyttää etanolia. Mutta ihan varma ei voi olla.
-
"...
Enemmistö lopettaisi moottoripyöräilyn
Kun kysyttiin, mitä motoristit tekisivät, jos uusien bensiinikäyttöisten moottoripyörien myynti kiellettäisiin, niin enemmistö, eli 53,4 % lopettaisi moottoripyöräilyn kokonaan. 39 % ostaisi päästöttömän vaihtoehdon – sähköisen tai polttoainekennoilla toimivan, ja vain 7,7 % ostaisi sellaisen, jos bensamoottoripyöriä olisi edelleen tarjolla.
..."
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/11023
( MotoUutiset: Motoristit sanovat tiukasti "ei" bensiinikäyttöisten moottoripyörien myyntikieltoaikeille )
-
"...
Enemmistö lopettaisi moottoripyöräilyn
Kun kysyttiin, mitä motoristit tekisivät, jos uusien bensiinikäyttöisten moottoripyörien myynti kiellettäisiin, niin enemmistö, eli 53,4 % lopettaisi moottoripyöräilyn kokonaan. 39 % ostaisi päästöttömän vaihtoehdon – sähköisen tai polttoainekennoilla toimivan, ja vain 7,7 % ostaisi sellaisen, jos bensamoottoripyöriä olisi edelleen tarjolla.
..."
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/11023
( MotoUutiset: Motoristit sanovat tiukasti "ei" bensiinikäyttöisten moottoripyörien myyntikieltoaikeille )
Jos uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään vuonna 2xxx, niin on aika vaikea perustella, että miksi uusia polttomoottorisia moottoripyöriä voisi silti ostaa.
Vastaan, että tämä ei ole mielipidekysymys.
-
2-tahtisten perämoottorien myynti EU alueella "kiellettiin" vuonna 2006. Edelleen myydään 2-tahti mopoja, moottorikelkkoja, -sahoja ja moottoripyöriä.
"Kielto" oli käytännössä tiukentaa päästömääräyksiä, jolloin valmistajat kehittivät aiempaa vähäpäästöisemmät moottorit.
Tullaanko polttomoottorit kieltämään myös veneistä, ruohonleikkureista, raivaussahoista jne. Aika näyttää.
Kun puhutaan bensiinimoottorien kieltämisestä, niin sillä saatetaan tarkoittaa nimenomaan bensiinimoottorien kieltoa.
Saattaa siis olla mahdollista, että polttomoottori jatkaa elämäänsä, mutta menovesi vain ei saa enää olla fossiilinen bensiini.
Tärkeintä pitäisikin olla päästöjen vähennys ja lopettaminen eikä huippuun kehiteltyjen tekniikoiden tuomitseminen.
Oma veikkaukseni on, että päästottömät uusiutuvat ja/tai synteettiset polttoaineet yleistyvät ennemmin.
Jo nyt voisi puolet bensiiniautoista muuntaa 85% etanolille (-80% päästöjä) tai biokaasulle (-100% päästöt).
Uusimman sukupolven biodieselillä päästövähennystä saataisiin 90% verrattuna fossiiliseen dieseliin.
Nämä mahdollisuudet päästövähennyksiin ovat olleet olemassa jo vuosikausia - ilman tuloksellista poliittista ohjausta.
(Liikkumisen tarvettakin on mahdollista vähentää mm etätoiden kautta, kuten korona on osoittanut.)
Jostain "kumman" syystä kuitenkin sähkö on nyt yhtäkkiä nähty olevan ainoa poliittinen ratkaisu liikenteen päästöihin.
Mahtaisiko se johtua siitä, että se edellyttää kaikkien ostavan itselleen ja yrityksilleen miljoonia sähköajoneuvoja... ?
Tuore tutkimus kertoo, että päästöttömään sähkontuotantoon tarvitaan 64-70 miljardia vuoteen 2050 mennessä ( linkki (https://www.hs.fi/talous/art-2000008291849.html) ) ja samalla sähkön kulutus kaksinkertaistuu ja sen hinta tuplaantuu. Tuollainen 2 miljardia vuodessa (kuten EU jäsenmaksumme) on puolet esim perusterveydenhuollon 4 miljardin vuosibudjetista - vertailun vuoksi.
Suomen budjetti on n 55 miljardia, josta liikenteeltä kerätään n 8 miljardia (linkki (https://moottori.fi/liikenne/jutut/liikenne-on-valtiolle-8-miljardin-euron-rahasampo-eika-valtio-aio-siita-luopua/)) erilaisina veroina. Olisiko sähköajoneuvoilla liikkuminen silti verotonta - aika näyttää.
ps. Pointtini ei ole vastustaa päästötöntä sähköntuotantoa - päinvastoin. Sen luonnollisesti kustantavat kuluttajat korkeampina tuotteiden ja palveluiden hintoina. Liikenteen päästövähennyksiin ja päästöttömyyteen sen sijaan on olemassa vaihtoehtoja, jotka olisivat sekä ympäristön kannalta (nopeasti toteutettavina), että taloudellisesti järkevinä jo nyt käytettävissä/yleistyneet, jollei valtion huoli verotuloista painaisi vaakakupissa enemmän.
-
Tieliikenteestä kerätty vero taitaa ylittää sen mitä palkansaajilta ja eläkeläisiltä kerätään valtionveroa. Verovapaaseen autoiluun maallamme ei ole varaa.
Lyhyesti sanottuna CO2 -päästöjen leikkaaminen voi tapahtua vain kaikkea kuluttamista vähentämällä. Työttömiä siinä tulee maapallolle valtaisat määrät, jolloin kulutus supistuu luonnollista tietä.
Se, mitä kutsumme elintasoksi ja talouselämäksi on suurimmaksi osaksi luonnonvarojen sumeilematonta kulutusta. Elääkseen ihmiset tarvitsevat välttämättä vain vettä ja ruokaa. Paluu kivikauteen on tietenkin ratkaisu ongelmaan. Silloin populaatiostakin häviää jotain 80...90 prosenttia muutamassa kymmenessä vuodessa.
Koko keskustelu maassamme on poseerausta, koska meidän päätöksillämme maapallon CO2 päästöihin ei voi vaikuttaa oikeastaan mitenkään. Mutta saadaan tietenkin kirjoittaa ja puhella mitä huvittaa ilman, että se vaikuttaa mitään mihinkään. Mielipiteitä riittää mutta sillä ei ole oikeasti merkitystä.
-
My diesel ja RE85 ovat kierrätyspohjaisia polttoaineita. Niitä käyttäessä pakoputkesta tulee kokolailla samoja kaasuja kuin tavallisilla polttoaineillakin. Ero on siinä että ne eivät ole fossiilisia polttoaineita joita haluttaisiin välttää. Siinä on niiden ympäristöystävällisyys. Lisäksi niiden tuotanto on vähäistä. Vety on asia erikseen: se on likimain täysin päästötöntä mutta sen tuotanto vaatii energiaa (päästöt?) ja sen käyttäminen riittävässä määrin ei ihan helposti eikä äkkiä toteudu.
Tehdäänkö muutokset parempaan kuluttajien valinnan mukaan, energiatuottajien halun mukaan vaiko poliittisella ohjauksella tai pakolla? Todennäköistä on että kaikkia em. mahdollisuuksia tarvitaan.
Polttomoottoriajoneuvoihin jää silti vielä vanhaa tekniikkaa vaikka tankissa olisi päästötöntä menolientä. Vaihteistot, ohjauslaitteet ja moottorit tarvitsevat voiteluaineita vaikka niiden vaihtoväli on kasvanut liki exponentiaalisesti. Nuoruudessani öljyjä ajoneuvoihin vaihdettiin 3000 - 5000 km välein. Viittätonnia pidettiin 70-luvulla järkyttävän pitkänä vaihtovälinä. Kävin silloin amiksen autopuolta ja dieselpuolen opettaja asiaa myös kauhisteli. Nyt öljynvaihtoväli saattaa olla kymmeniätuhansia kilometrejä. Siinäkin siis on tapahtunut kehitystä eikä se ole mitenkään vähäinen määrä mitä öljyä kiertää polttomoottoreiden sisällä. Merkittävä osa öljyistä menee kierrätykseen. Jotkut käyttävät sitä tuotantokiinteistöjen lämmitykseen mutta miten lienee päästöt? https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jateoljyn_kierratys_tehostunut__silti_os(56948)
Omat jäteöljyni olen laittanut kiertoon. Kaverilla on autohuolto naapurikylässä ja vien sinne päniköissä kertyneet jäteöljyt. Saan palkaksi kahvit mutta rahaa ei jäteöljystä pienessä määrin saa. Eikä sitten tippaakaan jarru- tai muuta nestettä joukkoon. Puhdas vesi ei haittaa. Sitä kun kertyy öljyyn muutenkin.
-
Biopolttoaineet (kaasu E85)on ongelmallisia, kun uusia ajoneuvoja ei ole oikein saatavilla.
Jos olisi, niin isossa kuvassa biopolttoaineita ei riittäisi todellakaan kaikille.
Biopolttoaineiden verotus on nurinkurista, koska ne pitäisi olla halvempia kuin fossiiliset polttoaineet.
Vety. Ah, tuo ihana maailmanpelastaja.
Vety on hyvä vaihtoehto, mutta ei nykytietämyksellä ja tekniikalla.
Mutta ehkä vety on jotain 25 vuoden päästä.
(https://www.fortum.fi/sites/default/files/styles/inline_image_large_1x_wide/public/image-entity/vety-tuotantokaavio-varastointi.png?itok=ctzws6bO)
-
My diesel ja RE85 ovat kierrätyspohjaisia polttoaineita. Niitä käyttäessä pakoputkesta tulee kokolailla samoja kaasuja kuin tavallisilla polttoaineillakin. Ero on siinä että ne eivät ole fossiilisia polttoaineita joita haluttaisiin välttää. Siinä on niiden ympäristöystävällisyys.
Totta toinen puoli. Kierrätettävien raaka-aineiden mätäneminen tuottaisi saman määrän päästöjä, kuin polttoaineen polttaminen, jolloin polttaminen ei lisää ilmakehään päätyvien päästöjen määrää, kuten fossiilisen polttoaineen kohdalla tapahtuu. Sama ajatus on Power2x polttoaineessa, jonka hiiliosuus otetaan talteen muusta päästölähteestä (tehtaan piippu jne). Siis ilmassa jo olevaa hiiltä kierrätetään, jolloin ilmakehässä oleva hiilimäärä ei kasva vaan se vain kiertää, kuten luonnossa kaikki muukin aine tekee.
Etanolin hajautettu tuotanto (jo aikas vanha ->videolinkki (https://www.youtube.com/watch?v=fgIenHbEv10)) on kustannustehokas ja lisäksi viime vuosina erilaisten jätevirtojen hyödyntäminen on tehostunut paljon.
Biopolttoaineet (kaasu E85)on ongelmallisia, kun uusia ajoneuvoja ei ole oikein saatavilla.
Jos olisi, niin isossa kuvassa biopolttoaineita ei riittäisi todellakaan kaikille.
Biopolttoaineiden verotus on nurinkurista, koska ne pitäisi olla halvempia kuin fossiiliset polttoaineet.
Tässäpä se on ongelma - poliittinen ohjaus ei ole toiminut. Jos kysyntää esim etanoliautoille olisi, niin löytyisi myös tarjontaa.
Brasiliassa 1975 alkanut “Proálcool” ohjelma johti siihen, että 6 vuodessa 90% uusista autoista toimi etanolilla. Edelleen 73% (v2018) eli 27 miljoonaa autoa siellä käy etanolilla. Kaikilla suurilla autovalmistajilla on siellä FlexFuel myyntiä (linkki (https://en.wikipedia.org/wiki/Flexible-fuel_vehicles_in_Brazil)) ja onpa Guzzeista tuttu Magneti Marelli kehittänyt jo vuonna 2007 siellä ensimmäisen FlexFuel teknologian moottoripyöräänkin.
Uusiutuvien ja/tai päästöttömien polttoaineiden lähteitä kehitetään ja löydetään lisää jatkuvasti.
Poliittinen ohjaus sen sijaan on poukkoilevaa sekä epäjohdonmukaista ja Suomessa mennään milloin minnekin mistä tuuli puhaltaa.
Saksan autoteollisuus on se tiennäyttäjä Suomessa. Sitä (sen uutuuksia ja kehitystoimintaa) seuraamalla voi nähdä tulevaisuuteen.
Tesla yllätti VAGn, BMWn ja MBn "puskista" ja nyt siellä kehitellään salaisuuksien verhoissa eFuel autoja sähköisten kaupunkiautojen ohella.
Johtoryhmä tuskin autobahnalla singahtelee 250 km/h:ta vain seisoakseen sitten "tuntikausia" akkujen täytettä odottelemassa.
ps. Saksalainen Umweltbundesamt on laskenut, että jos autobahnilla kattonopeus lasketaan 130 km/h, niin se säästäisi yli 2 miljoonaa tonnia CO2 päästöjä, joka on lähes 10% koko Saksalaisten henkilöautojen päästöistä. Vapaan nopeuden autobahn:lla onkin siis hyvin suuri "kulttuuriarvo".
-
Joitakin vuosia sitten tein itselleni etanolikäyttöisen moottoripyörän. Silloin piti matkat suunnitella etukäteen sillä silloin ei ollut mahdollista vaihtaa etanolilta bensiinille noin vain. Paitsi vaihtamalla tietokoneavusteisesti ruiskutuskartan, rikastuskartan ja sytytyskartan. Käytössä silloin oli MegaSquirt-ruisku ja Ignitech-sytytys. Pyörä on California T3. Sen suhteen palaan asiaan lähikuukausina.
Sen sijaan 1400 California kelputtaa tankkiinsa, ilman mitään muutoksia, RE85:sta (E85) ja matka jatkuu hieman vääntävämmällä koneella. Kiitos aktiivisen lambda-takaisinkytkennän ja joustavan moottorinohjauksen (7SM). Kylmillä säillä, varsinkin jos pyörä seisoo ulkosalla yön yli, niin etanolin ohella on tankissa muutama litra bensiiniäkin. Pidemmässä reissussa pari tankillista etanolia ja ennen yöpymistä voi tankata tankin täytteeksi tavan bensiiniä niin on käynnistäminen pikkupakkasesta varmempaa. Normaalisti pyörä on lämpimässä tallissa. Työnnän sen ulos, käynnistän ja puen ajokamppeet päälle niin kone ja pakokaasut ovat lämmenneet riittävästi että lambda-takaisinkytkentä on aktivoitunut. Silloin seokset ovat kohdallaan. Otaksun myös näin olevan muidenkin modernien moottorien osalta. 1400:n lambdat ovat lämmitettävät eli ne saavuttavat käynnistyksen jälkeen toimintalämpötilansa nopeasti. Aiemmin, vuosituhannen vaihteessa, lambdat lämpisivät pakokaasun lämmön vaikutuksesta eli toiminta oli epämääräisempää.
Kapeakaistaiset lambda-anturit on helppo erottaa toiminnaltaan:
-yksijohtoinen: vain pakokaasun lämpö lämmittää.
-kaksijohtoinen: lämpiää sähköllä ja maadoitus kiinnityskohdan kautta
-kolmijohtoinen: lämpiää sähköllä ja maadoitus tapahtuu johtimen kautta
-nelijohtoinen: tehokas lämmitysvastus ja nopea reagointi
Jälkimmäinen on käytössä nykypyörissä ja autoissa. Kun moottorin pakokaasu lämmittää lambdaa niin sähkön kulutus putoaa luontaisesti mutta sähkölämmitys varmistaa signaalin tasaisuuden.
Laajakaistalambda on sitten erikseen. Se on tehokas ja laaja-alainen anturi. Sillä saadaan tietoa palotapahtumasta huomattavasti paremmin. On myös arvokas. Tosin kapakaistaisten kehitys on tuottanut komponentteja jotka ovat vallanneet jo osan laakaistan toiminnoista. Laajakaistalalambda ei ole niin lämpösidonnainen toleranssinssa suhteen kuten kapeakaistainen on.
Jos haluaa seurata ajoneuvonsa moottorin toimintaa ja nimenomaan palotiloissa tapahtuvaa seoksen muodostusta bensiinillä tai muilla sopivilla polttoainella niin kapeakaistainen, lämmitettävä lambda-asennussarja ei ole mitenkään kallis. Laajakaistainen maksaa reilusti enemmän. https://www.jmtuonti.fi/plx/11008-plx-dm-6-gen4-laajakaista-seosmittari.html?gclid=CjwKCAjwndCKBhAkEiwAgSDKQadn5cUL2LyPCegTebSK0KDvwWcqBkBXFWa0owaLWY3YgbBxdqoN9BoCBLsQAvD_BwE
-
Polttonesteiden valmistamiseen pystyy olemaan vastaus jo muutaman kymmenen vuoden jänteellä järjestelmä, joka toimii tavallaan kasvin viherhiukkasen tavoin, eli tuottaa hiilivetyä hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon välityksellä. Tutkijat ovat päässeet sen perusmekanismista aika hyvin perille jo kymmenen vuotta sitten ja on todettu, että tuollainen prosessi tuottaisi sokerin tapaista ainetta varsin hyvällä hyötysuhteella. Sen muuttaminen selluloosaksi toimii puolestaan varsin huonolla hyötysuhteella, joten liikennepolttoaineita voidaan joskus tulevaisuudessa periaatteessa tuottaa "keinoviherhiukkasen" valmistamasta sokerista vaikka käymisprosessin kautta ellei parempaa tekniikkaa ole siihen mennessä onnistuttu kehittämään. Sivutuotteena siitä ei syntyisi puuta tai heinää. Lähempänä päiväntasaajaa on valtavia alueita, joissa aurinko porottaa ankarasti, mutta hiilidioksidia syöviä kasveja ei juurikaan ole, joten tilaa teolliselle tekosokerin valmistukselle on yllin kyllin. Koko CO2 -keskustelu on kuitenkin jo ajat sitten ankarasti politisoitunut ja alkanut elää omaa elämäänsä, joten tulevaisuuden ennustaminen on vähintään yhtä vaikeaa kun aikaisemminkin. Maapallon kokonaisenergiankulutus joka tapauksessa kasvaa jatkuvasti, todennäköisesti koska energia on toistaiseksi halpaa.
-
Jos haluaa seurata ajoneuvonsa moottorin toimintaa...
Moottorin toiminnan seuraamiseen on myös useita kännykkä-ohjelmia:
ScanM 16 USB (linkki (http://ttps://play.google.com/store/apps/details?id=scantwin.scanm16&hl=en&gl=US)). ---- Tarvitaan välijohdot (3-pin Fiat->OBD + OBD->USB) ja kännykkä OTG ominaisuudella.
ScanM5X (linkki (https://play.google.com/store/apps/details?id=scantwin.scanmM5.AllinOne)). ---- Välijohto 3-pin Fiat->OBD ja ELM327 bluetooth palikka + kännykkä.
TuneECU (h. 10,- € max 5 motoa, asennusohje pdf (https://tuneecu.fr/public/Installation_en.pdf)) on ylläolevia vielä paljon monipuolisempi.
ScanM16 USB toimii mm. Nevada, V11, Cali 1100 ym malleissa, joissa M15, 15RC tai M16 moottorinohjaus.
ScanM5X toimii mm. 1200 Sport, Breva 1100, Griso 1100/1200, Norge 1200 ja Stelvio 1200 malleissa, joissa on 5AM moottorinohjaus.
Tune ECU toimii myös noissa 5AM malleissa (manuaali -> linkki (https://tuneecu.net/TuneECU_Android/Basics_Android_Version.pdf)) ( video-esittely -> linkki (https://www.youtube.com/watch?v=sn3OeYUKyz8)).
Etenkin Ducati harrastajat ovat aktiivisia tuon TuneEcun käytössä ja kehittelyssä, kun sillä voi tehdä jopa moottorinohjauksen karttapäivityksiä.
Polttonesteiden valmistamiseen pystyy olemaan vastaus jo muutaman kymmenen vuoden jänteellä järjestelmä, joka toimii tavallaan kasvin viherhiukkasen tavoin, eli tuottaa hiilivetyä hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon välityksellä.
Saksalainen autoteollisuus on ollut puhtaiden polttoaineiden perässä jo vuosikausia:
Audi: "dieseliä ilmasta ja vedestä"(jo 2015) : https://newatlas.com/audi-creates-e-diesel-from-co2/37130/
Bosch: https://www.bosch.com/stories/synthetic-fuels/
Suomesakin on kohta nollapäästöinen laivadiesel tulossa markkinoille: https://yle.fi/uutiset/3-12038285
Yksityisautoilua tai moottoripyöräilyä ei siis ole välttämätöntä (pakko)sähköistää, sillä liikkua voi vähä-/nollapäästöisesti muillakin tavoin.
Toivottavaa tietysti olisi, että kulkemiseen tarvittava energia saataisiin mahdolisimman läheltä ja mahdollisimman omavaraisesti.
-
Tuossa just tarkistin eFlexfuelin saatavuutta ja sopivuutta Vintageeni. Hinta 449 € ja asennettuna noin 600 €. Laitteesta omat, hyvät kokemukset vanhassa Focuksessa. Tosin, siihen sai aikanaan mukavan avustuksen Traficomilta, mitä ei näillä tietämillä moottoripyörään saa? Pitää nyt kumminkin miettiä (viälä talven yli), laittaisko Vintageen. Nuo lamda-anturit asennuksineen ja säätöineen on meikäläiselle "täyttä hebreaa". Jos moisella asennettuna myös Vintagella vois ajella laaduilla E85-perus 98, niin olisko anturi + asennus kumminkaan halvempi kuin tuo eFlexfuel?
mosa
-
Jos FlexFuel:n haluaa, niin käypihän Guzziin edullisempi (239,-) Smart Fuel V 4.2 laitekin:
https://holvi.com/shop/FuelFlexFinland/product/09cc984a073ecaf12447f31ad00632a0/
Boksi mahtuu satulan alle, ottaa käyttövirran suoraan suuttimilta ja on helppo asentaa "välille".
Laitetta Sipoossa myyvä Stig Lindell myös tekee asennuksia edullisesti.
Olen häneltä tuosta joskus kysynyt, niin toimii myös 2 sylinterisissä Guzzeissa.
Nuo lamda-anturit asennuksineen ja säätöineen on meikäläiselle "täyttä hebreaa". Jos moisella asennettuna myös Vintagella vois ajella laaduilla E85-perus 98, niin olisko anturi + asennus kumminkaan halvempi kuin tuo eFlexfuel?
mosa
Vintagessa on tuo Lambda-anturi asennettuna jo uutena tehtaalta, joten sitä ei ole enää tarpeen näin jälkikäteen tehdä.
Vaihtoehtona on päivittää moottorinohjauksen kartta -> se ei ole maksullista, mutta silloin vain E85 sopii polttoaineeksi.
(päivityksen saa toki peruttua "päivittämällä" moottorinohjauksen karttatiedosto takaisin alkuperäiseen - vain bensiinikäytölle)
Toinen vaihtoehto on laittaa/laitattaa tuollainen Flex-boxi, jolloin voi ajaa tankaten 98, 95 tai E85 polttoainetta sekaisin aina tarpeen mukaan.
-
Käytännössä, mitä tuoreempi malli sitä helpompi on operoida eli polttoainelaaduilla.
En väitä että 1400 California sinällään on taloudellisin flexfuel-pyörä. Joka tapauksessa se kuljettaa harmittomasti sillä polttoaineella mitä tankissa. Yleisesti tiedetään että etanolin palamisherkkyys on kinni lämpötilasta ja puristussuhteesta. Kumpaakaan ei voi muuttaa mutta bensiinin ja etanolin seosta voi. Kesäkäytössä edellista asiaa tuskin tarvitsee murehtia.
Mikäli haluaa seurata palamistapahtumaa se selviää välillisesti. Moottoriin voi asentaa nakutustunnistimen, (Nakutus esiintyy lähinnä bensiinikäytöllä sen alhaisen oktaaniarvon vuoksi.) sylinterin lämpöanturin, (Joka on vallitseva tieto) moottoriöljyn lämpöanturin, (Hidas reagointi.) Pakokaasun seosmittari, (Kapeakaista tai laajakaista, aktiivinen tieto.) sekä muita mittareita kuten kulutusmittari joka on välillinen tieto. Palotapahtumaa siis voi hallita mittareilla ja tehdä säätöä sen mukaan tai luottaa pyörän omiin säätöparametreihin. Nekin ovat säädettävissä GuzziDiagilla mutta nykyisissä järjestelmissä hieman työlästä mutta ei mitenkään mahdotonta.
-
Käytännössä kaikki tällä vuosituhannella valmistetut moottorit saa kohtuullisin toimin taipumaan polttoainemuutoksiin.
Aiempi mainintani 2-tahti perämoottoreiden kuolemasta on siitä hyvä esimerkki.
OMC:n tuotemerkki Evinrude/Johnson ratkaisi "päästö"ongelman hyvinkin luovasti Itävaltalaisen Rotaxin (ja USAn armeijan taloudellisen) tuen avulla.
Armeijalle kehitetty MFE moottori käy 87 oktaanisella bensalla, JP5, JP8, Jet A ja Jet B lentopetrooleilla sekä hätätapauksessa dieselilläkin (pdf esite (http://cdn.brpdealers.com.au/wp-content/uploads/2019/04/MFE-Spec-Sheets.pdf)).
Kuluttajille myydään vähäpäästöistä ja taloudellista sukulais-mallia E-Tec nimellä sekä perämoottoreihin, että Ski-Doo moottorikelkkoihin.
Polttomoottori siis taipuisi tarvittaessa moneen, jos siihen vain olisi halukkuutta. Nykyinen poliittinen umpikuja (hallitus ei enää uskalla nostaa polttoaineveroa opposition valtaannousun pelossa) tuo uusiutuvien polttoaineiden käytölle pian uuden mahdollisuuden jos/kun sähköautot eivät yleistykään utopioiden mukaisesti. Jäljelle jää silloin vain porkkana eli vähäpäästöisten polttoaineiden valmistamisen (verot) ja niiden käytön (verot) tukeminen, jotta fossiilisuus co-kokonaispäästöjen lisääjänä saadaan vähenemään.
ps. motomatin Guzzi(t) kaipaa vain pientä (3°) lisä-syt-ennakkoa, että se mystinen "pullon henki" heräisi sylintereissä.
-
ps. motomatin Guzzi(t) kaipaa vain pientä (3°) lisä-syt-ennakkoa, että se mystinen "pullon henki" heräisi sylintereissä.
Aivan, edellisessä kokeilussa tarpeettoman mietopuristeisen moottorin kanssa operoin ja totesin sytytysennakon vaikuttavuuden.
Nyt on, samassa pyörässä, tulossa ahdettu eli asteettain korkeampipuristeinen versio ja myös hieman korkeampipuristeinen ja peruskunnostettu 950-kone. Guzzikielessä 1000 eli mille. On vain ollut kaikenlaista hidastetta, muita mielenkiinnon kohteita ja muuta vaivaa etten ole verstaalle aina ehtinyt. Toki muitakin projekteja on päällänsä.
-
Menee jo aikalailla off-topic (kuten usein :P), mutta kun motomatti noita antureita ja mittareita luetteli, niin jäi yksi turbokoneen säädöissä tyypillinen mittari mainitsematta eli pakokaasun lämpömittari. Sitä edelleen käytetään tehopenkissä runtatessa, kun se paljastaa heikosta kipinästä aiheutuvat suutarit (misfire). Palamattomaksi jäänyt seos sotkee pakoputkessa olevaa jäännöshappitietoa, jolloin seosta korjataan liiaksi rikkaalle. Alentuva pakokaasulämpö kuitenkin paljastaa epäonnistuneen palotapahtuman.
Aikoinaan ennen jäännöshappi eli lambda mittausta pakolämpömittarilla on tehty monenlaista moottorin hienosäätöä. Esim. vanhemmissa Cessna pienkoneissa oli EGT mittari kojelaudassa. Sen avulla polttoaineseos säädettiin lentokorkeudessa käsin ensin kuumimpaan pakokaasulämpöön ja siitä rikkaammalle mittarissa kolmen pykälän verran (75°F/24°C) kylmemmäksi, jolloin seos oli moottorin luotettavan käynnin kannalta parhaimmillaan. Taivaalla on toimintavarmuus kovasti tärkeää.
-
Esimerkiksi Hondan kaksitahtisen RS125 kilpapyörän seos säädettiin egt:llä. Pakolämmölle annettiin ikkuna, missä toimii parhaiten. Vaihteluväli ei ollut kovin leveä ja siltä lipsahtaminen johti männän nesteytymiseen yläpäässä.
-
Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu on ollu viime aikoina melko reipasta. No, nousuun kaiketi eniten ovat vaikuttaneet "globaalit" syyt? E85:ssa fossiilisen polttoaineen osuus lienee joitain 15 %:n luokkaa ja, johonka osuuteen noiden globaalien syiden vain pitäisi vaikuttaa. Etanolihan tuohon E85:een tehdään "kotimaisista" jätteistä. Mutta ei, vaan kuten oli odotettuakin, kyllä E85:n hinnannousu on seurannut kiltisti perusbensan hintakehitystä. Kyllä myyjät ja valtio aina omansa pois ottavat.
mosa
-
Eihän joku toinen polttoaine voi olla toista halvempaa...
Tästä syystä en käytä autossa E85:sta, vaikka sen muutospurkin saisi sinne ilmaiseksi.
-
Asuinpaikan lähistöllä on E85 tankkauspiste. California 1400:seen sitä tankkaan kun lämpöä on yli kaksikymmentä astetta mutta matkan jatkuessa, jos ei ole etanolipitoista saatavana niin ostan perusbensaa mutta jos on saatavissa etsimättä E85:sta niin asia on ookoo. Valitettavasti nuo etanoliasemat ovat pääteiden varsilla enkä yleensä niitä ajele vaan kolmi- ja nelinumeroisia mieluimmin. Pitäisi koukata ja se tekee matkanteosta hitaampaa ja tulee tarpeettomia kilometrejä. Kompromissijuttuja siis.
Etanoli käy huomattavasti kylmempänä kuin bensiini. Siksi en tankkaa sitä kylmällä säällä sillä tonninelisatasen moottori kävisi kovin kylmänä vaikka jäähdytyskierto olisi suljettuna eli tapahtuisi nopeampaa kulumista ja pahimmassa tapauksessa öljyn joukkoon kertyisi vettä sillä vesi on etanolin palamistuote. Lisäksi vesi ruostuttaa jos sitä jää lillumaan äänenvaimentimiin ja pakokäyriin. 1400:ssa ei ole pakoputkisto ruostumatonta terästä kun taas monissa 1100 ja 1200 -malleissa on. Joissakin malleissa on tavallista terästä mutta silattu rosterilla molemmin puolin kuten Daytonassa, Centaurossa ja osassa 1100 Sportteja. Magneetti on hyvä testausväline: kromattuun"mustaan rautaan" magneetti tarttuu kovasti, myös silattuun teräkseen mutta A2-tyyppiseen rosteriin heikosti ja haponkestävään teräkseen hyvin miedosti tai useimmiten ei lainkaan.
Ihan ei ilmasto-omatunto vielä ole hiljaa noilla "saavutuksilla" vaikka pyrinkin käyttämään uusiutuvia. Toisaalta ajot ovat vähentyneet kun asuu hyvien julkisten liikenneyhteyksien piirissä. Eikä tule parkkiongelmia kaupungilla käydessä ja mikä parasta etanolia voi näillä reissulla nauttia itsekin mietoina seoksina, tosin. Suunnilleen sama raha menisi parkkimaksuihin kuin bussi- tai ratikkakyytiin. Tampere on sen verran pieni kylä että palvelut ovat tarjolla keskustassa ja sen ympäristössä pienellä kävelyllä.
-
Juu eivät ole uusiutuvat ja vähäpäästöiset polttoaineet poliitikkojen suosiossa ainakaan käytännön toiminnassa.
Nappasin muutama viikko sitten tuon liitekuvan ja pikaisella laskutoimituksella bensanhinnasta vain 22% pois oli E85 hinta.
Suuressa huolessa ja vouhotuksessa olevat päästöt vahenevät vain päästöjä vähentämällä, mutta valintaan tulee myös kannustaa.
Edullisin polttoneste (bensa, diesel, biodiesel, maakaasu, biokaasu, etanoli) / 100km on 100% poliitikkojen päätettävissä veroasteen määrätessä kuluttajalle niiden paremmuusjärjestyksen.
( https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/nestemaiset-polttoaineet/verotaulukot/ )
Kummallista ettei vähäpäästöisille polttonesteille ole varaa suoda veron alennusta fossiilisten polttamisen vähentämiseksi, mutta samaan aikaan rahaa kyllä löytyy "jälleenrakennukseen" eli latausverkostoon ja sähköajoneuvojen verovapauteen ja jopa hankintatukiin (kuorma-autot, polkupyörät jne). Ajoneuvokannan sähköistyminen perustuu toiveisiin ja odotuksiin, mutta vähäpäästöisyys olisi toteutettavissa jo olemassaolevalla ajoneuvokannalla nopeasti ja paljon edullisemmin.
Ei tarvitse olla mikään tekniikan, talouden tai käyttäytymistieteen Nobelisti ymmärtääkseen esim. että jos uusiutuva diesel olisi fossiilista edullisempaa, niin fossiilisen myynti romahtaisi hetkessä.
Diesel nyt siksi esimerkkinä, että se on 2/3 osaa liikenteen energiankulutuksesta ja siinä uusiutuva vähentäisi jopa 90% päästöjä fossiiliseen pumppu-kumppaniinsa verratessa.
edit lisäys: mainittakoon, että diesel litrassa oli v2000 veroa 30 senttiä ja v2020 jo 60 senttiä.
-
Laitetaan nyt vielä toinen kuva josta tieliikenteen energiankulutuksen kokonaiskuva avautuu vielä selkeämmin: (lähdesivu (https://www.aut.fi/tilastot/liikenteen_energiankulutus/tieliikenteen_energiankulutus))
a) bensiinin kulutus on vähentynyt 80t TJ:stä 47t een 30 vuoden aikana. Bensiini-henkilöautoja (rek+liikenteessä) oli v 1990 1,76 milj. ja 2020 1,91 milj.
Kulutuksen vähentyminen selittääkin samalla hyvin miksi käyttövoima- ja polttoaineveroja on kokoajan ollut tarvetta korottaa "ympäristö-syistä".
Taulukosta ei erotu v 2011 tullut 95E10 bensan 10% etanoliosuus, joka edelleen vähentää fossiilisen bensiinin määrää vrt esim 1990-2010 vuosiin.
b) dieselien kokonaisosuus on 100,5t TJ eli 66% kaikesta tieliikenteen energiankulutuksesta
c) sähkön osuus on 0,26794 % tieliikenteen energiankulutuksesta vuonna 2020.
Tämä on nyt se osuus jota hehkutetaan mediassa lähes päivittäin mm. esittelemällä sähköautoja ja niiden jatkuvasti rikkomia myyntiennätyksiä.
Juu, ihan mielenkiintoista tarkasteltavaa ja Tilastokeskuksen faktatietoa.
Isossa kuvassa (=päästöt) vain tapahtuisi paljon enemmän, jos bensiinistä->etanoliin ja dieselistä->biodieseliin siirtymää vauhditettaisiin.
Samalla vähennetään energian tuontia ja edistetään kotimaista osaamista, kiertotaloutta ja omavaraisuutta.
Minä en ymmärrä miksi bensa- tai dieselmoottoreiden kieltäminen nostattaa noin kovasti verenpainetta. Eikö se ole ihan yksi hailee millä se auto tai moottoripyörä kulkee.
(nappasin tämän toisesta ketjusta...) Yhtälailla minä en ymmärrä miksi kieltää otto- ja dieselmoottoreiden myynti, kun ne saa toimimaan vähäpäästöisesti/päästöttömästi ?
-
Edellisen kanssa samaa mieltä. Ei poliitikkoja ja muita päättäjiä näytä kiinnostan nopeat ratkaisut, kuten uusiutuvien polttoaineiden suosiminen hinnoittelupolitiikan keinoin, liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Vänkäävät vain yksoikoisesti sähköistämisen puolesta. Karu tosiasia kuitenkin lienee, että keskikokoisenkaan sähköauton hinta ei tule vielä vuosiin/pitkään aikaan olemaan sitä luokkaa, että siihen olisi samalla tavalla peruskansalaisella varaa kuin tällä hetkellä vastaavaan polttomoottoriautoon. Näinköhän käy, että vain varakkaimmilla kansalaisilla ja firmoilla on jatkossa käytössä sähköautot ja muut kitkuttelevat polttomoottoriautoilla "auringonlaskuun" :-\
mosa
-
85E hinta nousi meidän kylällä
Hinta eilen 1,377€/
Hinta tänään 1,495€/
-
Kouvolan suunnalla parisen viikkoa sitten oli hetken aikaa E85:n hinta noin 1,3 € ja samaan aikaan E95:n noin 1,9 €. No, riemua kesti tosiaan vain hetken ja nyt E85:n hinta lähentelee 1,5 € :(
mosa
-
Raakaöljyn markkinahinta löi viiveellä ja vasta nyt oli E85:sen hinnankorotuksen vuoro... ;D
Jos olisin E85:sen tuottaja, niin miksi möisin tavaraa liian halvalla.
Tokka kai seuraisin silmä kovana bensan hinnan kurssia.
Eilen E95 1,965 €/l ja E98 1,988€/l
Nyt kannatata ajaa E98:lla...
-
Kehitys kehittyy...
Neste myy jo 75% uusiutuvista raakaaineista valmistettua bensiiniä:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/437c8a67-af37-4850-818d-3d6ef417b855
Ruotsalaiset eivät tahdo uskoa aineen olevan tottakaan ;D .
Saa nähdä koska v.-35 kalentoroituja polttiksen hautajaisia lykätään - ruumis kun lakkaa haisemasta :o 8)
ps. MM Rallisarja ajetaan tänä vuonna myös fossiilivapaalla bensiinillä.
-
Ainahan sitä soppii eppäillä, ruotsalaistenkin...
Noin yleisesti ottaen, käytti melkein mitä polttoainetta tahansa eli laittaako MY-dieseliä tai muuta biodieseliä dieselautoon tai E85-etanolia bifuelajoneuvoon niin peruspolttoaineiden käytön suhteen ei merkittävää säästöä synny. Varsinkin jos ajaa pitkiä taipaleita niin edellä mainittuja maailmanpelastajapolttoaineita on harvakseltaan tarjolla.
Joka tapauksessa elämme mielenkiintoisia aikoja.
Taloudessa on kohta kaksi bifuel moottoripyörää. Ensimmäinen on ollut jo kymmenen vuotta sitten mutta ei sillä etanolilla silloin päässyt kuin tankillisen mitan jos ei ollut varapolttoainetta sivulaukussa. Sitten vain 95:sta tankkiin. Nyt etanoliasemia on taajemmassa ja toinen biofuelprätkä on käytössä. Silti pitää lukea tiekarttaa että löytää oikean jakeluaseman jos haluaa etanolipitoista. Keväämmällä valmistunee verstaaltani kolmas biofuel-prätkä jossa puristussuhdetta voi säätää. Otaksun että se on "tuotantotehokkaampi" kuin tavallinen prätkä jossa puristussuhde on vakio. Voi mennä ihan ääriarvoihin. Kesemmällä pääsen testaamaan jos ei ihmeitä satu. Lain mukaan pitäisi katsastaakin ennenkuin tiellä saa ajaa mutta enpä taida, ainakaan aluksi. Päällepäin ei helposti erota vakiosta.
Talouden pakettiauto on helppo tapaus: ei tarvitse erikseen säätää käytti mitä dieseliä hyvänsä. Eikä polttoöljykään ole erityisen halpaa...
-
Vaikka polttomoottorien valmistus loppuisikin suunnitelmien mukaisesti 2035, niillä viimeiseksi valmistuneilla kuitenkin ajetaan vähintään 20 vuotta, siis vuoteen -55 asti ja jonkun on niihin polttoaineitakin myytävä. Sen jälkeenkin vielä polttonesteitä saa pienkoneisiin ja näihin meidän jälkeen jääviin museoajoneuvoihin. Tuskin polttonesteiden myyntiä koskaan tehdään laittomaksi.
Pidän aivan selvänä, että sähköautot päihittävät nämä lämpövoimakoneet kohta lyhyessä ajassa ainakin henkilö- ja pakettiautoina. Moottoripyörät ovat kyllä aika iso kysymysmerkki. Sähköauto on kerta kaikkiaan niin paljon parempi joka suhteessa. Hyötysuhde on pistämätön, käyttävarmuus ja vääntömomentti tekevät ajamisen niin miellyttäväksi, helppo ja yksinkertainen rakenne tekevät valmistuksen paljon helpommaksi kuin tosi hienostuneeksi kehittyneet polttomoottorit. Sukupolvikin vaihtuu ja milleniaalit eivät enää lämpövoimakonetta osta. Ja hinta näkyy menevän alle bensiiniautojen aivan pian.
Aiheeseen ei taida kuulua, mutta en malta olla kertomatta, että meidän rivitalossa autojen parkkipaikan lämpötolppien kaapeli meni roudassa rikki, ei kestänyt kuin 40 vuotta. Täytyy siis korjata ja samalla tietysti rakentaa sähköautojen latausvalmius, vaikka ei meillä ole yhtään sähköautoakaan.
Otin sitten osaa Kiinteistöliiton webinaariin samasta aiheesta. Opin, että ARA tuen saamiseksi on oltava vähintää 5 type-2 pistoketta ja 11 kW:n kaapelit niille. Muitakin mahdollisuuksia on, mutta ARA tuki sitten jää. Kävin tänään neuvonpidossa paikallisen asennusliikkeen insinöörin kanssa ja totesimme, että maidän taloon ei saada mahtumaan type-2 latauksia kaikille asukkaille, eikä edes niitä viittä. Se johtuu siitä, että meille juuri tehtiin maalämpö ja sen pumppu ryystää niin paljon, että pääsulakkeet pitäisi vaihtaa isommiksi ja se taas vaatisi koko sähköpääkeskuksen uusimisen. Se siis jää.
Opin webinaarissa myös, että sähköauton saa ladatuksi vähemmälläkin kunja on hiukan malttia. Hidaslataus on, itse asiassa kovasti lisääntymässä. Siksi päädyimme rakentamaan normaalit lämpöpaikat hyvänlaatuisilla 1x16 A:n pistorasioilla. Teemme jokaiselle oman tolpan ja varaudumme vetämään myöhemmin jokaiselle oman kaapelin omasta ryhmäkeskusestaan, jolloin asukas lataa omalla sähköään. Tässä vaiheessa kytkemme taloyhtiön sähkön kaikkiin rasioihin, kute ennenkin. Vuosikokus saa aikanaan päättää: vedetäänkö ne omat syötöt vai tyydytäänkö digitaaliseen ratkaisuun, joka nyös on tarjolla.
On mahdollista käyttää esim. eChargie latauslaitetta nykyisessä lämpötolppasysteemissä. Laitteita on mahdollista ostaa sitä mukaa kun sähköautoja ilmestyy. Se purkki liitetään pistorasiaan ja siihen taas auton latauspistoke, molemmat siis norm, shukoja, ja sovelluksella käynnistetään lataus. Laskutus tulee omalle tilille. Laite valvoo myös molempien töpseleidensä lämpötiloja. Siinä on myös vikavirtasujaus. Ne kesustelevat radioteitse keskenään ja tasaavat sähkökuorman sen mukaan, paljonko on värkeissä varaa, ja montako lataajaa on. Suomalainen patentti.
https://echargie.com/fi/shop/echargie-laitteet/echargie-master-plug-and-play/
-
Eikä polttoöljykään ole erityisen halpaa...
No ei ole, kun sen käytöstä pitää maksaa 330€/päivä.
-
Noin yleisesti ottaen, käytti melkein mitä polttoainetta tahansa eli laittaako MY-dieseliä tai muuta biodieseliä dieselautoon tai E85-etanolia bifuelajoneuvoon niin peruspolttoaineiden käytön suhteen ei merkittävää säästöä synny.
Säästöjen puuttuminen on kotikutoisesta verotuksestamme johtuvaa.
Ranskassa esim (liitekuva) haluttaisiin bensiinin verotusta (52%) keventää, kun se on E85 verraten (32%) kalliimpaa.
Toisaalta jos täällä meillä E85 maksaisi tuon 0,75€ litralta, niin maailmanpelastaminen olisi kovin houkuttelevaa ::)
ps. hinnat on ihan tältä "convoy" kuukaudelta.
-
Myös Le Parisien lehti totesi hiljattain, että E85 näyttää Ranskassa olevan kirjaimellisesti rokotettu nousevia hintoja vastaan.
Meille Suomalaisille kelpaa Venäjän öljy ennemmin kuin uusiutuva kotimainen ja vähäpäästöinen E85.
Miksi ? Se ei ole vielä tullut poliittisesti oikein läpinäkyväksi. Kaasulle ja sähkölle tukea on tarjottu ja lisää suunnitellaan.
Meillä sen sijaan kuluttajille kerrotaan tarinaa, että polttoaineiden hinta nousee siksi että bio-osuutta lisätään jakeluvelvotteeseen.
Uskokoon ken tahtoo, mutta kaiken takana on ****** - arvatenkin jotakin aivan muuta ::)
-
Se on kuulemma markkinataloutta, että biokaasun ja etanolin hinta nousee samaa tahtia kuin Norjalaisen öljyn tai neuvostoliittolaisen maakaasun...
Kuten myös polttopuun ja pelletin... ;D
-
Juu, noinhan se menee, kuten Breeze kirjoitti. E85:n hinta noudattelee ainakin täällä Kouvolan suunnalla orjallisesti perusbensan hintaa, ottaen toki/vain huomioon E85:n suuremman kulutuksen. MUTTA, verottaja, joka tässä tapauksessa on sama taho, joka vaatii myös liikenteen osalta päästövähennyksiä, voisi omalta osaltaan alentaa E85:n veroprosenttia ja sillä tavoin houkutella polttomoottoriautoilijoita siirtymään vähäpäästöisempään polttoaineeseen. MUTTA eihän se käy, kun ovat suuressa viisaudessaan päätyneet siihen, että VAIN sähköauto on ainoa tapa saavuttaa liikenteen osuus päästövähennyksistä. Aika näyttää kuinka oikeassa ovat. Olen edelleenkin sitä mieltä, että menee melkomoinen tovi, ennenkuin sähköauto on jokaisen kansalaisen auto, ainakaan uutena hankittuna.
mosa
-
Näin tekniikan henkilönä on kiinnostus kaasuautoa kohtaan. Jakelupisteiden harvuudesta johtuen pitää kuitenkin olla bensan tai etanolin käyttömahdollisuus. On niitä maassamme mutta ei kauheasti. Jakeluasemia varsin harvassa. Tähän asiaan eivät vihertäjät eivätkä muutkaan tahot ole aktiivisesti osallistuneet. Viehän se pääläri autosta ison tilan mutta pikkupakuun tai farmariin sellainen pönttö sopii kyllä.
Moottoripyörän kannalta kyseenalainen energialähde koska hyvää paikkaa sille ei löydy kuin sivu- tai perävaunusta. Silloinkin se olisi alttiina kolhuille joka voi aiheuttaa hetkellisen vaaratilanteen. Kaasua käyttämällä ei isompia päästöjä synny jos käytetään jätteestä tehtyä kaasua. Maakaasusta voi sitten olla montaa mieltä. Moottori ei niitä erota toisistaan.
-
Mulla, tai käytännössä näin eläkeläisenä, vaimon, varsinaisena käyttöautona on Auriksen hybridiversio. Kesäajoiksi Guzzin lisäksi on pikkufiiu 500:n. Jos vaikkapa nuo autot modaisi sekä kaasulla että E85:lla kulkeviksi, niin kustannus lienee vähintäänkin yhteensä noin 7 000 €:n luokkaa. Kyllä saisi aika monta kilometriä polttoaineiden, biokaasu ja E85, nykyhinnoilla ajella, että homma menee taloudellisesti voiton puolelle. MUTTA, jos noita vähäpäästöisiä polttoaineita verotettaisiin nykyistä huomattavasti vähemmän, niin kuin pitäisi päästöjen vähentämisen nimissä, niin veisin ajopelit, myös Guzzinkin, varmuudella pikimmiten pajalle. MUTTA, kun tuo veronalennus näyttää vain toiveajattelulta.
mosa
-
Omalla kohdallani intomieli vaihtoehtoisia polttoaineita kohtaan tullee nuoruudesta, jolloin mökillä 15 hv Yamaha perämoottorimme oli bensa-petroli kone. Vanhempaa vuosimallia, jossa polttoaineen vaihto tehtiin nuppia vetämällä/työntämällä. Sammuttaa piti aina bensalla, että kylmänä käynnistyi myös sillä. Lämmettyään toimi (halvalla) petroolilla ja oli vieläpä kaasuttimin + suoralla ruiskutuksella kampikammioon tehtaalta tehty. Lysti edullisuudesta loppui sitten kun petrolia ei enään myyty, kun valtio "korjasi verotuksesta porsaanreiän". Tämä siis joskus 70 luvulla, mutta valtion toiminta on ollut aina hyvin samanlaista ja yhtä vähän kuluttaja-ystävällistä :'( .
Sittemmin kiinnosti häkäpönttö-autot (teoriassa), mutta niistä ei ole mitään kokemusta, kun liikkumisen toteuttaminen vaikutti melkoisen työläältä. Omakotitalon öljykattilassa kokeilin pellettipoltinta, kunnes sen mielekkyys tuli Vapon hinnan nostojen (vuodessa 65€:stä 120€:n / 500 kg) ja homman vaatiman omatoimis-työn myötä lopetettua. Uuden talon rakennettuani toiseen kuntakeskukseen valitsin kaukolämmön, joka tehdään 100% uusiutuvilla sähkön yhteistuotannossa. Guzzi ja auto ovat hörppineet E85:ttä 8/9 vuotta. Diesel veneestä luovuttiin jokunen kesä sitten. Perätuuppari kippoja on pari, mutta niissä bensaa palaa kovin vähän kesässä - se "synti" sallittakoon :D .
Aika näyttää josko vaikka kakkosautoksi olisi jokin (leasing) VW eUp tai vastaava. Kaksipyöräisissä kovin kiinnostaa Intialaisten ultraviolette F77 sähkömoto. Se on myyntiin tulostaan jo yli vuoden myöhässä (koronan takia). Pitäisi tulla maaliskuun loppuun mennessä, mutta vain Intian markkinoille (15 000 kpl). Ensi vuonna 2023 valmistuskapasiteetti nousee tavoitetasolle (120 000 vuodessa), jolloin myös myynti Eurooppaan on suunnitelmissa. Mielenkiintoinen laite ja nuorten miesten innokkaan suunnittelun sekä toteutuksen tuote. Kuukauden takainen maastotestaus (luistonrajoitin ym) vaikka katupyörä onkin, niin tuo omaa "kevari-aikaa" mieleen -> LINKKI (https://youtu.be/Hfzy9W_8iWE?t=173) . Hinta 3500 € tuplaantunee Suomeen kilvitettäessä :-X .
Ekologisuus on tavallaan siis sellainen hyödyllinen sivutuote ollut itselleni E85:n kanssa, kun alkuaan kiinnostus oli autoon (turbon kanssa tulikin kivasti lisä-vääntöä) ja "tauti" levisi siitä Guzziin (vääntöä kun saa helpolla - DynoMalli autolla (https://youtu.be/2jT4u9-nLhM?t=260)) :P . Vasta tässä viimevuosina -18 ? -> on alkanut hiljalleen nostattaa ärtymystä Suuret Puheet Päästö Vähennyksistä, joiden takana ei ole mitään nopeavaikutteisia/realistisia toimia, vaan enemmän uskomuksia, odotuksia ja idealistisia toiveita. Selvähän se on, että jos E85 maksaisi puolet 95:n hinnasta ja MyDiesel 5 senttiä litralta fossiilista vähemmän, niin Suomen ajoneuvoliikenteen päästövähennykset olisivat useita kymmeniä prosentteja helposti jo parissa vuodessa.
Sähkö-kulkineissa ei sinällään ole vikaa, mutta ei se ole mikään nopea "siirtymä" ja akkuihin liittyy vielä isot ongelmat (LINKKI (https://tekniikanmaailma.fi/kiinassa-tikittaa-ymparistopommi-ensimmaisen-aallon-sahkoautot-ovat-elinkaarensa-paassa-ja-80-prosenttia-akuista-kulkeutuu-pimeille-markkinoille/) ja LINKKI (https://tekniikanmaailma.fi/mita-tapahtuu-miljoonien-sahkoautojen-kaytetyille-akuille-alan-kasvuvauhti-on-pelottavaa-asiantuntijat-varoittavat/)) :o .
Onhan tässä jo itsellekin kertynyt pöytälaatikkoon kymmenkunta vanhaa (heikkoakkuista) kännykkää ja puolenkymmentä vanhaa (heikkoakkuista) yhä toimivaa kannetavaa tietokonetta sekä tabletteja. Elektroniikkaa on kovin kallista päivittää, kun sen laskettu/suunniteltu (autoissa 10v ja 200 000 km) käyttöikä saavuttaa päätöksensä :( .
Moottoripyöristä ei tähän vielä löydy mitään esimerkkiä, mutta autoista sellaisia on jo saatavissa esim. Nettiautosta:
Vuosimallin 2014 Volkswagen eUp hinta 11900 €. Ajettu 61tkm. Sähköauto akultaan jo riski iässä. (LINKKI (https://www.nettiauto.com/volkswagen/up/12156082))
Saman vuoden VW Up 1.0 hinta 7900 €. Ajettu 70tkm hinta 7900 €. Yllätyksetön laite 4,5L kulutuksella. (LINKKI (https://www.nettiauto.com/volkswagen/up/12680337))
Sähköautolla on 50% kalliimpi vakuutusmaksu (näyttäisi olevan tavanomainen käytäntö) 663e / 440e , L-kaskolla Pop-vakuutus.
Akultaan riski-ikäisen auton hinta on siis myös tuon 50% (4000 €) enemmän, kuin polttomoottorillisen auton.
Uusi akku maksaisi arviolta noin 7000 euroa ( LINKKI (https://www.taloustaito.fi/vapaalla/sahkoautojen-akuissa-hammentavat-hintaerot/#fa16c139) ). Käytetty ehkä ? puolet siitä ::) .
Joka tapauksessa hintatietoiselle ei kovin houkuttelevalta akku-auto vaikuta, ellei todella ole valmis liikkumisen puhtauteen investoimaan.
Oma veikkaukseni on, ettei käytettyjen sähköajoneuvojen markkina niiden yleistyessä tule olemaan kovin ostajia houkutteleva.
ps. Intia teki mielenkiintoisen ratkaisun, kun liikenneministeri ilmoitti tammikuussa, että kaikilta ajoneuvovalmistajilta VAADITAAN (Euro 6 normit alittava) Flex Fuel malli 6kk kuluessa. Tahtotila on vähentää fossiilista tuonti-öljyä ja lisätä kotimaisen etanolin valmistusta ja käyttöä. Tällä arvioidaan olevan suuri vaikutus sekä päästöjen vähentämisessä sekä samalla naispuolisen (saakohan näin nykyisin ilmaista?) väestön palkkatyön (viljely/biotalous) edistämisessä. Intiassa rekisteröitiin (ennen koronaa) JOKA VIIKKO 70 tuhatta uutta autoa ja 400 tuhatta moottoripyörää. 3.8 ja 21 miljoonaa kpl siis 2019. Tuollaisten lukujen rinnalla ei meidän pikku tupruttelut maailman keuhkoissa isosti kutittele 8)
-
Liitejuttu on käännetty englannista konekääntäjällä suomenkieliseksi.
Sopii off-topic naputteluni sijaan paremmin tähän "vähäpäästöinen tai 0-päästöinen mp" ketjuun :D
-
Pieniä liikkeitä aika taajaan siellä sun täällä polttomoottorin käytön kierrätystalouden ja ekologisuuden suuntaan.
Vanhemmat ruiskutusmoottoripyörät voi muuttaa etanolille asentamalla lisäboksin. Sen jälkeen voi ajaa millä tahansa bensiinin ja etanolin suhteella. Monet mallit, Euro3:sta alkaen, joissa on aktiivinen lambda-takaisinkytkentä toimii sinällään myös etanolipitoisella polttoaineella. Haitaksi voi sanoa lyhyempää toimintamatkaa kuin bensiinillä eli neljäsosa - kolmasosa matkasta per tankillinen lyhenee. Se ei ole aiheuttanut minulle suuriakaan ponnistuksia ajaa pidemmätkin matkat etanolilla ja jos ei olle tarjolla etanolia niin bensaa voi laittaa joukkoon miettimättä sen kummemmin ainesosien suhdetta.
Kuten tuolla aiemmin mainitsin niin etanolilla ajaminen on kuitenkin hieman lämpötilasidonnaista. Jos ollaan alle 10 asteen ulkolämpötilassa niin ilmajäähdytteinen moottori käy etanolilla aivan liian kylmänä eikä se ole öljylle eikä ylipäätään moottorille hyväksi. Myös kulutus nousee jyrkästi.
Tuttavallani on nestejäähdytteinen rivinelikko 600cc pikkusportti. On ajanut sillä etanolilla jo monet suvet eikä ole ilmennyt kummempia komplikaatioita. Nestejäädytys säätää itseään muumuassa termostaatin avulla niin että moottori käy lämpimänä olosuhteista riippumatta. Ilmajäähdytteistä moottoria on lämmön suhteen hankalampi säädellä. Jotain voi tehdä mutta säätely jää puolitiehen vs. nestejäähdytys.
Omalta osaltani ajelen 1400 Californialla etanolilla vain lämpiminä päivinä jolloin kulutus pysyy hyvin aisoissa koska lämpötilariippuvainen seoksen rikastus ei "mene päälle".
Etanoli sopii erittäin hyvin ahdettuun moottoriin ja hyötysuhde paranee mitä kovempi puristuspaine on. Etanoli kestää detonoimatta melkoisia puristussuhteita ja väittäisin että tällöin päästään jo lähelle bensiinin kulutuslukemia. Extrana päälle tulee vielä erinomainen vääntömomentti eikä tarvitse pelätä detonaatiota. Käyntiääni on myös varsin möreä. Sellaista Verstaallani rakentelen. Tai siis parannan jo olemassa olevaa ahdettua pyörää hieman isommalla ja uudenveroisella peruskunnostetulla moottorilla. Moottoriin tulee myös lambda-takaisinkytkentä.
-
Mistä vuodesta lähtien Guzzilla on ollut noita Euro3-malleja ?
-
2016 taisi tulla EURO4 koska EURO3:sen sain halvalla koska se oli rekisteröimätön ja piti hätärekisteröidä vielä vuoden -15 puolella. Muuten se olisi pitänyt myydä EU:n ulkopuolelle.
Taulukko hieman kärsi leikkaa-liimaa-toimesta mutta kyllä siitä vuosiluvut selviää. Lisäksi ei kerro ihan tästä ajankohdasta.
Mainittakoon että näillä ei ole suoranaista tekemistä autojen päästöluokituksen suhteen. Mp:n EURO5 vastaa autojen EURO6-tasoa noin suurinpiirtein. Esson baarissa, toisin, tämäkin asia tiedettäneen ihan toisella tavalla.
Päästötaso CO HC NOx PM CH4 N2O SO2 CO2 CO2e Kulutus
[g/km] Kulutus
[l/100 km] Energia
[MJ/km]
--> 1998 21 1.8 0.30 0.020 0.20 0.0020 0.00062 121 126 42 0.0 1.7
EURO 1 (1999 - 2002) 9.8 0.94 0.33 0.020 0.20 0.0020 0.00057 112 117 39 0.0 1.6
EURO 2 (2003 - 2005) 3.3 0.45 0.21 0.1231 0.20 0.0020 0.00055 107 112 37 0.0 1.5
EURO 3 (2006 - 2015) 1.8 0.29 0.12 0.0050 0.20 0.0020 0.00055 107 112 37 0.0 1.5
EURO 4 (2016 --> ) 1.1 0.38 0.10 0.01 0.20 0.0020 0.00055 107 112 37 0.0 1.5
Keskimäärin vuonna 2016 6.9 0.70 0.21 0.026 0.20 0.0020 0.00056 110 115 38 0.0 1.6
-
Oma 2006 rekisteröity Breva 1100 on siis ihan rajamailla tämän asian suhteen. Olikos se niin, että tuo etanoli on ainakin joillekin polttoainejärjestelmän osille (letkut) "myrkkyä" ? Muistelen palstalla olleen juttua mm. tankin sisällä olevan polttoainesuodattimen pullistumisesta (liittyiköhän kuitenkaan tähän etanoliasiaan).
-
Polttoainesuodattimet pullistelivat jo kauan sitten kun polttoaineisiin lisättiin pakollinen bio-osuus. Sittemmin osuus on kasvanut. En ole aikoihin kuullut että olisi filtterit turpoilleet. Tankit sen sijaan turpolevat. Oma 1100 Brevani venytti tankkiaan kesän aikana liki kaksi senttiä mutta talvella veti takaisin kun oli tyhjä ja korkki auki. Maalaria tosin tarvittiin.
-
Oma 2006 rekisteröity Breva 1100 on siis ihan rajamailla tämän asian suhteen. Olikos se niin, että tuo etanoli on ainakin joillekin polttoainejärjestelmän osille (letkut) "myrkkyä" ?
Muistelen palstalla olleen juttua mm. tankin sisällä olevan polttoainesuodattimen pullistumisesta (liittyiköhän kuitenkaan tähän etanoliasiaan).
Tuo Euro 3 viittaus on ehkä hiukan epämääräinen etanolikäyttöön soveltuvuudessa. Selkeämpää on että jos sieltä pakoputkistosta löytyy kuvan mukainen lambda-anturi, niin etanolikäyttö (seos-säätöön sopeutus) onnistuu. Toki etanolia ei voi suoraan lisätä kuin n. 25% seokseen saakka. Suurempi etanolimäärä vaatii lisäboxin (esim. LINKKI (https://holvi.com/shop/FuelFlexFinland/product/09cc984a073ecaf12447f31ad00632a0/)) jolla voi ajaa 0%-85% seoksella TAI moottorinohjauksen karttapäivityksen (esim.Nevada->linkki (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=5298.msg76790#msg76790) ).
Karttapäivitys ei mahdollista enää bensiinillä ajoa, mutta hyödyntää (sytytysennakkoa lisäten) paremmin etanolin voimavarat.
Bensatankin sisällä oleva pumpun ja suodattimen välinen (kuvassa katkoviivoitettu) letku on alkuperäisenä usein ollut läpinäkyvä/kellertävä PVC letku, joka lämpimällä luiskahti kiristimistä irti tai puhkesi/murtui rikki. Se tulisi olla (yleensä on) uusittu SAE30R10 luokiteltuun (linkki (https://www.motonet.fi/fi/tuote/458135/Upotettava-polttoaineletku-o8mm-305-cm)) letkuun.
ps.Suomessa myytävä bensiini on niin korkealaatuista, että itse uskaltaisin käyttää tuollaista muunnossarja boxia yhdessä ohjauskartalle laitetun 3 asteen sytytyksen lisäennakon kanssa. Pääasiassa E85:lla ajaen ja tarvittaessa bensiiniä tankaten, vain luopuen pelkällä bensiinillä ajaessa täyden kaasun kiihdytyksistä parilla isoimmalla vaihteella.
-
Niin ja kun käytte vilkaisemassa sinne tankin sisälle mitä osia siellä on niin ottakaa huomioon että polttoaineen paine on poissa ensin. Helpoin on käytännössä irrottaa polttoainepumpun sähköliitin ja sen jälkeen käynnistää moottori. Moottori sammuu polttoaineen paineen puutteeseen hetikohta. Silloin saa bensaletkun pikaliittimen auki rikkomatta sitä. Toimenpiteestä ei jää, kumma kyllä, ilmoitusta ECUn muistipiiriin.
1100 Brevan ja muidenkin sen aikakauden mallien moottorinohjausta (5AM) on helpohko ohjelmoida. Kokolailla selkeä kokonaisuus.
-
Mikkelissä on vaihdettiin vanhan Suzuki-moottoripyörän voimanlähteeksi sähkö. Lopputulos on 53 hevosvoimainen pyörä, joka kulkee jopa 150 kilometriä yhdellä latauksella.
Ryhmä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoita on suunnitellut ja rakentanut kulkupelin opinnäytetyönään. Kalle Hellgren, Miikael Riuttaskorpi, Atte Marttinen käyttivät moottoripyörän suunnitteluun yhteensä noin 2 000 työtuntia.
https://yle.fi/uutiset/3-12354347 (https://yle.fi/uutiset/3-12354347)
-
Hieman toisenlainen tulokulma aiheeseen. Mitenkäs vakavan kriisin aikana käy sähköisille kulkupeleille? Sähkönjakelussa saattaa ilmetä vakavia ja pitkäaikaisiakin häiriöitä, jolloinka kulkupelit seisovat. Polttomoottoriset kulkupelit eivät liene niin haavoittuvia polttoaineiden saatavuuden osalta. Niitä kun voidaan modata olemassa olevilla tekniikoilla saatavilla oleville polttoaineille. Pitäisköhän päättäjien ottaa kriisiaikojen mahdolliset erityistilanteet huomioon päätöksiä tehdessään?
mosa
-
Eilistä uutisentapaista siteeraan: Bensa-autot vaihtuvat sähköisiksi entistä nopeammin. Sähkön hinnan edullisuus ja saatavuus ovat kuluttajien mieleen.
Suomella on Huoltovarmuuskeskus joka ylläpitää poikkeusolosuhteita silmällä pitäen perusvarastoa muunmuassa polttoaineista. https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/
Kriisitilanteissa, kuten nyt, varastoja otetaan käyttöön.
Poikkeustilanteissa käy yleensä niin että valtion perusinfra ja välttämättömät palvelut pidetään yllä. Samaan aikaan yksityishenkilöiden oikeuksia kavennetaan.
-
Sähköauton perään voidaan laittaa kärry, jossa on polttomoottorilla toimiva
sähkögeneraattori. Moottori taas saadaan pyörimään vaikka pilkkeillä.
Ongelma ratkaistu!
-
Hieman toisenlainen tulokulma aiheeseen. Mitenkäs vakavan kriisin aikana käy sähköisille kulkupeleille? Sähkönjakelussa saattaa ilmetä vakavia ja pitkäaikaisiakin häiriöitä, jolloinka kulkupelit seisovat. Polttomoottoriset kulkupelit eivät liene niin haavoittuvia polttoaineiden saatavuuden osalta. Niitä kun voidaan modata olemassa olevilla tekniikoilla saatavilla oleville polttoaineille. Pitäisköhän päättäjien ottaa kriisiaikojen mahdolliset erityistilanteet huomioon päätöksiä tehdessään?
mosa
Tuota noin.
En ole vielä nähnyt kammesta käytettäviä bensapumppuja.
Toiseksi, jos ei ole sähköä, niin millä myyjä myy ja ostaja maksaa?
-
Tuota noin.
En ole vielä nähnyt kammesta käytettäviä bensapumppuja.
Toiseksi, jos ei ole sähköä, niin millä myyjä myy ja ostaja maksaa?
Minä olen nähnyt useita kammesta käytettäviä bensapumppuja. Molemmilla kyläkaupoillakin oli sellaiset vielä seitsemänkymmentäluvulla ja mopon tankkiin bensaa sai silloin litran kun maksoi 72 penniä. Kirkonkylän Trustivapaalla Bensiinillä oli jo sähköiset pumput mutta bensaan piti itse laittaa 2-tahtiöljyt. Viimeksi näin käsikäyttöisen bensapumpun Kangasalla automuseolla. Oli, tosin, kuivillaan.
Oravannahoilla aikanaan maksettiin mutta nykyisin maksuvälineenä pitänee käyttää setelirahaa joita euroiksi kutsutaan. Jos ei sitten valuutta yllättäen rupliksi vaihdu. Sen verran pitää takataskussa olla käypää valuuttaa että ruo'issa ja voiteissa pysyy.
Totta puhuen on varsin huolestuttavaa kriisitilanteessa siviilihenkilölle saada kaikkea tarpeellista ja niillä maksutavoilla, joilla olemme tottuneet hyödykkeitä hankkimaan. Jos sähköä ei ole ei toimi oikein mikään. Tai jos pankkitoiminta katkeaa tai loppuu niin käteinen lienee ainoa tapa. Sen jälkeen siirrytään vaihdantatalouteen. Myös rikollisuus nousee merkittäväksi toimeentulotavaksi.
On otettava vanhat konstit käyttöön jos aiheutuu energiakriisi tai peräti sotatila. Eli palattava sinne seitsemänkymmentäluvun alkupuolelle pankki- ja kauppatoiminnoissa. Silloin oli joka kylässä vähintään yhden pankin konttori.
-
Minusta on hauskaa, kun sähköautotrollit vetäsee sähkökatkokortin monessa käänteessä.
Jotenkin tuntuu, että sähköauton vastustus on himmentänyt muutakin sieltä keskusyksiköstä.
Jos sähkönjakelussa on sellainen tilanne, että sähköautoa ei saa ladattua, niin kyllä se on sillä hetkellä aika pieni ongelma.
Kannattaa hetki huokaista ja katsella ympärille, että mitä kaikkea muuta ollaan vailla, jos pistorasia on virraton...
Ps. Ehkä muotoilin huonosti sen "En ole vielä nähnyt kammesta käytettäviä bensapumppuja."
Tarkoitin sillä sitä, että nyt ei ole ABC:llä kampea siellä bensapumpun kyljessä, mistä saisi veivaamalla bensaa auton tankkiin sähkökatkon sattuessa.
Toki niitä kampikäyttöisiä bensapumppuja on ollut Jurakauden aikaan.
-
Tyly tosiasia on, että jos haluaa varastoida energiaa kriisitilanteen varalle, niin
50 litraa fossiilista polttoainetta vastaa suunnilleen 2500 kiloa akkuja.
-
Se on totta, että tällä hetkellä paras ja tehokkain tapa varastoida energiaa on fossiilinen nestemäinen polttoaine.
Ja tulee olevaan vielä vuosia.
Biopolttoaineet on hyviä, mutta onko niiden käyttö liikennepolttoaineena paras kustannustehokkain ratkaisu...
Vety ja fuusio.
No ne on aina 10-20 vuoden päässä ;)
-
Hmmmm. Maailman väestökehitys on niin hurja, että jossakin vaiheessa tulee takaisin se vanha aika, että autoilla ja moottoripyörillä ajelevat ne, joilla siihen on oikeasti varaa, ihan energialähteestä riippumatta. Sitä ennen nähdään sekin, että rakkaan isänmaamme tieverkosto on ajettu siihen kuntoon, että huviajelu ei siellä kiinnosta muutenkaan. Sähköautoihin siirtyminen ei meillä ole ratkaisu kuin ehkä kaupunkiliikenteeseen, mutta siihenkin on olemassa parempia vaihtoehtoja. Huoltoasemaverkostoon tulisi rakentaa tuhansia latauspisteitä 40 kW kappale ja viereen sen verran baaritilaa, että lataukselle tulleet autoilijat voivat siellä kahvitella tunnin-pari latauksen ajan parinsadan kilometrin välein ja toivoa että valtakunnan verkossa riittää paukkuja. Raskaan liikenteen sähköistämien onnistuu vain kiskoilla, joten rautateitä, asemia ja syöttöliikennettä olisi rakennettava valtava määrä lisää. Nykyään polttoaineveron tuotot menevät suurimmaksi osaksi ns. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ja alv:stä, tuloverosta, tupakkaverosta ja alkoholiverosta huolimatta velkaa tekaistaan vuosittain lisää jotain tonnin huiteilla per sierainpari mukaan lukien vauvat ja vaarit. Jos fossiilisten polttoaineiden kulutus loppuu, leikataan verotuottoja semmoiset 8 miljardia, niin päästään pian kansainvälisen valuuttarahaston rapasarjaan. Nykymeininkiä on harrastettu historian mittakaavassa vain varsin lyhyen ajan verran eikä se tule olemaan pysyvä tila.
Onneksi tuo oli vain pahaa unta.
-
Mietin, että mitä tuumii sen liukuvan matkaveneen omistaja, kun laituripaikkamaksu tulee...
-
Opiskellessani sotatyönjohtajaksi, ihmettelimme niitä Neukkulan tekemiä bensakäyttöisiä maastokuormureita; Kulutus esim. 50l. Meille kerrotiin, että kriisiaikana bensaa riittää diesel on kortilla.
Eräs tuttu eversti sanoi, että internetin kaatuessa vaikkapa kuukaudeksi, loppuu marketeista ruoka. Syynä, että enää ei ole olemassa tilauslistoja, paikka mihin tilaus soitetaan, eikä automaattivarastoista saa mitään ulos ilman tietokonetta.
Sähköinfra on helppo kaataa, meillä on isot sähköasemia ihan julkisesti metsän laitamilla ja 440kV:n asemaa ei hetkessä takas rakenneta. Eikä öljykattilakaan kellarissa pöhise sähköttä.
Mutta - ei nyt maalata sarvipäitä seinälle. Ryhdyn alkavalla viikolla italiattaren keväthuollon. Ja täällä suunnalla on jo muutama kuiva katu.
Kyllä se siitä! ;D
-
Timon ajatusta kompaten alakavaan viikkoon. Sportin ölijyjevvaihtoa ja jään hakkausta kotpihasta.
Sulakelillä sitte ajellaan tankillinen kerrallaan niin kauan ku rahat / bensiinin saatavuus antavat myöten.
Valoa kohti sano persaukinen puutarhuri.
-
Tuolla Egon aiemmin viittasi teiden kuntoon. Tulipahan siitä mieleen, että jos/kun fossiilispohjaisista polttoaineista luovutaan eli niiden valmistus loppuu tai merkittävästi ainakin vähenee, niin millä korvataan noiden polttoaineiden sivutuotteena muodostuva bitumi tierakennusmateriaalina? Tuskin ainakaan sementillä, koska senkin valmistus tuottaa hiilidioksidipäästöjä runsaasti. Onkohan tätä seikkaa mietitty lainkaan, kun tehdään/on tehty päätöksiä kohti hiilineutraalia liikennettä? Toki jo muinoin roomalaiset tekivät eräänlaisia "noppakiviteitä", jotka kestivät mukavasti ajan hammasta, mutta ei taida olla paluuta moiseen tierakenteeseen?
mosa
-
Egonin edellä esittämää kompaten totean, että suomalaisten saavuttama elintaso on jo nyt niin korkea ja luonnonvaroja kuluttava, että tällaista eivät voi kaikki maailman kansat ikinä saavuttaa. Ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen sekä monien raaka-aineiden rajallinen määrä tulevat väkisinkin asettamaan talouskasvulle rajat. Tähän liittyen tulee varmasti jossain vaiheessa eteen se, että kaikenlaista vähemmän tärkeää liikkumista niin kotimaassa kuin ulkomaillekin joudutaan erilaisilla taloudellisilla ohjauskeinoilla tai muuten rajoittamaan. Tätä asiaa ei vielä oikein haluta tunnustaa ja useimmat valtiot, Suomi mukaanlukien, haluavat matkailutulojen toivossa vain lisätä turismia. En halua syyllistää ketään, nautinhan itsekin mm. moottoripyöräilystä ja matkustelusta. Somerolta lähtöisin ollut Rauli Badding Somerjoki lauloi jo vuosia sitten jotenkin tähän tapaan:"Vaikka maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä. Pitäis kohta laulaa rastaan, jos se meinaa ehtiä".
Hyvää kevättä Guzzisteille
-
Kovasti on vallalla kaksi ajatusta.
Muiden (kehittyvät taloudet) ei pitäisi kuluttaa niin paljon, että meille riittää.
Meillä ei taas saisi olla kaivoksia, josta kaivettaisiin niitä meidän kulutukseen tarvittavia raaka-aineita.
-
Näköjään laaja aihe. Laajeni globaaliksi.
Mutta jos niihin vähäpäästöisiin tai peräti päästöttömiin, pitäydyttäneen ajosuorituksen tuotoissa, niin kuinka moni on jo muuttanut pyöränsä uusiutuville polttoaineille sopivaksi? Tällä palstalla on kavaltanut itsensä ainakin yksi moottorietanolilla ajava ja itsekin olen sellaisen omannut. Lisäksi 1400 California pärjäilee lämpimillä säillä etanolin kanssa varsin hyvin. Ahdettu bifuel on työn alla. Toki pitää käydä myös moottoribensiinilaadutt jos muuta ei ole tyrkyllä. Tiedän myös henkilöitä joilla on sähkömoottoripyörät mutta heidän ajosuoritteestaan ei ole paljoa kuultu.
-
Olivat kokeileet miten sujuu:
https://www.is.fi/autot/art-2000008676665.html
Täällä puolestaan on upea uusi patteriauto. Pääsee jopa 4,5km / lataus:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suzukin-uusi-katumaasturi-on-hyva-kaupungissa-maantiella-tilanne-muuttuu/4c545e42-f6ae-4f77-8068-a86c3f43b012
Joten on vielä paljon tekemistä, että päästään edes lähelle otto- tai dieselmoottoria.
Joo tiedän - kehittyy ja on tulevaisuutta yms. Kunhan saadaan lisää ydinvoimaa...
Vaan tänään aloitin Italian Timantin huollon. Kyllä se siitä! :D
-
Olivat kokeileet miten sujuu:
https://www.is.fi/autot/art-2000008676665.html
Todella typerä huomiohakuinen "testi".
Jos autossa 24kWh akku ja range jotain 100km, niin mitä muuta voi edes odotta...
-
Olivat kokeileet miten sujuu:
https://www.is.fi/autot/art-2000008676665.html
Todella typerä huomiohakuinen "testi".
Jos autossa 24kWh akku ja range jotain 100km, niin mitä muuta voi edes odotta...
Onhan se ääriesimerkki, mutta alle 10 tuhannen hinnalla ei kovin kummoisia sähköautoja saa.
Perinteinen auto siinä hintaluokassa on jo ihan eri laite ja hyvin moni suomalainen ajaa sen hintaisilla autoilla.
-
Rouvalle kauppakassiksi riittäisi tuollainen pikkuakkuinenkin. Mutta kun ei ole taloyhtiössä latausinfraa.
Itselleni ei riittäisi Verstaalla käyntiin. On sen verran pitkä matka eestaas. Pitäisi olla aina pidempään Verstaalla että lataantuisi. Että sikäli mahdollinen.
Äsken näkyi olevan lähiön St1:llä 2,228 dieselmittarissa. Päivällä oli isompi lukema. On heilunut noin kolmenkymmenen sentin haarukassa noilla main jo viikon ajan. Sillä hinnalla kuljetan 13 vuotta vanhaa Daciaa. Maksoi uutena hurjat 10000€. Hyvin on palvellut. Huollot ja pikkuremontit olen tehnyt pääosin itse heti uudesta alkaen. Arvoa ei pikkupakulla ole rahallisesti enää mutta Verstasreissut ja pidemmät matkailut sujuneet harmeitta.
Kohta alkaa polkupyöräkelit niin voin olla ilman julkisia liikennevälineitä lähes 100 prosenttisesti. Verstasmatka tosin venyy moottoritiievaihtoehdon 25 kilometristä pyörätien 29 kilometriin. Autolla baanaa myöden menee ajassa noin puoli tuntia mutta polkupyörällä aika kolminkertaistuu. Bussilla menee liki kaksi tuntia ynnä kävely asunnolta pysäkille 700 metriä ja päätepysäkiltä 1,8 km Verstaalle. Eli se reitti ei houkuta. Yksi autonvaihtokin matkalla.
Sähköpolkupyörää en toistaiseksi hanki sillä vielä on pohkeissa potkua. Sellainen erokin on matkanteossa auto vs. munamankeli että voi poiketa matkalla kotiin "lähteellä" useammassakin kohdassa. Jalkovälikone on yli sata vuotta vanha Venus Special ja kulkee kevyesti alamaalla ja tasaisella mutta perusvälitys on toosi pitkä. Mutta aina voi taluttaa vaikka painaakin nykypyörään nähden kolminkertaisesti. Varapyöränä on 40 vuotta tuoreempi Jaguar. Eikä ylipäätään ole kiire kun vakuutusyhtiö suoltaa rahaa tilille.
Voin siis olla suviaikaan, halutessani, varsin ekologinen. Mp-ajot ovat sitten asia erikseen. (Ahdettu T3 alkaa hahmottua hiljalleen koekäyttökuntoon.)
-
Tuo Matin tapa liikkua sivuaa tapaani; Kävelen lähialueelle, kesällä jalkrattahalla ajelen. Rajan taakse, raumalaisten perustamaan pääkaupunkiin, on tunnelijuna paras. Maksaakin vain 2,8€/sivu, joten auton käyttö ei ole oikein järkevää - lippu on voimassa 80min. Sillä ehtii jopa kerralla asioimaan ja vielä takaisin.
Viimeisen kuukauden aikana olen tankannut dieseliä kerran 40€ ja se riittää, jotta pääsen vaarinpoikaa tapaamaan. Mitenkään muuten se onnistuisikaan, kun kyseisen kunnan päätöksellä bussilinjoja lopetettiin ja muutettiin.
Yo. huomaa, että julkikulkimoiden aikataulu / verkko on oltava sellainen, että se on toimiva vaihtoehto omalle autolle. Se tarvitsee kulkijoita, joita ei tule, jos ei ole kulkimia.
Periaatteessa minulle on sama paljonko Guzzin bensa maksaa, kun mitään ns. järjellistä syytä ei Guzziin ole. Eikä veneeseen, lasketteluun, kesämökkiin, Kanarian saariin, purjelentoon, kuviokelluntaan... ;D 8)
-
Täällä idässä vajaa 26000km/ pelkästään työmatka-ajoa.
Siihen 25000km/ päälle perheen kahdella autolla.
Julkinen?
No Lentämällä, junalla ja bussilla pääsee Helsinkiin...
-
Edes Tampereen keskustaan en mene autolla tai moottoripyörällä saati polkupyörälläkään nyttemmin kun asunto on ns. lähiössä. En tykkää kalleista ja hankalista tunneliparkeista ja keskustan kadut, paria ruuhkautunutta läpiajoreittiä lukuun ottamatta, eivät ole sallittu yksityisautoille vaan busseille ja raitiotielle. Eläkeläishinta bussimatkoilla välillä klo. 4.30 - 24.00 on niin alhainen että voittaa kuluissa kaikki muut moottorikulkuneuvot. Tosin vastakkaisiakin näkemyksiä on jopa tuttavapiirissä. Tunkevat siis keskustaan yksityisautoillaan maksoi mitä maksoi. Bussilla noin varttitunti keskustaan. Jos haluaa pidemmälle niin ratikka kulkee keskeisimpien alueiden läpi. Varsinkin sitten kun saavat raiteet valmiiksi laajemminkin. Tampereen ratikka on markkinavetoinen: sen reitit ja tulevatkin reitit kulkevat isoimpien kauppakeskusten ja markettialueiden läpi. Sinne, kaiketi, ihmiset halajavat.
Taannoin sain läpi Tampereella ilmaiset moottoripyöräparkit. Niitä oli keskustassa useampia mutta osa niistä on kadonnut mystisesti. Ilmeisesti Laukontorilla on edelleen aikarajoitettu ilmainen pysäköinti. Oli pakko hakea aikarajoitusta kun läheisten firmojen työntekijät pysäköivät koko päiväksi ilmaiseksi ja asiointipysäköinti siten estyi. Keväällä näen onko Tammelantorin asiointiparkki vielä olemassa. Tämä liittyy siihen mielikuvaan että moottoripyörä vie vähemmän tilaa liikenteessä ja pysäköinnissä. Jopa ns. kuljetuskapasiteetti on mp:llä helposti samaa tasoa kuin henkilöautollakin verraten siihen havaintoon että autossa on vain kuski ja hyvällä säkää jopa pariskunta mutta pinta-alaa ja painoa enemmän.
Osa käyttämistäni julkisista matkustusvälineistä tulikin jo mainituksi. Viime aikoina myös juna on tullut tarpeellisemmaksi. Tampereelta on suht nopeat reitit Jyväskylän, Helsingin ja Turun suuntaan. Junakilometrejä on kuluneena talvena tainnut tulla yli tuhat. Ouluunkin on piipahdettu silloin tällöin raiteita myöden. Pitkänmatkan busseja ei ole tullut käytetyksi.
Kulkeminen, kuten eilenkin teatterireissuun, sujui sähköbussilla. Asioin kaupoissa ja rouvan päästyä työpaikaltaan ruokailimme. Teatteri kesti reilut 2,5 tuntia ja dieselbussilla takaisin majoitukseen. Sähköbussit ajavat vain ruuhkavuoroja taajennetuin välein. Muutoin mennään dieselillä. Omaa autoa tarvitsen, talviaikaan, vain Verstas- ja Kerhomatkoihin ja siinä ohessa käyn marketissa ostamassa elintarvikkeita ynnä muu välttämätön asioiminen. Autoa tarvitaan myös mökkimatkoihin. Sivun pituus on noin 450km. Julkisilla ei pääse riittävän lähelle. Ns. huviajo tapahtuu ainoastaan kahdella tavalla: moottori- tai polkupyörällä. Myös Mökillä on polkupyörä: kirkonkylään on noin 30 kilometriä. Tietää käyneensä Salessa ja Kievarissa "ostoksilla".
-
Onneksi asun keskellä Suomea. Tasan pitkä matka joka ääreen. Vuodessa tulee omaan autoon n.9000km työajoa. Vaimon autolla ajetaan kaikki muu hänen työmatkojen lisäksi. Julkisilla ei pääse käytännössä minnekään. Oma työmatka on reilu parikymmentä kilometriä, ei mikään mahdoton polkupyörällekään, mutta kun on muutakin elämää, kuin viettää joka päivä pari tuntia polkupyörän satulassa. Sen teen sitten vapaa-ajalla ihan harrastuksena. Ylimääräistä autolla ajoa en pysty juurikaan enempää supistamaan. Työni vaatii suurelta osin läsnäoloa. Eikä muutenkaan juuri hupia ajella. En juuri inspiroidu autossa istumisesta.
Kesällä sitten ajelen moottoripyörällä, kun siltä tuntuu, en ota siitä paineita. Talvinen enduroharraste ei ole polttoainekuluina ollut kovin kamala. Piikkinen nelari ei vie juuri mitään, vaikka koko parituntisen huudattaisi uralla luisti katossa. Hupi/bensa-suhde aivan lyömätön!
Nyt kun bensan hinta on kivunnut yli kahden euron, olen miettinyt nastarenkaiden ja pidempien välitysten hommaamista enskaan työajoille. Voipi olla, että ajelen kuitenkin Chevyllä edelleen.
-
Se on helsinkiläisen cityvihreän mielipide että kaikkalla pitäisi kulkea joukkoliikenteellä. Ei se bussi- tai ratikkapysäkki ole kuin pienen kansanosan sijainnin suhteen kätevää. Jos ei ole niin mennään omilla peleillä. Toki on niitäkin jotka eivät joukkoliikennevälineeseen astu vaikka siitä maksettaisiin.
-
Taas uusi yrittäjä sähköpyörämarkkinoilla:
https://www.bikeexif.com/super73-c1x-motorcycle?omhide=true
-
Täällä Kouvolan suunnalla E85:n hinta on ollu jo jonkin aikaa noin 70 centtiä halvempi per litra kuin E95:n :D. Tuolla hintaerolla taas kannattais laittaa EFlexFuel-värkki autoon. Ans kattoo kuinka kauan moinen tilanne jatkuu?
Nyt sais näköjään Traficomilta avustusta, jos tekee uudempaankin autoon tuon etanolimuutoksen. Byrokratia uuden auton kohdalla vaan on hieman hankalampi kuin vanhalla autolla >:( Miksiköhän?
mosa
-
Itä-Suomen pikkukaupungissa 1,6xx€/l vs. 2,1xx€/l
Lainaus:
Ennen 1.9.2009 käyttöönotetulle autolle muutoskatsastukseen sisältyvä tarkastus riittää osoittamaan, että auto on muutoksen jälkeen myös päästöjen osalta tieliikennekelpoinen.
Konversion hyväksyminen myös 1.9.2009 alkaen käyttöönotetulle autolle on mahdollista, mutta katsastuksessa on tällöin esitettävä hyväksytyn asiantuntijan tai nimetyn tutkimuslaitoksen antama selvitys päästövaatimusten täyttymisestä. Selvitä etukäteen onko muutoksen tekijältä saatavissa todistus päästövaatimusten täyttymisestä. Jos todistusta ei ole saatavissa, autolle saatetaan joutua tekemään EU-vaatimusten mukainen päästötesti. Päästötestejä henkilöautoille tekevät Suomessa osa Traficomin hyväksymistä asiantuntijoista (Ulkoinen linkki) ja tutkimuslaitoksista (Ulkoinen linkki).
-
Konversion hyväksyminen myös 1.9.2009 alkaen käyttöönotetulle autolle on mahdollista, mutta katsastuksessa on tällöin esitettävä hyväksytyn asiantuntijan tai nimetyn tutkimuslaitoksen antama selvitys päästövaatimusten täyttymisestä. Selvitä etukäteen onko muutoksen tekijältä saatavissa todistus päästövaatimusten täyttymisestä. Jos todistusta ei ole saatavissa, autolle saatetaan joutua tekemään EU-vaatimusten mukainen päästötesti.
Selvitin tuon viime vuonna. Pitäisi löytää tismalleen samanlainen tyyppikatsastettu auto, jonka todistusta voisi käyttää. Muuten maksaa niin paljon ettei kannata.
Todennäköisesti laitan tuon etanolipalikan kuitenkin mutta en vie mihinkään päästötestiin. Mitä järkeä on on noudattaa typeriä sääntöjä jos kiinnijäämisen todennäköisyys on häviävän pieni? Sehän on yhtä tyhmää kuin noudattaa nopeusrajoituksia pikkuteillä ja maaseudulla.
-
Menee tosiaan hankalaks/kalliiks asennuttaa pykälien mukaisesti etanolipalikka uudempaan autoon. Jos semmoisen kumminkin asentaa/asennuttaa, niin mitenkähän mahtavat insinöörit suhtautua seuraavassa vuosikatsastuksessa? Aika useinhan ne konepellin alle kurkkaavat ja, jos/kun palikan huomaavat, niin käskevätköhän riipimään irti ennenkuin saa leiman?
mosa
-
Tämä 1400 California on siitä kätevä että sopeutuu etanolikäyttöiseksi kunhan vain sitä tankkiin laittaa. Siinä on kuitenkin sellainen asia että kylmällä säällä etanolia kuluu merkittävästi enemmän kuin silloin kun ilmakehän paikallinen lämpö on parinkymmenen asteen tietämissä. Etanolilla kun palamislämpötila on kovasti alempi kuin moottoribensiinillä. Säätilan, ja saatavuuden, mukaan voi säätää polttoainepolitiikkaa reissussa. Voimaa etanolissa on enemmän mutta suoritusmatka neljänneksen lyhempi bensiiniin verrattuna. Myös puristuskestävyys on parempi. Ei detonoi vaikka yrittäisi.
-
Menee tosiaan hankalaks/kalliiks asennuttaa pykälien mukaisesti etanolipalikka uudempaan autoon. Jos semmoisen kumminkin asentaa/asennuttaa, niin mitenkähän mahtavat insinöörit suhtautua seuraavassa vuosikatsastuksessa? Aika useinhan ne konepellin alle kurkkaavat ja, jos/kun palikan huomaavat, niin käskevätköhän riipimään irti ennenkuin saa leiman?
mosa
Ei kuulemma huomaa mitenkään, sillä palikan voi kätkeä huomaamattomasti. Ei vaikuta mihinkään muuhun kuin päästöihin, jotka siis pienevät. Jos ajelee pari tankillista ennen päästötestiä normaalilla bensalla, niin mistään ei voi saada selville onko autossa kyseinen palikka. Mitään muutoksiahan ei auton ECU:un tehdä, joten ainoa mahdollisuus kiinnijäämiseen lieneekin tuo asennuksen paljastuminen.
-
Tänään piti Anni käynnistää imutasapainon säätöä varten. Ei siinä muuten mitään, mutta kun hänellä on tankki täynnä viinaa ja ruokintakarttakin on etanolille tehty, sama, jolla ajoin koko viime kesän. Eikä siinäkään mitään, mutta kun lämpötila ulkona on vähän alle 10°. Vanhastaan muistan, että kyllä hän käyntiin lähtee kun houkuttelee, mutta kovin on pitkä vieteri ja starttivehkeet ei kyllä tykkää hyvää siitä rämpytyksestä. Kokeilin sitten ryypytystä pielavetisesti. Avasin alipaineen mittausnippojen ruuvit ja ruiskautin pienkonebensiiniä pienellä ruikkapullolla pari millilitraa kumpaankin kurkkuun ja laitoin ruuvit kiinni. En edes pitänyt mitään kiirettä. Kerrasta lähti käyntiin ihan iloisesti. Pienen lämmityskäytön jälkeen hän kyllä käynnistyy kylmälläkin ilmalla ihan hyvin, mutta kuski vaan ei tarkene ajaa. Eikä etanoli ole muutenkaan kylmän ilman polttoaine, kuten jäsen Matti on opettanutkin.
Polttoaineiden hinnat ovat kavunneet huimaa vauhtia ennätyslukemiin, ei noita lukuja tainnut kukaan arvata ennakolta. E85 onkin suhteessa edullisempaa kuin ennen bensiiniin nähden. Sadalla kilometrillä säästää jo kaksi jäätelöä. Osaltani se etanolikäyttö ei ole kyllä taloudellisuuskysymys vaan enemmän viherpiiperrystä ja muita periaatteita. Ja onhan siinä ajossakin hyvät puolensa, vääntö, teho, puhtaus ja mukavampi ääni. Eikä tule migreeniä pakokaasun hajusta säätäessä pihassa kuten ennen bensiinikäytöllä. Odotan yhä innolla sitä satunnaista viherpiipertäjätoveria, joka rohkenee arvostella motoristia fossiilisten turhasta polttamisesta, ja jota sitten pääsen valistamaan.
Taloyhtiön vuosikokous pidettiin juuri. Isännöintiyhtiön edustaja kertoi, että kun ennen tilattiin öljykuorma ja se maksoi 2000€ niin sellainen sama kuorma maksaa nyt 3000€. Tehtiin siis maalämpö juuri oikeaan aikaan. Öljytaloudet joutuvat kaikki nostamaan hoitovastikkeitaan, mutta me emme.
-
Taloyhtiön vuosikokous pidettiin juuri. Isännöintiyhtiön edustaja kertoi, että kun ennen tilattiin öljykuorma ja se maksoi 2000€ niin sellainen sama kuorma maksaa nyt 3000€. Tehtiin siis maalämpö juuri oikeaan aikaan. Öljytaloudet joutuvat kaikki nostamaan hoitovastikkeitaan, mutta me emme.
Niin tehtiin meilläkin, mutta katellaan kun kaikki kulut on Excelissä.
-
Meidän taloyhtiön kiinalasella hiilienergialla tehty ilmalämpöpumppu tuottaa ehkä ainoastaan sen myyjälle. Ei ainakaan pelasta maailmaa.
-
Vuokrakämppä isossa taloyhtiössä lämpenee fossiilisella. Hyvä on, toistaiseksi, asua.
Liki identtinen naapuritaloyhtiö laittoi muutama vuosi sitten maalämmön. Kuulemani mukaan, meni jonkin aikaa opetellessa mutta nyttemmin ovat päässeet jo lyhentämään kustannuksia. Alkuperäinen myyntijuttu oli että viidessä vuodessa maksavat erotuksen fossiiliseen mutta nyttemmin kuulin että parikymmentä vuotta menee että ovat ns. tasoissa. Mutta edistystä sekin. Pihanurmikotkin kasvavat jo varsin siistiä nurmea.
Sittemmin ei ole näkynyt porakoneita näillä seuduin.
-
Asun omakotitalossa ja lämmitän suoralla sähköllä sekä parilla tulisijalla. Enkä ihan herkästi ole vaihtamassa mihinkään muuhun. On nimittäin aika kallista vaihtaa järjestelmää, että pääsee säästämään jollain muulla järjestelmällä. Aika paljon saa ostaa sähköä sillä erotuksella, mitä esim maalämpö, vesikiertoinen lämpöpumppujärjestelmä tms alkaa olla nollattuna ja ryhtyy säästämään kuluissa. Puuta on Suomessa vielä aika hyvin tarjolla lämmitystä auttamaan..
-
Keskustelu taisi aiheestaan hieman karata yleisemmäksi taloudellisuusasiaksi.
Olen ns. rivien välistä lukenut että itseni ja Hajakentän lisäksi on muutama muukin joka käyttää tai on kiinnostunut käyttämään vaihtoehtoista polttoainetta. Aion itse kertoa havainnoistani sillä saralla kunhan ajokausi pääsee alkamaan tosissaan.
Etanoliasemia alkaa olemaan jo melko tiheässä: https://eflexfuel.com/fi/e85-stations
-
Tulipa testattua Guzzin kantamaa. Olen unohtanut tankata ja Le Mansin tankista puuttuu uudempaan verrattuna yksi lähtö pohjasta, niin en ole askarrellut pinta-anturia leiliin. Näköjään 260+ kilsaa pääsee, ennen kuin tyystin loppuu. Kolme kertaa piti kallistella pyörää, että sai pumpulle evästä. Nyt en kyllä muista, tankkasinko edes täyteen viimeksi..
Nollapäästöihin pääsin juuri tallin oven edessä.
-
Mikä LM? Ruisku kuitenkin?
-
Mun Carbon Cafe California. Tankki on vanhasta Le Mansista.
-
Okay.
-
Samaan aikaan, kun akkuteknologiaa kehitetään, niin kehitellään myös tehokkaampia tapoja valmistaa biopolttoaineita.
Tuore uutinen Suomalaisesta menetelmästä etanolin edullisemmaksi valmistamiseksi:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/4a1b4974-e960-46b2-9cfe-c678c3dd41d3
-
Voihan niitä laskelmia tehdä, mutta ei yksi energiamuolto, eli liikennepolttoaine voi olla toistaan halvempi...
-
Sähkön hinnan kallistuessa (?) päästövapaat polttoaineet kiinnostavat:
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/12033/T%C3%A4m%C3%A4n-yhteenliittym%C3%A4n-tavoitteena-on-mahdollistaa-polttomoottoristen-pr%C3%A4tkien-hiilineutraali-tulevaisuus.htm
-
"ACEM toteaakin, että sen Vision 2030+ -ohjelma sisältää hiilivapaan tulevaisuuden strategian, jonka yhteydessä voidaan käyttää monia eri teknologisia ratkaisuja tavoitteeseen pääsemiseksi."
Kaikenlaisia juttuja on, mutta nykyinen politiikka näyttää siltä, että bensan suhteen palataan vanhaan hyvään aikaan, jolloin bensa ostettiin apteekista... ;D
Nuo visiot Ebensasta on kivoja, mutta suurin osa ajatuksista kaatuu siihen yksinkertaiseen asiaan, eli sen polttoaineen hintaan.
Tällä hetkellä kehitys- ja tuotantokustannukset on sitä luokkaa, että kellään ei ole varaa ostaa sitä polttoainetta.
Mutta katellaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja ei lukita vielä mitään.
Tällä hetkellä on kaksi asiaa etusijalla.
Liikenteen sähköistäminen ja säätövoiman rakentaminen tuuli- ja aurinkosähkölle.
Vasta oli lehdessä juttu, että biokaasua ei kannata henkilöauton tankkiin laittaa, vaan tehdä sillä sähköä, jolla ladata sähköautoa, koska hyötysuhde on parempi.
-
Beezen kertomana on merkityksellisenä, aina ja ikuisesti, se mikä on hyötysuhde, olemme nähneet, ns. ovelia ratkaisuja. Maailma ei ole täydellinen, kaikesta hankitusta tiedosta huolimatta. Toki, sitä pitää tavoittaa. Itse olen ns. tiedeuskovainen mutta tiedämmekö kaiken? Otan
oletuksen että joo. On, siis, vaihtoehtoja. Vai onko? Mielestäni pelaamme, ja minä pienillä aivopuoliskoilla, harmaalla alueella koska paljon tapahtuu juuri tällä energia-alalla. Aivan, en kykene, vaatimattomineni tietojeni varassa, laittaa lakeja voimaan. Ehkä, valitettavinta on se, johon itsekin tukeudun, että koemme tuntemamme fysiikan ja kemian, siksi mitä jo tiedämme. Kun nyrjäytettä aivonne, sielä on paljon muutakin. Lohduksi: näissä olosuhteissa pätee edelleen perusolettamuukset. Tai sitten on on yksi fyysikkö mennyt metsään syvälle.
Käytännössä, haemme, edelleenkin, pelastusta, Anteeksi, tuo iso sana, mutta ei siitä mihinkään pääse.
Ehkei guzziporukan hommana ole pelastaa maaimankaikkeutta. Ehkä pikku apuna...
Tätä kirjoittaessa soi Höstvisan. Olkaa hyvät....
-
Takavuosina Suomessakin keskustelu energia-asioista meni väärille raiteilla - ja on osin siellä edelleen. Keskustelu oli pitkään väittelyä saako ydinvoimaloita tehdä vai ei. Satu Hassikin julisti puhujapöntöstä: " ...tätä vanhanaikaista ja vaarallista tekniikkaa! " Samaan hengenvetoon eräät piirit julistivat uusituvia energialähteitä, mutta juurikaan kukaan ei pystynyt kertomaan mitä ne ovat. Ja miten ne riittävät. Kun kuulemma tuulivippurit ovat ilmaista energiaa... Eroa kW:n ja kWh:n välillä ei tiedetty. Ja MW olikin sitten ihan tuntematon suure.
Neste Oy mainosti tv:ssäkin öljylämmitystä sanoin " Ei ole kukaan koskaan sanonut, että hei! Lämmin vesi on loppu. Kyllä piisaa! Eikä olla minkään langan varassa. " Unohtivat vain kertoa siinä, että kiertovesipumppu ja öljypoltin toimivat sähköllä. Eikä öly tuota sen enempää vettä, kuin muutkaan lämmitysmuodot. Kunhan on valittu oikean kokoiset vekottimet...
Meillä keskusteltiin ( väiteltiin ) siitä, millä energiaa tuotetaan ja mitä käytetään. Sen sijaan olisi pitänyt nousta "juoksuhaudasta" ja keskustella julkisesti miten sovitetaan yhteen yhteiskunnan tarpeet, energian hinta ja energian riittävyys. Siihen on nyttemmin jouduttu - kun on jo osittain housussa...
Minä olen levollinen asian suhteen, näin eläkkeellä voi jo höllentää kuten MM taannoin totesi että " Timo - mehän voidaan jo downsiftata."
Eikä enää tarvi kytkeä kaapeleita...
TimoEv
Emeritus sähkömies
-
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan auton sisätilan lämmittäminen pitää lopettaa, jos sähköpulaa uhkaa. Autojen lohko- ja sisätilan lämmittimiin kuluu kireinä pakkasaamuina ydinvoimalaitoksen verran sähköä.
Onneksi sähköautoja ei ole tämän enempää. Niiden lataus se vasta paljon sähköä kuluttaisikin.
Yle:n uutisessa suositeltiin polttoainekäyttöistä lämmitintä. Juuri kun joku aika sitten uutisissa mainittiin, että ne saastuttavat oliko se nyt 100x vai 1000x kertaa enemmän kuin moottori.
-
Kannattaa huomioida se, että moni sähköauto latautuu kotona koko yön aikana, mutta aika moni lohko- ja sisätilalämmitin napsahtaa päälle viiden aikaan aamulla, josta aiheutuu kulutuspiikki...
Lainaus uutisesta:
Yliopistotutkija Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo Kauppalehden haastattelussa, että polttoaineella toimivan lämmittimen päästöt voivat olla jopa tuhatkertaiset tyhjäkäynnillä olevan bensiiniauton pakoputkesta tuleviin hiukkaspäästöihin verrattuna.
-
Jepulis. Ns. katsantokannan mukaan yksi ja toinen menetelmä on ookoo. Meillä on, valitettavasti, kapea otanta mitä on ja miksi ja olisiko jotain parempaa. Nyt, aamuyöstä, tuntuu siltä että paluuta ei ole mutta kuka laittais edes jarrun päälle? Kiitos kommetoijille.
Nämä voi poistaa sillä asia ei liity kuin hiukkasen harrastukseen.
-
Kumpi sitten on energiatehokkaampaa viedä auto lämpimään talliin vai pitää sitä johdon päässä ? Oletusarvona se että autoa käytetään päivittäin.
-
Oletuksia ja oletuksia, sinnepäin tehoja ja sivistyneitä arvauksia käytellen:
Auto on piuhan päässä - siellä on lohkolämmitin 500W ja sisätilalämppäri 1000W. Käyttöaika tunti (aamulähtöä varten) -> 1.5kWh päivittäin. Riippumatta ulkolämpötilasta. Tai riippuen jos on PTC-vastuksellinen sisätilanlämppäri jolloin lämpimämmällä kelillä menee 1kWh. Pitempään paahtamalla menee toki enemmän mutta oman kokemuksen mukaan siitä ei ole iloa, pikemminkin puolikas tunti riittää yleensä aina.
Normaalisti eristetyn asuinrakennuksen lämmityksen mitoitusteho on 40W/m2. Oletetaan että pidetään tallissa se noin 18 astetta koska 5 astetta on ruostuttamisen maksimointia auton pysyessä kaiken aikaa märkänä. Eristeet lienee huonommat kuin asuinrakennuksessa ja ovi falskaa.
Järkevän autotallin koko on 30m2. Maksimiteho on siis 30m2*0.04kW/m2 = 1.2kW (täsmää tyypillisesti asennetun patterin kokoon) jolloin 30 asteen pakkasella menee 24h/vrk -> 28.80kWh. Paljonko vähemmän menee nollakelin huippeilla riippuu sitten vaikka mistä. Joku ehkä osaa kaivaa oikean käppyrän, minä käytän optimistista hihavakiota 1/10 jolloin vuorokaudessa menee 2.8kWh.
Eli ilmoista ja lämmitystavasta riippuen autotalli voi päästä samaan kuin lohko+sisätilanlämmitin tai sitten viedä roimasti enemmän.
Toki, jos sen tekee lämpöpumpulla jossa on sekin etu että se pyörittää ja kuivattaa märkää ilmaa sähköä menee olennaisesti vähemmän.
-
Kysymys oli kohdallani teoreettinen. Ei ole tolppapaikkaa eikä lohkolämmitintäkään. Talli on ja siellä iso patteri kaukolämmössä. Yhtiövastiketta reilu neljäkymmentä euroa kuukaudessa. Auto saattaa seistä sisällä päiväkausia kerrallaan.
500 W lohkolämmitin syö energiaa sen 4 kWh yössä jos on koko ajan päällä. Siihen sisätilan lämmitin päälle.
Tallin lämmityksen lisäkulutusta läksin laskemaan sen mukaan mitä 1000 kg (rauta)auton lämpötilan muuttaminen 30 (- 10 astetta =>+20 astetta) Kelviniä vie lisää energiaa sen sijaan että talli olisi tyhjänä. Kun aikansa ominaislämpöjä, jouleja ja wattitunteja pyöritteli, tulos oli 3,7 kWh.
Kutakuinkin samoihin vetää oli auto tolpassa tai tallissa. Muut seikat ratkaisee jos joka kilowattitunnin itse suoraan maksaa.
-
Niin jos tuohon laskee päälle edellisen vastaajan laskeman tallin peruslämmityksen kustannukset, kallista on autoa sisällä pitää.
-
Mitä sitten lienee kulutus koko vuodelta? Olen huomioinut että tolppapaikalla on monen auton lämmitys (Sisä ja ulko) päällä jo nolla-asteessa. Toki nykyään samasta tolpasta myös ladataan autoja. Mutta niitä ei vaikuta tässä yhtiössä olevan kuin kaksi toistaiseksi. Tolppapaikka on yhtä kallis kuin tallipaikkakin. Tolppaikalla sähkön hinta lisäksi.
Pitkähkön jonotuksen jälkeen sain tallipaikan taloyhtiöstä jossa olen vuokralla. Talvella siellä on auto mutta mp-ajokaudella kaksi tai kolme ajossa olevaa moottoripyörää ja kaksi polkupyörää.
Talli on siis mukavuustekijä: ei lasien kraappaamista, ei ilkivaltavaaraa, ehkäisee myös pitkäkyntisten toimia.
Huonoa siinä on se että talvella luminen (Pyöräkotelot ja alusta) auto kun ajetaan sisään lämpimään, 15C, talliin niin korrosiopeikko on heti toimessa. Toki suojauksista on huolehdittu mutta silti 12 vuodessa korroosio on kolosensa löytänyt.
Pääsyy tallipaikkaan on moottoripyörien säilytys kesäisin. Silloin ei sähköä juuri kulu.
Palatakseni ketjun otsikkoon niin California 1400 -mallilla olen ajellut RE85:lla silloin kun ilman lämpötila on kaksikymmenta astetta tai enemmän. Käytännnössä vain muutaman viikon. Mitään säätöjä ei tarvita. Moottorinohjauksen takaisinkytkentä hoitaa homman. Kotikulmilla on useita etanolin tankkausasemia mutta reissun päällä ei aina osu yksiin sijainnin suhteen. Etanolia polttamalla pyörä kiihtyy huomattavasti nopeammin ja käyntiääni on matalalta muriseva sekä voimakkaampi vakioputkistollakin.
California T3 oli myös etanolikäyttöinen mennävuosina siten että siinä oli silloin ohelmoitavat digitaalinen ruiskutus ja sytytys. Siitä ei saanut bi-fuel-toimintoa kuin vaihtamalla sytytyksen ja ruiskutuksen karttoja tietokoneavusteisesti. Ei siis mahdollistanut ajamista bensiinin ja etanolin sekaseoksella vaan joko/tai.
Silloisella hinnalla etanolin poltto tuli samoihin hintoihin, kulutuksen huomioiden, kuin bensiininkin. Nyt eroa on hinnoissa enemmän. On harkinnassa josko ohjelmosin vain etanolikäyttöiseksi nyt kun T3:ssa on ahdin ja 950-kuutioinen peruskorjattu moottori. Tankkauspaikkojakin on jo sen verran taajassa eteläisessä Suomessa että ei ole sitä ongelmaa mikä oli vuosia sitten. Etanoli sietää korkeamman puristussuhteen eli, tässä yhteydessä, ahtopaineen korottamisen. Tehoa tulee siis enemmän. Silti ei ole kuumenemisvaaraa sillä etanoli palaa kylmempänä kuin bensiini. Öljynvaihtoväli pitää puolittaa.
Muita etuja etanolista: kuumalla säällä ja kaupunkiajossa moottori käy kylmenpänä, kiihtyvyys on parempi ja etanolissa kun on vettä kantoaineena niin se pesee palotilat karstasta puhtaiksi eli pakoventtiilit ja niiden ohjurit sekä mäntä pysyvät puhtaina.