Vähäpäästöinen tai 0-päästöinen mp

[Hajakenttä]

Entäs tuo Annin rekisteriotteen merkintä: käyttövoima – bensiini. Täytyykö tehdä muutoskatsastus etanolille?

Nevada Anniversario mallia maahantuoja aikoinaan myönsi tuoneensa maahan yhden, kahden pyörän, laatikon. Missä lienee se toinen? En ole ainakaan nähnyt tai kuullut, lieneekä mennyt myymättömänä takaisin synnyinmaahansa? Joku on saattanut tuoda yksityisesti maahan jokusen, jota suuresti epäilen. Anni saattaa siis olla Suomessa ainokainen... Näitä tehtiin vuosina 2010 ja 2011 ja kahdella ECU mallilla 15RC ja MIUG3, johon ei ilmeisesti liity valmistusvuosi mitenkään. Minun Anni on 15RC ja mallia 2011, joka näkyy arvokilvessä ja ECU:n päällä ja sitä diagnostiikkaohjelmaa hän syö, joten tuo linkin kartta sopinee sellaisenaan, tattista vaan siitä.

Polttoainelinjan letkujen vaihtoväli on Annin käsikirjan mukaan 4 vuotta. Nykyiset on olleet jo 5 vuotta, joten voi ne vaihtaa jo muutenkin. Heh! Tuon viinaletkun ylijäämäpätkän ja 7mm kiintolenkin pidin mukana laukussa Euroopan kiertueella, ei tarvinnut. Nythän sekin on jo yli-ikäinen ja roskiskamaa, tai sopiihan se tuohon kampikammio – ilmanpuhdistin huohottimeen...

[ALi]

Entäs tuo Annin rekisteriotteen merkintä: käyttövoima – bensiini. Täytyykö tehdä muutoskatsastus etanolille?

Ei liene käytännössä mahdollista virallisen ohjeistuksen puuttuessa, mutta E85 käyttö on sallittua (kun sitä ei ole kielletty).
Autojen konvertointien kohdalla on menty koko ajan väljempään suuntaan, kun alkuun (n.2013) joillain konttoreilla vaadittiin konversion (lisälaite) poistamista.
Sitten tuli myös Trafi(comi)n 180° käännös pelottelusta kannustamiseen ja vaatimus ammattilaisen asennuksesta sekä todistuksesta poistui.
Liitekuvan muunnosboxia kaupataan myös moottoripyöriin, joten sekakäyttökin olisi mahdollista. Olen muistaakseni tuosta joskus kysynyt, niin toimii myös 2 sylinterisessä.
Tuo boxi saa käyttövirtansa suoraan suutinliitimeltä eli on hyvin yksinkertainen asennettava.

ps. löysin ensimmäisen vakio auton vertailun bensiini vs E85, jossa myös sytytysennakon lisäyksen (4°) vaikutus todennettu dynamometrillä.
Tehoon ei kovin suurta lisää tule, mutta vääntöön jo merkittävästi eli sama paperilla, jonka pers-dyno on jo tiennyt kertoa.
( tässä tuo suomalainen tutkimus -> LINKKI )
pps. Harmi ettei tutkimus tutki eli tiedä kertoa, että juuri lisäennakko nopeuttaa moottorin lämpeämistä ja pienentää talvikulutusta.

[Breeze]

Koska maksumuuri, niin copypaste.


Vuonna 2006 kalifornialainen Zero (suomeksi Nolla) valmisti sähkömoottoripyörän prototyypin. Ensimmäiset tuotteet olivat sähköisiä motocrosspyöriä (TM 15/2010), mutta yhtiö siirtyi melko nopeasti pelkästään katupyörien valmistukseen.

Osa motoristeista on sitä mieltä, että moottoripyöräilyyn kuuluu ääni, mielellään V2-moottorin jyhkeä papatus. Näin ajattelimme mekin, kunnes aloimme testata sähkömoottoripyöriä. Äänettömyys ihastuttaa jokaisella ajokerralla. Myös mutkateitä Zerolla kurvaillessa hiljaisuus jaksaa hämmästyttää.

Tunnetusti moottoripyörän selässä aistii luonnon tuoksut toisin kuin autolla ajaessa. Mutta Zeron selässä myös kuulee luonnon äänet, jopa linnunlaulun. Se on kokemus, jos mikä.
Äänettömyys on myös mahdollisuus, ainakin siihen, että kaksipyöräisillä kurvaillaan vielä kymmenien vuosien päästä. Melukin on päästö, ainakin sille maaseudun asukkaalle, joka asuu motoristien suosiman mutkatien varrella.


Mittaristo on selkeä ja ajotilat ovat säädettävissä.


Lähtö tapahtuu pelkästään kääntämällä kaasukahvaa. Kytkintä ei ole lainkaan. Voima hämmästyttää heti ensi metreiltä. Melkein nollakierroksilta alkava 190 newtonmetrin vääntö on tukeva luku. Hetkellinen teho on 82 kilowattia, joka tuntuu paperilla pieneltä 220-kiloiselle pyörälle.

Totuus selviää mittalaitteilla. Kiihdytys 0–100 km/h sujuu 3,8 sekunnissa, joka on moottoripyörälle hyvä arvo. Vaikuttavampi on silti ohituskiihtyvyys: 60–120 km/h ottaa vain 2,5 sekuntia. Vääntövahvana tunnettu matkapyörä BMW R 1200 RT tekee saman nelosvaihteella 4,4 sekunnissa. Kuutosella aikaa kuluu 6,1 sekuntia, mikä kertoo aika paljon Zeron ohituskiihtyvyydestä.


Latausjohdot saa kuljetettua ”polttoainesäiliön” sisällä.

Runko on tukeva, samoin jousitus. Jarrut on valmistanut kiinalainen J-Juan. Oudosta merkistä huolimatta sekä jarrujen teho että tuntuma ovat hyviä.

Kaupunkiajossa ja rauhallisessa mutkatieajossa sähkön kulutus on maltillista. Kaasun käyttö ja ilmanvastus vaikuttavat suorassa suhteessa toimintamatkaan. Kaupungissa pääsimme helposti akullisella 200 kilometriä, mutta moottoritiellä sähkö alkaa maistua. Pian sadan kilometrin jälkeen pitää etsiä latauspaikka.

Toisaalta akku latautuu vakiolaturilla 4,5 tunnissa, joten yön tai työpäivän aikana sen saa varmasti täyteen.

Suomessa myyntiä jarruttaa sähkömoottoripyörien verokohtelu. Sähköauton autovero on 2,7 prosenttia mutta vastaavan moottoripyörän 9,8 prosenttia. Eroa ei ole meille pystynyt kukaan selittämään. Onko syynä kateus vai eikö moottoripyörien haluta vihertyvän?

Maahantuoja Bike World tarjoaa myös leasing-mahdollisuutta. Kuukausierä 24 kk/10 000 km -sopimuksella on 419 euroa. Hintaan kuuluu nopeampi laturi.

Zero on piristävä poikkeus moottoripyörämarkkinoilla. Oikeita kilpailijoita sillä on tällä hetkellä vain yksi: Harley-Davidson LiveWire (TM 15/2019). Tulevaisuudessa kilpailijoita löytyy varmasti roppakaupalla.


Toisioveto on toteutettu hihnalla. Voitelua ei tarvita, ja säätöäkin vain ani harvoin.


Moottori: poikittain asennettu ilmajäähdytteinen kestomagnetoitu sähkömoottori, teho 81 kW (110 hv) /5 000 r/min, vääntömomentti 190 Nm/1 350 r/min

Voimansiirto: hihnaveto

Akku: litiumioni, energiasisältö 14,4 kWh

Lataus: AC-laturi 6 kW, latausaika 0–100 % n. 2,5 tuntia, lisävarusteena 9 kW, latausaika 1,5 h

Alusta: teräsputkirunko, edessä teleskooppihaarukka, takana keinuhaarukka; edessä levyjarrut (320 mm) ja 4-mäntäiset jarrusatulat, takana levyjarru (240 mm), 1-mäntäinen jarrusatula

Mitat ja massat: pituus 214 cm, leveys 81 cm, akseliväli 145 cm, istuinkorkeus 79 cm, omamassa 220 kg; rengaskoko edessä 120/70 ZR 17, takana 180/55 ZR 17

Suoritusarvot: 0–100 km/h 3,8 s (mitattu) huippunopeus 200 km/h; toimintamatka (WMTC-yhd.) 198 km

Hinta: 27 390 euroa

[ALi]

Saksassa näkyy tuollaisen hinta pudonneen n. 35% parissa vuodessa eli kalliita kilometrejä, mutta kohtuu määrä (kts liitekuva).
Ehkä sähköpyörä on ihana ja erinomainen, mutta ei silti niin haluttava, kun kysyntää puuttuu. 
Jos haluttavuutta olisi, niin niille olisi myös tuontia käytettyinä. Nyt sellainen löytyy vuosilta 2016-2021 vain 1 kpl.
Se on vuonna 2016 tuotu vm.2015 Zero SR 12,5, jolla oli 3 tkm ajettu. Tuolloin 14593 arviosta on lätkäisty 1780,34 veroa 
Ja jos haluaa vähän ajetun vielä edullisemman, niin esim hyväkuntoinen Bellagio (liite 2) olisi enemmän motoa omaan makuun 

[Hajakenttä]

Tuolla aikaisemmin jo Motomatti kirjoitti, että ei ole katastrofi, jos vahingossa tankkaa E85:ta 98E5 asemesta. Kuinka käy, jos muunnan Annin E85:lle ja tankkaan vahingossa bensiiniä tentun asemesta? Tai, jos menovesi uhkaa kohtsillään loppua ja muuta ei ole saatavissa kuin bensiiniä ja säädöt on etanolille? Pitääkö vaan pitää miniläppäri mukana ja asentaa tehtaan kartta?

[motomatti]

Tuolla aikaisemmin jo Motomatti kirjoitti, että ei ole katastrofi, jos vahingossa tankkaa E85:ta 98E5 asemesta. Kuinka käy, jos muunnan Annin E85:lle ja tankkaan vahingossa bensiiniä tentun asemesta? Tai, jos menovesi uhkaa kohtsillään loppua ja muuta ei ole saatavissa kuin bensiiniä ja säädöt on etanolille? Pitääkö vaan pitää miniläppäri mukana ja asentaa tehtaan kartta?

Hyvä kysymys kun pystyn siihen vastaamaan. Teoria sekä käytäntökin, lähes, menee näin: jos moottorinohajus on säädetty kiinteästi vain etanolille (E85) tapahtuu bensiinillä ajaen että moottori käy yli 20% rikkaammalla bensiinin suuremman energiatiheyden vuoksi jota moottori ei E85-säädöillä voi kunnolla hyödyntää. Kerta ei riko mutta taatusti kone vajaan palotapahtuman vuoksi nokeentuu ja osa ylijäämäpolttoaineesta joutuu voiteluöljyn sekaan. Ikään kuin ajaisi ryyppy päällä koko ajan. Jos on lambda pakoputkessa se voi olla entinen melko äkkiä. Tai ainakin signaalitaso on varsin virheellinen. Matkanteko saattaa loppua, ainakin osateholla ajaen, melko äkkiä.

Jos haluaa sekä ja että niin pitää hankkia palikka joka haistelee minkätasoista polttoaineseosta tankissa on ja ajaa kohti horisonttia liput liehuen.

Siihen asiaan että bensiinin sijasta tankkaa etanolia niin lämmin moottori sillä kyllä käynnistyy mutta ei kovin kulje. Käytännössä kone käy kovin laihalla mutta kun kyseessä on etanoli joka palaa laihallakin seoksella varsin kylmänä ei nelitahtikone leikkaa kiinni kuumuuden vuoksi. Öljykään ei siitä kärsi ja palotilakin saa huuhtelun eli noki ja karsta lähtee.

Kokemuksesta tiedän että Guzzin kone kestää melkoista rääkkiä erityisesti laihan seoksen suhteen. Moottorin jäähdytys kun on ylitehokas.

E85:ssa ja RE85:ssa on noin 3 - 8% vettä. Siitä pesevä vaikutus johtuu. Palotila on sen jälkeen kuin lasikuulapuhallettu. (Vesiruiskutus myös nostaa tehoa merkittävästi: 15 - 35% alkuperäisestä mutta kertakäyttöaika on lyhyt. Kuormituslisä on samaa luokkaa kuin lisävesiprosentti. Ei saa käyttää kaksitahtiseen jossa seos käy kampikammiossa.)

Silloin kun kävin kouluja niin yksi oppitunti oli ison kuusisylinterin 4,5-litraisen kaasutinmoottorin puhdistuskäyttö: ilmanputsari kaasuttimen päältä pois, vesikannu valmiina ja kun moottori oli käytetty lämpimäksi niin kannusta lorotettiin vettä varsin reippaasti kaasuttimeen noin 2500-kierrosnopeutta käyvään moottoriin. Tuloksena julman kokoinen noki- ja höyrypilvi. Kun pilvi muuttui harmaaksi eli vesihöyryksi oli moottori pesty sisältä. Taas oli tulpat, mäntä ja kansi sekä venttiilit puhtaat. Osa pakoputkesta puhdistui myös. (Älkää tehkö tätä dieselille eikä katalysaattorimoottorille. Tosin eri syistä.)

[Breeze]

Silloin kun kävin kouluja niin yksi oppitunti oli ison kuusisylinterin 4,5-litraisen kaasutinmoottorin puhdistuskäyttö: ilmanputsari kaasuttimen päältä pois, vesikannu valmiina ja kun moottori oli käytetty lämpimäksi niin kannusta lorotettiin vettä varsin reippaasti kaasuttimeen noin 2500-kierrosnopeutta käyvään moottoriin. Tuloksena julman kokoinen noki- ja höyrypilvi. Kun pilvi muuttui harmaaksi eli vesihöyryksi oli moottori pesty sisältä. Taas oli tulpat, mäntä ja kansi sekä venttiilit puhtaat. Osa pakoputkesta puhdistui myös. (Älkää tehkö tätä dieselille eikä katalysaattorimoottorille. Tosin eri syistä.)

Aikoinaan ennen internettiä kaveri oli kuullut samasta hoidosta.
Laski 205 pöson yks'kurkkusesta kaasarista puutarhaletkulla vettä ja silloinen tyttöystävä oli kuskipaikalla ja piti lusikkaa lattiassa.
Hyvät höyryt lähti pakoputkesta ja jostain syystä yksi kiertokanki ei ollut vääntynyt...

[motomatti]

Silloin kun kävin kouluja niin yksi oppitunti oli ison kuusisylinterin 4,5-litraisen kaasutinmoottorin puhdistuskäyttö: ilmanputsari kaasuttimen päältä pois, vesikannu valmiina ja kun moottori oli käytetty lämpimäksi niin kannusta lorotettiin vettä varsin reippaasti kaasuttimeen noin 2500-kierrosnopeutta käyvään moottoriin. Tuloksena julman kokoinen noki- ja höyrypilvi. Kun pilvi muuttui harmaaksi eli vesihöyryksi oli moottori pesty sisältä. Taas oli tulpat, mäntä ja kansi sekä venttiilit puhtaat. Osa pakoputkesta puhdistui myös. (Älkää tehkö tätä dieselille eikä katalysaattorimoottorille. Tosin eri syistä.)

Aikoinaan ennen internettiä kaveri oli kuullut samasta hoidosta.
Laski 205 pöson yks'kurkkusesta kaasarista puutarhaletkulla vettä ja silloinen tyttöystävä oli kuskipaikalla ja piti lusikkaa lattiassa.
Hyvät höyryt lähti pakoputkesta ja jostain syystä yksi kiertokanki ei ollut vääntynyt...

Ehkä noinkin puhdistuu mutta, mutta. Parempi kun liruttaa vaan pidempään. Eräät amerikanfirmat möivät vastaavalla tavalla toimivia, suht arvokkaita, pullollisia moottorinpuhdistusaineita. Pääosin oli vettä. Ei se ainakaan palanut kun sitä nuotioon kaatoi. Oltiin ihmeissään. Asia selvisi sitten koulussa.

Kyllä se puutarhaletku käy mutta virtausta ei pidä olla paljoa. Liruttelua vaan. Lisäksi moottorin pitää olla lämmin jo ennalta.

[Breeze]

Joo, ei mielellään vettä sylinteriin enempää kuin on puristustilavuus...

[Hajakenttä]

Hyvä kysymys kun pystyn siihen vastaamaan.

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. 

Täytyy sitten keksiä siisti tapa pitää varapolttoainetta hiukan mukana. Annin tankki on 14 l ja ihan täyteen ei saa ja ihan tyhjäksi ei uskalla ajaa, joten 10 – 11 l on käytettävissä. Pari litraa olisi hyvä saada kulkemaan lisäksi. Bilteman alumiiniseen litran pulloon mahtuu 0,85 l ja niitä takapyörän ja sivulaukun väliin molemmin puolin yksi olisi ehkä kehityskelpoinen viritys. Tai sitten asennoitua vaan niin, että 150 km ja tankkaus. Onhan tuo ajokantama itselläkin jo ikävuosien myötä lyhentynyt ja taukoja on pidettävä n. 100 km välein vähintään. Etanolia myyvät jakeluasemat pitänee merkitä navigaattoriin lähialueelta.

[motomatti]

Tästä on jo kohta kymmenen vuotta aikaa kun ajelin etanolikäyttöisellä moottoripyörälläni Tampereelta Rautjärvelle eli noin puolen Suomen poikki. Koska tarkoitukseni oli ajella pikkuteitä niin niiden varressa ollut ollenkaan etanolitarjoulua vaan jouduin vaivaamaan Pulkkilanharjulla lomailevaa kaveriani hankkimaan mökilleen kymmenen litraa E85:sta.
Sinne ajoin Kangasalan, Vesijaon ja Padasjoen kautta. Mökkitankkauksella pääsin Vääksystä Vierumäkeen ja Jaalaan. Samalla tankkausella ja varapullollisella pääsin Tuohikotin kautta Savitaipaleelle ja Lappeenrannan Shellille. Sieltä sitten isoa tietä Rautjärvelle.
Paluumatka tapahtui ylettömän tylsää baanaa Imatran kautta Kouvola - Lahti - Tampere -reitille. Siellä oli riittävästi tankkausmahdollisuuksia. Silloin. Nykyisin lienee taajemmassa. Mutta edelleenkään pikkukylissä, jotka eivät ole pääteiden varsilla, ei E85-mittareita juuri ole. Eli pitää koukkia pääteiden varsille.

Pyörä on edelleenkin käytössäni mutta bensiiniasetuksella. Merkki on Guzzi ja malli on 850 California T3. Olin digitalisoinut moottorinohjauksen jo aiemmin. Myös ahdin on.

Jos haluaa helpomman ratkaisun niin korkeapuristeinen nelisylinterinen vesijäähdytetty noin 100 hv kierroskone sopinee parhaiten.
Sellaisessa koneessa on ahtamatta puristusta tarpeeksi ja vesijäähdytys takaa vakaan käyttölämpötilan. Kaverilla on ollut sellainen jo pitkään.
Kysyin häneltä että kuinka säädöt osuivat kohdalleen niin hän kertoi että kaasunasentopotentiometrin kääntö rikkaammalle hoiti asian.

[mosa]

Tuolla aiemmissa kommenteissa otettiin esiin eri polttoaineiden hinnat. Lieneekö sattumaa tai ei, mutta kuluvalla viikolla Kouvolan suunnalla E95:n hinta on keikkunut 1,6 €:n molemmin puolin ja E85:n 1,1 €:n molemmin puolin. Tuo on jo kohtuullisen hyvä ero E85:n eduksi. Ans kattoo, kauanko ero säilyy tuollaisena?
mosa

[Breeze]

Polttoaineen hinnat on melkoisessa myllerryksessä.
Meillä oli eilen Teboililla E95 1,522€/l ja tien toisella puolella ST1:sellä sama tavara 1,722€/l
Teboililla E95 halvempaa kuin ST1:sen diesel.

Ei ollut hetken hurmasta kyse, koska ajoin uudestaan paikan ohi ja hinnat oli samat.

Mutta pitääkin katsoa tänään tuo E85 hinta vs E95.

Edit: Hinta katsottu
E95 1,65 E85 1,17

[Hajakenttä]

Latasin tuon Alin ystävällisesti jakaman E85 kartan. Pelatakseni varman päälle katselin sitä TunerPro ohjelmalla. Hyvältä näytti. Kunhan saan Annin paremmin käsille, kopioin siitä tehtaan kartan ja varmuuskopioin sen hyvään talteen. Vilkaisen kyllä sitäkin TunerProlla nähdäkseni, että kopiolla on todellakin se sisältö, joka pitääkin.

Jos päädyn vaihtamaan polttoainesuodattimen uuteen ja sen viinaa kestävän letkunpätkän; onkohan se pumpun laippa kiinni sellaisella tiivisteellä, joka täytyy uusia, tai onkohan oikein jotain tiivisteliimaa?

PS. Vaikka TunerPro onkin Windows ohjelma, se toimii mainiosti Linuxilla Wine apuohjelman kautta. Myös tarvitaan apuohjelma PlayOn Linux. Ne molemmat on saatavissa yleisimmistä Linux repositoryistä, Ubuntulla Snap-kaupasta, ilmaiseksi. TunerPro asennetaan sitten seuraavaksi sen omasta lähteestä. Omaan kotihakemistoon ilmestyy piilokansio .playonlinux talon puolesta. Siihen siirretään, miluiten kopioimalla ja liittämällä, .bin tiedostot, siis ne moottorinohjauskartat. Myös siihen sijoitetaan GD:n sivuita ladattu .xdf tiedosto, joka kääntää .bin tiedoston TunerPron ymmärtämälle kielelle. Loppu onkin sitten helppoa.

[Breeze]

TM:stä lainattu:
Neljä suurta japanilaista moottoripyörävalmistajaa (Honda, Kawasaki, Suzuki ja Yamaha) perustivat kaksi vuotta sitten ”vaihdettavien akkujen konsortion sähkömoottoripyörille” (Swappable Battery Consortium for Electric Motorcycles). Nyt nelikko on sopinut keskenään, millaisia ajoakkuja tulevissa sähkömoottoripyörissä käytetään. Mikä hienointa, ajoakku on vaihdettavissa eri merkkien kesken, siis Yamahassa voi käyttää Kawasakin akkua ja päinvastoin.

Valmistajilla on selkeä näkemys siitä, että myös moottoripyörissä siirrytään sähköaikaan. Tavoitteena on pitää moottoripyörät edelleen muodikkaina, kun ne ovat jatkossa paikallisesti päästöttömiä. Järjestelmä suo valmistajille ja käyttäjille paljon lisää mahdollisuuksia.

Moottoripyörät voidaan myydä joko ajoakun kanssa tai ilman, sillä ostajalla saattaa olla ajoakku edellisestä moottoripyörästään. Lisäksi merkkisidonnaisuudesta irrottautuminen on hienoa, edistyksellistä ajattelua. Ajoakun hankkiminen on helppoa, kun monen eri valmistajan osa sopii omaan pyörään. Tähän saakka yhteisrintaman rakentaminen on ollut todella vaikeaa, kuten esimerkiksi sähköautojen alkuaikojen lukuisat eri latauspistokkeet todistavat.

Nähtävästi moottoripyörissä ajoakun irrottaminen ja asentaminen on helppoa, joten sen voi ottaa mukaan kotiin latautumaan. Valmistajat eivät ole vielä antaneet vaihdettavan ajoakun teknisiä tai aikataulua sähkömoottoripyörien tulolle.