Kun laittaa uudet tönärit pitää ottaa huomioon että niiden pitää sopeutua nostimien kuppeihin ja keinuvipujen vastimiin. Asettuminen voi tapahtua nopeastikin. Joka tapauksessa, mikäli pyörällä ajetaan, tulee vastaan kuluminen kohdalleen jossain vaiheessa ja välys muuttuu hitaammin.
Sitten käyntiin ja sen meteliin merkitsee se onko sytytyksen ajoitus suhteessa kierroslukuun sekä kulloisellakin kierrosluvun ja kuormituksen tilanteissa kohdillaan sekä onko ilma-polttoaine-suhde oikea koko em. ajotilanteen kohdalla.
Kun laitetta muutetaan tai sen rakenne muuten muuttuu kulumisen, konerempan, tms. vuoksi pitää säädöt laittaa uusiksi.
Aikanaan, kun tein paljonkin säätöjä pyörien digitaalipuolelle, juurikin jonkin oheislaitteen, MegSquirt ja Ignitech, ym. ja sittemmin GuzziDiagin säätöjen muokkaamisessa. Moni tuli verstaalleeni toivorikkaana pyytämään että jos saisi lisää vääntömomenttia ja tehoa. Vaatimus oli, toisinaan, säätöjen ulkopuolella sillä toiveet saattoivat maallikkoharrastajalla olla useita kymmeniä hevosvoimia lisää. Ei säätämällä pysty paljoon jos kone, ilmanotto, äänenvaimmennus, venttiilikoko, nokka-akseli ym. osien vaihtamista ei ole halukas hankkimaan. Mutta säädöt voi operoida kohdilleen liki optimaaliseksi siihen kokonaisrakenteeseen joka sillä hetkellä on käynnissä. Lambdan huomoiminen säätämisessä on erinomainen apu. Laajakaistalambda vielä parempi.
Em. selitys nyt ei päde kokonaisvaltaisesti tämän keskutelun ytimeen vaan yritän herättää havainnoimaan ja varmistamaan että moottori käy sopivalla seoksella, ajoitukset ovat varmasti kohdillaan eikä rakenteita ole muutettu. Jos yhtä säätää niin se edellyttää että muitakin toimintoja pitää säätää. Kyseessä voi olla nokka-akselin ajoitus, sytytysajoitus, ruiskutuksen ajoitus, nokka-akselin nosto ja venttiilien aukiolokohta asteina ja aukioloaika. Vaikka mitään näkyvää vikaa ei olisikaan. Nykypolttoaineilla äänenvaimentimen pää pitäisi olla harmaa ja sytytystulpat, tarkastettaessa, melkein kuin uusia. Ei karstaa, ei öljyisyyttä.
Mitä on tullut vastaa omalle kohtaa: jakoketjun vaihdon yhteydessä yhden hampaan virhe. Kone käy mutta ei tuota kaikkea tehoa. Joissain moottoreissa voi tulla venttiilivika.
Jos venttiilin ohjuri on väljä niin niin se aiheuttaa sekä karstaisuutta että kilinää. Sekä monta muuta kulutukseen ja käyntiääneen vaikuttavaa seikkaa.
Omalla kohdalla annan moottorin kilkattaa, varsinkin jos on kylmä sää. Kyllä se siitä sitten helteellä hiljenee. Männänhelmakin voi kolista jos on tapahtunut kulumista. Kykinkeskiökin kolkottaa, varsinkin tyhjäkäynnillä tai kun kytkinkahvaa vetää tai vaihde on vapaalla koneen käydessä. Muutama muukin kolkkeen lähde on olemassa. Olen kuullut monia valituksia Guzzien elämöimisestä. Osa äänistä johtuu pelkästään rakenteiden ominaisuuksista, osa kulumisesta ja jotkin vääristä säädöistä.
