Nakutusongelma

[Pekka]

Jos venttiilin välys ohjaimeen on 0,10mm niin väljähän se on. Verrattuna vaikka niihin korjausohjeen arvoihin. Tuon kokoisessa venttiilissä olen itse pitänyt hylkyrajana juurikin 0,1mm välystä. Nopeasti ovat ohjurit/venttiilit kuluneet jos ovat jo noilla kilometreillä korjausta vailla. Vai kuinkahan ovat koneistamolla noin tasalukemaan päätyneet?
Jos on noin paljon välystä ja kilinäongelma todellinen, kannatan ohjureiden korjausta tai vaihtoa.

Jos on mittakello, magneettijalka ja iso ruuvipenkki mihin edelliset saa kiinni sylinterikannen kanssa, välyksenmittaus onnistuu omatoimisestikin. Samalla saa mitattua keinuvipuakseleidenkin välykset. Jos ei ole ennestään tuttu tällainen mittaus, voin sen yrittää selittää.
 
Kuuntelin ääninäytteitä ja niissä ei mielestäni kuulu kuin venttiilikoneiston kilinöitä. Jos kampikoneistossa olisi ääntä aiheuttavaa välystä tulisi se ensimmäiseksi kuuluville moottoria kuormitettaessa. Sellainen vika etenee ja pahenee nopeasti.

Aika hyvin on tarttunut käyntiäänet puhelimen mikrofoniin, kuulosti kuin olisi Jakali käynyt tuvassa. Jykevät saundit änkkäreissä, ihan lattia tutisi kivasti.

[Kurtsi]

Eikös "ennen" testattu ohjureiden kuntoa niin että pantiin sormi ohjurin päähän ja vedettiin venttiiliä auki/alas. Jos ohjuri oli tiivis, kuului sellainen napsahtava ääni kun venttiili tuli pois ohjurista. Vrt polkupyöräpumppu
..

[motomatti]

Jos ohjureista hyvät haluaa niin itse olen holkituttanut venttiilinohjurit täällä: https://tammerdiesel.fi/yhteystiedot/autohuolto-tampere/#/booking/service/list

Ei siis hankalaa ohjurien vaihtoa vaan vain koneistus ja voitelukanavilla varustetut holkit sisään.
Tässä yhteydessä kannattaa tutkia myös venttiilien varret. Jos niissä on pitkittäisiä naarmuja, mattapintaista harmaata aluetta tai muuta kulumaa löytyy mitattaessa kannattaa venttiilitkin vaihtaa uusiin ja, mahdollisesti, kevyempiin samalla kertaa.

Venttiilit ynnä muut osat pitää olla mukana jo silloin kun koneistus tapahtuu. Saa valmiiksi koottuna kouraan eikä jää kuin maksettavaa noutaessa. Ei tarvitse hankkia työkaluja itselle jos ei jo ole.

Tässä menossa vastaava juttu: http://www.motomatti.fi/2019/04/california-adamant-kansi-ja.html
Tosin en tiedä vielä onko tuo remontti onnistunut täysin kun on vain vajaa 20000 km ajettu sen jälkeen kuudessa suvessa. Mutta moottori on hiljainen kuin se entinen kylätie laulussa.

Vaikka mieli tekisi niin pinnoitettuja sylintereitä ei pidä hoonata. Jos sylinterin pinnoissa ilmenee vikaa on osavaihdon aika. Nigusil-sylinteri ei kulu juurikaan mutta muu vaiva, kuten vierasesineet, mäntävaurio tai voimakas karstoittuminen voi sen rikkoa.

[Vanha]

Vaikuttaa todella siltä että ohjurit on tarpeen vaihtaa koneistamon mielipiteestä huolimatta jos välys on tosiaan yli rajojen. Voisin toisen puolen kannen purkaa itse kunhan löydän tuo jousen puristimen ja tarkistaa välyksen itse. Nyt en tiedä miten se mitataan, mutta jos teillä on vinkkiä niin kuulisin mielelläni.

Jos pysyn tuossa normiohjuriholkin vaihdossa enkä mene tuohon Motomatin ehdotukseen, niin osaatteko sanoa onko varaosaohjuri valmiiksi oikeissa mitoissa vai pitääkö se työstää? Sitten menisi kuitenkin koneistamohommiksi. Stein-Dinseltä löytyy niin monenlaista ja hintasta että en ota selvää https://www.stein-dinse.com/en/search.html?grp=&searchStr=valve+guide

Uudet keinuvivun akselit tulivat. Tosin tilasin ne mitä todennäköisemmin kuitenkin turhaa. Mittasin vanhan mitan olevan 15.01 mutta uusi oli jopa hiukan kapeampi 14.99. Lisäksi siinä voitelureikä keskellä on hiukan isompi ja eritavalla muotoiltu (parantamaan voitelua).  Workshop manuaalin mukaan mitta tulisi olla 14,994÷14,93. Vähän kummastuttaa että vanhat ovat jopa yli rajojen? Mittasin nuo monta kertaa joten en laittaisi mittavirheen piikkiin. Vanhan holkin sisämitta 15.05-06. Manuaalin mittatoleranssi 15.032-15.059.


Kiitos Motomatti juttilinkistä. Erittäin hyvää materiaalia.
Kiitos myös Pekka ääninäytteiden kuuntelusta. Hyvä saada vähän varmistusta tuohon kampiakselilaakerien kuntoon.

[motomatti]

Kiitos kiitoksista.

Pelkkä ohjurien vaihto, joita olen tehnyt aikoinaan, on riskipitoinen prosessi. Vaikka kansi lämmitetään varsin kuumaksi, silti, ohjureita irrotettaessa, voi tapahtua kiinnileikkaantuminen ja ohjurin "pesä" on vaurioitunut. Voi mennä koko kansi vaihtoon. Siksi ohjurien holkitus voitelukanavineen on, toki omasta mielestäni ja kokemuksesta, hintansa arvoinen toimi. Halvempi, nopeampi ja helpompi ja kuin ohjurien vaihto. Varsinkin kun sen teettä konepajalla.

Tammerdieselillä on verstaita muuallakin kuin Tampereella mutta en tiedä onko kaikilla "konttoreilla" samat valmiudet. Sitä voi kysyä. Joka tapauksessa, laitettiin uuden ohjurit tai ei, on venttiiliremontti tehtävä. Venttiiliremontti, oli uudet tai vanhat, on tehtävä asianmukainen sovittaminen koneistamolla hiomalla ja sen jälkeen vuototesti kun venttiilijouset ja venttiilit on asennettu. Vaikuttaa isolta hommalta mutta äkkiä se käy.

Tässä on kuva kun ohjuri on vaihdettu:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsGh6x94QrprzTGhBx6UJFZFH4G8LbF97rmuMwwSvDo3Ncg4dOFCmUjjBvHP8gXSQB1NKXpcFgEFVAbGZ9NnEbISVFK9naDESIj0kvQT_OaCmlFOow4kU4QjKApJqW8ikCHiPMQCBCrSHg/s640/C_Adamant_venttiilinohjuri_liner_asennettu.JPG
Mielestäni käy nätisti ja voimaa on riittävästi.

Siinä näkyy että on kierre johon öljy kiertyy hallitusti ja on hieman ylempänä kuin alkuperäinen ohjurin yläreuna joka on säätänyt alkuperäisen ohjurin voitelua. Öljyä pääsee ohjuriin kohtuullisesti mutta ei niin paljon että karstaa muodostuisi venttiilin lautasen juureen. Tosin itsellä ei ole kuin parin kymppitonnin kokemus mutta auttoi se tähän:
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7xspd9pO5OIyZtLMrt6_xveR6d2tBos7hOCaF4HY3hyphenhyphen2JdEpCbCiLSYYfJk4XFrGtcPURAtr2IVqMRJY6_xYAP7O2a9fXbsYhoEEoJF5p_899OssHBixbGmyCDwkhV7AW-0ujuA9b0ZxJ/s640/C_Adamant_%25C3%25B6ljysavu.JPG

Valitettavasti en tiedä kyseisen pyörän ajokilometreistä ennen omistukseeni siirtymistä. Kaksi vaihtoehtoa kulumisen syystä on: moottoriöljyä ei ole vaihdettu tai se on ollut huonoa. Toki voi olla että kaasuttimien säädöt ovat olleet metsässä. Kaikki mikä on liikaa tai liian vähän tai huonoa, kuluttaa moottoria.

Yhdessäkään ostamassani Guzzissa ei ole ollut ns. alakertavaivoja vaan ne mitä on ollut ovat polttoaine-ilmaseoksesta tai kansiongelmista johtuneita. Toisaalta, kun on oikeat öljyt asianomaisissa paikoissa, noudatetaan liikkeellelähtötoimia ja ajossa pidetään moottoriöljyn lämpötila riittävän korkealla ei ihmeempiä vaivoja ilmene. Köröttely ja kaasukahvan reippaan käännön laiminlyöminen kiusaa konetta enemmän kuin reipas ajo helteellä. Ilmastomme on kolea ja siinä on yksi ongelma.

[Pekka]

Venttiilin varren välys ohjaimessa, mittaus onnistuu helpoimmin seuraavalla tavalla.
Tarvittavia työkaluja: -mittakello ja sille kiinnike vaikkapa magneettijalka, -joku kiinnike millä sylinterikannen, magneettijalan ja mittakellon saa yhdistettyä toisiinsa tukevasti. Iso viilapenkki käy hyvin.
Laita venttiili ohjuriin palotilan puolelta niin, että venttiilin vartta on ohjurissa saman verran kuin ohjurin päästä on matkaa venttiilin lautasen reunan korkeudelle. Esimerkiksi jos on 50mm pitkä ohjuri, pitäisi venttiilin lautasen reunaan olla sama 50 mm ohjurin päästä, sieltä kanavasta. Näin jos venttiili on niin pitkä, että mittaustilanteessa ylettää vielä ohjurin läpi. Muutoin venttiiliä pitää olla ohjurissa ja ulkona saman verran.
Sitten heilutetaan venttiiliä sivuttain ja mitataan liike mittakellolla venttiililautasen reunasta.
Saatu mitta on nimeltään holkkuma. Venttiiliä voi kokeilla heilutella eri suunnissa mutta suurin holkkuma tuppaa löytymään keinuvivun suunnassa.

Holkkuma jaettuna kolmella on venttiilin varren välys ohjurissa. (pari esimerkkiä: 0.33mm/3=0.11mm, 0.08mm/3=0.027mm)

Jos olisi uudet osat kyseessä, mitta on tarkka. Kun ohjuri kuitenkin kuluu normaalisti enemmän päistään, voidaan keskustella, mikä on oikea välys. Tulos kuvaa kuitenkin hyvin sitä liikettä, mitä venttiili ohjurissa tekee moottorin käydessä.
Samalla menetelmällä voi arvioida myös keinuvipujen ja -akseleiden kuntoa.

Todennäköisesti varaosa ohjurit on tehty valmiiksi, en tiedä. Se voi olla huono asia. Voi taas käydä niin, että välys jää uutuuttaan isoksi. Parempi olisi jos ne voi koneistaa oikeaan mittaan asennuksen jälkeen. Siksi holkittaminen voi olla hyvä vaihtoehto.
Esimerkki korjausholkeista  https://autionauto.fi/verkkokauppa/eng/k_linet-274
Ei ehkä kannata yrittää holkitta itse, vaatii ensin työkaluja ja sitten harjoittelua ja osaamista.
Korjataan ohjurit tavalla tai toisella, sen jälkeen on aina tehtävä venttiilien hionta, jos jää vanhat venttiilit. Ja aina venttiili-istukoiden koneistus. Jos ei ole tuttua ja tarvittavia välineitä, vie kannet koneistamolle.

Netistä löytyy juttua holkittamisesta, toiset tykkää ja toisten mielestä ovat lyhytikäisiä. Oma kokemus viitta jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Vähän on tullut sellainen käsitys, että pelaavat hyvin rauhallisemmassa menossa. Jos käyttö on rankempaa on kuluminen nopeaa.

Mieti myös niiden keinuvipuakseleiden jousien korvaamista holkeilla.

[Kurtsi]

Ostin ohjurit ja venttiilit Dinseltä isolohkoon jokunen vuosi sitten. En nyt ihan varmalla muista mutta ohjureita näyttää olevan ylikokoja ja ylikoko taitaa tarkoittaa ulkomittaa. Koneistamo saa sovitettua ohjurin kanteen tarpeeksi tiukkaa. Kysy ennen tilaamista neuvoja koneistamolta. Niin minäkin tein.

Koneella oli silloin ajettu lähes 200 tkm eikä mitään ongelmia ollut kilinän, savutuksen, öljynkulutuksen tai minkään muunkaan suhteen. Ennaltaehkäisyä. En mittaillut välyksiä vaan vein kannet sellaisenaan koneistamolle. Helsingistä Hyvinkäälle.

En huomannut mitään eroa ääniin tai muuhunkaan kansiremontin jälkeen.

Muistankun kun eräässä Guzzi rallissa istuin baarissa nesteytyksellä kun porukka tuli ajelulta. Ensin alkoi kuulumaan iloinen venttiilien kilinä ja vasta sen jälkeen muut äänet.

[Vanha]

"Esimerkki korjausholkeista  https://autionauto.fi/verkkokauppa/eng/k_linet-274"

Mielenkiintoinen yhteensattuma  Tämä on juurikin se koneistamo jossa kantta käytin. Kauan on näitä hommia tehnyt joten uskoisin että löytyy osaamista. Ehkä ei kuitenkaan Guzzeista.

Kiitos ohjeista. Motomatin ajatus kiinnostaa myös ja mietin mahtaisikohan tämä paikallinen paja osata tehdä myös sen.

[motomatti]

Henkilökohtaisesti en omaa vielä tietoa kuinka kauan nuo "linerit" asennettuna kestävät. Toisaalta, jos kuluvat, niin ne voi vaihtaa uusiin. Linerin eli sisäholkin asennuksen jälkeen se koneistetaan, tässä tapauksessa kalvitaan, siihen mittaan joka halutaan. Tammer Dieselissä kun kävin noutamassa kunnostetut osat niin myymälän vanhempi herra mainitsi että siinä on sylinterikannet loppuiäksesi. Eikö olekin lohduttavaa. Koneistamo on osoitteessa Asentajankatu 5
33840 Tampere. Helposti tavoitettavissa sillä moottoritiet risteävät varsin lähellä tuli mistä suunnasta vain.

Teki remontin sitten millä tahansa menetelmällä niin koneen yläkerta tulee kokonaan purettavaksi. Riippuen ajokilometreistä ja mahdollisista muista kulumista, paljonko remonttia tarvitsee tehdä. Samalla kun kannet ovat irti niin sylinterit myös ylös. Välysmitalla mittaamalla männänrenkaiden välys mäntään ja irrotetuilla männärenkailla sovitus sylinteriin jossa mitataan männärenkaan päiden välykset. Korjausohjeessa on minimit ja maksimit ilmoitettu. Jos on yli toleranssin tai sen lähellä niin osavaihdot ja rauhallinen sisäänajo mielellään lämpimällä säällä.

Myös sylinterien yläosa, eli se kohta missä ylin männänrengas käy, on vilkaistava tarkasti. Jos sillä kohtaa suoraan sovitettu irtonainen männänrengas on asetettu ja mitataan männänrenkaan päiden välys ja se on isompi kuin alempana sylinterissä menee sylinteri vaihtoon. Harvoin on osunut kohdalle se.

Männänrenkaan välys männänrengasuraan on myös seurattava asia. Kun mäntä on puhdas laitetaan ao. männänrengas mitattavaan uraan. Mieluiten uusi rengas ja mitataan välysmitalla uran ja männänrenkaan välinen rako. Jos se ylittää toleranssin niin mäntä menee vaihtoon.

Eli pikku puuhastelu kotitallissa. Lohdutukseksi voin sanoa että harvoin on tullut vastaan männärengasvälysongelmia vanhoissakaan moottoreissa. Katkenneita männärenkaita kyllä jolloin menee sylinterikin vaihtoon. Mutta silloin onkin lyöty laimin moottorin kunnossapitoa.

Sen verran varoitan että männänrenkaat, uudetkin, ovat hyvin hauraita eli niitä pitää käsitellä varoen.
Ensin, tietenkin, moottorin pesu ulkoa, purkaminen ja paljastuneiden akueiden ja osien pesu. Sitten mittaamaan ja jos hyvin käy niin asentamaan: http://www.motomatti.fi/2016/02/irtomoottorin-kokoonpanoa-mannat-ja.html

[Vanha]

Tarkistin männänrenkaat ohjeiden mukaisesti ja ne ovat kunnossa. Kulumisvaraakin on vielä hyvästi.

Paikallinen koneistamo sanoi että venttiiliohjurit voidaan holkittaa, mutta suositteli parhaan tuloksen saamiseksi uusia ohjureita ja venttiilejä. Noiden hinta jostakin syystä on ihan älytön joten ehkä mietin holkittamista jos en löydä mistään järkevän hintaisia. Vanhat venttiilitkin voivat kuulemma koneistaa.

Se mikä vielä askarruttaa on nostajakuppien kunto. Olen muutaman kommentin saanut että ehkä kannattaisi vaihtaa uusiin. Hintaa tulisi 160€ joten vielä kysyisin mitä olette mieltä. Laitoin aikaisemman kuvalinkin taakse muutaman paremman kuvan noista.
https://photos.app.goo.gl/epBomr3HrRS5xUncA

Noiden pinta on tasainen vaikka kuvat saattavat näyttää että noissa rengasmaisia uria. Se mikä askarruttaa on nuo pistemäiset jäljet joita on 1 tai useampi per nostajakuppi. Kertooko se että karkaisu on pettämässä ?

[motomatti]

Verstaskielellä pittinkiä on se jota kuvailit pistemäiseksi jäljeksi. Sitä voi olla myös nokka-akselissa. Ainakin siltä näytti. Paljonkos tällä koneella on ajettu?
Paineiskukuormitus tuottaa kyseisen kulumamuodon.
Ei nuo nostimet ihan huonot ole. Jos vielä ovat jämptit pesiinsä niin laittaisin vielä kierrokselle kevyen tasohionnan jälkeen. Onnistuu autotalliolosuhteissakin. On ihan valinnassasi kuinka paljon ja pitkään aiot ajaa per suvi. Jos laitat uudet nostimet niin nokka-akseli olisi hyvä käyttää hiomossa.

Itse olen saanut osittaisen avun RVS-nimisestä aineesta. Se reagoi vain kitkan synnyttämään lämpöön. Käytännössä olen koonnut yhden koneen niistä osista jotka ovat olleet siinä rajoilla että ovatko olleet enää hyviä vai ei. Kyllä sekin on kuskannut jo monena suvena mutta kilometrejä tullut vain muutama tuhat per kesä. Muilla pyörillä muut kilometrit. Pari varamoottoria on varalla. Uudenpiinkin olen tehnyt RVS-käsittelyt mutta vasta muutaman käyttövuoden jälkeen.

Hyviä kuvia. Niistä voi päätellä joitakin asioita mutta, erityisesti, pakoventtiilin, palotilan ja männänpään karstaisuus on varsin runsasta. Kuinka vanhaa lienee se vaan ajatuksena sellainen että eihän vaan ole ollut liian suuret suuttimet, ryyppyluistit vuotaa, tms. tai ajotapa köröttelyä? Nykybensalla ei pitäisi juurikaan karstoittua. Mutta jos on päässyt öljyä palotilaan niin se karstoittaa tehokkaasti.

Itse olen ollut, muutaman vuoden ja noin 10.000 km:n matkan "linereihin" tyytyväinen. Moottori käy suhteellien äänettömästi ikäänsä nähden. Kasarimylly eli puhekielessä tonninen. Tosin venttiilit vaihdoin ns. kevyisiin kisaventtiileihin kun sellaiset oli saatavilla kohtuuhintaan. Jos pakoventtiilin varressa, siinä kohdassa jossa venttiilinvarsi on ohjurin sisässä venttiili suljettuna, on karstaa kertoo se että ohjurille olisi hyvä tehdä remonttia.

Venttiilinohjurin vaihto kanteen on lämpötekninen juttu. Ensinnäkin se on työläs homma, kuluttaa paljon energiaa ja silti irrotettava venttiilinohjuri voi leikata kiinni kannen alumiiniin sitä irrotettaessa eli kansi vioittuu. Kuultu moottorikoneistamossa. Toisaalta, heille pelkkä linereiden laitto voi olla se tuottavampi homma. Pelottelu voi olla markkinointikeino.

[Vanha]

Mittarin mukaan ajettu reilu 10tkm, mutta voi olla että mittari on vaihdettu jossain vaiheessa joten ei voi luottaa tähän. Pyörän yleiskuntoa ovat sanoneet erittäin siistiksi. Tuskin mittari olisi pyörähtänyt ympäri kuitenkaan.

Karstaisuus on mielenkiintoinen asia. Ehkä kuluneet ohjurit voisivat olla syy ? Huomasin myös että teräspunosletku kansien öljytuloon ei ollut oikein kunnossa. Kun otin sen vasemmalta puolelta irti niin huomasin että jotain metallia näkyy letkun sisältä. Luulen että se on jotain sisäpunosta letkusta joka on irronnut. Painoin ilmaa läpi ja tämä puoli tuntuu olevan selvästi tukkoisempi. Voiko olla esimerkiksi että öljyä on mennyt oikealle puolelle enemmän ja se selittää karstaisuuden? Vasen puoli ei ollut niin karstainen vaikka jonkin verran sekin. Vaihdan kuitenkin letkun uuteen.

Joka tapauksessa kun saan koneen kasaan niin käytän ruiskun säädettävänä.

[Vanha]

Täytyy vielä kysyä että onko kukaan käyttänyt Fiat 500 nostimen kuppeja tähän Guzzin 1100 moottoriin. Pertti kirjoitti kuviin että ovat Fiat 500 nostimet josta innostuin googlettamaan. Siltä tosiaan näyttäisi ja vieläpä aika edulliset.
https://www.dangelomotori.it/prodotto/bicchieri-punterie-originali-standard-fiat-500-126/
https://shop.arnold-classic.com/en/7392/valve-tappet-fiat-500-fiat-126

[motomatti]

Voipi olla että molempien merkkien nostimet tulevat samasta pajasta.

[Pekka]

Voipi olla juu. On vain vaatimustaso vähän eri. Jos ovat Fiat 126 osia, se selittää ainakin minulle, miksi venttiilinnostimet ovat Guzzissa lyhytikäisiä.
Kaivoin Fiat 126 korjausohjeesta nostimien ulkomitat ja ne ovat samat kuin Guzzin ohjeessa. Jos vielä työntötanko sopii, eikun kokeilemaan ovatko "parempia" vai samaa tavaraa. Ainakin hinta on kohdillaan.

Kuvastoon lisätyt nostimien kuvat: Nostimet vaihtoon ja nokka-akseli korjaukseen, tai vaihtoon jos on tarkoitus ajella auringonlaskuun useammin kuin kerran.