Kiitos vastauksesta, katsoin tuon infon mutta en saanut vastausta sieltä kysymykseeni. Muutenkin oli hyvinkin ympäripyöreät ohjeet. Mietityttämään jäi, nimenomaan seosruuvien toiminta ja keskinäinen asento..
Osittain olen samaa mieltä että ohje olisi ylimalkainen. Pitää kuitenkin paikkansa hyvin pitkään peruskäyttöä ajatellen.
Perustelen: sen verran on tullut tehtyä tekniikkajuttuja mutta ei juurikaan mp-osastolla vaikka siltä saattaisi nykysilmin vaikuttaa. On, nimittäin, erinomaisen hankalaa sanoa kaikkea sitä mitä pitäisi ilman erityistä ammattisanastoa tahi yleistää liikaa tai liian vähän.
Toinen, aika hauska juttu, on nettiin tehty video jossa näytetään ja vähän selitelläänkin mitä siinä tehdään. Niitä minultakin toivotaan. Lähinnä kokoontumisissa tai jopa oman kerhoni suhteen tai ihan sähköpostiini. Siihen minulla ei riitä kyvyt eli tehdä sellainen video testineen tai selityksineen että se olisi täysin yksiselitteinen ja ei ehkä ihan täydellinenkään. Paino viimeisellä sanalla. Lähinnä vastuu jäisi katsojalle. Välineet kyllä on mutta en tee. Tyytynette kohtuullisen suomenkieliseen kirjailuun. Keskikouluaikainen äidinkielen numeroni oli 6. Toivottavasti olen hiukan petrannut.
Jos olette katsonut brittidraamaa tai, mikä vielä kamalampaa, amerikkalaista huttua missä koneita rakennetaan tai korjataan ollaan melko kaukana siitä mitä se homma oikeasti on.
Sitten kun kaasuttimia päästään säätämään eli sytytysennakot kärkien ajoittamisen ja säädön jälkeen ja usein laiminlyöty ennakonsäädin on puhdas, voideltu kevyesti ja ennakkojouset sekä niiden tapit eivät ole kuluneet liiaksi. Tai lainkaan: jos kulumaa on runsaasti niin tehtaan ohje säätöön ei käy. Oletan, aiemmin luettujen toimien suhteen, että kärjet on säädetty tällä kertaa tyydyttävästi. Jos sytkä ei pelaa vähintäänkin tyydyttävästi niin kaasutinten säätö lienee enempi akateeminen harrastus.
Mietityttämään jäi, nimenomaan seosruuvien toiminta ja keskinäinen asento.
Jos kaasuttimet ovat alkuperäiset tai ainakin samaa paria niin lähtökohta on kokolailla kelvollinen ja moottori on saatu käymään ainakin jollain lailla. Jos luistit tai luistikanavat ovat kuluneet kuten myös luisti, luistineula, sen putki ja niin säätö jää kulumien vuoksi suurpiirteiseksi. Silti, kuluneillakin kaasuttimilla, saa koneen käymään kohtuullisesti. Mutta ei välttämätt vähällä bensalla.
Kaasuttimia säädetään parina. Kun toiseen kajotaan niin toiseenkin pitää, peilikuvana. Ikään kuin identtisten kaksosten suhteissa eli molemmille kanssa. Koska mihin tahansa, suuttimien kokoon, luistineulan korkeuteen, luistin korkeuden säätöruuviin eli tyhjäkäynnin säätöruuveille, varmistetaan että vaijerit eivät kanna ja niillä on keskenään sama tyhjäliike siinä säätöholkkinsa sisällä. Sama koskee myös ryypyn luistien säätöä ja niiden osalta vielä etteivät nekään vuoda. Jos falskaa tai vaijeri kantaa niin säädöt menevät taatusti pieleen. Vaijereiden alapäihin tarvitaan ne kumiholkit. Eli fasiliteetit ensin kuntoon. Korjaamokirja lienee hyvä apu ja siinä kerrotaan, jos on kunnollinen versio, mistä ruuvista milloinkin käännetään ja mitä ne ruuvit oikeasti tekevät. Ei voi verrata, täysin, Mikuniin, Keihiniin tai Bingiin. Guzzien kanssa on aina hiukan eri aurinkokunnassa.
Omat, aikanaan tarkatkin, tietoni ovat, ainakin osittain kadonneet avaruuden taustakohinaan ja sinne katovat loputkin mutta perusasioista pidän vielä kiinni. Jos on ruokaa ja juomaa, siellä olen säätämässä.
Jos arvaatte että olen käynyt tänään baarissa niin kyllä, korjaamassa.