Vähäpäästöinen tai 0-päästöinen mp

[Breeze]

Se on kuulemma markkinataloutta, että biokaasun ja etanolin hinta nousee samaa tahtia kuin Norjalaisen öljyn tai neuvostoliittolaisen maakaasun...
Kuten myös polttopuun ja pelletin...

[mosa]

Juu, noinhan se menee, kuten Breeze kirjoitti. E85:n hinta noudattelee ainakin täällä Kouvolan suunnalla orjallisesti perusbensan hintaa, ottaen toki/vain huomioon E85:n suuremman kulutuksen. MUTTA, verottaja, joka tässä tapauksessa on sama taho, joka vaatii myös liikenteen osalta päästövähennyksiä, voisi omalta osaltaan alentaa E85:n veroprosenttia ja sillä tavoin houkutella polttomoottoriautoilijoita siirtymään vähäpäästöisempään polttoaineeseen. MUTTA eihän se käy, kun ovat suuressa viisaudessaan päätyneet siihen, että VAIN sähköauto on ainoa tapa saavuttaa liikenteen osuus päästövähennyksistä. Aika näyttää kuinka oikeassa ovat. Olen edelleenkin sitä mieltä, että menee melkomoinen tovi, ennenkuin sähköauto on jokaisen kansalaisen auto, ainakaan uutena hankittuna.
mosa

[motomatti]

Näin tekniikan henkilönä on kiinnostus kaasuautoa kohtaan. Jakelupisteiden harvuudesta johtuen pitää kuitenkin olla bensan tai etanolin käyttömahdollisuus. On niitä maassamme mutta ei kauheasti. Jakeluasemia varsin harvassa. Tähän asiaan eivät vihertäjät eivätkä muutkaan tahot ole aktiivisesti osallistuneet. Viehän se pääläri autosta ison tilan mutta pikkupakuun tai farmariin sellainen pönttö sopii kyllä.
Moottoripyörän kannalta kyseenalainen energialähde koska hyvää paikkaa sille ei löydy kuin sivu- tai perävaunusta. Silloinkin se olisi alttiina kolhuille joka voi aiheuttaa hetkellisen vaaratilanteen. Kaasua käyttämällä ei isompia päästöjä synny jos käytetään jätteestä tehtyä kaasua. Maakaasusta voi sitten olla montaa mieltä. Moottori ei niitä erota toisistaan.

[mosa]

Mulla, tai käytännössä näin eläkeläisenä, vaimon, varsinaisena käyttöautona on Auriksen hybridiversio. Kesäajoiksi Guzzin lisäksi on pikkufiiu 500:n. Jos vaikkapa nuo autot modaisi sekä kaasulla että E85:lla kulkeviksi, niin kustannus lienee vähintäänkin yhteensä noin 7 000 €:n luokkaa. Kyllä saisi aika monta kilometriä polttoaineiden, biokaasu ja E85, nykyhinnoilla ajella, että homma menee taloudellisesti voiton puolelle. MUTTA, jos noita vähäpäästöisiä polttoaineita verotettaisiin nykyistä huomattavasti vähemmän, niin kuin pitäisi päästöjen vähentämisen nimissä, niin veisin ajopelit, myös Guzzinkin, varmuudella pikimmiten pajalle. MUTTA, kun tuo veronalennus näyttää vain toiveajattelulta.
mosa

[ALi]

Omalla kohdallani intomieli vaihtoehtoisia polttoaineita kohtaan tullee nuoruudesta, jolloin mökillä 15 hv Yamaha perämoottorimme oli bensa-petroli kone. Vanhempaa vuosimallia, jossa polttoaineen vaihto tehtiin nuppia vetämällä/työntämällä. Sammuttaa piti aina bensalla, että kylmänä käynnistyi myös sillä. Lämmettyään toimi (halvalla) petroolilla ja oli vieläpä kaasuttimin + suoralla ruiskutuksella kampikammioon tehtaalta tehty. Lysti edullisuudesta loppui sitten kun petrolia ei enään myyty, kun valtio "korjasi verotuksesta porsaanreiän". Tämä siis joskus 70 luvulla, mutta valtion toiminta on ollut aina hyvin samanlaista ja yhtä vähän kuluttaja-ystävällistä  .
  Sittemmin kiinnosti häkäpönttö-autot (teoriassa), mutta niistä ei ole mitään kokemusta, kun liikkumisen toteuttaminen vaikutti melkoisen työläältä. Omakotitalon öljykattilassa kokeilin pellettipoltinta, kunnes sen mielekkyys tuli Vapon hinnan nostojen (vuodessa 65€:stä 120€:n / 500 kg) ja homman vaatiman omatoimis-työn myötä lopetettua. Uuden talon rakennettuani toiseen kuntakeskukseen valitsin kaukolämmön, joka tehdään 100% uusiutuvilla sähkön yhteistuotannossa. Guzzi ja auto ovat hörppineet E85:ttä 8/9 vuotta. Diesel veneestä luovuttiin jokunen kesä sitten. Perätuuppari kippoja on pari, mutta niissä bensaa palaa kovin vähän kesässä - se "synti" sallittakoon  .
Aika näyttää josko vaikka kakkosautoksi olisi jokin (leasing) VW eUp tai vastaava. Kaksipyöräisissä kovin kiinnostaa Intialaisten ultraviolette F77 sähkömoto. Se on myyntiin tulostaan jo yli vuoden myöhässä (koronan takia). Pitäisi tulla maaliskuun loppuun mennessä, mutta vain Intian markkinoille (15 000 kpl). Ensi vuonna 2023 valmistuskapasiteetti nousee tavoitetasolle (120 000 vuodessa), jolloin myös myynti Eurooppaan on suunnitelmissa. Mielenkiintoinen laite ja nuorten miesten innokkaan suunnittelun sekä toteutuksen tuote. Kuukauden takainen maastotestaus (luistonrajoitin ym) vaikka katupyörä onkin, niin tuo omaa "kevari-aikaa" mieleen -> LINKKI . Hinta 3500 € tuplaantunee Suomeen kilvitettäessä  .
Ekologisuus on tavallaan siis sellainen hyödyllinen sivutuote ollut itselleni E85:n kanssa, kun alkuaan kiinnostus oli autoon (turbon kanssa tulikin kivasti lisä-vääntöä) ja "tauti" levisi siitä Guzziin (vääntöä kun saa helpolla - DynoMalli autolla)  . Vasta tässä viimevuosina -18 ? -> on alkanut hiljalleen nostattaa ärtymystä Suuret Puheet Päästö Vähennyksistä, joiden takana ei ole mitään nopeavaikutteisia/realistisia toimia, vaan enemmän uskomuksia, odotuksia ja idealistisia toiveita. Selvähän se on, että jos E85 maksaisi puolet 95:n hinnasta ja MyDiesel 5 senttiä litralta fossiilista vähemmän, niin Suomen ajoneuvoliikenteen päästövähennykset olisivat useita kymmeniä prosentteja helposti jo parissa vuodessa.
Sähkö-kulkineissa ei sinällään ole vikaa, mutta ei se ole mikään nopea "siirtymä" ja akkuihin liittyy vielä isot ongelmat (LINKKI ja LINKKI)  .
Onhan tässä jo itsellekin kertynyt pöytälaatikkoon kymmenkunta vanhaa (heikkoakkuista) kännykkää ja puolenkymmentä vanhaa (heikkoakkuista) yhä toimivaa kannetavaa tietokonetta sekä tabletteja. Elektroniikkaa on kovin kallista päivittää, kun sen laskettu/suunniteltu (autoissa 10v ja 200 000 km) käyttöikä saavuttaa päätöksensä  .

Moottoripyöristä ei tähän vielä löydy mitään esimerkkiä, mutta autoista sellaisia on jo saatavissa esim. Nettiautosta:
Vuosimallin 2014 Volkswagen eUp hinta 11900 €. Ajettu 61tkm. Sähköauto akultaan jo riski iässä. (LINKKI)
Saman vuoden VW Up 1.0  hinta 7900 €.  Ajettu 70tkm hinta 7900 €. Yllätyksetön laite 4,5L kulutuksella. (LINKKI)
Sähköautolla on 50% kalliimpi vakuutusmaksu (näyttäisi olevan tavanomainen käytäntö) 663e / 440e , L-kaskolla Pop-vakuutus.
Akultaan riski-ikäisen auton hinta on siis myös tuon 50% (4000 €) enemmän, kuin polttomoottorillisen auton.
Uusi akku maksaisi arviolta noin 7000 euroa ( LINKKI ). Käytetty ehkä ? puolet siitä  .
Joka tapauksessa hintatietoiselle ei kovin houkuttelevalta akku-auto vaikuta, ellei todella ole valmis liikkumisen puhtauteen investoimaan.
Oma veikkaukseni on, ettei käytettyjen sähköajoneuvojen markkina niiden yleistyessä tule olemaan kovin ostajia houkutteleva.

ps. Intia teki mielenkiintoisen ratkaisun, kun liikenneministeri ilmoitti tammikuussa, että kaikilta ajoneuvovalmistajilta VAADITAAN (Euro 6 normit alittava) Flex Fuel malli 6kk kuluessa. Tahtotila on vähentää fossiilista tuonti-öljyä ja lisätä kotimaisen etanolin valmistusta ja käyttöä. Tällä arvioidaan olevan suuri vaikutus sekä päästöjen vähentämisessä sekä samalla naispuolisen (saakohan näin nykyisin ilmaista?) väestön palkkatyön (viljely/biotalous) edistämisessä. Intiassa rekisteröitiin (ennen koronaa) JOKA VIIKKO 70 tuhatta uutta autoa ja 400 tuhatta moottoripyörää. 3.8 ja 21 miljoonaa kpl siis 2019. Tuollaisten lukujen rinnalla ei meidän pikku tupruttelut maailman keuhkoissa isosti kutittele 

[ALi]

Liitejuttu on käännetty englannista konekääntäjällä suomenkieliseksi.
Sopii off-topic naputteluni sijaan paremmin tähän "vähäpäästöinen tai 0-päästöinen mp" ketjuun 

[motomatti]

Pieniä liikkeitä aika taajaan siellä sun täällä polttomoottorin käytön kierrätystalouden ja ekologisuuden suuntaan.

Vanhemmat ruiskutusmoottoripyörät voi muuttaa etanolille asentamalla lisäboksin. Sen jälkeen voi ajaa millä tahansa bensiinin ja etanolin suhteella. Monet mallit, Euro3:sta alkaen, joissa on aktiivinen lambda-takaisinkytkentä toimii sinällään myös etanolipitoisella polttoaineella. Haitaksi voi sanoa lyhyempää toimintamatkaa kuin bensiinillä eli neljäsosa - kolmasosa matkasta per tankillinen lyhenee. Se ei ole aiheuttanut minulle suuriakaan ponnistuksia ajaa pidemmätkin matkat etanolilla ja jos ei olle tarjolla etanolia niin bensaa voi laittaa joukkoon miettimättä sen kummemmin ainesosien suhdetta.

Kuten tuolla aiemmin mainitsin niin etanolilla ajaminen on kuitenkin hieman lämpötilasidonnaista. Jos ollaan alle 10 asteen ulkolämpötilassa niin ilmajäähdytteinen moottori käy etanolilla aivan liian kylmänä eikä se ole öljylle eikä ylipäätään moottorille hyväksi. Myös kulutus nousee jyrkästi.

Tuttavallani on nestejäähdytteinen rivinelikko 600cc pikkusportti. On ajanut sillä etanolilla jo monet suvet eikä ole ilmennyt kummempia komplikaatioita. Nestejäädytys säätää itseään muumuassa termostaatin avulla niin että moottori käy lämpimänä olosuhteista riippumatta. Ilmajäähdytteistä moottoria on lämmön suhteen hankalampi säädellä. Jotain voi tehdä mutta säätely jää puolitiehen vs. nestejäähdytys.

Omalta osaltani ajelen 1400 Californialla etanolilla vain lämpiminä päivinä jolloin kulutus pysyy hyvin aisoissa koska lämpötilariippuvainen seoksen rikastus ei "mene päälle".
Etanoli sopii erittäin hyvin ahdettuun moottoriin ja hyötysuhde paranee mitä kovempi puristuspaine on. Etanoli kestää detonoimatta melkoisia puristussuhteita ja väittäisin että tällöin päästään jo lähelle bensiinin kulutuslukemia. Extrana päälle tulee vielä erinomainen vääntömomentti eikä tarvitse pelätä detonaatiota. Käyntiääni on myös varsin möreä. Sellaista Verstaallani rakentelen. Tai siis parannan jo olemassa olevaa ahdettua pyörää hieman isommalla ja uudenveroisella peruskunnostetulla moottorilla. Moottoriin tulee myös lambda-takaisinkytkentä.

[Junkers]

Mistä vuodesta lähtien Guzzilla on ollut noita Euro3-malleja ?

[motomatti]

2016 taisi tulla EURO4 koska EURO3:sen sain halvalla koska se oli rekisteröimätön ja piti hätärekisteröidä vielä vuoden -15 puolella. Muuten se olisi pitänyt myydä EU:n ulkopuolelle.

Taulukko hieman kärsi leikkaa-liimaa-toimesta mutta kyllä siitä vuosiluvut selviää. Lisäksi ei kerro ihan tästä ajankohdasta.
Mainittakoon että näillä ei ole suoranaista tekemistä autojen päästöluokituksen suhteen. Mp:n EURO5 vastaa autojen EURO6-tasoa noin suurinpiirtein. Esson baarissa, toisin, tämäkin asia tiedettäneen ihan toisella tavalla.

Päästötaso    CO    HC    NOx    PM    CH4    N2O    SO2    CO2    CO2e    Kulutus
[g/km]    Kulutus
[l/100 km]    Energia
[MJ/km]
--> 1998    21    1.8    0.30    0.020    0.20    0.0020    0.00062    121    126    42    0.0    1.7
EURO 1 (1999 - 2002)    9.8    0.94    0.33    0.020    0.20    0.0020    0.00057    112    117    39    0.0    1.6
EURO 2 (2003 - 2005)    3.3    0.45    0.21    0.1231    0.20    0.0020    0.00055    107    112    37    0.0    1.5
EURO 3 (2006 - 2015)    1.8    0.29    0.12    0.0050    0.20    0.0020    0.00055    107    112    37    0.0    1.5
EURO 4 (2016 --> )    1.1    0.38    0.10    0.01    0.20    0.0020    0.00055    107    112    37    0.0    1.5
Keskimäärin vuonna 2016    6.9    0.70    0.21    0.026    0.20    0.0020    0.00056    110    115    38    0.0    1.6

[Junkers]

Oma 2006 rekisteröity Breva 1100 on siis ihan rajamailla tämän asian suhteen. Olikos se niin, että tuo etanoli on ainakin joillekin polttoainejärjestelmän osille (letkut) "myrkkyä" ?  Muistelen palstalla olleen juttua mm. tankin sisällä olevan polttoainesuodattimen pullistumisesta (liittyiköhän kuitenkaan tähän etanoliasiaan).

[motomatti]

Polttoainesuodattimet pullistelivat jo kauan sitten kun polttoaineisiin lisättiin pakollinen bio-osuus. Sittemmin osuus on kasvanut. En ole aikoihin kuullut että olisi filtterit turpoilleet. Tankit sen sijaan turpolevat. Oma 1100 Brevani venytti tankkiaan kesän aikana liki kaksi senttiä mutta talvella veti takaisin kun oli tyhjä ja korkki auki. Maalaria tosin tarvittiin.

[ALi]

Oma 2006 rekisteröity Breva 1100 on siis ihan rajamailla tämän asian suhteen. Olikos se niin, että tuo etanoli on ainakin joillekin polttoainejärjestelmän osille (letkut) "myrkkyä" ?
Muistelen palstalla olleen juttua mm. tankin sisällä olevan polttoainesuodattimen pullistumisesta (liittyiköhän kuitenkaan tähän etanoliasiaan).

Tuo Euro 3 viittaus on ehkä hiukan epämääräinen etanolikäyttöön soveltuvuudessa. Selkeämpää on että jos sieltä pakoputkistosta löytyy kuvan mukainen lambda-anturi, niin etanolikäyttö (seos-säätöön sopeutus) onnistuu. Toki etanolia ei voi suoraan lisätä kuin n. 25% seokseen saakka. Suurempi etanolimäärä vaatii lisäboxin (esim. LINKKI) jolla voi ajaa 0%-85% seoksella  TAI  moottorinohjauksen karttapäivityksen (esim.Nevada->linkki ).
Karttapäivitys ei mahdollista enää bensiinillä ajoa, mutta hyödyntää (sytytysennakkoa lisäten) paremmin etanolin voimavarat.

Bensatankin sisällä oleva pumpun ja suodattimen välinen (kuvassa katkoviivoitettu) letku on alkuperäisenä usein ollut läpinäkyvä/kellertävä PVC letku, joka lämpimällä luiskahti kiristimistä irti tai puhkesi/murtui rikki. Se tulisi olla (yleensä on) uusittu SAE30R10 luokiteltuun (linkki) letkuun.

ps.Suomessa myytävä bensiini on niin korkealaatuista, että itse uskaltaisin käyttää tuollaista muunnossarja boxia yhdessä ohjauskartalle laitetun 3 asteen sytytyksen lisäennakon kanssa. Pääasiassa E85:lla ajaen ja tarvittaessa bensiiniä tankaten, vain luopuen pelkällä bensiinillä ajaessa täyden kaasun kiihdytyksistä parilla isoimmalla vaihteella.

[motomatti]

Niin ja kun käytte vilkaisemassa sinne tankin sisälle mitä osia siellä on niin ottakaa huomioon että polttoaineen paine on poissa ensin. Helpoin on käytännössä irrottaa polttoainepumpun sähköliitin ja sen jälkeen käynnistää moottori. Moottori sammuu polttoaineen paineen puutteeseen hetikohta. Silloin saa bensaletkun pikaliittimen auki rikkomatta sitä. Toimenpiteestä ei jää, kumma kyllä, ilmoitusta ECUn muistipiiriin.

1100 Brevan ja muidenkin sen aikakauden mallien moottorinohjausta (5AM) on helpohko ohjelmoida. Kokolailla selkeä kokonaisuus.

[Breeze]

Mikkelissä on vaihdettiin vanhan Suzuki-moottoripyörän voimanlähteeksi sähkö. Lopputulos on 53 hevosvoimainen pyörä, joka kulkee jopa 150 kilometriä yhdellä latauksella.

Ryhmä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoita on suunnitellut ja rakentanut kulkupelin opinnäytetyönään. Kalle Hellgren, Miikael Riuttaskorpi, Atte Marttinen käyttivät moottoripyörän suunnitteluun yhteensä noin 2 000 työtuntia.
https://yle.fi/uutiset/3-12354347

[mosa]

Hieman toisenlainen tulokulma aiheeseen. Mitenkäs vakavan kriisin aikana käy sähköisille kulkupeleille? Sähkönjakelussa saattaa ilmetä vakavia ja pitkäaikaisiakin häiriöitä, jolloinka kulkupelit seisovat. Polttomoottoriset kulkupelit eivät liene niin haavoittuvia polttoaineiden saatavuuden osalta. Niitä kun voidaan modata olemassa olevilla tekniikoilla saatavilla oleville polttoaineille. Pitäisköhän päättäjien ottaa kriisiaikojen mahdolliset erityistilanteet huomioon päätöksiä tehdessään?
mosa