Guzzi Cafe Racer

[jAgo]

Kyllähän tuo välipala on käytössä kansikopan alla. Ei vaan etusuunnassa otetusta kuva käynyt hyvin ilmi. Kyllä sieltä alhaalta "päivä paistaa" kun oikeassa kulmassa osaa katsoa. Löytyy myös nuo aluslevyt painetta muovikoppaan tasaamaan.

Seuraavana oli sitten värien valinnan vuoro. Tai olihan tuo valinta jo tehty siinä vaiheessa kun runko tuli punaiseksi. Päätin että muut osat maalataan valkoisiksi ja etulokari rungon punaiseksi. Eipä noita osia paljon ollut maalarille toimittaa. Etulokari, etukate, tankki ja satula.

Pohdiskelin pitkään mikä valkoisen sävyistä tulee pyörään. Ratkaisu löytyi sittenkin omasta tallista. Päätin kunnioittaa alkuperäistä SP 1000 punavalkoista väriä ja otin sivuposken mukaan maaliliikkeeseen jossa laitteella määrittelivät tuon valkoisen värikoodin.
Kuvassa näkyy värikoodit ja ohje maalarille.

Hyvää palvelua sai Veiniltä Hyvinkäällä SP Automaalit liikkeessä ja hinnatkin oli sopivat:

http://www.sp-automaalit.fi/

Kaikkea ei kannata tehdä itse, joten päädyin siis näiden osien maalauksessa ammattiapuun 

Sovittiin lisäksi että kun osat saapuu maalarilta niin ostan purkin valmiiksi sekoitettuna kovettimen kanssa tuota valkoista maalia pensselikäyttöön ja osallistun omalla osaamisella maalaushommaan. On tuo etukatteen sisäpuoli niin röpelöinen , että olisi saanut iäisyyden ruiskulla suihkuttaa. Nyt meni kankeamalla tavaralla ja pensselillä omatoimihommana helposti siistimmän näköiseksi.

Ja hienot värit kunnioittaa siis alkuperäistä tehtaan värivalintaa

[TunturiTT]

Oikein hyväthän nuo värit on.

[Olavi]

Viime kesästä on tullut seurattua tätä palstaa suurella mielenkiinnolla. Hyvin on dokumentoitu tekemiset eri vaiheineen. Monia vinkkejä tästä voi löytää ja eri kommenttien kautta tulee lisää. Tässä alkaa olla kasassa hyvä " Guzzin cafe rakenteluopas" -kokonaisuus. Viimeisin vinkki juuri tuosta laturin kopasta, joka onkin pöydällä odottamassa asennusta takaisin.  Itsellä ei juuri ole tässä annettavaa tai lisättävä, niin saamapuolella ollaan ja hyvä näin.

[jAgo]

Seuraavaksi sitten maalattujen osien kiinnitykseen. Ensin istuinosaan kiinni etutukipalikat, jotka tehty mustasta muovitangosta.
Sisälle vaan kierteet ja pulteilla kiinni. Kiinnitysreikien aukaisu ja tarkastus että pulttireiät osuu runkoon asennetun vastakappaleen kierteisiin  . Tässä vaiheessa mitoitin ja tein myös  alumiinilevystä nuo ohjaimet jotka istuu istuimeen aikaisemmin asennettujen vastakappaleiden koloihin. Näin istuinosa saa tukea myös takapäästään. Tällä ratkaisulla eli kahden pultin käsittelyllä on istuimen irrotus ja kiinnitys nopeaa ja helppoa. Ratkaisu tuntuu myös tukevalta.

[jAgo]

Kuvat unohtui 

[jAgo]

Tuo satula tähän istuinosaan on rakenteeltaan hyvinkin yksinkertainen. Eli yksi tikkaussauma, tietenkin rungon värisellä
Rosso-langalla , venytys päälle ja liimalla kiinni. Jos teetätte jossain, niin muistaa aina että saumoista täytyy tehdä vedenpitäviä ja myös huolehtia että pehmuste ei ime vettä. Tästäkin on omakohtaistakokemusta vuosien varrelta. Ei ole kiva istahtaa satulaan sateisen yön jälkeen 

Seuraavan olikin sitten vuorossa noiden teippausten suunnittelu. Päädyin siihen, että vähän on kaunista ja sponsorit saa olla poissa.

Kaveri on töissä firmassa , missä tekivät nuo teipit minulle. Itse sitten liimailtiin kiinni. Suorat pinnat on helppoja, kaarevat vähän liiankin vaativia.

Tuo Italia värinen teippaus toteutettiin niin, että valkoinen raita keskellä on tyhjä, eli valkoinen väri on pyörän oma väri. Näin sai paremman toteutuksen aikaiseksi. Olisi ollut vaikea saada teippikoneella tuota sama väriä aikaiseksi.

Päädyin sitten myös laittamaan vielä nuo "kilpanumerot" antamaan näköä ja leikkaamaan isoa valkoista istuimen sivupintaa.

Numero olikin jo itsestään selvyys Lariosta periytyneenä 

[TunturiTT]

Sauman sisäpuolelle on saatavilla vedenpitävää saumanauhaa. Sitä käytetään ulkoiluvaatteissa. Silitetään tai teipataan paikalleen.

[jAgo]

Seuraavana vuorossa oli tankin viimeistely teippaamalla ja hieman letkua lisäämällä.

Tuo sama raita mikä tuli istuimeen jatkuu tankin päällä. Raidan leveys määräytyi tankin päällä olevan "uran" mukaan.
Normaalisti tuohon lienee tarkoitettu vaikka nahkainen kiinnitysvyö. Nyt kuitenkin käytin kuten aikaisemmin kerrottu niin alkuperäisen tyylisiä kiinnitysmenetelmiä, joten ura sai tuollaisen "lippukoristeen".

Tankin päällä olevaan ilmareikään läpinäkyvää letkua ja sen avulla etukolmiossa olevan kumitulpan läpi letkun pää puhtaampaan paikkaa. Sieltä ei pöly ja kura ei pääse tankkiin. Estää kuitenkin "tyhjiön" tankissa, joten bensa saa virrata rauhassa kaasareille vapaasti kun sitä siellä tarvitaan. Letku antaa siis korvausilmaa tankkiin. Jos tuota korvausilmaa ei ole, niin tankki käyttäytyy kuten vaikka täysi tuulilasinestekanisteri joka alkaa pulputtamaan ilman korvausilmaa siitä nestettä kaadettaessa.

Tankin kylkimerkin valintaan olikin sitten kolme eri vaihtoehtoa Vintagesta nykyaikaan. Päädyin kultaiseen kotkaan ja Guzzi nimeen. Vahvoilla oli myös tuo pyörän väritykseen sopiva puna-musta-valkoinen merkki, mutta nyt on tuo kultamerkki kyljessä.

Toki lakan alle sitä ei ole liimattu, joten voipi olla että jonain päivänä saattaa mieli muuttua

[motomatti]

Hillittyä tyyliä.
Jos tarra ei ole maalin alla niin tankatessa saa olla tarkkana. Kokemukseni mukaan tarra ei kestä bensaroiskeita.

[TunturiTT]

Varsinkaan nykybensaa.

[Pekka]

Tankin päällä olevaan ilmareikään läpinäkyvää letkua ja sen avulla etukolmiossa olevan kumitulpan läpi letkun pää puhtaampaan paikkaa. Sieltä ei pöly ja kura ei pääse tankkiin.

Kuski huoltiksella tankaa piripintaan. Laittaa sitten pyörän sivujalalle auringonpaisteeseen parkkiin ja menee hörppäisemään kupin kahvia.
Sillä aikaa kun kuski nauttii kahvikupposensa, tankissa oleva bensa laajenee ja ylimääräinen kahvikupillinen pakenee huohotusletkun kautta
ohjausakselin sisälle. Sieltä edelleen sivujalan puolella olevan ohjauslukon kielen reiän kautta alempaan ohjauslaakeriin.
Kun kuski tulee kahvilta, on bensa huuhdellut alemman ohjauslaakerin rasvat poies Seuraavat ajelut tapahtuvat kuivalla ohjauslaakerilla

[motomatti]

Nykyisissä omissa pyörissä ei ole tuota letkua vaan kaikissa on reikä, venttiilillä tai ilman, tankin korkissa. Viime kesänä tankkasin Lahdenperänkadun Shellillä Tampereella California 1400:n tankin täyteen. Siirsin sen parkkiruutuun kahvilan terassin aidan taakse. Jonkin aikaa kahviteltuani tuli Shellin "palveluvastaava" eli letkunjatke kyselemään että onko terassin vieressä oleva pyörä minun. Myönsin olevan. Bensiiniä oli valunut aika reilusti tankin korkista koneen kylkeä asfaltille asti. Siihen oli jo levitetty öljylle tarkoitettua imumateriaalia joka lämpimässä säässä haihdutti bensiiniä lämpimään ilmaan oikein tehokkaasti. Palovaara olisi ollut todennäköinen. Siirsin pyörää toiseen kohtaan jossa se seisoi pystymmässä sivutuella ja ylivuoto loppui.

Sitä jäin miettimään että oliko huoltoasemahenkilökunnalta virhe levittää öljyn imeytykseen tarkoitettua materiaalia kostuneelle alueelle. Haihtuminen vain tehostui. Puolentoista metrin päässä terassilla poltettiin samaan aikaan savukkeita. Olisi se bensiini haihtunut hitaammin isommalla alueella ilman imumateriaalia ja palovaara olisi ollut epätodennäköisempi.

[TunturiTT]

Mulla lorotti pitkin Californian tankkia eräänä keväänä. Tankkasin jossain peräkylällä tankin ihan täyteen asti ja jäätiin kavereiden kanssa jutulle. Kohta heräsin suht vahvaan bensan katkuun. Sehän tuli omasta pyörästä. Musta tankki lämpesi auringossa ja tankinkorkin välistä kävi puro pitkin lämmintä moottoria..

[motomatti]

Jos on tyyntä ja bensiiniä haihtuu kovasti niin kipinä tai muu avotuli voi kohteen sytyttää. Silti huoltoasemapaloja sattuu varsin harvoin. Joskus oli matkapuhelimenkin käyttö kiellettyä mittarikentällä.....

[jAgo]

No eipä tuota Raceria piripintaan tankata. Sivujalalla pito tankatessa jo pitää siitä huolen, että ei saa tankkia ihan täyteen. Lisäksi on tuo yläkaari tuossa läpinäkyvässä putkessa ennen etukolmioon menoa. Siitähän myös näkee helposti onko bensaa läpi virrannut. Eri asia on,kun tankin korkin vieressä on tuo sama huohotusreikä. Sieltä saattaa tuo ylivuoto helpommin tapahtua letkuun.

Tarrojen kiinnityksessä käytin apuna tuollaista huopalevyä, jolla oli turvallista painaa tarrat kiinni. On noille "kotka" tarroille muutaman kerran roiskunut nykybensaa ja kiinni ovat vielä pysyneet, toivottavasti myös tulevaisuudessa. Varmaakin tarrojen liimojen laaduissa voi olla suuriakin eroja. Saman huomaa nykyteipeissäkin.  Osa ottaa kiinni kelillä kuin kelillä ja jotku ei tartu kuin omaan liimaansa  

Mittariston alapuolelle toisiin pultin reikiin sitten pyörän tallikyltti kiinni: Scuderia 59


Seuraavaksi oli vuorossa etukatteen kiinnitys, pieni pala lipputeippiä eteen ja plexi kiinni. Plexi oli jo tilatessa leikattu muotoonsa ja reiät valmiiksi porattu , samoin reiät katteeseen. Myös nuo plexin kiinnitysruuvit tuli toimituksen mukana. Pieni siivu mustaa tiivistekuminauhaa ja plexi kiinni noilla kumimuttereilla.