1200 8V venttiilinnostimet

[TunturiTT]

Eikös tuo kuulunut tehtaan recallien piiriin? Silloin ei historialla ole väliä, menee runkonumeron mukaan.

[Ikkala]

Ei ainakaan mulla.

[TunturiTT]

Onko tämä sitten niitä jos-asiakas-älyää-pyytää-recall juttuja?

[Pekka Karjalainen]

Tuhon täytyy olla ensin käynyt, sitten asia voi edetä, jos huollot on tehty ajallaan. Voi tietty olla joku km-yläraja, johon asti hyväksytään.

[Camn]

Sattui tämä silmään:
"
Stelvio MY08 alkuperäinen / Kit C rullanostimet. Vertikaalinen akseli on nostimen nosto (venttiilin nosto = x 1,5). Avautumiskulma ja maksiminosto näyttävät samanlaisilta, noston profiileissa lähellä OT näkyy merkittäviä eroja.
"

[motomatti]

Nostimesta mitattuna ei näytä ero kovin suurelta mutta jos välityssuhde on 1,5, kuten mainitaan, niin venttiileiden aukeamassa on jo eroa. Tosin näkyy ero olevan muutaman kymmenesosamillin verran. Sanotaan vaikka 0,3 mm nostimella niin välityssuhteella kerrottuna jäädään venttiilin liikkeessä alle 0,5 mm. Miinus venttiilivälys.

Sisäänhengitys rullanostimella on aukiolon perusteella on hieman parantunut mutta tapahtuu hieman myöhemmin. "in roller" aikaisempi aloitus hukkuu venttiilivälyksiin.

Olen tässä miettinyt mitä vaikutuksia on venttiilivälyksellä "koviin" nostimiin. Onko pienempi välys parempi kuten väitetään? Silloin tulee iskukuormitusta venttiilikoneistoon vähemmän. Toisaalta nokka on kiinni pidempään nostimessa. Nokan kuormituskuvio nostimeen vaihtelee suuresta pinta-alasta nokan sivuilla viivamaiseen nokan "kärjessä". Lyökö iskumainen kuormitus voiteluaineen pois ja nokan kärjen suuri pintapaine rikkoo nostimen ajan kanssa?

Rullanostimella ilmiö on aivan toisenlainen. Rulla "mankeloi" nokkaa tasaisesti ja nokan muoto on erilainen, poikkileikkaus vähemmän kolmikulmainen ja enemmän kananmunan muotoinen.

Kuulin toissa viikonloppuna että eniten liikkunut California 1400 hätyyttelee 100.000 km lukemaa. Toki rullanostimilla. Sitä huoltanut henkilö kertoi että mitään vikoja ei ole ilmennyt toistaiseksi. Tieto rauhoitti itseänikin. Toki se on vielä, toivottavasti, alkumatkaa pyörälle. Kyllä parisataatuhatta pitäisi päästä ennen kuin mitään merkittävää ilmenee.

Miten sitten on 1200 8v matkan pituus? Kovat nostimet ovat todettu epävarmoiksi mutta on niilläkin pitkiä matkoja taivallettu. Työntötankomalleissa kovat nostimet sen sijaan toimivat kuten ennenkin. Miten pitkään on 1200 8v-rullanostinmalleilla on taivallettu?

[TunturiTT]

Ei juuri merkitystä. Tehtaalta lähtöisin olevat pelit on  varustettu niin maltillisilla rampeilla, että ei juuri merkitystä. Jos olisi rallimallia, niin alkaisi olla eri meininki.

[Pekka Karjalainen]

Noin 3000 km tähän mennessä. Se ihmetyttää, että vaatii jo toista venttiilinsäätöä rempan jälkeen. Kalkattaa taas iloisesti. Lienevätkö jo nuokin menossa vai onko tässä joku tuhansien kilometrien sisäänajo, joka vaatii venttiilien säätöä jatkuvalla syötöllä. Kuvittelin naiivisti, että rullilla käynti olisi pehmeämpää.

Miten sitten on 1200 8v matkan pituus? Kovat nostimet ovat todettu epävarmoiksi mutta on niilläkin pitkiä matkoja taivallettu. Työntötankomalleissa kovat nostimet sen sijaan toimivat kuten ennenkin. Miten pitkään on 1200 8v-rullanostinmalleilla on taivallettu?

[Aapo]

Jos noihin käyriin on luottamista, on ramppeja loivennettu huomattavasti. Toisaalta ei tuo tasonostajan käyrä, varsinkaan imupuolen osalta, voi olla oikein, Tai sitten juuri tuossa on syy nostimien kulumiseen.
Mitenkähän nuo käyrät on tuotettu?

[motomatti]

Mitenkähän nuo käyrät on tuotettu?

Kunpa tietäisi.
Jos itse tuottaisin mittaustuloksia niin käyttäisin sähköistä "heittokelloa" joka tallentaa mittaustulokset muutaman kymmenesosamillin välein välillä venttiili kiinni - auki - kiinni. Siitä sitten sopivalla tietokoneohjelmalla visuaalinen kuva.

Toisaalta ei tuo tasonostajan käyrä, varsinkaan imupuolen osalta, voi olla oikein,

En kykene ajattelemaan mikä siinä olisi väärin. Mutta tietouteni asian osalta on  vajavaista. Rullanostajan käyrä on kuitenkin liki identtinen. Mikä siis tekee tasonostajan käyrästä ongelmallisen? Käyrän alku- ja loppupääkö?
Mittauksessa on mitattu myös kahta eri nokka-akselia.

Itse koen että nokan suora sivu juuri ennen kuin se kohtaa nostimen aiheuttaa paineiskun öljyn välityksellä nostimeen ja siitä alkaa nosto välittömästi. Rullanostajalla nosto alkaa eri tavalla riippumatta nokan muodosta johtuen nokan ja nostajan erilaisesta geometrisestä suhteesta.

Noin 3000 km tähän mennessä. Se ihmetyttää, että vaatii jo toista venttiilinsäätöä rempan jälkeen. Kalkattaa taas iloisesti.

Henkilökohtaista kokemusta ei ole 1200 8v -mallista mutta 1400 -mallista kyllä. Sitä en muista kalkattiko kone uutena ennen 1500 km huoltoa joka suoritettiin Heinolla laajennettuna. Huolto kuului pyörä hankintahintaan.
Mutta sen jälkeen ainakin kalkatti ja paheni kunnes 10.000 km huollossa, jonka tein itse, säädin venttiilit. Välykset olivat yli kaksinkertaiset ohjearvoihin nähden. Kone hiljeni huomattavasti. Toki nytkin kuuluu venttiilien rapina päällimmäisenä ja houkuttaisi katsoa mikä on tilanne nyt.
En ole erityisen huolissani tilanteesta. Pyörässä on takuutakin vielä jäljellä. Osat hakevat sisäänajovaiheessa paikkaansa. Edeltävän neliventtiilimallini osalta, joka toki on vanhempaa tekniikkaa, on sisäänajomuutos kestänyt noin 50.000 km jonka jälkeen säätämistarve ja öljyn kulutus ovat minimoituneet. Ja pysyneetkin sittemmin kurissa.

[Camn]

ihmetyttää, että vaatii jo toista venttiilinsäätöä rempan jälkeen

USA:n ja Saksan palstoja silmäilen valikoiden... mielestäni molemmissa on mainittu, että ääntä on alkanut kuulumaan kotvasen jälkeen ja uusi säätö on tarvittu, rullauksen jälkeen.

Kunpa tietäisi

Tässä on nyt tietty se, että laitoin tuon kuvan juuri siksi, että se generoisi keskustelua josta oppisin itse asioita... Ja hyväst käi. Mutta tuossa koko teksti:
”
Minulla oli kerran tilaisuus mittailla lyhyesti molempia nokka-akselijärjestelmiä. Vertikaalinen akseli on nostimen nosto, jotta saadaan venttiilin nosto, on arvot kerrottava arvolla 1,5. Avautumiskulma ja maksiminosto näyttävä kyllä samanlaisilta, noston kulussa lähellä OT:tä on nähtävissä kuitenkin merkittäviä eroja.
”

[Aapo]

"En kykene ajattelemaan mikä siinä olisi väärin. Mutta tietouteni asian osalta on  vajavaista. Rullanostajan käyrä on kuitenkin liki identtinen. Mikä siis tekee tasonostajan käyrästä ongelmallisen? Käyrän alku- ja loppupääkö?"

Juuri käyrän alku- ja loppupää. Esim. IN FLAT-käyrä alkaa nollasta ilman ramppia, kun taas IN ROLLER-käyrässä on oikaoppinen ramppi, joka säästää niin nokkaa, nostimia kuin venttiileitäkin.

[TunturiTT]

Olisko kuitenkin käyrän piirtämiseen liittyvä tekninen juttu. Olisi aika kova laahurinokalle. Vastaavia laahurikäyriä taitaa olla vain ameriikan autoihin tarkoitetuissa laahainhydraulinostimilla varustetuissa virimoteissa. Kestoikää ei ole ajateltukaan maailman ympäri.

[motomatti]

Juuri käyrän alku- ja loppupää. Esim. IN FLAT-käyrä alkaa nollasta ilman ramppia, kun taas IN ROLLER-käyrässä on oikeaoppinen ramppi, joka säästää niin nokkaa, nostimia kuin venttiileitäkin.

Samaa mieltä. Ilmaisin asian vain eri tavalla esittäen huoleni juurikin siitä mitä tapahtuu juuri ennen venttiilin aukeamista. Opittua tietoa ei itsellä tähän asiaan ole. Amiksessa aika vähän oli teoriaa mutta enempi sitä remonttiosastoa.

Nokka kun lähtee avaamaan venttiiliä niin se kohtaa nostimen pään, seuraavaksi venttiilivälys poistuu ja venttiili lähtee avautumaan.
Vaikuttavat vastavoimat ovat ensin pienet. (nostimen ja keinuvivun massa ja kitka) Käyntivälyksen poistuttua kuviosta alkaa venttiilin massa, sylinterin paine ja jousen vastus lisäämään kuormitusta nostimen ja nokan pintaan. Vastus jatkuu vähenevään suuntaan myös venttiilin sulkeutuessa kunnes käyntivälys tulee ja pelastaa. Tässä vaiheessa nokka ja nostin saavat voitelunsa ja jäähdytyksensä kunnes alkaa taas uusi kierto. Tuhansia kertoja minuutissa.

Tuohon käyrästöön palatakseni: riippuu aika pitkälti näytteenottotaajuudesta tuo rampin kuvantaminen. Mutta koska yhdessä käyrässä ramppi ainakin näkyy niin lienee uskottava että muissa sitä ei ole tai se on kovin lyhyt....

Muutoin tuo käyrästö on asiallinen. Siinä näkyy kaksi asiaa: nostimen liike ja ajoitus.

[Rautsi63]

"Vs: P0155 kaasukahvan asento ura C-D valkoinen kelpaamaton signaali
« Vastaus #4 : Kes?kuu 17, 2017, 17:29:19 »
Minä olen käyttänyt Sport 4V koneessa Storm motorissa myytävää Motorex Power Synt 4T 10W/60 öljyä takuu ajan umpeuduttua, kun aloin tekemään huollot itse. 70tkm kohdalla piti irroittaa kannet, kun pakoputkien kansikiinnityspultit piti tehdä kaikki uusiksi, niin kaikki venttiilinostimien tatit olivat yhtä lukuunottamatta kuin uudet. Tämä yksi ei ollut kiertynyt ja siitä aavistuksen omainen jälki. Minä suosittelen Motorex:a vaikka on vähän kalliimpaa."

Sitten se iski Kun kehumaan pääsee niin 80tkm huoltoa aloitellessa alkoi venttiilit kolisemaan ja oikean sylinterin imun tatti kuopalla tasaisesti koko alalta. Myös nokassa havaittavia naarmuja. Vasenta en viitsinyt avata, koska täytyy ne kuitenkin uusia.