Mitenkähän nuo käyrät on tuotettu?
Kunpa tietäisi.
Jos itse tuottaisin mittaustuloksia niin käyttäisin sähköistä "heittokelloa" joka tallentaa mittaustulokset muutaman kymmenesosamillin välein välillä venttiili kiinni - auki - kiinni. Siitä sitten sopivalla tietokoneohjelmalla visuaalinen kuva.
Toisaalta ei tuo tasonostajan käyrä, varsinkaan imupuolen osalta, voi olla oikein,
En kykene ajattelemaan mikä siinä olisi väärin. Mutta tietouteni asian osalta on vajavaista. Rullanostajan käyrä on kuitenkin liki identtinen. Mikä siis tekee tasonostajan käyrästä ongelmallisen? Käyrän alku- ja loppupääkö?
Mittauksessa on mitattu myös kahta eri nokka-akselia.
Itse koen että nokan suora sivu juuri ennen kuin se kohtaa nostimen aiheuttaa paineiskun öljyn välityksellä nostimeen ja siitä alkaa nosto välittömästi. Rullanostajalla nosto alkaa eri tavalla riippumatta nokan muodosta johtuen nokan ja nostajan erilaisesta geometrisestä suhteesta.
Noin 3000 km tähän mennessä. Se ihmetyttää, että vaatii jo toista venttiilinsäätöä rempan jälkeen. Kalkattaa taas iloisesti.
Henkilökohtaista kokemusta ei ole 1200 8v -mallista mutta 1400 -mallista kyllä. Sitä en muista kalkattiko kone uutena ennen 1500 km huoltoa joka suoritettiin Heinolla laajennettuna. Huolto kuului pyörä hankintahintaan.
Mutta sen jälkeen ainakin kalkatti ja paheni kunnes 10.000 km huollossa, jonka tein itse, säädin venttiilit. Välykset olivat yli kaksinkertaiset ohjearvoihin nähden. Kone hiljeni huomattavasti. Toki nytkin kuuluu venttiilien rapina päällimmäisenä ja houkuttaisi katsoa mikä on tilanne nyt.
En ole erityisen huolissani tilanteesta. Pyörässä on takuutakin vielä jäljellä. Osat hakevat sisäänajovaiheessa paikkaansa. Edeltävän neliventtiilimallini osalta, joka toki on vanhempaa tekniikkaa, on sisäänajomuutos kestänyt noin 50.000 km jonka jälkeen säätämistarve ja öljyn kulutus ovat minimoituneet. Ja pysyneetkin sittemmin kurissa.