P7 ja P8 olivat niitä alkupään "isoja laatikoita". Lisäksi 90-luvun puolivälin 16M oli isokokoinen. Periaatteessa kotikolvaajankin osaamisen ulottuvissa. Näihin sai ns. "lastuja" eli valmiiksi ohjelmoituja mikropiirejä. Itselläkin niitä oli muutama mutta valitettavasti olen ne kadottanut.
GuzziDiag lukee näidenkin muistia mutta ei voi muuttaa asetuksia. Vianhaku siis onnistuu. Kaikissa kolmessa tyypissä on myös oma "vianilmaisimensa": punainen ledi koetaulussa tai satulan alla. Sen sai "sähköttämään" vikakoodia oikosulkemalla eräs liitin. Ohjekirjassa on toimenpideohjeet ja "sähkötyksen" tulkit. Sillä pystyin aikoinaan löytämään että pyörässäni oli ka:n asentoanturi vialla.
Nuo varhaiset "ruiskut", sisälsivät myös sytytyksen, eli olivat kokonaisuutena moottorinohjausyksikköjä, eivät kauheasti ota palautetta moottorin toiminnasta vaan ovat "sokeita". Tarkoittaa että asetukset on tehty uudelle moottorille ja oletusarvoisesti ne hoitavat tehtäväänsä niin kauan kun moottori on joltisessakin kunnossa. Huono veto vanhassa koneessa ei siis ole moottorinohjauksen vika vaan moottorin kulumista. Huono käynnistyvyys voi kertoa tästä parhaiten. Parisataatuhatta kilometriä ajettu moottorin on "ruiskun" mielestä edelleen uusi. Vasta 15RC toi mukanaan ymmärryksen siitä että moottori muuttuu hiljalleen.
Laitoin tuossa listauksen kuvakaappauksena tähänastisista moottorinohjauksista Guzzeissa. Vain uusin, 7SM, puuttuu listasta koska siihen ei ole, vielä tai tuleeko koskaan, XDF-tiedostoa, jolla moottorinohjauksen toiminnat ja asetukset saadaan lisäohjelma TunerPron avulla ihmisen ymmärrettävään ulkoasuun ja muokattaviksikin.
En ole vielä päässyt näkemään näiden kolmen varhaisemman järjestelmän tietoja mutta olisi joskus mukava katsella mitä pitävät sisällään. Näiden osalta ei ole muokkausmahdollisuutta GD:n ja se apuohjelmien suhteen. Vain katselu.
