Griso 1100 tyhjäkäynti hummailee

[gotler]

Pientä alustavaa väliaikatietoa. Näyttää siltä, että vika on lopultakin löytynyt. Toinen läppärunko on kulunut. Tutkinta jatkuu.. ja sitten todennäköisesti uuden/uusien läppärunkojen etsiminen. Alustavasti tulee hintaa ihan reilusti. Eli kysymystä; onko ainoa vaihtoehto uusi osa?? Mahdollista ostokanavaa käytetyille osille?

Messuilla istuin Grison päällä ja totesin sen olevan liian hyvä pyörä seisomaan ja ajoonhan se pitää saada.

[kaide]

Paljonko on kilometrejä mittarissa? Ei käy ilmi aiemmasta. Kummanko puoleinen on kulunut ja millälailla? Läppä hölskyy holtittomasti ja jumittaa kiinni mennessään? Luulisi olevan korjattavissa pienemmillä kustannuksilla kuin, että koko runko uusittaisiin. Ettei nyt vaan olisi pelkällä balanssin säädöllä korjattavissa.

[motomatti]

Onpa erikoista että läppärunko on kulunut. Jos näin on niin ne pitää sitten vaihtaa molemmat vaikka vain toinen on kulunut merkittävästi. Tiedän satojatuhansia kilometrejä ajettuja läppärunkoja eikä niissä ole ollut merkittävää kulumista. Älä kuitenkaan hukkaa niitä kuluneita runkoja. Koneistajana voin katsoa onko niihin tehtävissä korjaus vaihtamalla akselit ja laakerointi.
Syy epämääräiseen käyntiin oli siis ilmavuoto. Starttipilotti on ilmavuotoetsijän kätevin työkalu.

Totta maar pyörä pitää saada baanalle. Ihmetyttää vain että mikä on syönyt toisen läppärungon, kumman? Miten asia ehkäistään jatkossa? Onko kyseessä materiaalivika, poikkeukselliset olosuhteet, huollon laiminlyönti, lika, kosteus vai jotain mitä ei heti arvaa vian aiheuttajaksi. Akseleita ei saa voidella öljyllä eikä rasvalla. Se on omiaan kuluttamaan alumiinia kun rasvaan sekoittuu pölyä.

[TunturiTT]

Omassa Calissa on vasen läppärunko kulunut akseliltaan. Kokeilin tilannetta kun synllasin läppiä. Sormen päällä hemutti akselia, kun oli letkuissa, niin näkyi nestepatsaassa ja käynnissä.
Mutta tosiaan, onko kulunut akselilta vai läppä fyysisesti reikään nähden? Silloin kyseeseen tulisi lähinnä toleranssialueiden ääripäistä pariksi sattuneet osat.

[gotler]

Moto Matti huomio!! Lähetän sulle kohta yksityisviestiä, kun tällä koneella töissä ei ole sinun sähköpostia. Vastaatko pikimmin.. kiitos! 

[motomatti]

Vapaavirtaus- ja muutkin sen tyyppiset pese-ja-voitele-tarvikesuodattimet päästävät, varsinkin huonosti hoidettuina, lävitsensä hienompaa maa-ainesta eli pölyä joka tarttuu hanakasti kosteisiin pintoihin ja tunkeutuu rakoihin syömään metallia.

[gotler]

Pyörällä ajettu n.50tkm. Kuluneisuus jostuu todennäköisesti aiemmin käytössä olleesta vapaavirtaussuodattimesta.  Ainakin siltä oli jäljet näyttänyt. Todennäköisesti menee uusiksi nuo osat.

[TunturiTT]

Minun tapauksessa ei voi syyttää edes vapaavirtausputsareita. Edellinen omistaja oli vissiin ajellut lähes viisikymppiä tavallisella paperifilsulla 

[motomatti]

Paperisuodatin vanhetessaan suodattaa aina vain paremmin kunnes tukkeutuu tai repeää.
Kerran etsittiin vikaa huonosti käyvästä moottorista ja omistaja väitti että suodatin on vaihdettu muutamia viikkoja sitten että varmaan on kunnossa. Avattiin kuitenkin ja uuden suodattimen alta löytyi osa vanhasta suodattimesta joka oli homeessa. Onhan se pikkuguzzin suodatin hieman hankalassa paikassa mutta että asentaja ei ole edes vilkaisut minne toinen puoli vanhasta filtteristä oli joutunut....

[Ropotti]

Eikö tuota hummailua ole paljon vähemmän ajetuissakin?
Itse olen taipuvainen uskomaan että läppärunkojen perusasetus, eli se johon ei saa koskea, menee sen verran pieleen että tyhjäkäyntiasetus ei pysy tyhjäkäyntikartalla. Eikö se tyhjäkäyntikartan korkein arvo ollut 1350rpm korvilla?
Tuossa gotlerin pyörässä olisi mahdollista se testata kun ei ns. ole enää mitään menetettävää.

[motomatti]

Eikä siinä mitään menetä vaikka ihan ehyeenkin pyörään kokeita tekee: välineiksi riittää muutama ruuviavain, yleismittari ja GuzziDiag.
Kun pitää kirjaa joka muutoksesta ja on hankkinut tiedot perussäädöistä niin loppu on vain huolellisuutta.

[gotler]

Osat on tilattu ja tulossa. Pyörä on vetänyt likaista ilmaa sisäänsä jo pidemmän aikaa, ilmansuodatinkoteloa on (joku ennen minua) veistänyt "paremminhengittäväksi" vapaavirtaussuodatinta varten (joka ei siis minun aikana ole pyörässä ole ollut). Lisäksi kotelossa on jotakin halkeamaa. Eli huonoa ilmaa on kitusiin mennyt, ja sikäli tälle ongelmalle näyttää olevan luonnollinen selitys. Selviää varmastikin ihan lähiaikoina. Moni "tietäjä" on pistänyt ongelmaa Guzzin ja yleensä italialaisen laadun piikkiin. Ratkaisu on lähellä.. kiitoksia taas tietäjille, ilman lainausmerkkejä!

[motomatti]

On helppoa laittaa vikoja italialaisen tekniikan piikkiin. Sama juttu venäläisen (ja USSR) tekniikan suhteen. Molemmissa maissa on tehty myös tekniikan huippusaavutuksia joihin muut eivät ihan helposti ole pystyneet.

Se että moittii italialaista tekniikkaa osuu varsin pahasti myös omaan nilkkaan jos sattuu olemaan vaikka Yamahan tai Hondan omistaja: sitä samaa kamaa on niissäkin. EU:n tuontiverosta pääsee eroon kun tuotteesta on yli 50% EU:ssa tehtyä työtä. Että ei pidä ihmetellä että em pyörissä on valmistus- ja kokoonpanotyön lisäksi eurooppalaisperäisiä ja paljolti juuri italialaisia komponentteja. Myös espanjalaista valmistustekniikkaa hyödynnetään.

On jo toistakymmentä vuotta aikaa kun eräs hyvä ystäväni osti uuden Hondan ja esitteli sitä minulle. Totesin siihen että kyseessä on espanjalaisen Montesan tehtaan tekemä laite ja näytin runkoputkessa olevaa kylttiä jossa luki isolla valmistajan merkki. Meinasi kaverilta mennä herne nenään. Merkittävä osa Yamahan valikoimista valmistetaan Italiassa samalla periaatteella. Samoin kuin japanilaisia autojakin valmistetaan joko sopimustehtaissa tai japanilaisten EU-alueelle perustamissa kokoonpanotehtaissa. Valmistusmaata ei pysty nykyisin päättelemään merkin alkuperämaan mukaan.

Kun haluaa laajempaa tietoa siitä miten moottoripyörät reistaavat niin kannattaa mennä muidenkin merkkien keskustelupalstoille. Keskustelupalstoille kun kertyvät lähinnä vikakysymykset ja -selvitykset. Harva kirjoittaa että taas mun pyörä pelaa hyvin. Näillä tekniikkapalstoilla siis tiivistyy se osuus pyörien vioista verrattuna viattomiin.

Usein näkee lukijoiden kommentteja että en varmasti osta kyseistä merkkiä/mallia kun siinä on koko ajan vikoja. Johtuu siitä harhasta että vikatieto tiivistyy yhdelle kapealle alueelle: tekniikkablogeihin ja -foorumeille.
Käänteisesti näiden "vikapalstojen" lukijat saavat arvokasta tietoa siitä mihin ennakoivan huollon toiminpiteitä kannattaa kohdistaa. Ei pyörän huoltokirjan mukainen huolto-ohjelma kata kuin elintärkeimmät huoltokohteet. Esimerkiksi otettakoon C.A.R.C.-mallien takajousituksen vivusto. Sen lisäksi että niissä on ollut takaisinkutsu niin niiden voitelu on tehty hyvin niukasti alunperin ja ruoste pääsee syömään vivuston väljäksi ihan parissa - kolmessa vuodessa. Mutta tämänhän te varmaan tiesittekin....

[ALi]

Mutta jos tehtaille (auto, mp, ym.) saisi toiveen esittää, niin rasvanipat takaisin 
Tippakannu ja vesivaseliini ovat 2000-luvun autotalliin jo palanneet.

[motomatti]

Rasvanippa on sikäli kätevä että sen asentaminen on yleesä helppoa: rasvakanavan poraus ja nipan kiinnityskierteen teko. Nippaan painetaan kovalla paineella vaseliinia ja tämä uusi vaseliini työntää ulos jo epäpuhtauksia sisältävän rasvan. Ulkoa päin voitelu tippakannulla ei tätä tee. Myös tippakannunippoja on olemassa. Ne yleensä niitataan kiinni tarkkaläpimittaiseen ja -syvyiseen reikään eli tavallisissa talliolosuhteissa sitä on hieman vaikeampi toteuttaa.

Molemmissa tapauksissa ulos työntyvä rasva on hyvä hygieniasyistä pyyhkiä pois: pesuharjassa vaseliiniklöntti ei ole kiva.

Jousituksen vivusto Brevassa on seuraava nipotuksen kohde. Tähän asti olen tyytynyt purkamaan ja voitelemaan neulalaakerit. Ja kuten kuvasta näkyy niin vaseliini pitää myös ympäristön kosteana rasvasta joten laakerihelojen päät eivät pääse ruostumaan.

Esimerkiksi näin: