Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Työkalupalsta => Aiheen aloitti: Hajakenttä - Huhtikuu 16, 2018, 19:42:05 ip
-
Kun jatkuvasti tulee kirjoiteltua näistä kovin tarpeellisista laitteista ja järjestelmistä, eikä vähiten tuon GuzziDiagin takia, ja omasta puolestani usein Linuxin näkökulmasta, aloitin tämän aiheen sen kaiken tavaran ja kaikkien käyttisten yhteiseksi keskustelusäikeeksi.
Itselläni on parhaillaan 5 erilaista Linuxlaitetta, enkä aio teitä tympäännyttää pelkästään Linux-jargonilla.
On minulla myös Windows-10 ja Windows-7. Ja kun juuri havaitsin tiedotusvälineistä, että W-10 ei enää 10. 4. alkaen saakaan päivityksiä, vaan se on koko systeemiltään päivitettävä (6 gigaa) uuteen W-10 versioon (nimi säilyy näköjään ennallaan) ja huomasin, että siitäpä onkin aikaa kun olen kymppiäni päivittänyt mitenkään, niin pyöräytin sitten sille rästissä olevat päivitykset, jotta tuon systeemipäivityksen voisi ajaa.
Siitäpä tulikin aika talkoot. Tai konehan ne työt teki, minä vaan odottelin, että milloinka se oikein valmistuu. Aikoinaan Windows-XP sai siirtymään Linuxkäyttäjäksi kun parin kuukauden välein sai sen putsata ja aina se vaan uudelleen hidastui niin, että ehti hyvin aamupuuron keittää XP:n buuttia odotellessa. Nyt kyllä kymppi vei voiton. Kaupassa ehdittiin käydä ja ruoka tehdä ja syödäkin ja sittenkin vielä sai kiikkutuolissa odotella vahtimassa restarttia varten valmiina. Kaikkiaan 7 tuntia kesti. Nooh – olihan siinä rästissä niitä vanhoja. Niihin meni pari tuntia. Sitten tuli 2018-04 kumulatiivinen KB4093119 ja se kesti 3 tuntia. Vielä sen päälle ominaisuuspäivitys 2 tuntia. Sen jälkeen vasta tuli tarjous uudesta kympistä, vastasin: ei nyt, koska olen antanut itseni ymmärtää, että siinä tulee olemaan vaikeuksia, toistaiseksi.
Minun kymppi on Ubuntun virtuaalikoneessa. Se ei Windowsia hidasta, paremminkin nopeuttaa, mutta kun koko tietokoneen muisti (RAM) on 4 GB ja virtuaalikone jakaa sen kahtia isännälle ja leikkikoneelle, niin Winowsille jää siis 2 GB muistia ja se ei ole kovin runsaasti, saattaa jopa hiukan hidastaakin. Se on alkuperäisellä lisenssikoodilla aktivoitu ja MS-tililtä ladatulta .iso levykuvalta asennettu. Se on vaimon kone ja kun kymppi meni siinä rikki, eikä millään tarjotuilla konsteilla korjaantunut, vaimo määräsi, että se on kyllä saatava uusi kun se on rahalla ostettu.
Varsinainen systeemipäivitys siis on vielä tehtävä. Siihen on varattava 6 GB. Tämä valmistelu oli latauskooltaan 8 GB. Väkisinkin tulee verrattua, vaikka ei saisi, Linuxiin tätä kymppiä. Tuossa ajassa olisi asentanut ja konfiguroinut käyttövalmiiksi melkein minkä tahansa Linuxin tyhjään laitteeseen. Ja suurimmatkin Linuxin päivitykset, joita tulee juuri uuden systeemin asennuksen yhteydessä, kestävät korkeintaan tunnin. Normaalit päivitykset kestävät korkeintaan minuutteja, pikemminkin sekunteja.
Nooh – Linuxiin tuleekin päivityksiä lähes päivittäin, kernelpäivityksiäkin parin viikon välein. Kun Windowsiin tulee kernelpäivitys, se ylttää maailmanlaajuisen uutiskynnyksen.
Siinä odotellessa siivosin W-7:n CCleaner ohjelmalla ja ajoin päivitykset siihenkin pitkästä aikaa. Seiska on puolestaan ns. dualbootissa Xubuntun kanssa rinnakkain toisessa koneessa. Seiskaankin näköjään vielä tulee päivityksiä, en tiedä yhtään kuinka kauan. Paljon oli rästissä niitäkin, mutta ei kestänyt kauan, joitakin minuutteja. Tässäkin koneessa, jonka ostin Taitonetistä käytettynä halvalla, oli W-7 asennettuna, joten ei sitä pois voinut heittää, vaikka ei sitä mihinkään tule käytetteyä, korkeintaan TomTomiin.
-
Kun täytyy selvitä näistä tietokonehankinnoista vähällä rahalla, mieluummin ilman rahaa, täytyy vertailla mahdollisuuksia. Itse ostin viimeisimmän koneeni Taitonetistä käytettynä. Se myy mm. hyväkuntoisia ja huollettuja käytettyjä laitteita. Tämä maksoi n. 200 €. Ei mikään tekniikan viimeinen sana, mutta ollut pari vuotta sitten aika kallis ja sen ajan mittapuulla tehokas. Neliydinsuoritin ja 4 GB rammia ja SSD-tallennin. Tuon SSD:n ansiosta toiminta on hyvin nopeaa, tai ehkä se vain tuntuu entisen hitaan jälkeen. Ammattikäyttöön tehty laite on mukava käyttää. Varsinkin näppäimistö on hyvän tuntuinen kirjoitella, vaikka onkin kannettava laite. Merkki on Lell-Latitude.
Kun edullista laitetta etsii netistä pistää silmään alle 200 € maksavat flash tallennuksella tehdyt laitteet:
https://www.gigantti.fi/product/tietokoneet/kannettavat-tietokoneet/LE81A5009QMX/lenovo-ideapad-120s-14-kannettava-harmaa
Onkohan noista kellään kokemusta? Kun on tuo tallennustila 32 GB niin sinne ei varmaan muuta mahdu kuin se käyttöjärjestelmä, mutta ainahan voi tallentaa ulkoiselle muistille. Ideanahan noissa on, että kaikki tallennus tehdään pilveen. Kiintolevyn virkaa tekee flash-muisti, joka ei laitetta tee huonommaksi. Eräs ominaisuus pisti silmään... Laitteessa on Windows 10 S käyttöjärjestelmä ja siitä on sanottu, että vain Windows kaupasta ladattuja sovelluksia voi käyttää. En oikein ymmärrä... Mikä estää asentamasta GuzziDiag ohjelmaa ja vastaavia työkaluja? Tuskin mikään, kun niitähän ei tarvitse varsinaisesti asentaa. Jos verkosta ladattu tiedosto vaan on (flash)levyllä niin kyllä luulisi sen käynnistyvän.
https://www.microsoft.com/fi-fi/windows/windows-10-s
Onhan se Windows aika iso ja vienee valtaosan tuosta tallennustilasta. En ole tutkinut, eikä ole ehkä oikein verrata sitä Windows-7 tiedostokokoon, mutta tässä Dellissä kun on Linuxin rinnalla W-7 ja työpöydän suoritusarvojen ilmaisin näyttää niiden levyntäytön niin siitä näkyy, että W-7 ottaa 41,4 GiB sille varatusta tilasta, joka on n. puolet tästä 120 GiB SSD-tallentimesta. Ei siis mahtuisi lainkaan tuolle 32 GB tallentimelle. (Kauppias myy GB gigatavuja, mutta tietokone syö GiB gibitavuja, joita on aina hiukan vähemmän.) Samasta ilmaisimesta (kuva) näkyy, että Xubuntu vie levytilaa 18,69 GiB, josta valtaosa on tallenteita /home osiossa, /root osio on varsinainen käyttöjärjestelmä.
Linuxin keskustelussa oli juuri esillä tapaus, jossa tuollainen 32 GB flash-muistilla varustettu W-10 kannettava, erimerkkinen kuin esimerkki yllä, ei enää mahtunut päivittymään ja siihen asennettiin Ubuntu, joka on vielä hiukan suurempi kooltaan kuin Xubuntu. Tallennustilaa meni käyttöjärjestelmään n. 6 GiB ja käyttämätöntä tilaa jäi n. 20 GiB ja loput muihin koneen tarpeisiin. Tosin se 6 GiB siitä hiukan käytössä kasvaa kun sovelluksia asennellaan tarpeen mukaan. Sellainen ainakin kävisi hyvin autotallikoneeksi – pieni ja kevyt, eikä kärsi pienestä tärinästä. Rahalla ostettua Windowsin lisenssiäkään ei tarvitse hylätä. Kun lataa MS:n sivuilta virallisen W-10-S .iso levykuvan, sillä voi asentaa winukan johonkin isompaan, henkensä heittäneeseen, koneeseen ja aktivoida sen lailliseksi tuolla lisenssin koodilla.
-
Minä paljoakaan näistä ymmärrä mutta ei tuolla rahalla saa kaupasta toimivaa konetta. Jossain se hinta täytyy näkyä ja eihän tuo 32 Gb flash eikä etenkään 2Gb Ram-muisti riitä mihinkään. Hermo vain menee tuollaisen kanssa. Hinnan tuplaamalla alkaa jo löytymään koneita millä jotain voi tehdäkin, ehkä.
-
Minä paljoakaan näistä ymmärrä mutta ei tuolla rahalla saa kaupasta toimivaa konetta. Jossain se hinta täytyy näkyä ja eihän tuo 32 Gb flash eikä etenkään 2Gb Ram-muisti riitä mihinkään. Hermo vain menee tuollaisen kanssa. Hinnan tuplaamalla alkaa jo löytymään koneita millä jotain voi tehdäkin, ehkä.
Vaikka mitään en tietokoneista juuri tiedä niin lapsille tarkoitettu uutena 150€ maksanut flash-muistinen kone toistakymmentä vuotta sitten riitti oikein hyvin siihen tarkoitukseen mihin sen hankin. Mielenkiintoista on että samalla setillä säädän taas tänä keväänä 80-luvun alun pyörääni varsin sujuvasti. Ohjelmien ylläpito ja päivitys on edelleenkin olemassa. Perushommat kun eivät muistia paljon vie eikä prosessorin tarvitse käydä erityisen kuumana että ahdettuun Guzziin saa kartat kohdalleen.
Niin, polttoaineet ovat ajan myötä muuttuneet ja sitä myöden pitää säätää syöttöa ja sytytystä että tulee asiat optimoiduiksi. Aikaa siihen menee monta päivää että jos se lasketaan tietokoneen hitaudeksi niin olkoon niin.
Juuri eilen kävin ostamassa 12 vuotta vanhaan tietokoneeseen, jolla nyt näpyttelen, uuden tehoakun. On tietysti lapsellista ajatella että kestäisi vielä toiset 12 vuotta, tai jopa enemmän, että voisi ottaa koneen mukaan, akku täynnä, viimeiselle matkalle. Mitään en koneesta maksanut koska sain lahjaksi anopilta mutta uusi akku on arvokas.
http://www.motomatti.fi/2018/04/akku-vanhaan-sylimikroon.html
-
Minä paljoakaan näistä ymmärrä mutta ei tuolla rahalla saa kaupasta toimivaa konetta. Jossain se hinta täytyy näkyä ja eihän tuo 32 Gb flash eikä etenkään 2Gb Ram-muisti riitä mihinkään. Hermo vain menee tuollaisen kanssa. Hinnan tuplaamalla alkaa jo löytymään koneita millä jotain voi tehdäkin, ehkä.
Onko ihan omakohtaista kokemusta? Paljon noita kuitenkin myydään. Luulisi valmistajan sentään jotain ymmärtävän maineensa päälle. Itse en ole kokeillut, mutta sen kyllä muista laitteista tiedän, että 2 GB RAM on kyllä pieni mutta riittävä kohtuulliseen käyttöön, varsinkin 64-bittisellä käyttöjärjestelmällä, ja 32 GB kiintolevy on riittävä, jos niin järjestetään. Kaikki riippuu vaatimuksista. Itse en ole koskaan pelannut tietokoneella mitään. Sanovat pelaamisen tarvitsevan eniten laitteen ominaisuuksia, puhuvat tehokoneista. Kotikäytössä kai eniten keljuttaa jos nettiselaamisessa joutuu aina odottelemaan. Olen kyllä kuullut/lukenut tapauksista, joissa tuollainen 32 GB laite on jumiutunut päivitykseensä ja sanonut levytilan olevan lopussa. Siihen ei varmaankaan sovi tallettaa mitään vaan käyttää sitä pilvitalennusta, jota ehkä kaikki eivät hoksaa. Viimeksi Windowsia päivittäessä se ilmoitti päivityksen tarvitsevan 8 GB levytilan holkkumaa.
Minulla on vieläkin satunnaiskäytössä Asus eee 901 32-bit Linuxilla, 1 GB RAM, 16 GB SSD, ja hyvin silläkin pärjää, mutta kaikkein raskainta www-selainta ei voi käyttää, ei kestä hermo. Yleensä se striimaa Ylen radio-ohjelmaa kun täällä Suomen sydämessä ei radio joka päivä kuulu antenniverkosta. Niin, ja Euroopan kiertueilla se on ollut mukana. Ei varkaatkaan vie niin vanhaa konetta. :D
EDIT:
Matti jo osittain vastasikin. Kaikki riippuu käyttötavasta...
-
Juuri eilen kävin ostamassa 12 vuotta vanhaan tietokoneeseen, jolla nyt näpyttelen, uuden tehoakun. On tietysti lapsellista ajatella että kestäisi vielä toiset 12 vuotta, tai jopa enemmän, että voisi ottaa koneen mukaan, akku täynnä, viimeiselle matkalle. Mitään en koneesta maksanut koska sain lahjaksi anopilta mutta uusi akku on arvokas.
Blogin mukaan tuo Matin kone on ihan kelpo laite ja siinä näyttäisi olevan hyvä Ubuntu. Se on 16.04 LTS Xenial Xerus ja saa tukea vielä pari vuotta, vaikka uusikin on saatavissa. Tuolla Xenialilla on sellainen helmasynti, että se jättää päivityksissään aina vanhat kernelit levylle kun uusia tulee. Niistä vanhoista sitten tulee useita, jopa kymmeniä, gigatavuja levyntäytettä aivan turhaan. Vasta nyt uusin Bionic Beaver 18.04 LTS osaa siivota jälkensä päivityksissä. Sitä ominaisuutta on odotettu pitkään, koska monilla rivikäyttäjillä ei ole taitoa ja uskallusta poistaa niitä vanhoja asennusjätteitä ja sitten aikanaan levytila alkaa loppua. Se on kuitenkin mahdollista. Laitoin kuvakaappauksen vaimon Xsenialista. Siinä avataan Pakettien käsittelijä, kutsumanimeltään Synaptic. Siitä hakuruudusta kutsutaan hakusanalla Linux-headers, tai ainakin alkukirjaimia siitä. Vasempaan sarakkeeseen kun asettaa Asennetut, niin ei tarvitse kahlata kaikkia asentamattomiakin. Nykyinen on numeroltaan 4.4.0-119.nnn. Sitä ei voi poistaa kun se on käytössä, mutta kaikki numeroa 0-119 pienemmät saa poistaa. Poistaminen tapahtuu hiiren oikealla napilla klikkaamalla sitä poistettavaa riviä ja valikosta 'merkitse poistettavaksi kokonaan' kohtaa klikkaamalla. Näin merkitään kaikki vanhat headerit ja lopuksi klikataan työkaluriviltä 'toteuta' nappia. Sitten vielä annetaan lupa viimeisessä varmistuksessa, jossa myös näkee paljonko tilaa vapautuu. Sama proseduuri tehdään myös hakusanalla Linux-image, jolla muistaakseni lähtee vielä enemmän.
Vähän työläs on tuo graafisella liittymällä (Synapticilla) tehden ja hankala selittää näin kirjoittamalla ja kuvakaappausella. Sama tapahtuu komentopäätteellä näin:
sudo purge-old-kernels --keep 2 -qy
Mutta väliäpä sillä jos levytilaa riittää vielä pari vuotta. ;D
EDIT:
Sorry, eipä toimikaan tuo komento vielä tuolla jakelulla, vasta 17.10 Artful hanskaa sen. :(
-
Vastasin omasta kokemuksesta.
Kieltämättä taloudessa on useita koneita. Vaimolla on työnantajan kustantama "etätyökone" state of the art-tasoa koska sellaista tarjotaan kerran vuoteen. Mulla siihen ei ole juurikaan asiaa. Pääkäyttö on kuitenkin katsella netistä elokuvia tv:n kautta hd-laadulla iltaisin ja viikonloppuisin. 3D kuvaa myös. Ihan kivaa vaikka kai siinä suorituskykyä olisi muuhunkin. Itse tv:kin on tietokone selaimineen ja muisteineen. Käyttöliittymä on vain kovin kömpelö palikka. Myös kodin äänentoisto on digiä merkiltään B&O. Siirryin siihen kun huomasin että hifismi vie kaikki rahat. Pääasiassa se toistaa tv:n ääntä. Pyykinpesukone on nettikone. Vaimo tietää missä vaiheessa pyykinpesukone on kun se laittaa tekstarin ja rouva lähtee paikalliselta olutterassilta laittamaan pyykkiä kuivumaan kun kone suvaitsee pyytää palvelua. Tulee vartin päästä takaisin. Jääkaappikin osaa jotain....
Kirjanpitoa varten on sukulaispojalta saatu entinen pelikone. Se ei ole netissä tarkoituksella. Mutta monien suomalaisten moottoripyöräkerhojen kirjanpito sujuu sillä hyvin. Myös Gruppon. Ei rouvakaan tiedä miten se toimii mutta toimii.
Omia läppäreitä on noin 6 tai seitsemän. (Aiemmin oli säätöä varten pöytäkoneita kuten MikroMikko ja vastaavia.) Osa koneista on pyhitetty tiettyyn toimintaan: vanhin (yli 20 vuotta) hoitaa ahdetun Centauron kakkosruiskun (Laiho-injection) ohjelmointia. Seuraavaksi vanhin on ahdetun California T3:sen ruiskun ja sytytyksen (MegaSquirt + Ignitech) hallintaan. Luonnollisesti yksi tietokone MS:ää varten ja yksi Ignitechille. Useammassakin pyörässä on, itsellä ja kavereilla, samat systeemit pyörissään. On siis helppo lainata asianmukaista tietokonetta kaverillekin joka jo osaa alkeet. (Tämän asian vuoksi minua luullaan tietokoneosaajaksi, vaikka en ole.) Osaan vain säätää sytytystä ja seosta. Laitteet ovat siksi erikseen kuhunkin pyörään tai kuhunkin ohjelmistoon. Eikä ole tullut kalliiksi. Koneet ovat enimmäkseen lahjoituksia muilta motoristeilta, sukulaisilta tai ex-duuneista.
Käytetyt tietokoneet ovat, tällä tietoa, ongelmajätettä. Siksi olenkin käyttänyt oman käden oikeutta ja vetänyt välistä kun olen käynyt kierrätyskeskuksessa viemässä elektroniikkajätettä. Rikos lienee vanhentunut. Toisen romu on toisen aarre. Huvittaa että kirpputoreilla läppäreistä pyydetään jopa törkeitä hintoja vaikka ei ole akkuja tai muuntajia matkassa. No, sinnepä jäävät. Kai niistä joku osia metsästää.
Tää yksi on tätä varten mitä nyt tein parhaillaan. Tietokonekaupassa tarvitsee käydä vain eri-erikoistilanteessa kun tarvitsee vaikka jonkin kaapelin jota ei Biltemasta saa.
-
Onko ihan omakohtaista kokemusta? Paljon noita kuitenkin myydään. Luulisi valmistajan sentään jotain ymmärtävän maineensa päälle. Itse en ole kokeillut, mutta sen kyllä muista laitteista tiedän, että 2 GB RAM on kyllä pieni mutta riittävä kohtuulliseen käyttöön, varsinkin 64-bittisellä käyttöjärjestelmällä, ja 32 GB kiintolevy on riittävä, jos niin järjestetään. Kaikki riippuu vaatimuksista. Itse en ole koskaan pelannut tietokoneella mitään. Sanovat pelaamisen tarvitsevan eniten laitteen ominaisuuksia, puhuvat tehokoneista. Kotikäytössä kai eniten keljuttaa jos nettiselaamisessa joutuu aina odottelemaan. Olen kyllä kuullut/lukenut tapauksista, joissa tuollainen 32 GB laite on jumiutunut päivitykseensä ja sanonut levytilan olevan lopussa. Siihen ei varmaankaan sovi tallettaa mitään vaan käyttää sitä pilvitalennusta, jota ehkä kaikki eivät hoksaa. Viimeksi Windowsia päivittäessä se ilmoitti päivityksen tarvitsevan 8 GB levytilan holkkumaa.
Juuri tuosta Ideapadista ei kokemusta mutta perheessä pari vuotta sitten ostettu halpisläppäri jossa 2Gb Ram. Kyllä sillä nippanappa nettiä selailee mutta on tahmeaa menoa. Tuossa Ideapadissä tulee näköjään usb-tikku mukana kun oma flash-muisti ei riitä edes päivitysten asentamiseen. Pidän kyllä leluna mutta eipä tuo paljoa maksakaan.
-
Juuri tuosta Ideapadista ei kokemusta mutta perheessä pari vuotta sitten ostettu halpisläppäri jossa 2Gb Ram. Kyllä sillä nippanappa nettiä selailee mutta on tahmeaa menoa.
Ei kai tuota ole tarkoitettukaan mihinkään aktiivitoimintaan. Sopisi kyllä juurikin moottoriohjauksen säätöohjelman koneeksi. Siinä ei ole niin nopeudellakaan väliä. Tai toimimaan vaikka porealtaan käyttöliittymänä. (Siihen on kyllä halvempiakin suorittimia.) Mulla on sellainen proggis työn alla. Ohjemoitava allas jossa toiminnot ja lämpötila hoituu napin painalluksella välittömästi. Erityistoimintona että allas ei tulvi vaikka sinne laittaa muutama sata kiloa ihmislihaa kerralla.
-
Ei se säätö hommassa paljoa taskulaskinta tehokkaampi tarvi ollakkaan. Kotikoneet erikseen.
-
Ei se säätö hommassa paljoa taskulaskinta tehokkaampi tarvi ollakkaan. Kotikoneet erikseen.
Juuri näin. Kotikoneet ovat kalustettuihin tiloihin tarkoitettuja, hienoja ja kalliita. Jossain vaiheessa niistä tulee vanhentuneita ja vähän nuhruisia ja joutavat työkalupakkiin autotalliin. Tässä kuvassa yksi sellainen yli 10 v vanha miniläppäri, joka oli aikoinaan hieno ja kallis. Vuosia sekin oli jo vanhentunut ja modernien serkkujensa syrjäyttämä, mutta kelpasi Thaimaan matkoille, silloin kun lentokoneisiin vielä huolittiin. Asensin siihen matkakäyttöä varten Xubuntun ja se toimi hyvin vuosia. Sanoin sen omistajalle, että älä heitä pois kun kyllästyt, anna minulle. Tässä taannoin tuttava sitten toi sen minulle, koska oli saanut sen sutturalle. Ei se enää ihan ehjäkään ole, mutta ajaa asiansa. Asensin siihen uusimman Xubuntun ja GD:n ja kaikki muut moottorinohjauksen hilavitkuttimet, joita löysin. Kuvassa pitäisi näkyä kolme käynnistintelakkaa, ylä- ala- ja vasemmassa reunassa. Ne ovat normaalisti piiloutuvia, kun ruutu on niin pieni. Alatelakassa on moottorinohjauksen asiat. Oikeassa sivussa näkyy osa työpöytää, jonka taustakuvan virkaa tekee tietokoneen omien toiminta-arvojen näyttö. Siitäkin näkyy, että muistia on 1 GB, prosessori on vanha Atom 2-ydin, kovalevy on vanhanaikainen käkikellotekniikalla tehty ja visertää kuin peipponen siikatessaan. Lämpötila on vähän korkea ja tuuletin hiukan jyrisee, joten sen saa seuraava omistaja puhdistaa, jos uskaltaa. Ulkolämpötila on siepattu Tampereen seudulta. ;)
-
Jos haluaa olla minimalisti ei tarvitse kummoistakaan tietokonetta jos käyttää Puppy Linux käyttöjärjestelmää, jolla nyt tässä kirjoitan.
http://puppylinux.org/main/Overview%20and%20Getting%20Started.htm
Asensin siihen myös GuzziDiag ohjelman ja näyttäisi toimivankin. Laitoin kuvan, eli asensin myös kuvakaapparin ja sekin toimii. Puppyllä on hyvä repository.
Puppy on aika erikoinen käyttöjärjestelmä:
*Sitä ei asenneta lainkaan. Se tehdään CD-levyyn tai USB-tikkuun tai SD-korttiin ja bootataan siitä.
*Se käy kokonaan RAM:issa eikä tarvitse edes kovalevyä. 1 GB RAM riittää hyvin.
*Koska se on tehty kirjoitettavaan mediaan sen asennukset ja asetusten muutokset talletetaan siihen ennen sammutusta, joten seuraavalla käynnistyksellä ne ovat tallessa, kuten tämä suomalainen näppis.
*Se voidaan käynnistää mihin tahansa tietokoneeseen, joten mukana ei välttämättä tarvtse kuljettaa kuin pelkkä SD-kortti/CD-levy/USB-tikku.
*Se ei koske lainkaan tietokoneen kovalevyyn, mutta voidaan myös asentaa kovalevyyn, jos halutaan.
*Puppy on tuntemistani käyttöjärjestelmistä nopein käyttää.
*Se pysyy hyvin toiminnassa RAM:issa, vaikka sen USB-tikku tai CD-levy poistetaan kesken toiminnan, joten toinen CD- tai DVD media voidaan laittaa koneeseen.
*Puppy käy pelastusvälineeksi tiedostoille koneeseen joka ei enää boottaa omaa käyttistään.
*Puppyä on monta versiota, tämä on Xenialpuppy, joka käyttää Ubuntu 16.04 pakettivarastoa.
-
Juuri tuosta Ideapadista ei kokemusta mutta perheessä pari vuotta sitten ostettu halpisläppäri jossa 2Gb Ram. Kyllä sillä nippanappa nettiä selailee mutta on tahmeaa menoa. Tuossa Ideapadissä tulee näköjään usb-tikku mukana kun oma flash-muisti ei riitä edes päivitysten asentamiseen. Pidän kyllä leluna mutta eipä tuo paljoa maksakaan.
RAM:in koko ja prosessorin suorituskyky varmaan aiheuttavat tuon tahmean toiminnan nettiselauksessa. Toisella foorumilla ollut keskustelu kertoo juuri siitä, että päivitys ei mahdu kääntämään kylkeään, jos levytila on noinkin pieni kuin 32 GB. Siinä ei tuo apua pilvet eikä tikut. Siksi käyttäjä kyllästyi Windows 10 s käyttikseen ja jyräsi sen yli Ubuntulla. Valitsi vielä 16.04 oletustyöpöydän, joka on kohtuullisen raskas. Ohessa kuva tulosteesta, joka kertoo Linuxin 'df -h' komennolla levyntäytön. Siinä huomionarvoinen on rivi liitospisteen / kohdalta, joka on se varsinainen käyttöjärjestelmä ja käyttäjän työtila. Loput on laitteen itsensä käyttämää työtilaa. Ubuntu siis varaa n. 5 GB ja vapapaaksikin jää n. 20 GB. RAM ja prosessori tietenkin ovat entiset, mutta pois jäävät taustalla toimivat virustorjunnat, jotka kuormittaisivat melkoisesti. Laite sai siis uuden elämän. Kyseessä on HP Sream, joka ei ole ihan halvin tässä sarjassa.
EDIT: Unohtui linkki.
https://www.gigantti.fi/product/tietokoneet/kannettavat-tietokoneet/HP14AX002NO/hp-stream-14-ax002no-14-kannettava-valkoinen
-
Tuo on yksi hyvä syy pitäytyä vanhemmissa Windows versioissa. Kotikoneella on seiska, samoin työkoneella 7 Ultimate, vuosimallia -09. Toimii vakaasti ja sujuvasti. Minun alalla ei muutenkaan yleensä hypätä uusimman version junaan, kun sillä yleensä saa hankittua eniten downtimea. Päivän aikana kuudensadan koneen on pyöritettävä raskaita ohjelmia (ei mitään exceleitä tms..) ja jos koneissa on työtä hidastavia ohjelmistoja haittana, ei sitä kauaa jaksa.
-
Hieman asian sivusta:
Hankin tehoakun vanhaan läppäriini. Kun käyttää akkuvoimaa niin koneen tuuletin ei pyöri tai ei ainakaan pidä ääntä mutta kun laittaa verkkojohdon kiinni niin propelli alkaa pyörimään niin että ulina kuuluu.
Akulla kone toimii nettikäytössä noin 3 tuntia tai enemmän. Muussa käytössä niin kauan että ei ole tarvinnut pelätä että virta loppuisi. Tai siis en ole tarvinnut konetta perushommissa niin pitkään että akku olisi tyhjentynyt merkittävästi.
Kysymys kuuluukin että onko laitteelle haitaksi käydä akkukäytöllä kuumenemisen suhteen?
http://www.motomatti.fi/2018/04/akku-vanhaan-sylimikroon.html
-
Jos kone käy liian kuumana, se kyllä sammuttaa itsensä. Tärkeätä on putsata ilmankierto silloin tällöin. Joissain läppäreissä se vaatii jonkin verran purkamista. Omassani pitää pohja avata ja rassata liki huovuttuneet pölyt pois kanavista.
-
Hieman asian sivusta:
Hankin tehoakun vanhaan läppäriini. Kun käyttää akkuvoimaa niin koneen tuuletin ei pyöri tai ei ainakaan pidä ääntä mutta kun laittaa verkkojohdon kiinni niin propelli alkaa pyörimään niin että ulina kuuluu.
Akulla kone toimii nettikäytössä noin 3 tuntia tai enemmän. Muussa käytössä niin kauan että ei ole tarvinnut pelätä että virta loppuisi. Tai siis en ole tarvinnut konetta perushommissa niin pitkään että akku olisi tyhjentynyt merkittävästi.
Kysymys kuuluukin että onko laitteelle haitaksi käydä akkukäytöllä kuumenemisen suhteen?
http://www.motomatti.fi/2018/04/akku-vanhaan-sylimikroon.html
Kun laite on kiinni töpselissä siinä on enemmän toimivaa elektroniikkaa käynnissä, mm. akun latauslaite, siis ne osat, jotka ovat läppärin sisällä, vain osa on ulkoisessa latausyksikössä töpselijohdossa. Myös virransäästöasetukset ovat akkukäytöää erilaiset – akkua säästääkseen, luulen. Lämpöä siten kehittyy vähemmän. Laite kyllä lisää tehoja kun huomaa niitä tarvittavan ja alkaa lämmetä ja tuuletin alkaa hurista.
Kun näitä läppäreitä käytetään paljon paikoissa, joissa on irtonaista pölyä ne imevät sitä sisäänsä. Muutamassa vuodessa jo kertyy paksu patti tuulettimen karkeaan suodattimeen, tai prosessorin siilijäähdyttimeen. Yleensä puhdistusta ei ole suunnittelussa ajateltu lainkaan. Pahin virhe on yrittää ilma-aukosta pölyimurilla tai paineilmalla. Saa vaan pölyn sinne laitteen sisään levälleen ja tuuletin pyörähtää turpiinin lailla ylikierroksille ja särkyy.
Lämpötiloja ja tuulettimen kierroksia voi valvoa muutamalla kikalla.
Sovellusvalikossa on pari siihen käytettävää sovellusta:
* Psensor on graafinen ja numeerinen esitys. Siinä näkyy myös tuulettimen kierrokset, jos sille on sensori asennettu. Näyttö on päivittyvä ja reaaliaikainen.
* Xsensors on minimalistinen, reaaliaikainen ja pelkkä numeerinen näyttö. Siinäkin näkyy propellin kierrokset, jos sillä on anturi.
Jos haluaa tietää myös kriittiset arvot, joilla laite tilttaa, täytyy turvautua komentopäätteeseen:
sensors
Jos sensors ei ole asennettuna, kuten oletan, pääte ehdottaa sen asentamista, se kannattaa tehdä saman tien:
sudo apt install lm-sensors
Sen jälkeen pääte aina näyttää arvot siltä hetkeltä kun pyydetään kirjoittamalla päätteeseen sensors. Näyttö ei ole päivittyvä.
-
Paineilmalla ne paikallisessa huollossa pölläytti pölyt (aika paljon) pihalle kun edellistä nettikonetta siellä käytin. Mielestäni toimi sen jälkeen viileämpänä tai käyttö oli muuttunut. Ei osaa oikein sanoa. Sittemmin se on mennyt rikki. Ensin meni näyttö ja sitten ei enää käynnistynyt. Ikääkin yli 15 vuotta että ehkä oli aikakin hajota.
Mitenkä siivous tehdään oikein jos epäilee olevan likaa koneessa? Joutuuko purkamaan?
-
Koneesta pohja pois ja sitten siivoamaan.
-
Heh... Moni on luullut sitä pölypattia joksikin suodattimeksi. Niin tiukkaan se muotoutuu ilmakanvaan aivan kuin huopatossun siivu. Pinseteillä vaan nyhtää sen pois.
Elekroniikkaa paljon putsanneena on tekniikaksi kehittynyt sellainen, että pitkäharjaksisella lakkapensselillä tökkimällä varovasti kapeisiin laitteen osien väleihin tarttunut pöly tartutetaan pensseliin ja se suti läpsytellään pölyimurin suuttimeen puhtaaksi ja taas jatketaan. Se käy aika nopsaan ja puhdasta tulee. Jos on vaikea saada pölyä tarttumaan sutiin voi käyttää tenua kostukkeena ihan vähän. Puolituumaa leveä ja n. sentin paksuinen pensseli ja mahdollisimman pitkät ja pehmeät harjakset.
Paha virhe on käyttää pölyimuria suoraan laitteeseen suunnattuna. Se suulake lupsahtaa melko varmasti sinne piirilevyyn kiinni ja särkee osia. Se ei myöskään puhdista kunnolla. Imurin puhallusta voi käyttää työntämään pölyä kanavista pois, jos ei muuten tule.
Jos pitää irrottaa prosessorin tai näytönohjaimen päällä oleva alumiininen jäähdytyselementti, pitää huomioida sen kosketuspinnan piirasva. Se sottaa kaikki paikat ja ennen takaisin kiinnitystä on piimössö uusittava.
P.S. Juolahti vielä mieleen, että toosan ollessa auki voi samalla tarkistaa muistikampojen tilanteen. Matti mainitsi jossain po. laitteessa olevan 3 GB muistia. Kun muistikammat ovat yleensä 2 GB kpl. epäilen siellä olevan niitä 2 kpl. Kun Matti mainitsi myös systeemin olevan 32-bit versio, se voi johtaa siihen, että systeemi ei osoita sen enempää, "puhelinluettelossa" ei ole numeroita tarpeeksi. Siinäkin on yksi hyvä syy uusia se 64-bit Ubuntuun/Xubuntuun. Voihan olla, että siellä on 1 GB ja 2 GB muistikammat ja koko laitekin voi olla vain 32-bit, jos on sitä ikäluokkaa...
-
Oli niin korkea prosessorin lämpö, että pitihän tämä miniläppäri purkaa ja puhdistaa. Youtubesta piti katsoa malli kuinka puretaan. Näitä on niin monenlaisia, että ei kahta samanlaista ole tullut vastaan. Pari tuntia siinä meni. Koko emolevy piti irrottaa ja tuuletin ja lämmönsiirrin. Yksi ruuvi jäi kootessa ylimääräiseksi ja oli purettava hiukan uudelleen ja löytyihän sille paikka. Voi olla, että oli, jos ei viimeinen, niin viimeisen vierimmäinen tietokone, jota menen avaamaan. Näkö on niin heikko ja sormet muuttuneet niin kömpelöiksi, että on tuskastuttavaa räplätä, vakka se on entinen ammatti. Oli joskus aika, jolloin tällainen oli helppoa.
Mitään isoa pölypalloa ei ollut mutta lämmönsiirtimen tahna oli kuivunut kovaksi ja toimimattomaksi. Puhaltimen siivet ja niiden pesä oli kyllä aivan likaiset. Koko laite oli myös täynnä pullanmurua ym.
Puhdistuksesta lienee ollut hyötyä koskapa lämpötilat ovat n. 10° alhaisemmat. Kovilla prosessorikuormilla oli ennen lämmöt välillä 60° - 70° ja nyt näyttäisi samoissa hommissa olevan 50° - 60° ja monissa kevyemmissä alle 40°. Kun lämpö nousee yli 60° tuuletin huokaisee hetkisen ja lämpö laskee heti. Siitä tietää, että jäähdytys toimii. Jos ei toimi niin tuulettimen käynnistyminen ei vaikuta nopeasti vaan suhina jatkuu, ja lämmön nousu ehkä vaan hidastuu mutta ei lopu, ja sovelluksia täytyy ehkä sammuttaa, ettei koko kone tilttaa.
Tätäkään laitetta ei ehkä ole edes suunniteltu puhdistettavaksi, vaan pois heitettäväksi kun likaantuu.
-
Lisäisin tähän läppärin puhdistusasiaan sen verran, että niistä tahtoo
ensimmäisenä hajota CD-asema. Tämä johtuu osittain asemien heppoisesta
rakenteesta ja osittain siitä, että osa jäähdytysilmasta kiertää aseman
koneiston kautta ja jättää pölyä asemaan. Onnekas saattaa saada aseman
toimimaan puhdistamalla linssin. Puhdistamista voi yrittää ensin spraypurkki-
paineilmalla tai puhaltamalla vaikka nenäliinan läpi. Seuraavaksi voi yrittää
hienokarvaista sivellintä. Pinttynyttä likaa voi yrittää liottaa varovasti
isopropanolilla.
-
Tähän liittyen, onko asiantuntijoilla vinkkiä cd-aseman puhdistamiseen, siis sellaisen mistä levy tulee pihalle kuin autosoittimesta? Onko purkuhommia?
-
Puhdistuslevyjä löytyy, ei kuitenkaan omakohtaista kokemusta:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/2062/jhnj/AM-Denmark-Universal-Laser-Lens-Cleaner-puhdistuslevy
-
Näiden mainoksia plärännyt itsekin. Olisko jollain käyttäjäkokemusta? Eihän tuo kallis ole, mutta jos se ei sitten myöskään tee mitään.
-
Puhdistuslevyistä en tiedä mitään, mutta joskus olen yrittänyt pensselillä puhdistaa. Ei taida oikein auttaa. Luulen, en tiedä varmasti, että kyseessä on se hienomekaaninen linssin kohdistustekniikka, joka likaantuu tai muuten väsyy. Ainakin joskus alkuaikoina se oli magneettinen malja, jossa linssi kelluu ja sitä digitaalisesti liikutellaan.
Koska CD ja DVD ovat poistuvaa tavaraa olisi ehkä harkittava toista vaihtoehtoa. Nykyiset kovalevyt HDD ja SSD ovat niin tilavia ja edullisia, että sellaiseen mahtuu aika mittava levyarkisto. (USB-DVD-asema maksaoi 30+ €.) Kannettavan tietokoneen DVD-aseman voi korvata kovalevyllä, SSD tai HDD, ostamalla sen lisäksi kympillä kelkan, johon SSD asennetaan DVD-aseman tilaan. Tulee kestävä ja äänetön laite.
Juuri keskustelin asiasta toisaalla:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=51585.0
Siinä asiassa on tärkeää se yhteensopivuus. En tiedä kuinka se selvitetään. Siksi kysyin omaan laitteeseen apua tuolta.
-
Jos linssi on likainen, puhdistus voi hyvinkin auttaa.
Ainakin Urpon tuttavapiirissä on auttanut.
-
sellaisen mistä levy tulee pihalle kuin autosoittimesta? Onko purkuhommia?
On.
CD-yksikkö on hentoa muovia ja notkuu ja hetkuu kun sitä koittaa irrottaa. Voi olla, että linssisysteemi ei tule näkyviin pelkän kuoren avauksella. Jos on hyvä tuuri se voi näkyä jo huoltoluukuista koneen pohjasta. Paineilmalla, jo purkkisellaisella, voi sitten puhaltaa linssit pitkin mäkiä ja laitteesta saa huonon tuulikanteleen parvekkeelle, jos muovirunko ei ole pahasti lohkeillut.
-
Tuli mieleen, että tarkistan vm. 2011 Sony-läppärini CD-aseman toiminnan,
kun ei ole tullut käytettyä ainakaan vuoteen. Ei tunnista levyä, linssi on
ylemmässä kuvassa.
Linssin puhdistus ja taas rokki raikaa (alempi kuva).
-
P.S. Juolahti vielä mieleen, että toosan ollessa auki voi samalla tarkistaa muistikampojen tilanteen. Matti mainitsi jossain po. laitteessa olevan 3 GB muistia. Kun muistikammat ovat yleensä 2 GB kpl. epäilen siellä olevan niitä 2 kpl. Kun Matti mainitsi myös systeemin olevan 32-bit versio, se voi johtaa siihen, että systeemi ei osoita sen enempää, "puhelinluettelossa" ei ole numeroita tarpeeksi. Siinäkin on yksi hyvä syy uusia se 64-bit Ubuntuun/Xubuntuun. Voihan olla, että siellä on 1 GB ja 2 GB muistikammat ja koko laitekin voi olla vain 32-bit, jos on sitä ikäluokkaa...
Hewlett-Packardilla on malleja, joissa muistia voi olla 3 gigatavua. Esimerkiksi HP 550 on tällainen. Varmasti on muitakin merkkejä. 64-bit lisäkikkare on prossuihin tullut 2000-luvun alkupuoliskolla, joten ei ole syytä enää käyttää 32-bit käyttiksiä.
-
on malleja, joissa muistia voi olla 3 gigatavua
Onhan toki ja 2 GB myös ja silti voi olla 64-bit laite. Tarkoitin vain, että voi olla 4 GB RAM ja 64-bit laite, jossa aivan hyvin voi olla, ja toimii hyvin 32-bit käyttöjärjestelmä. Väylän leveys, 32 bittiä vaan rajoittaa suurimman osoitteen numeron hiukan alle 3 GB:n. Siihenkin on keinotekoinen laajennuskeino.
64-bit lisäkikkare on prossuihin tullut 2000-luvun alkupuoliskolla
Mikä kikkare? Kyllä se on ihan prosessorin lastuun integroitu väylän leveys, eikä mikään lisäkikkare. Prosessorit yksinkertaisesti on tehty 32 bittisellä tai 64 bittisellä väylällä sieltä ihan lastun sisältä. Joskus oli 16 bittisisä ja muistanpa ajan kun ne olivat 8 bittisiä; silloin kun kuuhun lennettiin.
32 bittisiä prosessoreja tehtiin pitkälle 2010 luvulle.
joten ei ole syytä enää käyttää 32-bit käyttiksiä
On hyvinkin syytä, jos ei halua heittää pois hyvin toimivaa laitetta pelkästään siksi, että se on hiukan vanhanaikainen. Moderneja käyttöjärjestelmiä tehdään edelleen sekä 32 bittisille, että 64 bittisille laitteille. Yksin laite määrää kumpaa sillä voi käyttää. 64 bittisellä voi käyttää, mutta ei ole mitään syytä käyttää 32 bittistä käyttöjärjestelmää. 32 bittinen tietokone ei bootta 64 bittistä käyttöjärjestelmää. On otettava huomioon myös, että 32 bittisille on jatkuvasti vähemmän sovelluksia kehitteillä ja entistenkin ylläpito hiljalleen loppuu. Joitakin käyttöjärjestelmiäkin tehdään nykyään vain 64 bittisinä ja 32 bittisen jakelujulkaisun kehitys on lopetettu. Sellainen on mm. Majaro. Uusin Linux Ubuntu 18.04 LTS julkaistaan vain 64 bittisenä uudella hienolla Gnome-Shell työpöytäympäristöllä. Silti sen variantteja muilla ympäristöillä: KDE, Cinnamon, Mate, XFCE ja LXDE julkaistaan myös 32 bittisenä, yleisön pyynnöstä.
Vasta aivan viime aikoina alettiin tehdä ARM laitteita 64 bittisenä. Vieläkin niistä valtaosa kaupoissa on 32 bittisiä.
-
x86-64 on amerikaksi extension, suomeksi tuota voidaan nimittää kikkareeksi vaikka oikea käännös on laajennus. Mut ihammitevvaan.
-
Jos linssi on likainen, puhdistus voi hyvinkin auttaa.
Ainakin Urpon tuttavapiirissä on auttanut.
Mulla se vika kulminoituu samasta kohtaa naarmuutuneeseen levyyn. Tai siis useampaankin. Eli levyyn ilmaantuu samalle alueelle muutaman millin levyinen naarmuuntunut raita, pyörimisuunnassa.
-
Jos linssi on likainen, puhdistus voi hyvinkin auttaa.
Ainakin Urpon tuttavapiirissä on auttanut.
Mulla se vika kulminoituu samasta kohtaa naarmuutuneeseen levyyn. Tai siis useampaankin. Eli levyyn ilmaantuu samalle alueelle muutaman millin levyinen naarmuuntunut raita, pyörimisuunnassa.
Vaikuttaa vakavalta vialta. :(
Voisi korjaantua purkamalla kauniisti koko optinen asema ja puhdistamalla (myös) levynohjaimen kiskot. Siis ne, joilla levy liikkuu sisään ja ulos. Arvaan, että sinne on mennyt jotain vierasta materiaalia. Levyn pyöritin on väärässä asennossa ja levy ottaa kiinni jonnekin. Jos tietokone on hyvä ja arvokas, kannattaisi ehkä harkita koko sorvin poistamista ja korvaamista jollain uudella ja parermmalla.
-
x86-64 on amerikaksi extension, suomeksi tuota voidaan nimittää kikkareeksi vaikka oikea käännös on laajennus. Mut ihammitevvaan.
Jatketaan saivartelua. ;D
Ei se x ole laajennus. Historia menee suunnilleen näin:
Inel käytti prosessoreistaan merkintää 286, 386, 486 kuten vanhemmat käyttäjät muistavat. Sitten tuli 586, josta ei enää haluttu tuota ensimmäistä numeroa käyttää vaan se korvattiin merkinnällä x86, joka oli yhteislyhenne Pentiumista ja sen seuraajista siitä asti.
Samaan aikaan toisaalla AMD kehitteli omia prosessorejaan ja käytti niistä mm. nimeä AMD64.
2007 Intel ja AMD sopivat muutamista lisenssiepäselvyyksistä ja lupasivat toisilleen oikeuden käyttää näitä nimiä ristiin. Silloin otettiin käyttöön molemmilla nimet: x86-32 ja x86-64. Ne tarkoittavat juurikin arkkitehtuuria, jolla lastu on tehty. Nimissä siis yhdistyvät kilpailijat Intel ja AMD lisenssisopimuksilla.
Käsitys laajennuksesta ehkä perustuu siihen, että vanha x86-32 arkkitehtuuri, joka osoittaa vain alle 4 GB muistiavaruutta, sisältää myös käyttämättömiä bittejä, joita voitiin virtuaalisesti käyttää pelkällä käyttöjärjestelmän muutoksella, siis softalla, siten, että saatiin aikaan virtuaalinen muistinlaajennus, memory extension. Nykyisin tuo virtuaalinen laajennus on tarpeeton, koska x86-64 arkkitehtuuri osoittaa muistiavaruutta, joka sisältää osoitteita 256 TB (teratavua).
-
Uusi Ubuntu julkaisu 18.04 LTS on tullut. Siihen voi tutustua ja vaikka ladata levykuvan täällä:
http://www.ubuntu-fi.org/ (http://www.ubuntu-fi.org/)
Kuten sivulta on huomattavissa, muut Ubuntu variantit julkaistaan hiukan myöhemmin. Itse Ubuntun oletusjulkaisu on nyt aivan uudella hienolla ympäristöllä varustettu. Siitä käytetään nimeä Gnome. Entinen Unity oli aika paljon erilainen, joten uuden opettelun edessä taas ollaan. Ubuntu+Gnome ovat myös vaativa yhdistelmä ajatellen laitekalustoa. Asia on tietysti kovin paljon mielipidekysymys, ja jokainen muodostaa omansa, mutta minusta uusi Ubuntu julkaisu vaatii laitealustan, joka on luokkaa Core i5 tai uudempi ja varsinkin työmuistia saa olla 8 GB tai enemmän. Tämä jakelu on saatavana vain 64 bittisenä.
Ubuntu on moderni käyttöjärjestelmä. Se on ottanut suuria kehitysaskelia joka kerta kun uusi jakelu on tullut.
Jos laite on hiukan vanhempaa sarjaa kuten Core i3 ja muistia 4 GB on minusta sopivampi jakelu Ubuntu Mate 18.04 LTS. Se on hiukan kevyempi ja jättää resursseja sovelluksille ja varsinaiseen työkäyttöön vastaavasti enemmän. Siihen voi tutustua ja ladata levykuvankin täällä:
https://ubuntu-mate.org/blog/ubuntu-mate-bionic-final-release/ (https://ubuntu-mate.org/blog/ubuntu-mate-bionic-final-release/)
Mate on hyvin muokattavissa halutun työpöytäympäristön näköiseksi käyttötarkoituksen mukaan. Se on aseteltavissa näyttämään eniten entistä Unity työpöytäympäristöä ja siirtymä lienee sitten helpoin. On siihenkin hyvä käyttöopas, mutta ei täysin suomennettuna. Valittavana on 32- ja 64 bittinen jakelu. Luultavasti Ubuntu Mate on seuraava julkaisu, jota kokeilen.
Jos laitealusta on vieläkin vanhempaa sarjaa tai haluaa muuten vain lennokkaan nopean Ubuntun on Xubuntu 18.04 LTS, eli Ubuntu+XFCE työpöytäympäristö hyvä valinta. Olen käyttänyt sitä paljon ja voin lämpimästi suositella. Siihen voi tutustua Xubuntun omilta sivuita (hakusana Xubuntu) ja levykuvan voi ladata täältä:
http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/daily-live/current/ (http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/daily-live/current/)
Ubuntun omilla sivuilla (linkki yllä) voi tutustua asennuksen periaatteeseen. Siinä on 3 vaihetta: Lataus verkon yli. Asennusmedian valmistus. Asennus.
Kuten arvata saattaa, asia ei aina ole noin yksinkertainen. Lataus kestää aika pitkään, mutta on muuten helpoin osa, kunhan jakelu on hyvin valittu. Asennusväline ja -media siinä on jo hiukan konstikas. Helpointa on polttaa .iso levykuvatiedostoksi DVD-levylle (DC:lle ei mahdu). Se käy millä tahansa levynpolttoohjelmalla. Täytyy katsoa tarkasti: onko levympolttajalla valittavissa optiota "polta levykuva" tai "burn image" ja käyttää sitä. Varminta on käyttää hitainta polttonopeutta, jos mahdollista. (Asennusmedian voi tehdä myös muistitikkuun tai SD-korttiin.) Asennus tehdään niin, että avataan DVD asema ja sammutetaan tietokone, luukku auki. Laitetaan levy luukkuun ja suljetaan luukku ja käynnistetään tietokone. Tällöin, jos UEFI asetukset ovat oletuksella, laite boottaa DVD levyltä. Se ei vielä koske kiintolevyyn. (USB-tikku-asennusmediaa käytettäessä joutuu todennäköisesti käskemään UEFIn boottaamaan tikulta.) Asentaja kysyy, kielivalinnan jälkeen, haluatko kokeilla vai asentaa? Kokeile ensin asentamatta niin saat käsityksen mitä on tulossa ja toimiiko kaikki laitteet ja varsinkin nettiyhteys. DVD:ltä ajettaessa systeemi vastaa hyvin hitaasti ja boottikin kestää tosi kauan, mutta se johtuu vain DVD-liveajosta. (USB-tikulta ajettaessa kaikki toimii hiukan nopeammin, mutta hitaasti silti.) Kokeilusta voi siirtyä asennukseen tai poistua ja jatkaa toisella kertaa. Muista tehdä tiedostoistasi varmuuskopiot ennen asennusta. Asennuksen voi tehdä myös entisen käyttäjärjestelmän rinnalle.
Kannattaa lukea Ubuntu-Suomen keskustelupalstalta asennuksen problematiikkaa. Kysymykseesi on todennäköisesti jo vastattu siellä.
Jakelujen uudistumisen idea menee niin, että LTS jakelu (long term support) tuetaan päivityksillä 5 vuotta. LTS-jakeluja julkaistaan 2 vuoden välein. LTS-jakelun voi päivittää seuraavaan LTS jakeluun päivitystenhallinnan kautta. "Välijulkaisuja" tulee puolen vuoden välein. Niiden tuki on vain puolitoista vuotta. Edellisetä julkaisusta voi aina päivittää seuraavaan päivitystenhallinnan kautta. Itse teen aina asennuksen ilman päivitystenhallintaa, vaikka se on suuritöisempi. En halua, että vanhan järjestelmän satunnaiset bugit periytyvät uuteen.
-
Pikkulinnut lauloivat, että käyttäjillä on ollut vaikeuksia saada FTDI mokkulaa toimimaan Linuxilla yhteistyössä GuzziDiagin kanssa. Pikemminkin on ollut etsimisen takana löytää oikea ajuri FTDI-sirulle näiltä sivuilta:
http://www.ftdichip.com/Drivers/VCP.htm (http://www.ftdichip.com/Drivers/VCP.htm)
Tämä virtuaalinen com portti on jo vanhentunut versio 1.5.0 ja uutta virtuaali com porttia ei ole tällä valmistajalla. Tuo vanha malli kyllä toimii mainiosti GuzziDiagissa ainakin Ubuntulla uusimmalla kernelillä sekä 32 bit, että 64 bit versiossa. Kokeilin niitä molempia.
http://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm (http://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm)
Näiltä samoilta sivuilta hiukan eri välilehdeltä löytyy uudemmalla ajatuksella tehtyjä ajureita samaan tarkoitukseen. Kysymyksessä on suoralla osoituksella toimiva USB2 liitosta tukeva ajuri. Siitä on jakelussa kaksi Linux versiota, vanhentunut 1.3.6 ja uusi 1.4.8. Hankaluudet johtunevat jälkimmäisestä. Sen pakkaustyyppi on .gz, jota ainakaan Ubuntu ei tunne, eikä siis pura. En siis päässyt kokeilemaan sitä. 1.3.6 on pari pykälää vanhempi ja edelleen jaossa. Sitä kokeilin ja se toimii mainiosti. Minulla on sattumalta tallessa myös näiden väliin osuva versio 1.4.6, joka ei näy olevan enää jaettavana. Sekin toimii edelleen oikein hyvin.
Versiolle 1.4.8 on samalla sivulla myös valmistajan asennusohje. Ikävä kyllä sekään ei ole tälle versiolle vaan versiolle 1.4.6, siis edelliselle.
Samalla sivulla on myös nopealle USB3 tyyppiselle liitokselle tarkoitettuja suoran osoituksen FTDI-sirun ajureita. Niitä en myöskään pääse kokeilemaan kun ei ole USB3 tyypin FTDI-mokkulaa käytettävissä. Jos jollain on niin kertokoon kuinka toimii.
Vaikka valmistajan sivuilla on ajurin asennukseen sekä teksti- että video-ohjeita ei useimpiin Linuxeihin, ainakaan Ubuntuun sellaisia toimia tarvita. Edes portin numeroa ei tarvitse Windowsin tapaan etsiä ja asettaa. Linux tekee sen ihan talon puolesta. Riittää kun imuroi pakkauksen valmistajan sivuilta, siirtää sen haluttuun hakemistoon omalle koneelle (itse olen tehnyt .Moottorinohjaus kansion jossa on kaikki mahdollinen tähän asiaan liittyvä roju) ja purkaa sen sinne (hiiren kakkosella pakkausta ja valikosta "pura tänne"). Koska GuxxiDiag ja muut vastaavat ovat samassa hakemistossa/kansiossa ne löytävät ajurinkin ilman enempiä seremonioita. Kuvakaappaus .Moottorinohjaus hakemistosta (piste edessä tekee siitä piilotiedoston, joten sitä ei tule vahingossa sotkettua).
Toimivia ajureita todistetusti siis ovat:
VCP 1.5.0
D2XX 1.3.6
D2XX 1.4.6
Windowseille ja Mac osx:lle ja Androidille sopiville ajureille en saanut pystyyn testilaboratoriota. Ehkäpä niitä kokeilleet kertovat kokemuksistaan.
Onnea harrastukselle. T: Timo
-
Yritän juuri Macille saada tuota FTDI-ajuria. En oo kovin hyvä tietokoneiden kanssa eikä aihepiiri oikein kiinnostakaan, mutta katotaan miten käy. Ohjeet ei oikeen aukea.
-
Yritän juuri Macille saada tuota FTDI-ajuria. En oo kovin hyvä tietokoneiden kanssa eikä aihepiiri oikein kiinnostakaan, mutta katotaan miten käy. Ohjeet ei oikeen aukea.
Nuo Macin ohjeet eivät aukene minullekaan kun en siitä ympäristöstä mitään ymmärrä. Macille on GD ja useimmat muutkin työkaluohjelmat olemassa. FTDI ajurikin on useammalle Macin versiolle. Joillekin vanhemmille on tarvittu kikkailuja, mutta uusin Mac toimii näköjään hyvin näillä kaluilla.
Jos ei hommasta tule mitään kunnollista, voi GD:n, suht vähän, käyttötarpeen Macilla tehdä myös PuppyLinuxilla, jota esittelin tuolla ykköslehdellä. Luulisin sen onnistuvan ilman vaikeutta. Siinä on se hyvä puoli, että ei kosketa lainkaan tietokoneen omaan kovalevyyn, vaan ajetaan käyttöjärjestelmää suoraan CD-levyltä/työmuistista. Itse en ole moista kokeillut, PC laitteella vain, mutta luulisin onnistuvan.
Jos on joku kierrätyskeskuksen vanha XP läppäri, sellainen autotalliin sopiva, siihen voi asentaa juuri tuon Puppyn.
-
Pitää varmaan etsiä jostain sopiva (halpa) läppäri. Semmoinenkin joskus oli kun Hesteciä säädin.
-
Turpolla on ollut läppärissä Ubuntu 16.04. Joku aika sitten läppäri pyysi lupaa
päivittää. Nyt siinä on 18.04.1 LTS ja kone tahmaa toisinaan pahasti. Libre Officeen
ei saada yhteyttä kolmeen minuuttiin tms. Pitääkö koko kone laittaa sileäksi?
Edit:
Semmoinen vielä, että päivityksen yhteydessä hukkasi meidän verkkolevyn. Löytää kyllä
kun kirjautumisen tekee uudestaan, vaikka kirjautumisessa on ruksattu "muista minut ikuisesti".
Voi ..... näitä paskoja.
-
Turpolla on ollut läppärissä Ubuntu 16.04. Joku aika sitten läppäri pyysi lupaa
päivittää. Nyt siinä on 18.04.1 LTS ja kone tahmaa toisinaan pahasti. Libre Officeen
ei saada yhteyttä kolmeen minuuttiin tms. Pitääkö koko kone laittaa sileäksi?
Edit:
Semmoinen vielä, että päivityksen yhteydessä hukkasi meidän verkkolevyn. Löytää kyllä
kun kirjautumisen tekee uudestaa, vaikka kirjautumisessa on ruksattu "muista minut ikuisesti".
Voi ..... näitä paskoja.
Kun päivitetään koko käyttöjärjestelmä uuteen jakelujulkaisuun käy Linuxilla juuri samoin kuin muillakin käyttöjärjestelmillä. Entisen jakelun erikoisasetukset periytyvät uuteen, koska niiden asetustiedostot pysyvät samoina eivätkä sitten olekaan yhteensopivia uudessa jakelussa. Minullakin Windows 7 päivittyi aikoinaan Windows 10:ksi, eikä aikaakaan kun rutiinipäivitys jäi jauhamaan ikuiseen luuppiin ja vain uudelleenasennus pelasti sen. Linuxkäyttäjät ovat kautta vuosien kritisoineet pelkkää jakelupäivitysmahdollisuuttakin juuri tästä syystä.Ei sitä pitäisi tarjota, koska paskoja niistä tulee. Varsinkin asiaan perehtymättömälle tulee raskas turhautuminen. Uusi asennus uudelta levykuvalta on ainoa oikea tapa uudistaa jakelujulkaisu sekä Linuxilla, että Windowsilla. Macista en tiedä, onko se edes mahdollista?
Tässä tapauksessa on vielä huomattava Ubuntun 16.04 ja 18.04 julkaisujen välinen jyrkkä ero. Edellinen käytti oletuksena Unity työpöytäympäristöä ja jälkimmäinen käyttää Gnome Shell ympäristöä. Sen lisäksi, että niiden käyttöperiaate eroaa toisistaan sen verran, että opetella taas täytyy, niiden käyttämien resurssien tarve on aivan eri luokkaa. Gnome Shell on modernien, tehokkaiden laitteiden ympäristö. Jos tietokone on muutamankin vuoden takaa sen muisti (RAM) täyttyy hetkessä ja laite "swappaa" ja hidastuu, eikä prosessorikaan pääse vähällä. Siksi olen suositellut asentamaan kevyemmän Ubuntun variantin, joko Ubuntu-Maten tai Ubuntu-XFCEn, eli Xubuntun, jota itse käytän mieluiten. Molemmat voi ilmaiseksi ladata Ubuntu-Suomen sivulta ja polttaa itse DVD levylle millä tahansa levynpoltto ohjelmalla, mutta huom! optiolla "polta levykuva" ja mieluiten hitaimmalla nopeudella. Jos taito riittää voi myös valmistaa asennusmedian USB-tikulle.
Vertailun vuoksi: Tätä kirjoittaessa (Xubuntu) koneeni (RAM) muistia kuluu 1,4 GiB. Gnome Shell kuluttaa samassa hommassa 2,7 GiB ja Mate 1,6 GiB. Nämä ovat suuntaa antavia arvoja tekemiensi kokeilujen perusteella. Jos raskaita sovelluksia käyttää oletus Ubuntulla, eli Gnome Shell ympäristöllä, on laitteessa oltava mieluiten 8 Gigaa työmuistia ja moderni prosessori.
Muuten... Xubuntu, eli Ubuntu+XFCE on tehty muistuttamaan Macin ympäristöä pikakäynnistimien telakoineen. Siihen on myös helppo valmistaa vaikka GuzziDiagin käynnistimet, joka oletus Ubuntulla vaatii enemmän osaamista.
Verkkolevyistä en tiedä mitään kun en ole joutunut värkkäämään. Sen kuitenkin tiedän, että Linux ympäristössä ei suosita salasanojen muistamista koneen ohjelmassa. Se liittyy Linuxin turvallisuuden perusteisiin.
-
Nyt toimii 18.04 puhtaalle koneelle asennettuna. Bonuksena kone löysi talouden verkkoprintterin.
16.04 ei löytänyt printteriä, päivityksenä asennettu 18.04 löysi, muttei osannut tulostaa, puhdas
18.04 asennus osaa myös tulostaa.
Ettei menisi pelkäksi ylistykseksi niin todettakoon, että mikään kokeiltu Ubuntu ei ole koskaan
toiminut millään huushollin skannerilla.
-
mikään kokeiltu Ubuntu ei ole koskaan
toiminut millään huushollin skannerilla.
Mikäs niissä tökkii? Joitakin hyvin vanhoja tasoskannerimalleja, jotka eivät ole toimineet, on tullut vastaan. Silloin on ollut kyseessä puuttuva ajuri. Ja se puuttuu siksi kun kukaan ei ole tehnyt sitä. Vanhoihin poistuviin laitteisiin ei ole ollut kellään halua haaskata aikaa. Pitkään oli myös vaikeutena ajurien suljettu koodi. Vähitellen valmistajat alkoivat tehdä yhteistyötä ja antoivat koodinsa käännettäväksi. Nykyisin on printtereiden ja skannereiden ja muidenkin ympäristölaitteiden ajurit käännettynä Linux ytimeen lähes poikkeuksetta. Se on siis ytimessä – kernelissä jo valmiina ja kun uusia jakelujulkaisuja tulee niin niissä on taas markkinoille tulleiden laitteiden ajureita lisää. Osa tulee kernelpäivityksissäkin jo vanhoihinkin kerneleihin.
Mitä skanneriohjelmaa olet käyttänyt? Minulla on yksinkertaisin mahdollinen 'SimpleScan' ja se on toiminut hienosti (Epsonin monitoimilaitteella).
Olethan ajanut kaikki päivitykset? Niitä on rästissä aika pino kun tehdään uusi puhdas asennus. Jos asensit ns. pisteversion 18.04.1 siinä on paljon päivityksiä jo valmiiksi mukana, mutta kun niitä tulee lähes joka päivä lisää niitä jää paljon rästiin, alkuviikosta tuli taas uusi kernelikin.
Hakusanalla, skannerin tai muun laitteen nimellä, Ubuntu-Suomen keskustelusta saattaa löytyä ratkaisu. Sinne ei ole tarpeen rekiseteröityä, paitsi sitten jos haluaa esittää kysymyksiä itse. Useimpiin kysymuksiin on jo vastattu.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php
PS. Kerran konstailin sellaisen printteri/skannerin kanssa, joka vaati, että USB kaapeli on kytketty ensin ja printterin virta päälle vasta sitten.
-
Netistä löytyy kyllä luettelot, mitä skannereita tuetaan. Nämä ei vaan ole koskaan sattuneet
olemaan siinä luettelossa. Paitsi edellinen pientoimiston monitoimikone Canon MX925, joka on nyt jo
printtereiden taivaassa kun laskettu 3 vuoden käyttöikä tuli täyteen.
Canonille olisi pitänyt olla tuki. Printteri toimi, mutta skanneri oli joskus tekevinään jotain, ei kuitenkaan
mitään järjellistä.
Moitin tähän nyt vähän Windowsiakin tasapuolisuuden vuoksi:
Urpon ja Turpon telkkari-PC:hen (Win10 pro) tuli nyt joku vähän suurempi päivitys,
jossa piti taas kerran vastata, ettei halua mainoksia, ehdotuksia uusiksi ohjelmiksi, puheentunnistusta jne...
Microsoft oli myös tehnyt ruman tempun Firefoxille ja poistanut sen kokonaan selaimien luettelosta.
Ei auttanut muu kun koko Firefoxin uudelleenasennus. Varmaan tätä selitetään ohjelmointivirheellä,
mutta vaikuttaa tahalliselta.
-
Netistä löytyy kyllä luettelot, mitä skannereita tuetaan.
Luettelossa ovat ne, jotka sisältyvät yhteisön ylläpitämiin ajureihin. Kaikilla valmistajilla on omilla virallisilla sivuillaan laitteidensa ajurit ja yleensä myös Linuxille. Kaikki valmistajat eivät ole avanneet lähdekoodiansa ja yhteisö ei ole voinut kääntää ajurin koodia. Jos nettisivu on ison valmistajan virallinen sivusto, siitä uskaltaa kyllä asentaa suositellun ajurin. Täytyy vaan katsoa se Linux "sukuhaara" jota tarvitsee. Nämä Ubuntun variantit kuuluvat Debian sukuhaaraan. Mitä lähempänä Ubuntu/Bionic perhettä ollaan, sitä paremmin toimii.
-
Canonin sivuilta löytyi ajuri 17.04:een. Ei mitään toimintaa tässä laitteessa.
Onneksi printtaus toimii. Tämä on juuri sitä puljausta minkä takia Linux-versiot
eivät tule yleistymään työpöytäkäytössä.
-
Canonin sivuilta löytyi ajuri 17.04:een. Ei mitään toimintaa tässä laitteessa.
Onneksi printtaus toimii. Tämä on juuri sitä puljausta minkä takia Linux-versiot
eivät tule yleistymään työpöytäkäytössä.
Ubuntun keskustelusta varmaan saisit parempaa tukea, jos enemmänkin Ubuntua käytät. On totta, että Linux on suunnattu niille käyttäjille, jotka jaksavat säätää. Olen monelle sitä tarjonnut ja tapanani on sanoa: jos siihen ryhdyt, siitä tulee harrastus. Linuxin ei ole lainkaan tarkoitus yleistyä, mitä vähemmän yleistyy, sitä parempi. Linuxin kehittäjät rakentavat sitä itselleen, mutta avoimen koodin periaatteen mukaisesti jakavat sen kaikille. Mitä puljaamiseen tulee, kyllä sitä saa tehdä kaikilla käyttöjärjestelmillä, jos jostain saa vanhan laitteen ilman ajuria.
https://www.microsoft.com/fi-fi/store/b/windows
Tuolta voi ostaa vaihtoehdon halvimmillaan 145 €. Epäilen kuitenkin, että puljaaminen jatkuu silläkin. Voi myös olla, että ei toimi tarkoitetussa laitteistossa ja tulee hukkaostos. Voi tietysti kävellä kauppaan ja ostaa esiasennetun laitteiston, jolloin tehtaalla on jo tehty se puljaaminen puolestasi. Jos koneesi pohjassa on lisenssitarra entisestä Windowsista (7, 8 tai 10) ja siinä keycode (5 kpl. 5 merkkisiä sarjoja), saat ilmaiseksi Windowsin levykuvan pelkällä rekisteröitymisellä. Asennushan tehdään täsmälleen samoin kuin Linuxillekin.
Miten asensit sen ajurin? Lyhyesti: Lataa paketti nettisivulta. Sijoita paketti kotihakemistoosi. Pura paketin pakkaus (hiiren kakkosella pakettia tiedostoselaimessa ja valikosta 'pura tähän'). Asenna paketti pakettien asennus ohjelmalla (hiiren kakkosella pakettia ja valikosta 'avaa pakettien asennus ohjelmalla'). Tee koneelle reboot.
Kyllä 17.04 jakelun ajuri on riittävän lähellä ja Canon kyllä tekee hyvät ajurit. Onko koneesi 32-bit vai 64-bit? Onko käyttöjärjestelmäsi 32-bit vai 64-bit? Onko ko. ajuri 32-bit vai 64-bit?
Laitan vähän koodia. Et varmaan tarvitse, mutta joku voi tarvita.
uname -m
Näyttää käyttöjärjestelmän bittisyyden. i686 = 32 bittinen, X86_64 = 64 bittinen.
grep -G '^flags' /proc/cpuinfo |grep -qw lm && echo "64-bittinen" || echo "32-bittinen"
Näyttää tietokoneen bittisyyden.
Sanon jälleen kerran, että Linuxissa ei kopioida Ctrl+c napeilla (paitsi LibreOfficella, yleensä se tarkoittaa 'lopeta') vaan maalamalla hiirellä loitsu ja viemällä hiiren osoitin uuteen paikkaan ja painamalla molempia hiiren nappeja samaan aikaan. Se on ehkä liian yksinkertaista kun sitä harva tietää.
-
Kaikki on 64bit.
Noita ohjeita soveltaen yritin asentaa:
https://askubuntu.com/questions/1027104/canon-pixma-p200-cannot-scan-in-ubuntu-16-04lts
Printterivalikkoon tuli uusi mykkä printteri.
Hiiren oikean napin alta ei löydy mitään paketin asennusohjelmaa.
-
Kaikki on 64bit.
Noita ohjeita soveltaen yritin asentaa:
https://askubuntu.com/questions/1027104/canon-pixma-p200-cannot-scan-in-ubuntu-16-04lts
Printterivalikkoon tuli uusi mykkä printteri.
Hiiren oikean napin alta ei löydy mitään paketin asennusohjelmaa.
Anteeksi viive, olin matkoilla.
Kyllä antamastasi linkistä löytyy Canonin pakattu tiedosto tervapallona (.tar) ja, kuten neuvoin, sitä pakattua laatikkoa tiedostoselaimessa hiiren oikealla korvalla klikaten aukeaa paikallisvalikko, josta voi valita kohdan 'pura tähän' ja syntyy tavallinen kansio. Canonin jäynä on, että kansiota avatessa löytyykin lisää pakattuja kansioita. Kun ne purkaa jälleen löytyy useita ajuritiedostoja. Niistä voi valita haluamansa ja sitä taas hiiren oikealla klikaten aukeaa paikallisvalikko, jossa on myös kohta 'avaa sovelluksessa ohjelmiston asennus' (kuvakaappaus). Toimivuutta en voinut tarkistaa kun ei ole tuota skanneria. Yleensä Canonin softa toimii hyvin. Joku on sanonut, että laitteen on oltava kytkettynä tietokoneeseen ja virta päällä kun firmwarea asennetaan, koska asennuksessa tunnistetaan ko. laite tjsp. En muista mistä purkista silloin oli kyse, mutta kokeile.
-
Tuo oli vaan asennusohje-esimerkki, jonka löysin. Tuossa Canonin tiedosto kyseiseen laitteeseen:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/products/fax__multifunctionals/inkjet/pixma_ts_series/pixma-ts3150.aspx?type=drivers&driverdetailid=tcm:22-1640524&os=Linux%20(64-bit)&language=
Asennusohjelma näyttää tekevän kovasti jotain eikä valita mistään.
-
Tuo oli vaan asennusohje-esimerkki, jonka löysin. Tuossa Canonin tiedosto kyseiseen laitteeseen:
https://www.canon.fi/support/consumer_products/products/fax__multifunctionals/inkjet/pixma_ts_series/pixma-ts3150.aspx?type=drivers&driverdetailid=tcm:22-1640524&os=Linux%20(64-bit)&language=
Asennusohjelma näyttää tekevän kovasti jotain eikä valita mistään.
Pakkauksessa näkyy olevan kaksi ajuria, 32-bit ja 64-bit. Valitsin 64-bit ajurin ja asensin. Asentajana oli 'ohjelmistot' sovellus, eli se joka asentaa omastakin repositorystä sovelluksia. Asennus kesti alle 2 sekuntia (pääkäyttäjän tunnussanakyselyn jälkeen). Toimivuutta en voi tarkistaa, mutta en sitä epäile.
Jos asennuksessa olisi jotain vaikeuksia siitä tulisi ilmoitus. Asennuksen voi myös tehdä päätteessä. Siitä on sellainen hyöty, että pääte osaa tehdä aika hyvät ohjeet siitä, mitä paketteja pitäisi asentaa lisäksi, tai mitä toimia tehdä, tai onko asennus lainkaan kelvollinen. Komento menee niin, että menneään pääkäyttäjäksi (sudo) ja kutsutaan asentajaa (apt-get) ja pyydetään asentamaan (install) ja kerrotaan mitä asennetaan (paketin nimi). Siis tässä tapauksessa näin:
sudo apt-get install scangearmp2_3.50-1_amd64.deb
EDIT:
Unohtui mainita, että paketin nimen edessä pitää olla sen sijainnin polku, tai sen on oltava kotihakemistossa (kuten esimerkissä). Kotihakemistoon sen voi siirtää tietysti päätekomennolla tai graafisesti hiirellä raahaamalla tiedostoselaimessa, kuten kuvassa:
-
Asennuksella saa aikaiseksi laitehallintaan uuden printterilaatikon, jossa lukee: "does not accept jobs"
eli "ei tee mitään".
Sama tilanne langallisena tai langattomana, buuttaamalla tai ilman buuttausta.
Positiivista on, että kokeilut eivät ole jumittaneet printteripuolen toimintaa, se toimii edelleen.
Skannaus toimii edelleen myös talouden Windows- ja Android-laitteista.
-
Asennuksella saa aikaiseksi laitehallintaan uuden printterilaatikon
Omituista... Ei minulla tuollaista tule.* Tosin, sinulla taitaa olla nyt työpöytäympäristönä Gnome-Shell, joka on ensimmäinen laatuaan ja siksi kokemusta on kertynyt aika vähän yhteisöllekin. Se on yksi syy miksi suosittelin XFCE ympäristöä. En itsekään sitä ota käyttöön raakileena vielä. Paukut alkaa siis loppua, mutta vielä voi tarkistaa: onko oikea paketti asentunut oikein? Se käy parhaiten 'Synaptic' pakettienhallintaohjelmalla. Jos se ei ole asennusmedian mukana jo tullut sen voi asentaa 'Ohjelmistot' sovelluksella hakusanalla synaptic. Koska paketteja on suuri määrä kannattaa luetteloa rajata vasemmasta sarakkeesta klikkaamalla 'asennetut'. Ohessa kuva, jollainen pitäisi löytyä jos asennus on onnistunut.
Muuten, muistaakseni Ubuntu Gnome-Shell käynnistysruudussa tunnussanan syöttölaatikonn kulmassa on kuvake, josta voi valita muitakin työpöytiä. Olikohan siellä valinnaisena oletuksen lisäksi XFCE/Xubuntu ja Mate... Kannattaa kokeilla niitäkin joskus.
Edit:
HUPIS! Nyt minäkin huomasin. Kyllä kysymyksessä onkin printterin ajuri, ei scannerin.* Jatka siis etsimistä ja nouda oikea ajuri.
-
Kyllä tuo on ajuri, jonka pitäisi tuoda skannausominaisuudet multifunktioprintteriin,
mutta ei tuo. Otan aikalisän, kiitos avusta. Ehkä seuraavassa versiossa toimii.
Tosin silloin printteri on varmaan jo vaihtunut, koska nämä ei ole mitään
kestokulutustuotteita.
-
Kyllä tuo on ajuri, jonka pitäisi tuoda skannausominaisuudet multifunktioprintteriin,
mutta ei tuo. Otan aikalisän, kiitos avusta. Ehkä seuraavassa versiossa toimii.
Tosin silloin printteri on varmaan jo vaihtunut, koska nämä ei ole mitään
kestokulutustuotteita.
OK. Ymmärsin, että sinulla on tasoskanneri, eikä monitoimilaite. Nooh... sittenhän se on oikea ajuri ja toimii myös. Minun on vaikea uskoa että ei toimisi.
Olethan ottanut sen ajurin käyttöön? Sieltä sovelluksista varmaan löytyy 'kaikki asetukset' ja siitä kohta 'lisäajurit'. Laita täppä, muistaakseni vihreä, oikean ajurin kohdalle ja poista entisen ajurin kohdalta.
Olethan kokeillut relevantilla tavalla? Kirjoita vaikka LibreOfficella jotain ja liitä vaikka pikku värikuvakin ja käske sen tulostaa... Eikö muka tulosta?
Laita sitten joku kuva läpän alle ja käynnistä sovellus 'Simple Scan' tai 'Xsane' kumpi sattuu saatavilla olemaan, ja pyydä skannaamaan. Eikö muka skannaa?
-
Olethan kokeillut relevantilla tavalla?
Myönnetään, että siitä se varmaan on kiinni. Onneksi tulostus toimii edelleen.
Nettiä selaamalla kyllä löytyy kohtalotovereita, jotka eivät ole koskaan saaneet
skannausta toimimaan.
Pidetään tätä tapausta nyt suljettuna, harrastan välillä muuta.
Kerron tähän loppuun kuitenkin hauskan anekdootin päivityksistä. Kun tähän Turpon
koneeseen asennettiin 18.04 puhtaalta pöydältä 16.04:n sijaan, hävisivät tietysti
sähköpostiohjelma Thunderbirdin tiedot. Uudessa asennuksessa Thunderbirdin tarjoama
ainoa tietojen palautusmuoto oli tietojen lataaminen toisesta sähköpostiohjelmasta.
Mistä toisesta ohjelmasta? Tyhjässä koneessa!
-
Onneksi tulostus toimii edelleen.
Tuo viittaa siihen, että vanha ajuri on edelleen käytössä. Uusi ajuri pitäisi vaan aktivoida ja entinen deaktivoida. Ei voi olla kahta ajuria samaan aikaan, ei edes Wndowsilla.
Toistan vielä, että kannattaa tehdä tunnus Ubuntun keskusteluun. Sieltä saa paremmat vastaukset, ja suomeksi. Minulla ei ole nyt sopivaa kalustoa Gnome-Shell ympäristöä varten, joten en voi kaikkea testailla. Voisin minäkin yhteisön kautta kysyä neuvoa, mutta onhan se hiukan lapsellista, nimimerkillä – kaverin puolesta kyselen.
Seuraavaksi tulee kuitenkin vastaan GuzziDiagin asennus. Sehän menee hienosti kyllä, mutta en osaa yhtään neuvoa kuinka tehdään sille käynnistinkuvakkeet. Sitten tulee Wine ja PlayOnLinux apuohjelmien asennus, jotta voit ajaa Windows softaa kuten TunerPro jne...
Olen edelleen varma, että ko. monitoimilaite toimii Linuxilla. Ne on pääsääntöisesti saatu toimimaan. Vastaan on tullut eräs HP tasoskanneri, joka ei toiminut ilman maksullista ajuria, ei myöskään Windowsilla.
Ehkä seuraavassa versiossa toimii.
Tosin silloin printteri on varmaan jo vaihtunut,
Pari viikkoa vielä niin saat seuraavan version, mutta 18.10 Cosmic Cuttlefish ei sitten ole LTS. En kyllä usko, että kyseinen asia siitä muuttuu. Vanhojen laitteiden ajureita ei juurikaan lisäillä, mutta uusien markkinoille tulleiden laitteiden kyllä.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=53205.0
Myös koko Linuxin ja muunkin avoimen koodin tulevaisuus on usein keskustelussa, nytkin.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=53723.0
EDIT:
Huomasin, että Canonin ajuripaketin mukana ei ole tullut libsane-extras pakettia, joka yleensä tarvitaan, ei tosin aina, mutta ei sen asentamisesta haittaakaan ole. Asentaminen käy Synapticilla kun etsii paketin (yli 60 000 paketin joukosta, siis hissillä paremmin kuin skrollaamalla) ja hiiren kakkosella pyytää merkitsemään asennettavaksi ja työkalukuvakkeesta 'toteuta' valinnat toteutettavaksi. Laitoin kuvan:
-
Jaahas... Jos olisin tänään jo aamulla katsonut Ubuntun keskustelua, olisin ehkä huomannut tuoreet uutiset. Ubuntu 17.10 aikana muutettiin SANE paketointia. Siis juuri skannerien ajurien ohjelman reunaehtoja. Omaan repositoryyn se ei vaikuta, koska paketointi seuraa siellä mukana. Ne skannerit, jotka saavat ajurinsa talon puolesta, siis tuetut mallit, toimivat kyllä. Kaikki valmistajat eivät ole vielä saaneet Linux paketointiansa valmiiksi. En tiedä mitkä valmistajat siihen joukkoon kuuluvat. Erikseen asennettavat ajurit eivät ehkä siksi toimi vähään aikaan. Kannattaa ajoittain vilkaista lataussivulta onko ajurin versionumero muuttunut ja yrittää uudella versiolla paremmin toivein.
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=52254.0
Tuossa puolen yön jälkeen 7.10. kirjoitettu käyttäjän nm kommentti.
EDIT:
Samalta käyttäjältä tuli juuri klo. 19.53 uusi kommentti asian korjaamiseksi tekemällä udev sääntö. (Tämähän on Linux, joten useimmat asiat voidaan korjata.)
On kaksi tapaa tehdä asia:
Konsti1: Tee uusi asiakirja, vaikka mousepad teksturilla, ja siihen sisältö kopioimalla tuo esimerkinloitsu. Anna sille nimeksi vaikka '80-canon-libsane.rules'. Tee sisältöön jäljempänä olevat korjaukset. Talleta se sijaintiin: tiedostojärjestelmä/etc/udev/rules.d
Siis tällainen sisältö:
ATTRS{idVendor}=="nnnn", ATTRS{idProduct}=="nnnn", MODE="0666", GROUP="scanner", ENV{libsane_matched}="yes"
Esimerkki on eri merkkiselle skannerille. Tälle täytyy selvittää oikea vendor koodi ja product koodi ja vaihtaa ne mallin loitsuun ao kohtiin. Ne selviää kun USB kaapeli on skannerissa kiinni ja sähköt päällä ja päätteessä kysytään:
lsusb
Siinä näkyy monia tuotteita ja niiden vendor:product. Luultavasti vain yhdessä kohdassa lukee Canon.
Kohdan '55-epson-libsane.rules' korvaat myös muotoon '80-canon-libsane.rules'.
Tai, konsti 2: Vaihtoehtoisesti teet koko homman kerralla päätteessä tällä loitsulla. Muista korjata vendor ja product nnnn kohdat.
echo 'ATTRS{idVendor}=="nnnnnn", ATTRS{idProduct}=="nnnnn", MODE="0666", GROUP="scanner", ENV{libsane_matched}="yes"' | sudo tee /etc/udev/rules.d/80-canon-libsane.rules
-
Voin laittaa sillä skannatun moottoripyöräaiheisen kuvan palstalle sitten
kun alkaa toimimaan.
Vaikka kuvan itäsaksalaisten kuulantyöntäjätyttöjen moottoripyöräkerhosta.
-
Voin laittaa sillä skannatun moottoripyöräaiheisen kuvan palstalle sitten
kun alkaa toimimaan.
Vaikka kuvan itäsaksalaisten kuulantyöntäjätyttöjen moottoripyöräkerhosta.
Luultavasti sitten laitat kuvia aika pian kun teet nuo korjaukset edellä olevalla loitsulla. ;D
-
Siihen asti meni hyvin kunnes piti tallettaa rules-tiedosto. Ei ollut valtuuksia enkä noin
tunnin etsimisellä löytänyt apua Ubuntu-palstalta. Osasin kirjoittaa "sudo su", mutta ei auttanut.
Edit:
Talletus onnistui komentoriviltä, mutta tulos oli valitettavasti sama kuin aikaisemmilla konsteilla:
Uusi laatikko, joka ei hyväksy töitä. Ehkä tulevaisuudessa Canonin uudet ajurit korjaavat tilanteen.
Tyttökalenterikuvia joutuu siis vähän odottamaan.
-
Siihen asti meni hyvin kunnes piti tallettaa rules-tiedosto. Ei ollut valtuuksia enkä noin
tunnin etsimisellä löytänyt apua Ubuntu-palstalta. Osasin kirjoittaa "sudo su", mutta ei auttanut.
Vastaisen varalle: Kun kerran oltiin syvällä käyttöjärjestelmässä siellä kaikki muutokset on tehtävä pääkäyttäjänä, kuten jo huomasit. Asia tehdään joustavasti niin, että avataan tiedostoselain pääkäyttäjänä. Mikähän se siellä on? Ehkä Nautilus, tai Thunar... Se siis avataan päätekomennolla:
sudo nautilus /etc/udev/rules.dsudo thunar /etc/udev/rules.d
On syytä olla huolellinen kun kerran ollaan systeemin kaikkein pyhimmässä, ja siitä tulee muistutuskin.
Samalla konstilla pääset vieläkin editoimaan tekemääsi tiedostoa. Hiiren oikealla korvalla tiedostokansiota ja avaa tekstieditoriin. Ehdottaisin, että teet vielä seuraavan muutoksen.
Koska se luotu tiedosto (80-libsane-rules) ei toimi sen voit tarpeettomana poistaa. Ole tarkkana, että et poista viereistä (80-canon_mfp2.rules) tiedostoa.
Sovellan nyt oppimaani: Koska siellä jo on '80-canon_mfp2.rules' tiedosto ei haittaa vaikka siihen lisätään uusi rivi toiseksiviimeiseksi, ennen riviä 'LABEL="canon_mfp_end"'. vendor on näköjään 04a9, mutta tuotteen nimikoodin näet lsusb komennolla päätteessä. Myös MODE kohdasta otin yhden etunollan pois, mutta kokeile nollalla tai ilman. ATTRS sanan lopusta otin pois S-kirjaimen, mutta sitäkin voi kokeilla. (#-merkillä tehdään kommenttirivi, eräänlainen huomio, joka ei ole suoritettavaa koodia, huomiorivi vain, jotta editointi löydetään ja voidaan muuttaa tai poistaa.)
#ts3150 series, itse tehty rivi.
ATTR{idVendor}=="04a9", ATTR{idProduct}=="nnnn", MODE="666", GROUP="scanner", ENV{libsane_matched}="yes"
Talleta tekstieditori ennen sulkemista. Tee tietokoneelle uudelleenkäynnistys.
-
Ei toimi, mutta paljon tässä on oppinut Ubuntusta.
Sen puolesta ihan positiivista.
-
Googlen haulla näyttäisi kyllä tuo mfp2 olevan juuri se tarvittava sane backend canon pixmaa varten.
Oliko lsusb listauksessa muita canon laitteita? Eli onko se vendor:product varmasti oikein? Eihän ole 0 ja o vaihtunut tai 1 ja l?
Vielä voisi kokeeksi korjata säännön viimeisen "yes" muotoon "1". Myös voisi kokeilla uutta sääntötiedostoa toisella nimellä (lbsane.rules, koska minun mielestä juuri se on se sääntökirjasto, jossa skannerin ohjaus tehdään) ja noilla pikku muutoksilla sisältöön. (Korjaa nuo nnnn kohdat päätteessä ennen kun painat enteriä.)
echo 'ATTR{idVendor}=="nnnn", ATTR{idProduct}=="nnnn", MODE="666", GROUP="scanner", ENV{libsane_matched}="1"' | sudo tee /etc/udev/rules.d/canon_libsane.rules
Joo... kyllä tässä on vuosikausia opeteltu Linuxia, gurujen opastuksella. Tämä on nykyään aika poikkeuksellista säätöä. Toista oli pari vuosikymmentä sitten.
-
Ei ole muita Canon-laitteita. Ei parannusta tilanteeseen. Ehkä nyt odotetaan uusia Canon-ajureita.
Urpolla säätämisen kulta-aikaa oli 90-luku, jolloin PC:ssä oli yleensä vain kirjoittimen rinnakkaisportti
sarjaportin lisäksi. Siinä hyvin epästandardissa kirjoitinportissa yritettiin sitten saada mittalaitteita toimimaan.
Joillakin laitteilla oli huono maine tässä suhteessa. Esim. Compaqista tiedettiin, että siinä ei ainakaan toimi.
-
Viimeisenä konstina voisi vielä kokeilla muuttuuko tilanne jos asentaa uudelleen scangearmp2 ajurin synapticilla. Sitä riviä hiiren oikealla ja valikosta 'merkitse asennettavaksi uudelleen' ja toteuta napista toimeksi. Se voisi auttaa siksi kun se sääntö on nyt olemassa, jospa se vaikuttaa siihen asentamiseen, mutta tämä on vähän arvausta jo.
Ei me kuitenkaan vähällä luovutettu, vaikka ei onnistuisikaan. ;D
-
Kokeile vielä Xsane sovellusta. Se on hiukan toisella tavalla toimiva ja käyttää juuri sane rajapintaa. Kun sen käynnistää se etsii skannereita ja sanoo jos ei löydä. Jo se löytää niin sitten pitäisi myös skannatakin.
-
Tuota Xsanea olen jo aiemmin kokeillutkin.
Viimeksi kokeilin hyllystä löytyvää vanhaa Canon 9000F -valokuvaskanneria, joka
toimii heittämällä kaikilla ohjelmilla. Todistaa, ettei tuo laite hylji kategorisesti skannereita.
Ei vaan hyväksy TS3150 -mallia.
-
Ei suju sen paremmin kohtalotoverilla Epsoninsa kanssa:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=52254.0
Mitäs tällä Canonilla sanoo komento?
iscan
Valittaako puuttuvasta modulista libcanberra-gtk-module? Jos se puuttuu sen voi asentaa kun se on näköjään repositoryssa:
sudo apt install libcanberra-gtk-module
-
iscan tuntematon komento
Asentaa valittamatta libcan....
-
Löytyykö skanneri jos sitä kutsuu päätteellä?
scanimage -L
sudo scanimage -L
-
Ei skanneria
-
Ei skanneria
Symbolinen linkki puuttuu. Palaan asiaan jos keksin kuinka se tehdään. ;)
-
Mitkä olivat ne id tunnukset, joita käytettiin vendor:product?
-
Bus 002 Device 015: ID 04a9:1827 Canon, Inc.
-
Gurujen mukaan pitäisi skannata kyllä ihan suoraan scangearmp2 ohjelmalla, jos ei ole verkkolaitteesta kyse vaan USB-laitteesta. Koska ei ole pikanappia se täytyy kutsua käyntiin päätteellä:
scangearmp2
-
Tämä toimii, kiitos!
-
Tämä toimii, kiitos!
Täytyy sanoa kuin omenavaras: en se minä ollu, oli siinä muitakiii.
Syntyikö työpöydälle tai telakkaan pikakäynnistin kuvake?
-
Ei kuvaketta, mutta lisäbonuksena tämä toimii langattomasti,
joten Turpon ei tarvitse raahata tavaroita huoneesta toiseen.
-
Päästään askel lähemmäksi keskustelun tarkoitusta. Kun jokin ohjelma, vaikka GuzziDiag, on asennettu ja pitää käynnistää on tietysti makuasia haluaako käyttää siihen komentoriviä vai pikakäynnistinkuvaketta. Toisin kuin Windowsilla, Linuxille ei GuzziDiag koodi tee käynnistintä, eikä voikaan, koska jokaiselle jakelulle ja niistäkin jokaiselle työpöytäympäristölle olisi oltava sitten oma lataustiedosto, ja niitä tulisi sitten satoja.
Kuvakkeen voi luoda käsin itse. Sekin on hiukan monimutkaista Gnome-Shell ympäristössä. (Mate tai Xubuntu ympäristössä asia olisi tosi helppo.)
https://linuxconfig.org/how-to-create-desktop-shortcut-launcher-on-ubuntu-18-04-bionic-beaver-linux
Tässä linkissä löytyy kuvallinen ohje Ubuntun oletustyöpöytäympäristölle Gnome-Shell. Se on esimerkki Skypelle, mutta soveltamalla saa minkä vaan haluaa kun käynnistyskomento on tiedossa.
Lisäksi tarvitaan kuvaketiedosto .png muodossa, jos olemassa olevista ei löydy sopivan näköistä. Kuvakken voi vaikka itse valmistaa ja sijoittaa muiden joukkoon. Osoite näyttäisi olevan /home/share/icons. Kun sillä on nimi niin sitä sitten sovelletaan. Kuvakehakemisto (jos sitä editoidaan) pitää avata pääkäyttäjänä:
sudo thunar /home/share/icons
Tai voihan tiedostoselain olla muukin, vaikka Nautilus...
-
Kuvakkeen teko oli helppoa kuin heinänteko, mutta Urpo ei kyllä yhtään tajua,
mitä puuttuu tai on väärin niin etteivät muut skannausohjelmat tunnista skanneria.
Ei sillä että kaikkea tarvitsisi tajutakaan.
Tämä on ollut kyllä hyödyllinen tutustumiskierros Ubuntuun. Jonain päivänä vielä
selvitän, miten vaihdetaan Thunderbirdin profiileja.
-
Kuvakkeen teko oli helppoa kuin heinänteko
Aika fakiiri... ;D
mitä puuttuu tai on väärin niin etteivät muut skannausohjelmat tunnista skanneria
Ubuntun paketointirakenne on sanen osalta uusittu nykykäytäntöä vastaavaksi. En tiedä, mutta luullakseni kaikki muu onkin jo modernisoitu, sane oli vaan hiukan myöhässä ja laitevalmistajien suljettu koodi, kuten myös tämä nyt käytetty scangearmp2, on nyt sen vanhan paketoinnin mukaista. Siksi muut sanea käyttävät skannausohjelmat, simplescan ym. on opetettava käyttämään myös vanhaa koodia uuden lisäksi välipalikalla, joka on tehtävissä tällä ohjeella:
https://github.com/Ordissimo/scangearmp2
Siinä on Ubuntua varten käytettävä Debianin ohjetta (ei Red Hat) ja lisäksi lopussa oleva backendin aktivointi on tehtävä kaikilla distroilla. Debianilla käytetään pääkäyttäjän oikeuksia hiukan eri tavalla (sudo su) kuin serkkutytöllä Ubuntulla, jolla pääkäyttäjäksi menneään joka komennolla kirjoittamalla alkuun sudo. Esim. sudo apt-get update... sudo dpkg -i ../scangearmp2_3.50-1_amd64.deb... jne.
On huomattava, että tuossa mennään taas syvälle käyttöjärjestelmän koodiin ja virheitä ei sallita. Tee siis varmuuskopiot tärkeistä tallenteista.
PS: SANE tulee sanoista "Scanner Access Now Easy"
-
Jään odottamaan päivityksiä. Ei makeaa mahan täydeltä.
-
Jonain päivänä vielä
selvitän, miten vaihdetaan Thunderbirdin profiileja.
Kun avaat tiedostoselaimen ja menet kotihakemistoon ja 'näytä' työkalulla pyydät piilokansiot näkyviin (ne joissa on .edessä nimessä) näet .thunderbird kansion. Se voi olla .mozilla kansion sisällä. Siellä on myös profiilit .tiedostoina, voi olla useitakin. Käsittääkseni niitä voi editoida tai vaihtaa, en ole kokeillut. On kätevää antaa vanhalle profiilitiedostolle uusi nimi (.vanha profiili) ja tehdä uusi profiilitiedosto. Voi sitten perua toimen, jos menee mönkään.
Firefoxille tein taannoin uuden profiilin kun vanha oli pöljä. Nimesin sen uudelleen ja poistin koko foxin ja asensin uudelleen. Tuli ihan hyvä ja olisi voinut vaihtaa vanhan profiilin takaisin, jos olisi ollut tarpeen, pelkästään vaihtamalla nimet, mutta poistin vanhan tarpeettomana.
Asiasta on jotain juttua täällä:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=53579.msg410032#msg410032
-
Taannoin oli muistaakseni juttua Firefox www-selaimen kirjoituslaatikoiden oikoluvun tarpeellisuudesta ja puuttumisesta. Mozilla ei jaksa ylläpitää meidän pienen kielialueemme oikolukua, ainakaan Linuxin Firefoxissa, Windowsin vastaavasta en tiedä. Linux yhteisön hyvät ihmiset ovat kuitenkin tehneet suomenkielen Voikko oikolukuohjelman ja sille lisäosan myös Firefoxiin. Sen asennusohje on hiukan piilossa äkkinäiselle Ubuntu-Suomen pääsivun osiossa 'yhteisö' ja sen välilehdellä 'blogikirjoitukset'.
Lyhykäisyydessään sen saa Firefoxiin käyttöön kun avaa 'lisäosat' ja 'hae lisäosia' antaa sille hakusanan 'voikko' ja hakutuloksista käskee voikon kohdalta 'asenna'. Ohjelma asentuu kun Firefox seuraavan kerran käynnistetään.
Voikko ei ole aivan täydellinen varsinkaan sanavarastonsa puolesta, mutta täydentyy hiljalleen ja lienee tyhjää parempi.
-
Tässä välipäivien ratoksi pientä säätöä Linuxiin.
TunerPro on tehty vain Windowsille, joten se toimii Linuxissa vain apukeinoilla. Sitten se kyllä toimiikin ihan hyvin. Temppu vaatii apuohjelman nimeltä Wine. Se on ns. demoniohjelma, joka ei näy missään, tekeepä vain työtänsä jossain takaraivossa. Sen voi asentaa ainakin Ubuntuun repositorysta 'Ohjelmistot' ja sieltä hakusanalla. Sille ei siis tule mitään käynnistyskuvakettakaan. Se käynnistyy kun pyydetään asentamaan jotain Windows sovellusta, kuten TunerPro, joka on ladattu omalle levylle virallisesta lähteestä ja sijoitettu kotihakemistoon. Kun sen asennustiedoston kuvaketta klikkaa hiiren kakkosella ja pudotusvalikosta pyytää 'avaa ohjelmalla wine' niin asennus alkaa ja se näyttää aivan Windows asennuksen asennusvelholta. Tai yleensä alkaa, jos ei niin sitten asennetaan repositorystä myös toinen apuohjelma nimeltä PlayOnLinux. Se löytyy samalla hakusanalla Wine. Se näkyy ihan sovellusvalikossa ja voidaan käynnistää sieltä. Se avustaa asentamaan Windows ohjelmia Linuxiin Winen avulla. Siitä löytyy valmiita pelejä (joista se saa nimensä) mutta siinä on myös nappi 'asenna muu sovellus' josta alkaa Windowsin näköinen asennus, joka se oikeastaan onkin. TunerPron tapauksessa ainakin se tekee myös käynnistyskuvakkeen, sellainen dil-mikropiirin näköinen musta satiainen.
Samalla periaatteella voi sitten asentaa Winellä toimivia muitakin Windows sovelluksia. Sellaiseen rajoitukseen olen törmännyt, että USB-yhteys ei sen avulla toimi, joten vaikkapa TomTomin päivittäminen ei käy päinsä.
Tahmaisesti toimivan Firefoxin uudelleen asennus on toisinaan tarpeellista ja auttaakin ainakin Linuxin tapauksessa. Asiassa on vaan otettava huomioon kaksi asiaa: Kirjanmerkit ja asetustiedosto. Kirjanmerkkitiedoston saa talletettua FF: omilla työkaluilla >näytä kirjanmerkit >näytä kaikki kirjanmerkit >välilehti tuo ja varmuuskopioi >vie kirjanmerkit HTML tiedostoon. Tiedosto syntyy omaan kotihakemistoon ja tiedostonnimenä on päivämäärä. Jotta Firefox voidaan uudelleenasentaa se täytyy ensin poistaa. Se käy hyvin 'Ohjelmistot' sovelluksella, siis repositoryllä hakemalla Ff näkyviin ja 'poista' napilla poistamalla. Jos se nyt asennettaisiin uudelleen siitä tulisi yhtä tahmainen kuin entinenkin. Siksi poistetaan ennen uutta asennusta myös vanha asetustiedosto. Koska kyseessä on Linux se käy päinsä helposti. Tiedostoselaimella katsotaan kotihakemistoa ja sallitaan piilotiedostot näkymään, yleensä napeilla ctrl+h, ja etsitään kansio .mozilla, avataan se ja etsitään kansio firefox. Se on Ff asetustiedostojen kansio. Annetaan sille uusi nimi (hiiren kakkosella ja valikosta 'nimeä uudelleen') vaikkapa 'vanha firefox'. Näin se voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen käyttöön muuttamalla nimi taas oikeaksi; yleensä ei tarvitse. Nyt voidaan asentaa 'Ohjelmistot* sovelluksella Firefox uudelleen. Se tekee itselleen uuden puhtaan asetustiedoston. Kirjanmerkit asennetaan vastaavalla tavalla 'tuo kirjanmerkit HTML tiedostosta' ja thdään uusiksi muutkin turva-asetukset ym. Oikoluvun voi asettaa käyttämään 'Voikko' oikolukuohjelmaa, paremman puutteessa. Voikon asennuksen kerroin tuossa edelleä.
Sitä en ole saanut selville: miksi Firefox tahmailee. Tuskin on Linux ytimen syytä, eikä ehkä Ubuntun käyttöjärjestelmänkään, voi olla typöytäympäristön syytä koska XFCE:llä sitä ei esiinny, luultavimmin kuitenkin Firefoxin itsensä.
Kiintolevyn puhdistus vanhasta asennusjätteestä ja muusta roskasta n toisinaan tarpeellista, varsinkin jos on vanhempi kone ja ahtautta kiintolevyllä. Ubuntu 18.04 LTS kyllä lupauksensa mukaan putsaa välillä itse systeemipäivityksen jälkeen levyä, mutta olen huomannut sen odotuttavan aika pitkään. Kun on tuo kiintolevy SSD niin siinä on hiukan tilanahautta ja putsaan levyn toisinaan itse. Se kävisi tietysti graafislla työkaluilla: Synaptic, Orphan ym. mutta se on niin monimutkaista ja täytyisi tietää mitä paketteja poistaa. Siksi teen sen komentopäätteellä, koska järjestelmä tietää parhaiten omat orpopakettinsa. Komento on tämä:
sudo apt-get autoremove --purge && sudo apt-get autoclean
Se myös näyttää putsattavan datan määrän. Se kysyy myös luvan jatkaa jos määrä on kovin suuri. Ja tunnussanan se tietysti kysyy. Kuten näkyy, loitsu on kovin pitkä muistettavaksi. Sen voi tietysti tallettaa johonkin muistilappusovellukseen ja kopsata sieltä päätteeseen tarvitessa, mutta on sille helpompikin konsti, voi tehdä aliaksen, sitten tarvitsee muistaa vain sen kutsumanimi, joka on vapaavalintainen:
Avaa tiedostoselain ja salli piilotiedostot. Etsi tiedosto nimeltä .bash_aliases, huomaa .piste edessä ja _alaviiva välissä. Jos ei sitä vielä ole niin tee sellainen tyhjä tiedosto sillä nimellä ja nimenomaan kotihakemistoon tiedostoselaimen työkaluilla. Avaa sitten se tiedosto sopivalla teksturilla (Mousepad, Gedit, ym.) Kopioi sen sisällöksi (entisen jatkeeksi jos jo jotain on) tämä värssy:
alias siivoalevy='sudo apt-get autoremove --purge && sudo apt-get autoclean'
#Päätekomento siivoalevy poistaa kiintolevyltä tarpeettomat paketit, myös
#vanhat kernelit, pitsi nykyisen ja sitä edellisen. Jos käyttää/vapauttaa
#runsaasti tilaa kysyy jatketaanko K/E. Näyttää poistettavat paketit. Näyttää
#myös lopuksi tilanteen. Jos jää päivittämättömiä ne kannatta päivittää
#synapticilla erikseen koska se näyttää niiden nimet.
Tallenna teksturi ennen sulkemista. Nyt koko pitkä siivousloitsu tapahtuu päätekomennolla siivoalevy. Se voisi tietysti olla muukin sana, joka näkyy tuon ensimmäisen rivin alias sanan jälkeen välittömästi ennen = merkkiä. Huomaa, että # merkillä aloitetut rivit ovat kommemttirivejä, joita voit vaikka muuttaakin mielin määrin, kunhan vaan jokaisen rivin alussa on #. Ilman # merkkiä olevat rivit ovat suoritettavaa koodia.
Muitakin hyödyllisiä komentoloitsuja voi tehdä aliaksina. Tässä muutamia, lisää ne vaan entisten jatkoksi:
alias nollaaswap='sudo swapoff -a && sudo swapon -a'
#Päätekomento nollaaswap tyhjentää sivutusosion, joka kyllä
#tyhjenee sammutuksessakin. Käytetään, jos laitetta
#ei sammuteta pitkiin aikoihin vaikkapa palvelinkäytössä.
alias päivitä='sudo apt-get update && sudo apt-get dist-upgrade'
#Päivittää paketit asetustiedostoineen.
alias uusiylelaturi='sudo pip install yle-dl'
#Asentaa yle-dl ohjelman, jota käytetään päätteellä Yle Areenan ohjelmien
#tiedostojen lataamiseen omalle kiintolevylle komennolla:
#yle-dl perään_liitetään_Areenasta_kopiotu_url
#Lataus tulee kotikansioon. Latausta voi seurata päätteestä, katso % määrää.
#Se voidaan toistaa off-linenä esim VLC:llä. Ohjelma ei päivity itsestään,
#on asennettava ajoittain uudelleen.
alias lotto='echo $(shuf -n 7 -i 1-40 | sort -n)'
#Arpoo seuraavan viikon oikeat lottonumerot. Muuta shuf lukumäärät,
#jos arvottavien 7 tai pallojen lukumäärä 40 muuttuvat.
alias vlotto='echo $(shuf -n 6 -i 1-48 | sort -n)'
#Arpoo seuraavan viikon oikeat vikinglottonumerot. Muuta shuf lukumäärät,
#jos arvottavien 6 tai pallojen lukumäärä 48 muuttuvat.
alias keno='echo $(shuf -n 10 -i 1-70 | sort -n)'
#Arpoo seuraavan keno arvonnan oikeat numerot. Muuta shuf lukumäärät,
#jos arvottavien 10 tai pallojen lukumäärä 70 muuttuvat.
alias sammu='sudo shutdown -h now'
#Sammuttaa laitteen heti. Käytetään, jos normaali sammutus on rikki.
alias sammukäy='sudo shutdown -r now'
#Tekee uudelleenkäynnistyksen heti. Käytetään, jos normaali
#restrat on rikki, tai restart on tehtävä lennossa vaikkapa asentaessa.
alias keskeytä='sudo pm-suspend --quirk-vbe-post --quirk-vbemode-restore'
#Asettaa laitteen keskeytystilaan. Toimii, jos laite tukee keskeytystilaa.
#Käytetään, jos keskeytystila ei graafisesti toimi, tai sitä ei ole.
alias sävel='speaker-test -t sine -f 440 -c 2'
#Soittaa puhdasta sini ääntä sävel a tai asetettu f luku. Käytetään
#äänikanavan ja kaiuttimien testaukseen, tai vaikkapa soittimen viritykseen.
#Lisää aliaksia voi tehdä, muoto on:
#alias mimilyhenne='komento-hipsujen-väliin' (kommentti # tietenkin pois)
Tuossa on mukana myös hyvien ihmisten tekemän yle-dl ohjelmakikkareen asennus. Minulta saa kysyä sen käyttöojeita ja filosofiaa...
Nyt on jo saatavilla Ubuntu 18.10 ja keväällä tulee taas 19.04 jakelu. Ne eivät ole LTS, eli pitkän ylläpidon jakeluita, vaan ne on uusittava taas 1,5 vuoden kuluttua. Suosittelen pitäytymään LTS jakeluissa, jotka ovat vakaampia ja niiden ylläpito on 5 vuotta. Järjestelmä saattaa tyrkyttää uusia jakeluita ja hiirellä hosumalla saattaa päivitys alkaa vahingossakin. Suosittelen asettamaan 'Ohjelmistot ja päivitykset' sovelluksesta päivitykset käynnistymään vain käskettäessä ja uudet jakelupäivitykset vain pitkän ylläpidon jakeluille.
Hyvää uutta vuotta. T: Timo
-
Joskus kummastuttaa tietokoneen hidas käynnistyminen. Linuxilla voi tarkistaa mikä viivyttää ja listata käynnistyvien modulien käynnistysajat. Päätekomento on tämä:
systemd-analyze blame
Tein siitä aliaksen .bash_aliases tiedostoon näin:
alias aika='systemd-analyze blame'
#Näyttää eri modulien käynnistysajat. Käytetään, jos
#laitteen käynnistyminen vaikuttaa normaalia pitemmältä ja
#halutaan selvittää mikä viivyttää.
Nyt ei tarvitse muistella komennon muotoa, riittää kun muistaa, että komento on aika. Pitäisi tulla jotain tällaista vastausta:
timo@romupaja:~$ aika
18.187s apt-daily.service
7.557s NetworkManager-wait-online.service
1.693s dev-sda5.device
1.011s snapd.service
886ms fwupd.service
822ms apt-daily-upgrade.service
719ms NetworkManager.service
626ms dev-loop0.device
621ms dev-loop1.device
620ms dev-loop3.device
606ms dev-loop2.device
558ms systemd-rfkill.service
543ms postfix@-.service
541ms plymouth-start.service
507ms motd-news.service
396ms upower.service
317ms systemd-resolved.service
314ms systemd-logind.service
254ms networkd-dispatcher.service
229ms ModemManager.service
226ms udisks2.service
213ms accounts-daemon.service
200ms systemd-udevd.service
Onnellista uutta vuotta. t: Timo
-
Taas on vettä virrannut tuossa naapurin koskessa. Uusi GuzziDiag ja muita sen serkkuja on ilmestynyt lataussivulle viime vierailuni jälkeen:
https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/
Kun vielä uusi Linux kernel 5.4 valmistui ja sitä käyttää uusi Ubuntu 20.04. LTS (Focal Fossa), joka ilmestyi jo huhtikuun lopulla, asensin sen entisen 18.04 tilalle, vaikka tukiaikaa olisi vielä toinen mokoma ollutkin jäljellä. Tai oikeastaan asensin kevyemmän Ubuntu+XFCE, eli Xubuntu variantin, joka on sopivampi näille pienempitehoisille koneille, joita käytän kun en ole ihan tehokäyttäjä. Täältä se löytyy koko revohka.
https://www.ubuntu-fi.org/lataa-ubuntu/
Uusin sitten GuzziDiagin ja kokeilin. Ei toiminut. Piti uusia myös FTDI-ajuri. Toimiva Linux ajuri on 1.3.6 lataussivun D2XX lokerossa, siellä aika alhaalla. Sitten toimi hyvin:
https://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm
Kokeilin myös DG:n uutta 32 bit versiota, mutta sen tervapallo ei suostunut purkautumaan oikealla tavalla. Sille ei ole myöskään tarkistussummaa saatavilla. Kokeilin siis vain 64 bit versiota GuzziDiag_V0.48_x64. Linuxin kyseessä ollessa pitää muistaa, että GD on vierasta koodia, jota Linux kainostelee sen verran, että käynnistyskomento on annettava pääkäyttäjänä tai tiedosto on sijoitettava sudoers ryhmään. Ubuntun ja sen varianttien kyseessä ollen käynnistyskomento tulee olla muodossa:
sudo /home/käyttäjänimi/hakemistojossagdon/GuzziDiag_V0.48_x64
Siis tuo komento vaan päätteeseen ja enter perään ja sitten vielä oma käyttäjän salasana sokkona ja enter jälleen. Linux tiedosto ei voi sisältää pikakäynnistimen koodia koska sitä olisi oltava kaikille sadoille eri varianteille.
Kun on ladattu GD: ja FTDI-ajurin tervapallot ne kannattaa sijoittaa samaan hakemistoon ja purkaa sinne. Purkaminen käy kun klikkaa pakkausta hiiren kakkosella ja paikallisvalikosta 'pura tähän'.
Winukasta poiketen mitään porttia ei tarvitse säätää, se tehdään talon puolesta kun USB kaapeli liitetään.
Jos on tehty telakkaan pikakäynnistinkuvake, joka Xubuntulla on yksinkertainen toimitus, Ubuntun kuvakkeista en tiedä kun ei ole sitä Gnome-Shell työpöytää, mutta silloinkin voi päätteessä käynnistää. GD käynnistyy vasta salasanan syötön jälkeen. Siksi käynnistimeen on ruksattava ruutu 'suorita päätteessä'. Ilman sudoa GD kyllä käynnistyy, mutta ei toimi.
Onnea säätöön. ;D
-
Näin peruskäyttäjänä on minulla ollut tässä monikäyttötietokoneessani (Anopin vanha 15 vuoden takaa.) jossa jälkiasennettu Ubuntu 18.04 ja ei kertakaikkiaan mitään harmeja. (Kiitos Hajakentälle opastuksesta.)
Erinomainen nettikäytössä. Ei jumeja, ei pöpöjä eikä mitään harmillista.
Tosin GD:tä ja muutamia muitakin moottorinohjaustoimintoja olen käyttänyt pääosin vain Windows-ympäristössä koska se on ollut helpointa sillä kyseiset tietokoneet, joilla säätöohjelmani toimivat, eivät ole kokeneet internetiä moniin vuosiin vaan toimineet ilman mitään päivityksiä. Esimerkiksi Centauro V10:n jälkimuokatun moottorinohjauksen komennot ovat jo kahdenkymmenenviiden vuoden takaa ja toimivat edelleenkin. Ainoa harmi on että yli kolmekymmentä vuotta vanhan koneen akku lopetti aktiviteettinsa ja uutta patteria ei enää edullisesti saa. Uutta tietokonetta kun en ole ole ostanut kuin kerran eläissäni ja sekin edelleen Alkoholipyörän moottorinohjauksen palveluksessa. Muiden "vanhoja raatoja" on toistakymmentä. Yleensä pelaavat kun niihin laittaa passelin käyttiksen. Joko vanhan Windowsin tai hieman nykyaikaisemman ja köykäisemmän Linux-variantin. Riippuu käyttötarkoituksesta. Mutta ei juurikaan nettikäyttöön. Monasti käytettävä ohjelmisto määrää käyttöjärjestelmän tyypin.
Linuxilla voi pyöritellä, näköjään ihan mitä vaan, mutta jos on vanha W-kone muussa kuin internetiltä suojatussa ympäristössä, voi homma kxxta reisille. Arvelin itsekseni että opettelisin Linuxia paremmin tulevana talvena. Saa nähdä alanko enemmän nörttiasioita vai olenko edelleenkin "sorvin veiviä" pyörittelemässä Verstaalla. Haastetta on molemmissa.
-
Eräät meistä eivät raaski toimivia vanhoja tietokoneita roskiin heittää. Asensin taannoin Asus eee 901 miniläppäriin Debianin 32 bittisen Buster jakelun kun Ubuntulla ei enää 32 bittisiä jakeluita ole. Työpöytäympäristöksi valitsin Maté työpöydän. Debianilla on kivasti asennuksessa vaihtoehtoina eri työpöytäympäristöjä. Tämä vanha miniläppäri on ollut mukana sivulaukussa monissa seikkailuissa, eikä vähiten sen takia, että se on mahdollista ladata pyörän sähköjärjsetelmästä 12V normaalisähköllä vaikka ajon aikana.
Asensin sitten uusimman GuzziDiagin ja sen tykötarpeet tähän Debianiin ja kokeilin: hyvin toimii kaikki. GD on versio V0.50 ja FTDI on mallia direct, ei siis virtual ja löytyy lataussivulta välilehdeltä D2XX sieltä aika alhaalta versio 1.3.6 ja kerrasta toimi.
Ubuntu on kehitetty Debianista ja ne ovat aika paljon samanlaisia käytöltään. Pääkäyttäjäoikeuksilla on kuitenkin oleellinen ero. Debianilla ei ole sudo periaatetta kuten Ubuntulla (jossa sudo muuttaa käyttäjän pääkäyttäjäksi omalla tunnussanalla) vaan pääkäyttäjäksi on erikaseen mentävä komennolla su:
su
'pääkäyttäjän tunnussana'
Debiania asentaessa annetaan käyttäjänimet kaikille käyttäjille ja niille tunnussanat ja niiden lisäksi pääkäyttäjän tunnussana, joka on eri kuin minkään käyttäjän oma. Tätä pääkäyttäjän tunnussanaa käyttäen pääsee pääkäyttäjäksi, jos sen tietää.
Kuten tunnettua Linuxilla GuzziDiag käynnistyy oikein vain pääkäyttäjänä. Ubuntullahan se tapahtuu sudo komennolla, mutta Debianilla asia on erilainen, ehkä jopa helpompi. Koska GD:tä ei mitenkään asenneta, vaan se on jossain halutussa hakemistossa tiedostona sellaisenaan. Sen käynnistäminen tapahtuu helpoiten kaksoisklikkaamalla tuota tiedostoa tiedostoselaimessa. Mutta, koska se on tehtävä pääkäyttäjänä, (muuten se kyllä käynnistyy, mutta ei yhdisty pyörään) täytyy se tiedostoselain käynnistää pääkäyttäjän oikeuksin ensin:
su
'pääkäyttäjän tunnussana
Tällöin käynnistyskehoite, prompti saa hiukan erilaisen ulkoasun pääkäyttäjän oikeuksien merkiksi ja voidaan antaa tiedostoselaimen käynnistyskomento kutsumalla sitä nimeltä:
caja
Tuo caja on oletus tiedostoselain Maté työpöydällä. Voisi se olla muukin, vaikka thunar xfce työpöydällä.
Tällöin tiedostoselain aukeaa pääkäyttäjän oikeuksilla ja muuta ei tarvita kun kaksoisklikata GD: tiedostokuvaketta ja sitten se toimii hienosti.
Käytön lopuksi, kun GD on irrotettu ja sammutettu, päätetään pääkäyttäjän oikeudet pääteessä, joka on ollut koko ajan auki taustalla, komennolla:
'control'+c
Siis nappi Ctrl alhaalla c-kirjain (kuten Windowsin 'kopioi') ja prompti muuttuu taas tavalliseksi.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux jakeluista helppokäyttöisyytensä vuoksi, mutta Debian on sen serkku ja kehityslinjan aloittaja. Debian on erityisen vakaa ja luotettava. Se on myös serkkujansa kevyempi ja ehkä juuri siitä johtuen hiukan vaativampi käytettävä, mutta ei kuitenkaan vaikea. Jakluita löytyy myös moderneja laitteita varten, mutta vanhatkin jakelut ylläpidetään. Siksi tämä 32 bittinenkin vielä toimii ja vanha työjuhta sai uuden elämän.
Asennus tehdään siten, että googletetaan Debian, etsitään sopiva jakelujulkaisu, ladataan levykuva omalle kiintolevylle, valmistetaan asennusmuistitikku jollain usb-tikun kirjoitusohjelmalla optiolla image, käynnisteään asennettava tietokone ko. asennus-usb-tikulta ja seurataan asennusavustajan ohjeita.
-
Taidan hallita ja omistaa toistakymmentä läppäriä.
Vanhimmat ovat viime vuosituhannelta mutta niissä on senaikaset käyttöjärjestelmät ja ohjelmat tai myöhemmin asennetut koneiden "sietokyvyn" alittavat käyttikset ja ohjelmistot. Vähän niin kuin kone per pyörä per pyörän käyttöjärjestelmä.
Ensin opiskelin asiaa Centauron osalta jossa minulla on kaksi yhteensovitettua moottorinohjausta joihin minulla on pääsy. Toki pyörän alkuperäinen moottorinohjaus ei ole ohjelmoitavissa kuin erikseen "lastuttamalla" (Mikä siihen on tehty.) mutta em. WeberMarelli käyttää moottorin alkuperäisia sytytyslaitteita ja ruiskutusta läppärunkojen sisäpuolisia suuttimilla kun taas täysin ohjelmoitava "Laiho-boksi" reagoi ahtopaineeseen ja kierroslukuun ja se käyttää ulkopuolisia suuttimia. MotoJussilla lienee jossain jemiksessä samanlainen boksi. (Läppärunkoina käytän Ducati SPS:n tuplasuutinläppärunkoja.)
Centauron vikalogi siis luetaan joko ledin vilkkumisen tahtiin tai GuzziDiagilla selväsanaisesti. Molemmissa em. "ruiskuissa" käytän jotain "kivikauden Windowsia" koska ko. tietokoneelle on talletettuna kaikki aiemmat säädöt mitä sille on tehty. Ensimmäiset säädöt teki di. Laiho joista sitten persdynolla parantelin tulosta. Edelleen kulkee iloisesti se. Aiempiin ruiskupyöriini tein säätöjä vain analogisesti esimerkiksi säätämällä kaasunasentopotentiometrin nollapistettä hieman rikkaammalle.
Toinen ahdettu ja ruiskutettu pyöräni on T3 California eli 850cc pyöreäsylinterinen ja tein sen niin asia ei yhdellä vilkaisulla näy päällepäin.
Siinä on moottoriohjauksena MegaSquirt jonka elektroniikan minulle rakensi ystäväni Repe valaen jopa kotelon alumiinista että jäähdytyspintaa olisi riittävästi. Siihen minulla on kaksi ohjelmointitietokonetta. Toinen on miniläppäri Asus Eee PC joka on tarkoitettu lapsille ja jossa on jokin Linux-pohjainen käyttis. En nyt vain muista mikä. Toinen, varamylly on jokin W-versio jossa siinä pyörivä MegaSquirt -ohjelmisto. Kyseinen pyörä on nyt "telakalla" ja tarkoitus olisi männänrengastaa ja asentaa samalla uudet venttiilinohjurit ja uudet isommat venttiilit hengityksen parantamiseksi sekä em. asioiden vaatimat muut muutokset.
Sen jälkeisissä pyörissä kuten 1100 Breva ja 1400 California GTS ei ole tarvinnut juuri säätöjä tehdä kuin ensinmainittuun. Sen järjestelmänhallinnasta ja vikalogien luvusta huolehdin GD:llä joka pyörii Windows-alustalla. Sama mylly hoitaa myös 1400:sen "päivittämisen". Kuitenkin niin että mihinkään em. tietokoneista ei ole mahdollista päivittää uusimpiin Windows-versioihin eikä ole edes tarve. GuzziDiag, esimerkikisi, toimii alkukantaisissakin käyttöjärjestemissä varsin hyvin ja luotettavasti.
Vuosikymmenien myötä en ole heittänyt mitään läppäreitäni pois vaan ne ovat käytössä tai, uskottavammin sanoen, tarvittaessa käytössä. Niitä on autotallin hyllyssä ja tässä kirjasto/viihdelaitehuoneessa jossa tätäkin juttua näpyttelen. Käynnistelen laitteita kerran-pari vuoteen ja katson että toimivat. Akut toki ovat sököjä olleet kauan sitten.
Hajakentältä saamani pikkuinen Asus on myös löytänyt käyttöympäristönsä. Se kulkee usein mukana pyörän takapoksin pohjalla. Tai sitten hieman isompi läppäri, joka ei myöskään täytä tavaratilaa liikaa, teen vianlukemisasioita ja otan toisinaan matkalle mukaan. Jopa kokoontumisiin joissa sitä onkin tarvittu nimenomaan vianlukuun.
Niissä malleissa joissa on moottorinohjaksena/ajonhallintajärjestelmänä 7SM on ollut merkittävimpänä vikana akun alhainen varaustila. Se taas on johtunut akun ikääntymisestä. Alhainen akkujännite generoi vikoja joita ei ole tosiasiassa olemassa. Kun laittaa uuden akun ja kuittaa vikalogin niin ilmoitukset loppuvat kuin seinään.
Toinen 7SM Euro3 -malleissa esiintyvä yleinen vikailmoitus on kaasunasentopotentiometrien toimintahäiriöt. Useita erilaisia ilmoituksia jotka, kuten edempänä kerron, viittaavat useaan asiaan kuten kaasuvaijerien säätöihin, kaasunasentoptentiometrin virhelukemiin, logiikkaristiriitoihin, jne. Aiheuttaa ajossa vikasietotilan jossa tilassa ajaminen on takkuista.
Kyseessä on, kuitenkin, helppo vika eikä viat olekaan ne joita järjestelmä ilmoittaa vaan vika onkin siinä että järjestelmä luulee että vika on komponenttivika. Ei välttämättä olekaan. Vika onkin seurantajärjestemässä kun seuranta ei saa selvää asioista. Asia on helppo korjata: avataan kaasunasentopontentiometrien liittimet, puhdistetaan ja suojataan liitinpinnat ja napsautetaan liittimet kiinni. Vikoja ei sen jälkeen olekaan. http://www.motomatti.fi/2021/04/california-1400-gts-kaasunasentopotenti.html
Toinen hiljattain ilmestynyt vika jonka vikailmoitukset menivät "hieman väärään osoitteeseen" oli kytkinkahvan asentokytkimessä. Se oli rikki mutta vikailmoitus vei hieman metsään. Vika vaikeutti myös ajamista siirtymällä vikasietotilaan. Salli myö ajaa sivutuki alhaalla.
http://www.motomatti.fi/2021/04/1400gts-kytkinkahvan-asentokytkin.html
-
Jos töipaikalla on mahdollisuus valita kannettava, niin suosittelen ottamaan "toughbook"-läppärin. Niissä on yleensä ip-suojaus ja auringossa luettava näyttö. Kun koneiden liisaus- tai poistoaika on 3-4 vuotta, niin lunastamalla sellaisen saa oivan koneen moneksi vuodeksi. Lunastusmenettely tulee halvemmaksi kuin ser-jätteen käsittely, kun koneita on kymmeniä tai satoja jäämässä nurkkiin kun uudet tulevat. Noin yleisen elämänkokemuksen tuomalla arvovalla totean, että monet käyttäjät saavat kohtuullisen huonoon kuntoon koneensa.
-
Omakin eka läppäri on silloiselta työnantajaltani saatu paksu ja painava laitos. Siellä lepäävät Centauron moottorinohjauksen säädöt.
Vaimokulta myös kantaa, pyynnöstäni, muutaman vuoden ikäisiä läppäreitä duunistaan jotka on tyhjätty perusteellisesti. Toimisivat silti vaikka verkkokoneena niin kuin tämä anopilta perimäni mylly joka sekin on yli kymmenvuotias. Käyttiksenä Xubuntu. Jälkimmäinen päivittyy liki päivittäin automaattisesti.
Jos edellinen kirjoitukseni oli hieman pitkä niin mainittakoon että GuzziDiag ja sen lisäohjelmat eivät vaadi juurikaan suorituskykyä. Kunhan on jonkinlainen bittimylly.
-
Minä myös koetin sinnikkäästi saada reilut 3 vuotta vanhaa Lenovo T420 (kunnollinen „ musta“ työkone) kannettavaa itselleni. Tarjouduin maksamaan IT ammattilaisen kulut (”sertifioitu tyhjennys”). Ei käynyt päinsä. Konsernin tieturvapolitiikka ei salli. No can do :-\.
-
Toimintakuntoinen Fieldworks -läppäri 90 -luvulta.
Magnesiumrunko, Win98, akku- tai verkkokäyttö.
-
Minä myös koetin sinnikkäästi saada reilut 3 vuotta vanhaa Lenovo T420 (kunnollinen „ musta“ työkone) kannettavaa itselleni. Tarjouduin maksamaan IT ammattilaisen kulut (”sertifioitu tyhjennys”). Ei käynyt päinsä. Konsernin tieturvapolitiikka ei salli. No can do :-\.
Nykyaikaisessa tietokoneessa on monta paikkaa, johon voidaan sijoittaa vakoilukoodia. Kiintolevyt voidaan tyhjentää ja ammattilainen osaa tyhjentää myös sen pahamaineisen MBR sektorin, ja osaa sen harrastajakin kun hiukan opettelee. Pelkkä tyjennys ei riitä vaan levy täytyy ylikirjoittaa. Koneessa on myös muita muisteja, joiden tyhjentäminen vaatii vahvoja taikoja tai ei käy päinsä lainkaan. UEFI muisti vastaa nykyisin BIOS muistia ja hoitelee laitteen alkukäynnistyksen. Sen tyhjentäminen ei käy päinsä, koska sitten laite olisi käyttökelvoton (paitsi jos osaa ladata siihen uuden sisällön). Melkein kaikissa laitteissa on secure-boot flash muisti, jossa on lähes koko käyttöjärjestelmä tärkeimpien avaimien ja käyttöoikeuksien kera. Sen tyhjentäminen on lähes mahdotonta jo nimenssäänkin ilmenevästä syystä, eihän se olisi turvabootti jos sitä voisi vahingottaa. Se on falashmuisti piiri emolevyllä ja täytyy fyysisesti poistaa kolvilla ja tuhota. Tilalle voi asentaa uuden tyhjän, jos tarvitsee selllaisen, minä en tarvitse. Useimmat verkkouhteysmodulit sisältävät muistia, joissa on ainakin salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Kuka osaa tyhjentää ne ilman varsinaisen verkkoliikenneohjelman vahingottumista? Ainakaan kovin halvalla näitä putsauksia ei voi tehdä. Sopii siis epäillä vahvasti, että asiakas, joka lupaa hoitaa tyhjennyksen, ei pysty sitä tekemään niin halvalla, että se alittaisi koneen arvon. Teollisessa mittakaavassa on mahdollista kunnostaa käytettyjä laitteita uusiokäyttöön, sellaisia myymäöitä on, mm. Taitonetti.
===============
Kun kerran tuli puheeksi, niin:
Vakoilukoodi johonkin flashmuistiin sijoitettuna on tosi pieni koodinpätkä. Periaatteessa se on sanamalainen kuin omaan käyttöön tarkoitettu varmuuskopiontiohjelma. Tein vastikään itselle sellaisen kikkareen, kun saatavilla olevat valmiit backupohjelmat ovat kaikki niin järkyttävän monimutkaisia ja turvallisuuskin on epäilyttävä. Kaikissa niissä on myös joitakin puutteellisuuksia, mitä missäkin, ei yhtään kunnollista. Periaatteessa on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisesta hommasta. Siksi tein oman. Laitan sen tässä jakoon, saa käyttää avoimella lisessillä. Se on Linux/Unix ohjelma, mutta sama toimii soveltaen Winukallakin. (Varsinaista koodia siinä on ne 13 riviä, joissa ei ole kommenttimerkkiä #.)
#!/bin/sh
if ! mount | grep -qE '^/dev/[^ ]+ on /media/timo/backupkortti '
then
echo "Kohdetta bacupkortti ei löytynyt, tai se ei ole mountattu. Laita muistikortti kiinni, tai mounttaa se."
exit 1
fi
mkdir -p /media/timo/backupkortti/Arkisto
if
cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/backupkortti/Arkisto/ | echo "Tehdään varmuuskopiota kohteeseen backupkortti, odota!"
then
echo "Tehty!"
else
echo "Hups. Jotain meni väärin."
fi
# Tämä tekee kotihakemiston varmuuskopion sd-kortille
# inkrementaalisesti.
# kortin on oltava nimeltään backupkortti ja ext4 formatoitu.
# Jos backupkortti on formatoitu johonkin muuhun tiedostojärjestelmään, vaikka
# fat32, niin kopiointi kestää kauan ja tulee paljon virheilmoituksia.
# Käynnistä tämä päätteessä komennolla:
# ./tbackup.sh
# Tämä kylläkin kannattaa siirtää sudona rootin hakemistoon:
# /usr/bin
# Silloin se käynnistyy komennolla:
# tbackup.sh
# Muista ajaa komento: chmod a+x tbackup.sh ensin, jotta tulee käyttöoikeus.
Kuten koodista näkyy se kopioi käyttäjän kotihakemiston sisällön sd-kortille, mutta muistipaikka voisi olla muukin, vaikka web-osoite. Käytän tähän päivittäiseen varmuuskopioon sd-korttia koska tässä laitteessa sattuu olemaan sellainen sd-kortin slotti, johon kortti piiloutuu kokonaan, eikä siis haittaa, vaikka se on siellä aina. Ohjelman nimi on tuo tbackup.sh, joka voi olla muukin kunhan pääte on .sh.
-
Taas on aikaa vierinyt yli vuosi, eikä kukaan ole keksinyt asiaa tälle säikeelle. Myös uusi Ubuntu on julkaistu jo puoli vuotta sitten ja sitä varmaan entinen käyttöjärjestelmä tarjoaa päivitettäväksi.
Ubuntun käyttöjärjestelmiähän uusitaan puolivuosittain, mutta vain kahden vuoden välein julkaistaan pitkän ylläpidon järjestelmiä (LTS). Ubuntumaisesti niiden nimet ovat mallia vuosi.kuukausi ja joskus käytetään myös koodinimeä mallia adjektiivi eläimen nimi, jotka alkavat samalla alkukirjaimella ja se kirjain menee aakkosjärjestyksessä, nyt on vuorossa J, eli 22.04 LTS Jammy Jellyfish ja sen ylläpito on siis 5 vuotta. Lokakuussa jo tulee uusi lyhyen ajan ylläpidetty (yksi vuosi) 22.10 Kinetic Kudu.
Asensin yhteen läppäriin Jammyn kokeeksi, en ole aivan tyytyväinen. Siinä on grafiikan hallintana Wayland-niminen uutuus, jonka johdosta muutamat sovellukset eivät toimi. Sen ongelman voi kyllä ohittaa, jos osaa. Siinä on myös usimmat sovelliukset paketoitu muotoon Snap, joka aiheuttaa jatkuvasti vaikeuksia, edes Firefox ei toimi kunnolla, senkin harmin voi ohittaa, jos osaa. Muitakin ongemia on esiintynyt ja systeemin epävakaus on harmillista. Hyvä tarkoitus on siis tehnyt systeemille halaa.
<mielipidettä> Tästä syystä olen pitäytynyt entisessä vakaassa (X)Ubuntussa 20.04 LTS (Focal Fossa) ja suosittelen muillekin. Kun sen ylläpitoaika kuluu 3 vuoden jälkeen loppuun niin tutkin uudelleen, minkä asennan, eikä systeemi toimimasta lakkaa vielä sittenkään. Vaihtoentona on myös muita Linux jakeluita, esim. Fedora. </mielipidettä>
Jos joku on jo päivittänyt Jammyyn ja kokeillut siinä GuzziDiagin toimivuutta niin kertokoon kuinka kävi. En siis ole sitä kokeilua tehnyt ja GD:a olen ajellut Debianilla, koska siitä on 32-bittinen jakelu, joka sopii vanhaan Asus eee minläppäriin. Se on kätevä tuolla kentällä ja syö 12V tasasähköä, joka on myös jonkinlainen etu.
-
Aloitanpa nurinperin eli lopusta.
Säätökoneena joihinkin toimenpiteisiin on nimenomaan eee Asus, melko vanha, akku edesmennyt mutta hoitaa, muunmuassa, Ignitech-sytkää ja Megasquirttia.
Anopilta, jo yli 6 vuotta sitten, saatu kuusnelonen sittemmin ylikirjoitettuine Windowseineen on netti-ynnä toimistokoneena ja pyörittää Ubuntua. Hajakentälle kiitos ohjeistuksesta. Juuri tuli tarjous vaihtaa uuteen Ubuntuun mutta kiireissäni klikkasin "ilmoita myöhemmin" tms -sisällöllä mainittua kohtaa. Yllä mainitun asian suhteen, ehkä, toimenpiteeni oli oikein. Odottelen kunnes saan jostain selvyyden että tuleva päivitys on ns. selvillä vesillä eikä sisällä omituisia hankaluuksia. En jaksa sellaisten kanssa pelata. Toki olen valmis lataamaan koneelle uuden käyttiksen kunhan kuulen että se on varmatoiminen ilman hankaluuksia. Nykyiseen olen ollut erittäin tyytyväinen näin peruskäyttäjänä ja osapäiväisenä nettiaddiktina.
Asian vierestä. Taitaa olla hyllyissä kymmenkunta eri läppäriä joissa kussakin on jonkin moottorin ohjausjärjestelmä. Pääosin Windowseja. Eivät ole olleet nettikelpoisia vuosiin. Hoitavat silti duuninsa.
Sitten vielä muuta: nykyinen nettikone ryhtyi kuumenemaan hurjasti. Ihmettelin hetken ja otin pölynimurin kouraan. Se valkea läntti puhaltimessa ei ollutkaan suodatin vaan pölyläjä. Ei kuumene enää. Toimenpide on toistettu.
-
Samalla perinto-Hp:lla mennään edelleen. Ubuntua on päivitetty sen mitä pitää. Kaikki tarpeellinen on. Paitsi uusi akku pitää jostain hankkia ns. kenttäkäyttöön. Tällä, pääosin, säätyvät pyöräni ja kaikki sosiaaliset nettitarpeet.
https://www.a-paristopiste.fi/
Muutoin kiitokset Joutsaan.
-
Turpon vanhan työläppärin taivastie alkoi reilu vuosi sitten kun uusi Ubuntu (olisiko ollut 20.04) tahmasi todella pahasti. Edellinenkin oli ollut hitaanpuoleinen. Tilalle Tokmannilta käytetty Lenovo leasingkone, jossa on Win 10 pro.
-
Pöly on se suurin syy, joka läppäristä saa "vanhan" laitteen. Puhdistus käy näppärältä harrastajaltakin ihan hyvin kun osaa olla huolellinen. Tietokoneen avaamisesta on how to videoita runsaati ja hakusanalla löytyy.
Kun pölyä kertyy ja ilmanvaihto estyy ja laite lämpenee se, mallista ja tyypistä riippuen, alkaa pienentää kellotaajuutta lämmön tuoton vähentämiseksi. Silloin laite helposti alkaa hidastella ja tahmata ja jotuu kierrätykseen ilman omaa ansiotansa. Ja tämä koskee kaikkia käyttöjärjestelmiä.
Jos on kyseessä Linux käyttöjärjestelmä voi koneen lämpötilan ja tuulettimen kierrosluvun tarkistaa komentopäätteessä:
sensors
Muitakin konsteja, myös ihan graafisiakin on olemassa, mutta ne täytyy ensin asentaa. Varmaan muillakin käyttöjärjestelmillä on omat konstinsa asiaan.
Eräs graafinen ja päivittyvä sovellus: Asennus:
sudo apt install xsensors
Käynnistys päätteessä, jos ei päävalikosta löydy:
xsensors
'Tehtävien hallinta' sovelluksesta, joka on Ubuntuissa oletuksena, näkee muistin käytttöasteen ja prosesorin suoriutumisen, sekä sen: mikä sovellus ahmii resursseja. Siitä voi yös ampua kuulan kalloon jollekin ahmattisovellukselle, jos uskaltaa.
Kerta kerralta uudemmat käyttöjärjestelmät vaativat aina enemmän suorituskykyä laiteympäristöltä. Jos katson Xubuntun Firefoxilla jalkapalloa kokoruututilassa se vaatii n. 2 GB muistia ja sitä on 4 GB, joten hyvin mahtuu toimimaan ja vanha Intell i3 prosessori jakssa vielä veivata, ja silti on näköjään välillä swappia käytetty, eli muisti jossain vaiheessa vuotanut yli... Jos olisi "normaali" Ubuntu Gnome työpöytäympäristöllä en olisi niin varma: jaksaisiko toimia.
Itse käyttöjärjestelmän puhdistus on myös joskus tarpeen. Sinne kertyy kaikkea turhaa asennusjätettä ihan vaikka päivitystenkin jäljiltä. Sen voi siivota (Linuxilta) komentopäätteessä pitkän puoleisella sudo komennolla, josta voi kyllä tehdä aliaksenkin (voin sen kysyttäessä neuvoa), että ei tarvitse aina muistella koko loitsua:
**
sudo apt autoremove --purge && sudo apt autoclean
Kyllähän nykyisille kiintolevyille ja uusimmille SSD:llekin mahtuu dataa runsaastikin, ja ehkä siksi nykyiset järjestelmät eivät itse pidä niin tarpeellisena poistaa omia roskiaan. Levyn täyttötilanteen näkee päätekomennolla:
df -h
Tulosteessa on monta riviä, mutta oleellisiahan siinä on käyttöjärjestelmän tila, joka on merkitty pelkällä / merkillä, siis juuriosio. Ja toinen merkttävä on yleensä aika lopussa /home osio, jossa on omat tuotokset, valokuvat, musiikki ja muut tallenteet.
Kun uusi Linux jakelujilkaisu tulee jakoon menee yleesä raskausaikaan sellainen oblikatoorinen 9 kuukautta, kunnes lapsi alkaa olla valmis pahaan maailmaan. Hyvät ihmiset sitä päivittavät ahkerasti ja vähitellen se alkaa olla moitteeton. Niin on myös Ubuntu/Xubuntu 22.04 LTS. Minun letunpaistajallani on tuo Jammy Jellyfish, joka nyt on jo 22.04.1 LTS. Ja kuten moni arvaakin, tietysti Xubuntu. Asensin sen jo ennen julkaisua ns. esijulkaisuna, joka oli tietenkin täysi raakile, ja oli sitä vielä myös huhtikuussa julkaisunsa aikaan, mutta vähitellen sen puutteet ovat korjaantuneet ja nykyisin se on jo aivan moitteeton. Suosittelen.
https://xubuntu.org/download/
Ubuntu 20.04 LTS tarjoaa aina muistaessaan päivitystä uuteen jakeluun. En ole vielä vaivautunut sitä omaan läppäriini ottamaan, koska Focal Fossa toimii vielä aivan täysin ja tukihan on pitkä.
Jos on epäselvää oman jakelun versiosta, sen näkee komentopäätteessä:
lsb_release -a
Ubuntun isäntäyhtiö Canonical ltd on tehnyt linjauksen, että vähitellen kaikkien sovellusten paketointi tulee olemaan snap. Kaikki eivät pidä asiasta, koska snappien päivitys on hiukan Windowsmainen ja sovellukset hiukan raskaampia. Kai se kuitenkin on siedettävä pitkin hampain.
Ubuntuun perustuva Linux Mint ei ole ottanut snap paketointia käyttöön.
https://www.linuxmint.com/download.php
Sen saa Mate ynpäristöllä, joka muistuttaa hiukan Windowsia ulkoasultaan, tai Xfce työpöydällä, joka muistuttaa Xubuntua. Molemmat ovat hyvin suosittuja.
Snap päivitykset aiheuttavat esteettisen haitan, josta kaikki eivät pidä. Se muistutta päivittäin kaksi viikkoa etukäteen tulossa olevasta päivityksestä, kuin se olisi suurikin asia. Itse päivityksen se tekee automaattisesti taustalla, joka ei ole kaikille mieleen sekään. Siksi teen aina ensimmäisellä muistutuksella täyden päivityksen päätekomennolla:
sudo apt update && sudo apt dist-upgrade && sudo snap refresh
Tarkkasilmäinen huomaa, että siinä on lopussa myös noiden snappien päivityskomento. (Tuonkin rimpsun käyttö olisi aliaksena helppoa).
Jos koko jakelun haluaa päivittää uuteen jakelujulkaisuun, eikä järjestelmä sitä itse tarjoa jostain syystä, voi senkin tietysti käynnistää päätteessä. Jos on LTS pitkän ylläpidon julkaisu se päivittyy seuraavaan lähimpään uuteen LTS julkaisuun. Puolivuotisjulkaisut päivittyvät seuravaan julkaisuun, jolloin se* yleensä parillisten vuosien huhtikuussa on LTS, pitkän tukiajan julkaisu 5 vuotta, muuten huhtikuussa ja lokakuussa puolivuotisjulkaisu, joilla on lyhyt tukiaika.
=Päivittää koko jakelun uuteen julkaisuun, KÄYTÄ HARKITEN!
sudo do-release-upgrade -d
Vaikka päivityksen tekisi miten hyvänsä on tietysti ensin kaikki tärkeät tiedostot talletettava erilliselle muistilaitteelle varmuuden vuoksi. Päivityksen/asennuksen aikana on huolehdittava laitteen kunnollisesta sähkön saannista ja mieluummin langallisesta nettiyhteyestä.
Tuli tässä juttua aika tavalla, mutta loppujen lopuksi kyse on normaalista työkalun huollosta. Voihan kirveenkin tahkota uuteen terään, tai vaihtoehtoisesti hakea kaupasta uuden kirveen, vaikka ei edes tiedä: onko se terävä.
Mainostaa ei saisi, mutta olen ostanut lukuisia tehokkaita entisiä yrityskoneita edullisesti Taitonetti nimisestä nettikaupasta. Ovat olleet aina sitä mitä ovat luvanneetkin. Tehokkaita, lujatekoisia laitteita harrastajan käytössä ja niitä saa myös Linuxilla asennettuna tai aivan tyhjänä. Dell on ollut aina nöyrä merkki Linux asennukseen.
Edit: *Korjasin tiedon tukiajasta. **apt-get on nykyisin pelkkä apt.
-
Aloitetaan loppupäästä. Olen, edelleenkin, aloittelija ja otan vastaan mitä ylhäältä tarjotaan. Toki nimimerkki Hajakenttä, on jelpannut hyvin merkittävästi. Hänen hyvät selvityksensä, tapansa mukaan, ovat olleet sen verran vauhdikkaita ja laajoja ollut että ei ole kaikki tieto luunuppiin tallentunut useammallakaan kuulema- ja lukukerralla. Vika lienee itsessäni. Varsinaista haittaa siitä ei ole ollut. Win-jutuista olen luopunut jo kymmenkunta vuotta sitten. Päivityksiä, ei aina ihan päivittäin, mutta tulee. Ovat toimineet. Niistä ei ole tarvinnut stressata. Tämäkin juttu, myös Gruppon palstalla, jo vuosien hallinnalla, on tullut Teidänkin keskustelujenne ulottuville Gruppon keskusteluissa. Toisaalta, on surkuhupaista siksi että monet maksavat selvää rahaa käyttöjärjestelmästä. Kuten minäkin, ennen. Oletan että nykyisen Linux-version voi ladata hyvillä mielin W-merkkisen käyttiksen kumppaniksi jos ei heti haluaisi. Kannattaa kokeilla.
Ilmoituksestani en saa palkkaa.
Kerrottakoon että Rouva ei suostu Xubuntun käyttöön koska työnantaja on määrännyt W-käyttikseen. Syytä en tiedä. Mutta arvaan...
-
Matti vähättelee osaamistaan, vaikka sujuvasti säätää digitaalista moottorinohjausta ja muokkaa ohjauskarttoja TunerProlla. ;D
On se niinkin, että asiaa tulee lasketeltua niin kuin se olisi kaikille tuttua ainakin perusteiltaan. Eihän se aina ole, mutta olen kyllä valmis ohjeistamaan tarkemmin ja kärsivällisemmin. Kirjoitan täällä muutenkin aina hiukan kuin yleisesti kaikille, osaamisistaan tietämättä.
Olen avustanut lähiseutuni vanhoja ihmisiä tulemaan toimeen kaiken tekniikkansa kanssa ja tottunut yksinkertaisen miehen etenemistapoihin. On siellä jokunen Ubuntukin, hyvin ovat pärjänneet, avustaa tarvitsee lähinnä parillisina vuosina loppukesästä uuden julkaisun päivitykseen. Enimmäkseen heillä on Windows 10 koneita. Pari päivää sitten eräs soitti hätääntyneenä. Oli tullut popup ilmoitus McAffee virusskannerilta hurjista virustartunnoista. Ymmärsi olla koskematta mihinkään kunnes näen sen. Koko koneella ei ollut McAffee sovellustakaan. Kyseessä oli huijausyritys, jolla kalasteltiin tietoja. Ikkunat eivät olleet oikeita ikkunoita vaan niiden kuvia, ei voinut sammuttaa, eikä siirtää kuten normaali ikkunat työpöydällä. Myös nettiosoite oli epäilyttävä ja suomenkielessä oli käännösvirheitä. Windows Defender ajettiin ja saatiin terveen koneen raportti.
Linuxia olen käyttänyt oikeastaan niin kauan kuin se on ollut olemassa, kohta 30 vuotta. Olen saanut läheltä seurata sen huimaa kehitysvauhtia. Nykyisin eniten käytetyt Ubuntu, Debian, Fedora, Mint, joitakin mainitakseni, ovat jo niin sujuvia, että on vaikea löytää mitään puutteita.
Kun TunerPro tuli mainituksi, se on tyypillinen Windows sovellus, joka periaatteessa tarvitsee alustakseen Windows käyttiksen. Sitä voi kuitenkin aivan sujuvasti ajaa Linuxeilla kun ensin asentaa apuohjelman Wine, joka löytyy sovellusvarastosta. Usein ihmetellään kun se Wine ei sitten näy missään mitenkään. Se on demoni ohjelma, jonka ei kuulukkan näkyä, eikä sille ole käynnistintäkään. Kun TunerPro asennustiedosto on ladattu omaan kotihakemistoon tarvitsee vain käynnistää sen asennus tiedostoselaimessa Winen avulla (hiiren oikealla napilla tiedostoa ja valikosta 'asenna Winellä'). Jos asennus ei ala heti onnistua, voi avuksi asentaa sovellusvarastosta apuohjelman PlayOnLinux. Sillä voi sen asennuksen tehdä selkeän graafisesti. Olen käyttänyt TunerProta Xubuntulla jo vuosia ja hyviä moottorikarttoja tulee.
Muitakin Windows sovelluksia on ajeltu Linuxissa, mutta kaikki eivät Winelle taivu. Jos sovellus tarvitsee USB-yhteyden, kuten TomTom päivitysohjelma, on Wine poissuljettu. Silloin tarvitaan joko oikea Windows, vaikapa kaksoisboottina samaan koneeseen, tai paremmalla vaihtoeddolla, jos on pakko samaan koneeseen laittaa, virtuaalikoneeseen asennettu Windows. Muistia tarvitaan silloin hiukan enemmän, mieluummin vähintään 8 GB. Jos koneessa on ollut ostattaessa Windows tai edes jossain talouden vanhassa koneenrauniossa, sen pohjassa tai akun alla on Windows lisenssitarra. Sen numeroiden perusteella voi omalta Windows tilitä tilata Windows käyttöjärjestelmän levykuvan. Se on tiedosto, joka valuu puolisen tuntia netin yli ja talletetaan tikulle. Sen voi sitten ihan helposti asentaa virtuaalikoneeseen tai mihin vaan koneeseen.
Kaikki Linux käyttäjät, Mattikin, tietävät, että Linuxissa copy-paste tehdään niin, että hiirellä maalataan kopioitava ja mitään naksuttelematta siirretään hiiren aapistikku haluttuun paikkaan ja painetaan hiiren molemmat napit samanaikaisesti, tai hiiren keskipainiketta, jos on, tai hiiren rullan naksua. Näin kopioiden noita loitsuja ei tule kirotusvirheitä. Loitsuja voi koota vaikka muistilapulle paneeliin käyttöä odottamaan.
Muistaakseni Matilla on Xubuntu 20.04. Sillä on tuki vuoden 2025 huhtikuuhun asti, mutta ei se sittenkään toimimasta lakkaa. Jos se on 18.04, sen tukiaika loppuu ensi keväänä. Matti osaa kyllä käynnistää komentopäätteen ja kopsata siihen tästä koodin:
lsb_release -a
Se on pelkkää tutkivaa koodia, eikä tee mitään muutoksia mihinkään. Pitäisi näkyä jotain tällaista:
timo@romupaja:~$ lsb_release -a
LSB Version: core-11.1.0ubuntu2-noarch:printing-11.1.0ubuntu2-noarch:security-11.1.0ubuntu2-noarch
Distributor ID: Ubuntu
Description: Ubuntu 20.04.5 LTS
Release: 20.04
Codename: focal
timo@romupaja:~$
Se väittää, että on Ubuntu, vaikka onkin Xubuntu, mutta on oikein koska Xubuntu on Ubuntu+XFCE4-työpöytäympäristö. Jakelujulkaisuun tulee aina uutena päivityksiä hyvin tiheään, koska hyvät ihmiset sitä rakentavat. Nykyisin tähänkin tulee päivityksiä enää harvakseltaan kun alkaa olla vakaa järjestelmä. Vaikka tukiaika päättyykin joskus, silti tulee päivityksiä yksittäisiin sovelluksiin ylläpitäjien toimesta.
Tuo mainittu siivouskomento kannattaa kyllä ajaa parin kuukauden välein:
sudo apt autoremove --purge && sudo apt autoclean
Se pyytää tunnussanan (oma käyttäjätunnuksen tunnussana) ja jossain vaiheessa näyttää poistettavan datan määrän ja pyytää lupaa jatkaa painamalla k ja enter.
-
Linux -leiri saattaa saada yhden paluumuuttajan vuoden päästä kun Microsoft lopettaa Win10 -tuen.
Meillä on aktiivikäytössä 3 kpl Win10 Pro ja yksi Win11 Pro. Näistä Win10 -koneista ilmeisesti 1-2
voisi päivittää Linuxiin.
Riippuu vähän Microsoftin peliliikkeistä. Win10 -markkinaosuus on n. 65%. Tästä valtaosa, n. biljardi
konetta on sellaisia, joihin ei päivitys riitä vaan pitäisi ostaa uusi kone. Veikkaan, ettei tule tapahtumaan.
-
Linux -leiri
Olen kuulunut tuohon leiriin niin kauan kuin Linux on ollut olemassa, jo kolme vuosikymmentä, eikä ole ollut valittamista. Linux ydin (kernel) on kehittynyt valtavasti tänä aikana, niin myös sovellukset sen ympärillä ja myös työpöytäympäristöt, joissa on varaa valita. Tuskin on mitään tehtävää, jota Linux ei pystyisi tekemään siinä, missä muutkin käyttöjärjestelmät. Jos on aivan pakko ajaa Windows ohjelmia niin sekin käy. Minulla sellainen on TunerPro. Sitä ajan Wine apuohjlemalla. Jos on suuri määrä jollain spesiaaliohjelmalla tehtyjä konepiirustuksia tai arkkitehtiluomuksia niin sitten saattaa olla pitkässä puussa löytää Linuxilta vastaava.
Vuoden varoitusaika tuntuu pitkältä, mutta suosittelen tarttumaan asiaan jo pikimmiten. Valinnanvaraa on, nimittäin, runsaasti ja eri jakeluiden (Linux varianttien) joukko on jo tuhatlukuinen. Itse asennuskin on oma talkoonsa, vaikka ei olekaan vaikea, etenkään kun sen opettelee. Ja opeteltuahan se tulee jos useampaakin jakelua kokeilee, kuten suosittelen lämpimästi tekemään. Itse jakeluakin joutuu jonkin verran opettelmaan. Jakelun oma keskusteluyhteisö on suureksi avuksi. Toisilla se on laaja ja vilkas, toislla pienempi.
Kun ihan hyviä tietokoneita vanhenee MS laitevaatimusten takia niitä varmaakin tulee valmiiksi Linuxilla asennettuina myyntiin käytettyjen laitteiden liikeisiin. Koneet ovat olleet pari vuotta sitten tehokkaita ja kestäviä ammattilaiskoneita yrityksissä, jotka ovat uusineet koko kaluston. Olen käyttänyt näitä kauppoja:
https://kannettavatietokone.fi/
https://taitonetti.fi/
Valinnanvaraa on ja olen saanut myös Linuxilla esiasennettuna tosi hyviä laitteita edullisesti. Toimitus on luotettavaa ja nopeaa ja takuukin toimii.
Entiseen työjuhtaan voi tietysti asentaa itse. Suosittelen valitsemaan kasasta jonkun hyvän ja joutilaan laitteen ja opettelmaan siihen asennuksen. Melkein kaikkia Linux jakeluita voi ajaa "livenä" asennusmedialta asentamatta, käytännössä muistitikulta, ja siten saa käsityksen jakelun pääominaisuuksista. Tosin se on hiukan hidas ennen oikeaa asennusta, eikä siinä voi toimia aivan kaikki ominaisuudet.
Kysymykseen voi tulla, muulle kuin hyvin perehtyneelle, lähinnä Ubuntu, Linux Mint, Debian tai Manjaro. On niitä paljon muitakin, jos on seikkailunhalua.
https://ubuntu-fi.org/lataa-ubuntu/
Ubuntulla on kaikista laajin ylläpitotiimi, joten päivityksiä tulee usein ja jakelu pysyy tuoreena. Sillä on myös iso sovellusvalikoima ilmaiseksi ja niiden lataaminen on todella helppoa. Kehua pitää myös suomenkielistä keskustelufoorumia, joka on tosi vilkas. Valittavana on useita työpöytäympäristöjä. Oletuksena on Gnome, joka on äkkiseltään aika omaperäinen ja vaatii totuttelua. Variantti Xubuntu, jota olen itse käyttänyt jo yli 10 vuotta, on aikoinaan tehty muistuttamaan WindowsXP:tä jotta siirtyminen olisi vaivattomanpaa. Se on myös riisuttu turhuuksista ja siten kevyt ja nopea. Se saa nimensä työpöytäympäristönsä nimestä Xfce, joka on luonnollisesti valittavissa useimpiin muihinkin jakeluihin.
https://www.linuxmint.com/
Linux Mint on suosittu aloittelijoille juuri sen helppouden takia. Sekin on perustaltaan Ubuntun variantti. Kernel ylläpidetään yhtä tiukasti kuin muutkin Linuxit, mutta jakelun muut osat ovat aika pienen tiimin ahkeruuden varassa. Sovellusvalikoima on sama kuin Ubuntu-isosiskolla. Työpöytäympäristö on oletuksena Cinnamon, joka on tyylikäs, mutta Xfce on kevyenpi.
https://www.debian.org/
Kaikki Ubuntutkin kuuluvat Debian sukuhaaraan, mutta alkuperäinen Debian on monien suosikki sellaisenaan. Tietääkseni Linus itse käyttää sitä. Se on aika vaativa ainakin asennukseltaan, mutta ei mahdoton. Sovellusvalikoima lienee Linuxeista laajin. Myös ylläpito on mustasukkaisen pikkumainen, ja siksi se on hyvin vakaa. Debianilta löytyy myös 32 bittinen variantti todella vanhoihin laitteisiin. Minullakin on pienessä miniläppärissä Debian. Työpöytäympäristö valitaan asennusvaiheessa, otin kokeeksi Mate ympäristön. Ajelen sillä melkein pelkästään GuzziDiag ohjelmia.
https://manjaro.org/
Manjaro perustuu aivan toiseen sukuhaaraan, Arch Linux. Arch on tunnetusti ehkä kaikkein vaativin käyttäjälleen, muta myöskin sitten tehokas. Vaativuus tulee paljotit siitä, että se on tehty turhuuksista riisutuksi periaatteella KISS (keep it simple stupid). Manjaro on tehty nimenomaan helppokäyttöiseksi ja helpoksi asentaa. Sillekin on saatvissa useita työpöytäympäristöjä. Eräs sen, kenties parhaita, ominaisuuksia on sen jatkuva "rullaava" ylläpito niin, että sitä ei tarvitse määrävuosin uudistaa, kuten on asia muilla edellä mainituilla.
Asennukseen on jo kyselty apuja. Olen lähes systemaattisesti suositellut opettelemaan itse. Jaa miksikö... Siksi, että tehdessään asennuksen, ottaa myös ylläpitäjän vastuun. Neuvon kyllä netin kautta. Jos ensimmäinen kysymys on luokkaa: "Onko tässä myös FaceBook?" ollaan kyllä jo syvässä suossa osaamisen kanssa. MS on opettanut kansan siihen: avaapa suu, täältä tulee lusikka...
Olen antanut itselleni kertoa, että Windows11 kriittinen laitteistovaatimus on vain yksi mikropiiri, jonka vaatimuksen voi myös ohittaa, mutta älkää kysykö minulta miten...
-
Tuanoinnii – tapojeni vastaisesti tutkin hiukan tuota W-11 asennusta laitteistovaatimuksia kiertäen. Useitakin ohjeita löytyy. MS vastasi lokakuun alussa muuttamalla asetuksia siten, että teki tyhjäksi sen kiertämisen. Siihen taas hakkerit vastasivat uudella menetelmällä, joka ainakin toistaiseksi on toiminut.
Täällä on niitä ohjeita ja muutakin juttua aiheesta:
https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=58935.msg448425#new
Pätevin ohje minusta on tuo tuubivideo. Se, niin kuin muutkin ohjeet, muistuttaa kyllä, että W-11 on vaativa ja raskas käyttis, eikä tietokone sillä muutu uudeksi, vaan pikemminkin entistä raskaammin ja hitaammin toimivaksi. MS kyllä toimittaa siihen ainakin tietoturvapäivitykset, vaikka ei ehkä muita ohjelmistopäivityksiä. Sehän ei niinkään käyttämästä estä, jos tyytyy siihen mitä on.
Linuxilla sentään on varaa valita arkikäyttöön sopiva ja riittävän kevyt käyttis vanhemmallekin laitteistolle, jonka on pölystä suurella vaivalla putsannut. Itse olen kyllä joutunut uusimaan laitteitakin niiden kulumisen vuoksi. Akku on tyypillinen ja kallis kuluva osa. Näppäimistö on toinen. Jos ne molemmat on sietämättömässä kunnossa kannattaa laskelmoida: tuleeko korjaamista halvemmaksi ostaa lujatekoinen, vähän käytetty ammattiläppäri Linuxilla, Windowsilla tai ilman käyttöjärjestelmää luotettavalta kotimaiselta myyjäliikkeeltä.
Jos laitteen BIOS asetuksissa on akun valvontaan ja suojaukseen työkaluja, kannattaa asettaa akun latauksen ylärajaksi vaikka 90% ja alarajaksi 10% niin saa elinikää sille pidemmäksi. Näppäimistön saa kyllä kulumaan rikki ennenaikaisesti kun vaan opettelee näppäilytavan, jossa lyödään kovaa. Se tapahtuu aika huomaamatta, kuten muutkin pahat tavat.
PS. Meinasi unohtua mainita: Näkyy olevan jälleenmyyjiä, jotka tarjoavat vähän käytettyjä yrityslaitteita, joihin on tehty tuo TPM-sirun kierto, mainitsematta asiaa. Niitä myydään siis W-11 yhteensopivana laitteena ja W-11 on niihin myös asennettu. Minusta se on väärin.
-
Itse tunnen olevani jonkinnäköinen väliinputoaja ja surkimus kun käytän vanhaa läppäriä ja Linuxia. Olen saanut kuulla. Niinkuin kaveripiirissä. Niillä joilla on tietokone, tietenkin, aina uusin Windows - käyttis. On sentään ikäluokkassani muutama tuttu joilla ei ole kuin älypuhelin käytössään. Ei lainkaan osaamista tietotekniikassa muutoin. Hyvin ollaan tultu toimeen. Nykyaikainen älypuhelin on se keskeisin väline monelle eikä perinteistä tietokonetta osaa eläkeläinen edes kaivata. Itselläni on puhelin jolla voi soittaa, ottaa vastaan puheluita ja tekstarit kulkee. Vanhalla perintöläppärillä tässä naputtelen josta käyttöjärjestemään ei ole tullut päivityksiä enää kuukausiin.
Kolme vanhoista läppäreistäni on pyhitetty pelkästään, pyöräkohtaisesti, pyörieni moottorinohjauksen ja ajonhallinnan ohjelmointiin. Kaksi muuta pyörää ovat ns. kaasutinpyöriä eli analogisia. Niihin tehoaa vain ruuvimeisseli jos säätää pitää.
-
Tunnistan tuon ilmiön. Linux käyttämistä pidetään jonkinlaisena köyhäilynä, ikään kuin kallis olisi aina lähtökohtaisesti hyvä ja ilmainen olisi siis huono. Totuus kuitenkin on, että Windows ja jossain määrin myös Unix ja omppukone tulevat aina muutaman askeleen Linuxia perässä. Se johtuu suoraan kehittäjien määrästä ja testauksen tehosta. Winukkaa kehittää suljettu joukko palkattua väkeä yritykselle sen toiveiden mukaan. Linuxia kehittää tuhannet, ehkä kymmenet tuhannet, asiaansa sitoutuneet kehittäjät itselleen. Myös testaukseen osallistuu suuri joukko, ehkä miljoonat käyttäjät. Ei ole sattumaa, että maailman tehokkaimmat supertietokoneet käyttävät Linuxia.
Toinen tuon ilmiön perussyy on ns. underdog-ilmiö. Tehdään aina niin kuin kaveritkin tekee. Malli saadaan somesta tai torikahvilasta. Äänestetään aina sitä ehdokasta, mitä kaveritkin. Kannatetaan intohimoisesti sitä lätkäjoukkuetta, mitä muutkin. Käytetään Windowsia, koska muutkin käyttää. Niitä ihmisiä minä pidän surkimuksina.
Kun olin alakoululainen, joskus sata vuotta sitten Tuusulan Jokelassa, koululaisen sairaudet eivät vielä olleet yksityisyyden suojassa. Opetaja kysyi kaikilta vuorotellen poissaolon syytä ja jokainen reippaasti paikaltaan vastasi: "kuumetta ja kurkku kipeä". Jokainen samalla tavalla koska kaverikin sanoi niin. Minä, ikuinen vastarannan kiiski, sanoin vuorollani: "nahkahome ja luuvalo otsassa". Jouduin johtajaopettajan puhutteluun ja sain mukaani kotiin kirjelapun. Isä, viereisen oppikoulun rehtori, kehui kuinka hyvin se oli vastattu, mutta opettajalle täytyy kyllä puhua totta. Jouduin pyytämään opettajalta anteeksi ja korjaamaan diagnoosin: kuumetta oli paljon ja yskää, mutta ei kurkkukipua. Kyseessä oli aasialainen influenssa. Tapaus on jäänyt mieleen ja sen päähänpinttymän takia en oikeastaan koskaan tee kuin toiset. Tunnen siitä hienoista ylpeyttäkin. En ole mikään underdog.
Kyllä moottoripyörälläkin ajetaan toisinaan pitäen pyörä tarkalleen siinä kunnossa kuin se tehtaalta tuli, varoen tekemästä penintäkään muutosta, ja hyvä niin. Huollotkin teetetään säännölliseti ammattihuollossa, ja hyvä niin. Mutta meissä on kyllä niitäkin, jotka näkevät harrastuksen omien mieltymysten ja rakentelun kautta ja huollonkin samoin kuin laskuvarjojääkäri laskuvarjon pakkaamisen. Vähän samaan tapaan winukalla joutuu tyytmään siihen, mitä saa. Juuri kuin underdog, ja hyvä niin. Toiset meistä haluaa ajaa sellaista tietokonetta kuin itse haluaa, ja Linux antaa sen mahdollisuuden. Siksi siitä usein tulee harrastus. Se sopii toisille, mutta eivät kaikki tietenkään välitä, ja hyvä niin.
Ei winukassa mitään vikaa ole. Kyllä sitä voi ja saa käyttää. Eikä Linux ole sen paikkaa halunnut. Se tarjoaa vain vaihtoehdon.
Vanhan perintökoneen käyttö on oikestaan urhoollinen ympäritöteko, johonkin määrään asti. Nykyiset tietokoneet ovat myös aika heikkoja mekaaniselta kestävyydeltään, verrattuna joihinkin vanhoihin merkkeihin. Näppäimistö niistä kuluu ekana, sitten akku. Molemmat kyllä voi vaihtaa uusiin. Kutannusvertailu vaan kääntää pään usein uuteen laitteeseen. Ja se uusi sisältää melkein aina Windowsin. Koska en winukasta mitään ymmärrä niin jyrään sen bittien taivaaseen ensimmäisellä käyttökerralla, poltetun maan taktiikalla, taakse katsomatta ja asennan Linuxin. Koneen pohjassa annan sentään olla winukan lisesssitarran. Jos joku haluaa joskus sen koneen winukalla niin se on helppo sitten asentaa.
Koska yrityksille tehdään kallita laitteita, jotka ovat metallirunkoisia ja tukevia ja muutenkin kestäviä niin ostan usein niitä edullisesti käytettynä. Sanon –usein – siksi, että olen hankkinut niitä myös toislle. Lieneekö se sitten köyhäilyä... Tuossa edellä mainituissa liikkeissä on myytävänä hyviä Dell laitteita, joita olen pääasiassa ostanut. Niitä saa myös valmiiksi Linuxilla asennettuina samaan hintaan, joka myös takaa sen, että laite on Linux yhteensopiva.
Linuxeilla, niin paljon kuin niitä distroja onkin, on myös kaikilla useita työpöytäympäristöjä valinnaisena. Jotkin niistä ovat hiukan eksoottisia alkuun ja vaativat opettelua. Jotkin, kuten XFCE on tehty muistuttamaan winukkaa, jotta siirtyminen olisi joustava.
-
Tähän liittyy myös se että, ilmeisesti keväällä taas, pyydetään säätämään Ducatin tai Guzzin konetta. Olen antanut osoitteen sivulle jossa ohjelmat piilevät ilmaiseksi ja kertonut että on suht helppo oppia. Käytättehän te jatkuvasti tietsikoitanne ja älykännyjänne ties mihin?
Ei ole sillä rintamalla mitään tapahtunut. Ostavat rahalla lisäpokseja joissa on valmiit asetukset, yleensä isommalle teholle, joten tyytyväisyys on taattu. Lambdat pitää kytkeä pois "häiritsemästä" lisäkytkennöillä ja pakoputket väljemmiksi. Siinähän on jo tonni - pari mennyt valuuttaa. Mutta kai se on sitten juuri se maksaminen joka motivoi. Ei haise köyhälle. Se vain jää arveluttamaan onko polttoainetalous parantunut ja moottorin kestävyys, karstoittuminen, jyrkät lämpötilavaihtelut, mahdollinen detonaatio ja pari muuta pikkujuttua moottorille pitemmällä aikavälillä otollista. Epäilen. Toisaalta, eihän se heitä eikä minua varsinaisesti rassaa. Parin - kolmen suven jälkeen pyörämalli tai -merkki vaihtuu. Eräällä vuosittain. Muuten mukavia kloppeja.
Toisaalta, on mukava olla paikalliskerhossa jäsenenä. Kohta on Kerhon pikkujoulu. Tulee pukki ja pukinmuori tonttuineen sekä muuta ohjelmaa. Joku puhui että Kätilö Mäkinen olisi bändeineen joutilas. https://www.youtube.com/watch?v=UU1uTSTcTpQ
-
Olen jo eläkkeellä. Työelämässä ollessa "jouduin" syvälle sekä tietotekniikan, että muidenkin elektronisten kapistusten sisään. Voin jopa sanoa, että huipputekniikassa olin mukana. Lisäksi harrastin mm. relaatiokantojen ohjelmointia ja muidenkin ohjelmien syvällistä opettelua / opettamista / ohjelmointia.
Nyt ei enää tarvitse. Eikä perinjuurin kiinnostakaan. Aikansa kutakin. En veneilekään, kun sitä tuli riittävästi eri kokoisista vedenpäällisistä koettuna skaalalla 4m - 328m.
Samalla on yleinen velttoilu ja laiskottelu saanut paikkaa arjessa ja sunnuntaisinkin. Senkin takia en ole perehtynyt GD:n käyttöön, enkä hommannut piuhoja. Mutku sain edullisesti sen Boosteplug´in niin semmosen sentäs pistin pyörään - hyvä tuli ja helposti.
En ole opetellut ruiskujen synkkaa tai venojen säätöä. Senkin tekee Nurmen Make Piikkiössä paljon paremmin ja helpommin.
En arvostele heitä, joilla riittää voltteja säädellä, ropata, modifioida ja rakennella - vaan ei ole mun hommaa. Enkä heitä, jotka eivät tee mitään itse, vaan ulkoistavat asiat. Eikä se ole huono juttu. Jos ei ole edellytyksiä, niin miksi pitäisi väkisin. Mullakaan ei ole tallia eli pitäis räplätä tuossa parkkipaikalla. Lyhyet huollot voin hoitaa kerhon nostimen avustamana, jota olen tehnytkin.
Kukin halujensa tai mahdollisuuksiensa mukaan.
-
T.EV.
Ei ole tarkoitus vähätellä vaan se että onko asiat tehty oikeasti oikein. Kerholaisena olen joutunut "opettamaan" jälkeentulleita vaan vanhan ukon höpinät bittikartoista ovat menneet kuulijoilta sujuvasti ohi vaikka ovat peruskoulun ja lukionkin läpäisseet.
Mutta silti jaksan opettaa että ei ne lisäboksit ole selkeä pelastus. Eikä ole myöskään se että mulkataan pyörän omaa järjestelmää pelkällä perstuntumalta. Asiat ovat varsin "herkkiä" tietämättä ropattavaksi. Toisaalta, kun hieman perehtyy, saa asian kuntoon. Eikä maksa juuri mitään. Itse seuraan, aktiivisesti, mitä lambda näyttää ja sen esittämien toimintarajojen puitteissa on selkeää säätää. Mennä kesänä pyöräni stereolambda muuttui monoksi. Pitää hankkia uusi näyttö. Ts. ei näytä nyt kuin yhden pytyn palotapahtuman tulosta. 1400:nen on hieman kompleksisempi verrattuna 1100 ja 1200 -mallien tekniikkaan. Mutta pitää mielen virkeänä kunhan virkeys pitää mielen. Voitte pitää hifistinä mutta High Endiin en taida enää kyetä.
Uutta tietoa 14.5.-25. Lambdanäyttö toimiin jälleen moitteettomasti. Vian syy ei selvinnyt. Epäilen kosteutta tai liitinhäiriötä. Korjaantui itsekseen. Seos on lievästi rikkaalla mutta kyllä pörssini sen sietää. Laitan piuhat kiinni kun joudan ja katson moottoriohjaukseen syvemmin.
Rouva kun oli kyydissä ja kurvasin levikkeelle niin kysymys oli että ei kai taas vaan tietokonetta esiin...
Yksi tapaturmakin kävi: säätöläppäri oli mukana kun säädin 850 T3 Californian ruiskutusta, tosin ohjelmisto aivan eri kuin yllämainittu, laitoin linjuripysäkillä läppärin sivulaukkuun. Oletin sammuttaneeni, säätötoimen jälkeen, vehkeen. Onneksi tuli parinkymmenen kilometrin ajon jälkeen risteys. Ihmettelin että onpa runsas käry. Ympärillä ei syytä näkynyt mutta, pikaisen tarkastelun jälkeen, huomasin että sivulaukusta nousee savua. Siellä se tietokone, kalsarien ja muiden rytkyjen seassa paloi. Sammutustyö onnistui siten että läppäri lepää, nyt, tietoineen, jossain Kuhmoisten ja Kangasalan välillä pikkujärven rantavedessä. Onneksi oli ilmaisohjelmisto ja läppäri lahjoituksena saatu. Toistakymmentä läppäriä löytyy edelleen taloudesta. Osa on Kerholla, pari Verstaalla ja muut, Rouvan harmina, kasseissa pitkin olohuonetta. Kaikki halvalla tai ilmaiseksi saatuja sillä mainitut muokkausjärjestelmät eivät kummoista laskentakykyä tai muistia vaadi.
Ideahan tässä on se että useimpien Guzzimallien moottorinhallintajärjestelmää ja muitakin toimintoja voi ohjelmoida aivan vapaasti. Jos on kännykkä, läppäri, tai muu tietokone johon on hankittu asianmukainen ohjelmisto kytkentäkaapeleiden ohella. Helppo on aloittaa kenen vaan.
https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/
-
Hyvää juhannusta kaikille. Taas on aikaa vierinyt edellisistä viesteistä.
Kokeilin GuzziDiag ohjelman toimintaa uudella Ubuntun käyttöjärjjestelmällä:
timo@romupaja:~$ inxi -S
System:
Host: romupaja Kernel: 6.8.0-60-generic arch: x86_64 bits: 64
Desktop: Xfce v: 4.18.1 Distro: Xubuntu 24.04.2 LTS (Noble Numbat)
Vaikka tämä onkin Xubuntu niin paljasjalkainen Ubuntu se silti on, vaikkakin työpöydältään hiukan isompaa serkkuaan kevyempi. Tuossa näkyy myös kernelnumero, jos on jokin muu jakelu, vaikka LinuxMint. Sekin on Ubuntun/Debianin forkki, ja moni on sen asentanut korvaamaan Winows 10 vanhennuttua, varmaankin Mintin helppouden takia. Xubuntun Xfce työpöytä on myös siitä mukava, että voin muokata sitä helposti ja esimerkiksi tämän GuzziDiagin pikakäynnistyskuvakkeen liittäminen ohjaustelakkaan on yksinkertaista. Kyllä sen voi Ubuntunkin Gnome työpöydälle tehdä, mutta astetta vaikeammin.
Ubuntu 24.04. LTS, koodinimeltään Noble Numbat, on jo yli vuoden ikäinen, kuten nimestä näkyy. Uudempiakin jakeluita on jo kaksikin, mutta ne ovat puolivuotisjulkaisuja ja käytän yleensä aina pitkän ylläpidon julkaisuja LTS. Kun uusi julkaisu tulee niin annan sen vanheta yleensä vuoden verran ja asennan vasta sitten kun tiedän sen vakaaksi.
Asensin ylläpitäjän sivulta GuzziGiag V 0.60 ohjelman ja USB-ajurin FTDI-Chip sivulta. Ajuriksi otin D2xx mallin, joka on tarkoitettu USB2 liikenteeseen. D3xx olisi supernopealle USB3 liikenteelle ja sellaista tuo mokkula ei taida palvella vaikka tietokoneella sellaisia töpseleitä usein onkin, mutta en ole kokeillut. Ajurin Linux versio on 1.4.33 ja vieläpä tämän vuoden mallia. Tulipa sekin testatuksi samalla. Koska kyseessä on Linux säästyin USB-portin värkkäämiseltä.
Diagnostiikka toimi aivan hyvin kerta yrityksellä. Ainoa epäilyttävä ominaisuus on akkujännitteen arvo. Se ei ole oikein ja näyttää voltin verran alle. Hiukan sitä säikähdin ja otin tarkan yleismittarin. Lähempi tarkastelu näytti, että akku oli aivan hyvässä iskussa, vaikka onkin taas ollut levossa monta päivää kun ei ole ollut nätä ajoilmoja. Myös latausjännitettä diagnostiikka näytti vain 13,2 V vaikka sama tarkistus yleismittarilla näytti 14,5 V. Harmi on tietysti vähäinen kun kuitenkin kaikki tärkeämpi diagnoosi ja testaus toimii moitteetta. Ja useita muitakin testausohjelmia on samalta sivulta ladattavissa, mutta niitä en ole testannut.
Täällä usein keskustellaan akkujen latauksesta ja ihmisen ja akun kemiallisesta yhteensopivuudesta, ohminlakia unohtamatta. On harmillista, jos jokin mittalaite johtaa harhaan ja kalliita akkuja ja latureita uusitaan suotta ja vähintäänkin koetaan huolta sähköjärjestelmän kunnosta. Yleismittari siis käyttöön aina sähköjärjestelmän tarkistuksissa. Se peni kiinalainen, yleensä keltainen, ei myöskään ole riittävä huonon tarkkuutensa takia. Kun alan liikkeestä käy ostamassa riittävän hyvän niin ei siinäkään köyhdy kuin n. 50 €.