Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät työkaluina.

[Hajakenttä]

on malleja, joissa muistia voi olla 3 gigatavua

Onhan toki ja 2 GB myös ja silti voi olla 64-bit laite. Tarkoitin vain, että voi olla 4 GB RAM ja 64-bit laite, jossa aivan hyvin voi olla, ja toimii hyvin 32-bit käyttöjärjestelmä. Väylän leveys, 32 bittiä vaan rajoittaa suurimman osoitteen numeron hiukan alle 3 GB:n. Siihenkin on keinotekoinen laajennuskeino.

64-bit lisäkikkare on prossuihin tullut 2000-luvun alkupuoliskolla

Mikä kikkare? Kyllä se on ihan prosessorin lastuun integroitu väylän leveys, eikä mikään lisäkikkare. Prosessorit yksinkertaisesti on tehty 32 bittisellä tai 64 bittisellä väylällä sieltä ihan lastun sisältä. Joskus oli 16 bittisisä ja muistanpa ajan kun ne olivat 8 bittisiä; silloin kun kuuhun lennettiin.

32 bittisiä prosessoreja tehtiin pitkälle 2010 luvulle.

joten ei ole syytä enää käyttää 32-bit käyttiksiä

On hyvinkin syytä, jos ei halua heittää pois hyvin toimivaa laitetta pelkästään siksi, että se on hiukan vanhanaikainen. Moderneja käyttöjärjestelmiä tehdään edelleen sekä 32 bittisille, että 64 bittisille laitteille. Yksin laite määrää kumpaa sillä voi käyttää. 64 bittisellä voi käyttää, mutta ei ole mitään syytä käyttää 32 bittistä käyttöjärjestelmää. 32 bittinen tietokone ei bootta 64 bittistä käyttöjärjestelmää. On otettava huomioon myös, että 32 bittisille on jatkuvasti vähemmän sovelluksia kehitteillä ja entistenkin ylläpito hiljalleen loppuu. Joitakin käyttöjärjestelmiäkin tehdään nykyään vain 64 bittisinä ja 32 bittisen jakelujulkaisun kehitys on lopetettu. Sellainen on mm. Majaro. Uusin Linux Ubuntu 18.04 LTS julkaistaan vain 64 bittisenä uudella hienolla Gnome-Shell työpöytäympäristöllä. Silti sen variantteja muilla ympäristöillä: KDE, Cinnamon, Mate, XFCE ja LXDE julkaistaan myös 32 bittisenä, yleisön pyynnöstä.

Vasta aivan viime aikoina alettiin tehdä ARM laitteita 64 bittisenä. Vieläkin niistä valtaosa kaupoissa on 32 bittisiä.

[Summu]

x86-64 on amerikaksi extension, suomeksi tuota voidaan nimittää kikkareeksi vaikka oikea käännös on laajennus. Mut ihammitevvaan.

[TunturiTT]

Jos linssi on likainen, puhdistus voi hyvinkin auttaa.
Ainakin Urpon tuttavapiirissä on auttanut.

Mulla se vika kulminoituu samasta kohtaa naarmuutuneeseen levyyn. Tai siis useampaankin. Eli levyyn ilmaantuu samalle alueelle muutaman millin levyinen naarmuuntunut raita, pyörimisuunnassa.

[Hajakenttä]

Jos linssi on likainen, puhdistus voi hyvinkin auttaa.
Ainakin Urpon tuttavapiirissä on auttanut.

Mulla se vika kulminoituu samasta kohtaa naarmuutuneeseen levyyn. Tai siis useampaankin. Eli levyyn ilmaantuu samalle alueelle muutaman millin levyinen naarmuuntunut raita, pyörimisuunnassa.

Vaikuttaa vakavalta vialta. 

Voisi korjaantua purkamalla kauniisti koko optinen asema ja puhdistamalla (myös) levynohjaimen kiskot. Siis ne, joilla levy liikkuu sisään ja ulos. Arvaan, että sinne on mennyt jotain vierasta materiaalia. Levyn pyöritin on väärässä asennossa ja levy ottaa kiinni jonnekin. Jos tietokone on hyvä ja arvokas, kannattaisi ehkä harkita koko sorvin poistamista ja korvaamista jollain uudella ja parermmalla.

[Hajakenttä]

x86-64 on amerikaksi extension, suomeksi tuota voidaan nimittää kikkareeksi vaikka oikea käännös on laajennus. Mut ihammitevvaan.

Jatketaan saivartelua. 

Ei se x ole laajennus. Historia menee suunnilleen näin:

Inel käytti prosessoreistaan merkintää 286, 386, 486 kuten vanhemmat käyttäjät muistavat. Sitten tuli 586, josta ei enää haluttu tuota ensimmäistä numeroa käyttää vaan se korvattiin merkinnällä x86, joka oli yhteislyhenne Pentiumista ja sen seuraajista siitä asti.

Samaan aikaan toisaalla AMD kehitteli omia prosessorejaan ja käytti niistä mm. nimeä AMD64.

2007 Intel ja AMD sopivat muutamista lisenssiepäselvyyksistä ja lupasivat toisilleen oikeuden käyttää näitä nimiä ristiin. Silloin otettiin käyttöön molemmilla nimet: x86-32 ja x86-64. Ne tarkoittavat juurikin arkkitehtuuria, jolla lastu on tehty. Nimissä siis yhdistyvät kilpailijat Intel ja AMD lisenssisopimuksilla.

Käsitys laajennuksesta ehkä perustuu siihen, että vanha x86-32 arkkitehtuuri, joka osoittaa vain alle 4 GB muistiavaruutta, sisältää myös käyttämättömiä bittejä, joita voitiin virtuaalisesti käyttää pelkällä käyttöjärjestelmän muutoksella, siis softalla, siten, että saatiin aikaan virtuaalinen muistinlaajennus, memory extension. Nykyisin tuo virtuaalinen laajennus on tarpeeton, koska x86-64 arkkitehtuuri osoittaa muistiavaruutta, joka sisältää osoitteita 256 TB (teratavua).

[Hajakenttä]

Uusi Ubuntu julkaisu 18.04 LTS on tullut. Siihen voi tutustua ja vaikka ladata levykuvan täällä:

http://www.ubuntu-fi.org/

Kuten sivulta on huomattavissa, muut Ubuntu variantit julkaistaan hiukan myöhemmin. Itse Ubuntun oletusjulkaisu on nyt aivan uudella hienolla ympäristöllä varustettu. Siitä käytetään nimeä Gnome. Entinen Unity oli aika paljon erilainen, joten uuden opettelun edessä taas ollaan. Ubuntu+Gnome ovat myös vaativa yhdistelmä ajatellen laitekalustoa. Asia on tietysti kovin paljon mielipidekysymys, ja jokainen muodostaa omansa, mutta minusta uusi Ubuntu julkaisu vaatii laitealustan, joka on luokkaa Core i5 tai uudempi ja varsinkin työmuistia saa olla 8 GB tai enemmän. Tämä jakelu on saatavana vain 64 bittisenä.

Ubuntu on moderni käyttöjärjestelmä. Se on ottanut suuria kehitysaskelia joka kerta kun uusi jakelu on tullut.

Jos laite on hiukan vanhempaa sarjaa kuten Core i3 ja muistia 4 GB on minusta sopivampi jakelu Ubuntu Mate 18.04 LTS. Se on hiukan kevyempi ja jättää resursseja sovelluksille ja varsinaiseen työkäyttöön vastaavasti enemmän. Siihen voi tutustua ja ladata levykuvankin täällä:

https://ubuntu-mate.org/blog/ubuntu-mate-bionic-final-release/

Mate on hyvin muokattavissa halutun työpöytäympäristön näköiseksi käyttötarkoituksen mukaan. Se on aseteltavissa näyttämään eniten entistä Unity työpöytäympäristöä ja siirtymä lienee sitten helpoin. On siihenkin hyvä käyttöopas, mutta ei täysin suomennettuna. Valittavana on 32- ja 64 bittinen jakelu. Luultavasti Ubuntu Mate on seuraava julkaisu, jota kokeilen.

Jos laitealusta on vieläkin vanhempaa sarjaa tai haluaa muuten vain lennokkaan nopean Ubuntun on Xubuntu 18.04 LTS, eli Ubuntu+XFCE työpöytäympäristö hyvä valinta. Olen käyttänyt sitä paljon ja voin lämpimästi suositella. Siihen voi tutustua Xubuntun omilta sivuita (hakusana Xubuntu) ja levykuvan voi ladata täältä:

http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/daily-live/current/

Ubuntun omilla sivuilla (linkki yllä) voi tutustua asennuksen periaatteeseen. Siinä on 3 vaihetta: Lataus verkon yli. Asennusmedian valmistus. Asennus.

Kuten arvata saattaa, asia ei aina ole noin yksinkertainen. Lataus kestää aika pitkään, mutta on muuten helpoin osa, kunhan jakelu on hyvin valittu. Asennusväline ja -media siinä on jo hiukan konstikas. Helpointa on polttaa .iso levykuvatiedostoksi DVD-levylle (DC:lle ei mahdu). Se käy millä tahansa levynpolttoohjelmalla. Täytyy katsoa tarkasti: onko levympolttajalla valittavissa optiota "polta levykuva" tai "burn image" ja käyttää sitä. Varminta on käyttää hitainta polttonopeutta, jos mahdollista. (Asennusmedian voi tehdä myös muistitikkuun tai SD-korttiin.) Asennus tehdään niin, että avataan DVD asema ja sammutetaan tietokone, luukku auki. Laitetaan levy luukkuun ja suljetaan luukku ja käynnistetään tietokone. Tällöin, jos UEFI asetukset ovat oletuksella, laite boottaa DVD levyltä. Se ei vielä koske kiintolevyyn. (USB-tikku-asennusmediaa käytettäessä joutuu todennäköisesti käskemään UEFIn boottaamaan tikulta.) Asentaja kysyy, kielivalinnan jälkeen, haluatko kokeilla vai asentaa? Kokeile ensin asentamatta niin saat käsityksen mitä on tulossa ja toimiiko kaikki laitteet ja varsinkin nettiyhteys. DVD:ltä ajettaessa systeemi vastaa hyvin hitaasti ja boottikin kestää tosi kauan, mutta se johtuu vain DVD-liveajosta. (USB-tikulta ajettaessa kaikki toimii hiukan nopeammin, mutta hitaasti silti.) Kokeilusta voi siirtyä asennukseen tai poistua ja jatkaa toisella kertaa. Muista tehdä tiedostoistasi varmuuskopiot ennen asennusta. Asennuksen voi tehdä myös entisen käyttäjärjestelmän rinnalle.

Kannattaa lukea Ubuntu-Suomen keskustelupalstalta asennuksen problematiikkaa. Kysymykseesi on todennäköisesti jo vastattu siellä.

Jakelujen uudistumisen idea menee niin, että LTS jakelu (long term support) tuetaan päivityksillä 5 vuotta. LTS-jakeluja julkaistaan 2 vuoden välein. LTS-jakelun voi päivittää seuraavaan LTS jakeluun päivitystenhallinnan kautta. "Välijulkaisuja" tulee puolen vuoden välein. Niiden tuki on vain puolitoista vuotta. Edellisetä julkaisusta voi aina päivittää seuraavaan päivitystenhallinnan kautta. Itse teen aina asennuksen ilman päivitystenhallintaa, vaikka se on suuritöisempi. En halua, että vanhan järjestelmän satunnaiset bugit periytyvät uuteen.

[Hajakenttä]

Pikkulinnut lauloivat, että käyttäjillä on ollut vaikeuksia saada FTDI mokkulaa toimimaan Linuxilla yhteistyössä GuzziDiagin kanssa. Pikemminkin on ollut etsimisen takana löytää oikea ajuri FTDI-sirulle näiltä sivuilta:

http://www.ftdichip.com/Drivers/VCP.htm

Tämä virtuaalinen com portti on jo vanhentunut versio 1.5.0 ja uutta virtuaali com porttia ei ole tällä valmistajalla. Tuo vanha malli kyllä toimii mainiosti GuzziDiagissa ainakin Ubuntulla uusimmalla kernelillä sekä 32 bit, että 64 bit versiossa. Kokeilin niitä molempia.

http://www.ftdichip.com/Drivers/D2XX.htm

Näiltä samoilta sivuilta hiukan eri välilehdeltä löytyy uudemmalla ajatuksella tehtyjä ajureita samaan tarkoitukseen. Kysymyksessä on suoralla osoituksella toimiva USB2 liitosta tukeva ajuri. Siitä on jakelussa kaksi Linux versiota, vanhentunut 1.3.6 ja uusi 1.4.8. Hankaluudet johtunevat jälkimmäisestä. Sen pakkaustyyppi on .gz, jota ainakaan Ubuntu ei tunne, eikä siis pura. En siis päässyt kokeilemaan sitä. 1.3.6 on pari pykälää vanhempi ja edelleen jaossa. Sitä kokeilin ja se toimii mainiosti. Minulla on sattumalta tallessa myös näiden väliin osuva versio 1.4.6, joka ei näy olevan enää jaettavana. Sekin toimii edelleen oikein hyvin.

Versiolle 1.4.8 on samalla sivulla myös valmistajan asennusohje. Ikävä kyllä sekään ei ole tälle versiolle vaan versiolle 1.4.6, siis edelliselle.

Samalla sivulla on myös nopealle USB3 tyyppiselle liitokselle tarkoitettuja suoran osoituksen FTDI-sirun ajureita. Niitä en myöskään pääse kokeilemaan kun ei ole USB3 tyypin FTDI-mokkulaa käytettävissä. Jos jollain on niin kertokoon kuinka toimii.

Vaikka valmistajan sivuilla on ajurin asennukseen sekä teksti- että video-ohjeita ei useimpiin Linuxeihin, ainakaan Ubuntuun sellaisia toimia tarvita. Edes portin numeroa ei tarvitse Windowsin tapaan etsiä ja asettaa. Linux tekee sen ihan talon puolesta. Riittää kun imuroi pakkauksen valmistajan sivuilta, siirtää sen haluttuun hakemistoon omalle koneelle (itse olen tehnyt .Moottorinohjaus kansion jossa on kaikki mahdollinen tähän asiaan liittyvä roju) ja purkaa sen sinne (hiiren kakkosella pakkausta ja valikosta "pura tänne"). Koska GuxxiDiag ja muut vastaavat ovat samassa hakemistossa/kansiossa ne löytävät ajurinkin ilman enempiä seremonioita. Kuvakaappaus .Moottorinohjaus hakemistosta (piste edessä tekee siitä piilotiedoston, joten sitä ei tule vahingossa sotkettua).

Toimivia ajureita todistetusti siis ovat:
VCP 1.5.0
D2XX 1.3.6
D2XX 1.4.6

Windowseille ja Mac osx:lle ja Androidille sopiville ajureille en saanut pystyyn testilaboratoriota. Ehkäpä niitä kokeilleet kertovat kokemuksistaan.

Onnea harrastukselle. T: Timo

[Henko]

Yritän juuri Macille saada tuota FTDI-ajuria. En oo kovin hyvä tietokoneiden kanssa eikä aihepiiri oikein kiinnostakaan, mutta katotaan miten käy. Ohjeet ei oikeen aukea.

[Hajakenttä]

Yritän juuri Macille saada tuota FTDI-ajuria. En oo kovin hyvä tietokoneiden kanssa eikä aihepiiri oikein kiinnostakaan, mutta katotaan miten käy. Ohjeet ei oikeen aukea.

Nuo Macin ohjeet eivät aukene minullekaan kun en siitä ympäristöstä mitään ymmärrä. Macille on GD ja useimmat muutkin työkaluohjelmat olemassa. FTDI ajurikin on useammalle Macin versiolle. Joillekin vanhemmille on tarvittu kikkailuja, mutta uusin Mac toimii näköjään hyvin näillä kaluilla.

Jos ei hommasta tule mitään kunnollista, voi GD:n, suht vähän, käyttötarpeen Macilla tehdä myös PuppyLinuxilla, jota esittelin tuolla ykköslehdellä. Luulisin sen onnistuvan ilman vaikeutta. Siinä on se hyvä puoli, että ei kosketa lainkaan tietokoneen omaan kovalevyyn, vaan ajetaan käyttöjärjestelmää suoraan CD-levyltä/työmuistista. Itse en ole moista kokeillut, PC laitteella vain, mutta luulisin onnistuvan.

Jos on joku kierrätyskeskuksen vanha XP läppäri, sellainen autotalliin sopiva, siihen voi asentaa juuri tuon Puppyn.

[Henko]

Pitää varmaan etsiä jostain sopiva (halpa) läppäri. Semmoinenkin joskus oli kun Hesteciä säädin.

[Urpo ja Turpo]

Turpolla on ollut läppärissä Ubuntu 16.04. Joku aika sitten läppäri pyysi lupaa
päivittää. Nyt siinä on 18.04.1 LTS ja kone tahmaa toisinaan pahasti. Libre Officeen
ei saada yhteyttä kolmeen minuuttiin tms. Pitääkö koko kone laittaa sileäksi?

Edit:
Semmoinen vielä, että päivityksen yhteydessä hukkasi meidän verkkolevyn. Löytää kyllä
kun kirjautumisen tekee uudestaan, vaikka kirjautumisessa on ruksattu "muista minut ikuisesti".
Voi .....  näitä paskoja.

[Hajakenttä]

Turpolla on ollut läppärissä Ubuntu 16.04. Joku aika sitten läppäri pyysi lupaa
päivittää. Nyt siinä on 18.04.1 LTS ja kone tahmaa toisinaan pahasti. Libre Officeen
ei saada yhteyttä kolmeen minuuttiin tms. Pitääkö koko kone laittaa sileäksi?

Edit:
Semmoinen vielä, että päivityksen yhteydessä hukkasi meidän verkkolevyn. Löytää kyllä
kun kirjautumisen tekee uudestaa, vaikka kirjautumisessa on ruksattu "muista minut ikuisesti".
Voi .....  näitä paskoja.

Kun päivitetään koko käyttöjärjestelmä uuteen jakelujulkaisuun käy Linuxilla juuri samoin kuin muillakin käyttöjärjestelmillä. Entisen jakelun erikoisasetukset periytyvät uuteen, koska niiden asetustiedostot pysyvät samoina eivätkä sitten olekaan yhteensopivia uudessa jakelussa. Minullakin Windows 7 päivittyi aikoinaan Windows 10:ksi, eikä aikaakaan kun rutiinipäivitys jäi jauhamaan ikuiseen luuppiin ja vain uudelleenasennus pelasti sen. Linuxkäyttäjät ovat kautta vuosien kritisoineet pelkkää jakelupäivitysmahdollisuuttakin juuri tästä syystä.Ei sitä pitäisi tarjota, koska paskoja niistä tulee. Varsinkin asiaan perehtymättömälle tulee raskas turhautuminen. Uusi asennus uudelta levykuvalta on ainoa oikea tapa uudistaa jakelujulkaisu sekä Linuxilla, että Windowsilla. Macista en tiedä, onko se edes mahdollista?

Tässä tapauksessa on vielä huomattava Ubuntun 16.04 ja 18.04 julkaisujen välinen jyrkkä ero. Edellinen käytti oletuksena Unity työpöytäympäristöä ja jälkimmäinen käyttää Gnome Shell ympäristöä. Sen lisäksi, että niiden käyttöperiaate eroaa toisistaan sen verran, että opetella taas täytyy, niiden käyttämien resurssien tarve on aivan eri luokkaa. Gnome Shell on modernien, tehokkaiden laitteiden ympäristö. Jos tietokone on muutamankin vuoden takaa sen muisti (RAM) täyttyy hetkessä ja laite "swappaa" ja hidastuu, eikä prosessorikaan pääse vähällä. Siksi olen suositellut asentamaan kevyemmän Ubuntun variantin, joko Ubuntu-Maten tai Ubuntu-XFCEn, eli Xubuntun, jota itse käytän mieluiten. Molemmat voi ilmaiseksi ladata Ubuntu-Suomen sivulta ja polttaa itse DVD levylle millä tahansa levynpoltto ohjelmalla, mutta huom! optiolla "polta levykuva" ja mieluiten hitaimmalla nopeudella. Jos taito riittää voi myös valmistaa asennusmedian USB-tikulle.

Vertailun vuoksi: Tätä kirjoittaessa (Xubuntu) koneeni (RAM) muistia kuluu 1,4 GiB. Gnome Shell kuluttaa samassa hommassa 2,7 GiB ja Mate 1,6 GiB. Nämä ovat suuntaa antavia arvoja tekemiensi kokeilujen perusteella. Jos raskaita sovelluksia käyttää oletus Ubuntulla, eli Gnome Shell ympäristöllä, on laitteessa oltava mieluiten 8 Gigaa työmuistia ja moderni prosessori.

Muuten... Xubuntu, eli Ubuntu+XFCE on tehty muistuttamaan Macin ympäristöä pikakäynnistimien telakoineen. Siihen on myös helppo valmistaa vaikka GuzziDiagin käynnistimet, joka oletus Ubuntulla vaatii enemmän osaamista.

Verkkolevyistä en tiedä mitään kun en ole joutunut värkkäämään. Sen kuitenkin tiedän, että Linux ympäristössä ei suosita salasanojen muistamista koneen ohjelmassa. Se liittyy Linuxin turvallisuuden perusteisiin.

[Urpo ja Turpo]

Nyt toimii 18.04 puhtaalle koneelle asennettuna. Bonuksena kone löysi talouden verkkoprintterin.
16.04 ei löytänyt printteriä, päivityksenä asennettu 18.04 löysi, muttei osannut tulostaa, puhdas
18.04 asennus osaa myös tulostaa.
Ettei menisi pelkäksi ylistykseksi niin todettakoon, että mikään kokeiltu Ubuntu ei ole koskaan
toiminut millään huushollin skannerilla.

[Hajakenttä]

mikään kokeiltu Ubuntu ei ole koskaan
toiminut millään huushollin skannerilla.

Mikäs niissä tökkii? Joitakin hyvin vanhoja tasoskannerimalleja, jotka eivät ole toimineet, on tullut vastaan. Silloin on ollut kyseessä puuttuva ajuri. Ja se puuttuu siksi kun kukaan ei ole tehnyt sitä. Vanhoihin poistuviin laitteisiin ei ole ollut kellään halua haaskata aikaa. Pitkään oli myös vaikeutena ajurien suljettu koodi. Vähitellen valmistajat alkoivat tehdä yhteistyötä ja antoivat koodinsa käännettäväksi. Nykyisin on printtereiden ja skannereiden ja muidenkin ympäristölaitteiden ajurit käännettynä Linux ytimeen lähes poikkeuksetta. Se on siis ytimessä – kernelissä jo valmiina ja kun uusia jakelujulkaisuja tulee niin niissä on taas markkinoille tulleiden laitteiden ajureita lisää. Osa tulee kernelpäivityksissäkin jo vanhoihinkin kerneleihin.

Mitä skanneriohjelmaa olet käyttänyt? Minulla on yksinkertaisin mahdollinen 'SimpleScan' ja se on toiminut hienosti (Epsonin monitoimilaitteella).

Olethan ajanut kaikki päivitykset? Niitä on rästissä aika pino kun tehdään uusi puhdas asennus. Jos asensit ns. pisteversion 18.04.1 siinä on paljon päivityksiä jo valmiiksi mukana, mutta kun niitä tulee lähes joka päivä lisää niitä jää paljon rästiin, alkuviikosta tuli taas uusi kernelikin.

Hakusanalla, skannerin tai muun laitteen nimellä, Ubuntu-Suomen keskustelusta saattaa löytyä ratkaisu. Sinne ei ole tarpeen rekiseteröityä, paitsi sitten jos haluaa esittää kysymyksiä itse. Useimpiin kysymuksiin on jo vastattu.

https://forum.ubuntu-fi.org/index.php

PS. Kerran konstailin sellaisen printteri/skannerin kanssa, joka vaati, että USB kaapeli on kytketty ensin ja printterin virta päälle vasta sitten.

[Urpo ja Turpo]

Netistä löytyy kyllä luettelot, mitä skannereita tuetaan. Nämä ei vaan ole koskaan sattuneet
olemaan siinä luettelossa. Paitsi edellinen pientoimiston monitoimikone Canon MX925, joka on nyt jo
printtereiden taivaassa kun laskettu 3 vuoden käyttöikä tuli täyteen.
Canonille olisi pitänyt olla tuki. Printteri toimi, mutta skanneri oli joskus tekevinään jotain, ei kuitenkaan
mitään järjellistä.

Moitin tähän nyt vähän Windowsiakin tasapuolisuuden vuoksi:
Urpon ja Turpon telkkari-PC:hen (Win10 pro) tuli nyt joku vähän suurempi päivitys,
jossa piti taas kerran vastata, ettei halua mainoksia, ehdotuksia uusiksi ohjelmiksi, puheentunnistusta jne...
Microsoft oli myös tehnyt ruman tempun Firefoxille ja poistanut sen kokonaan selaimien luettelosta.
Ei auttanut muu kun koko Firefoxin uudelleenasennus. Varmaan tätä selitetään ohjelmointivirheellä,
mutta vaikuttaa tahalliselta.