L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttaminen

[TunturiTT]

Muistin myös sellaisen asian että olen sittemmin laittanut taakse hieman lyhyemmät iskarit, joka saattaa selittää tuon hankaamisen kun takapyörä joustaa syvemmälle.

Eihän takapyörän sijainti haarukkaan nähden muutu joustossa. Vai mitä tarkoitat?

[motomatti]

Muistin myös sellaisen asian että olen sittemmin laittanut taakse hieman lyhyemmät iskarit, joka saattaa selittää tuon hankaamisen kun takapyörä joustaa syvemmälle.

Eihän takapyörän sijainti haarukkaan nähden muutu joustossa. Vai mitä tarkoitat?

Kardaanissa on myös päittäisvälys ja kardaani osineen saattaa "uida" ihan vapaaehtoisesti välyksensä verran pitkittäissuunnassa. Sen on havainnut hyvin nivelen takaisen kannatinlaakerin sisäreiässä. Siinä kyllä pitäisi olla lievä puristusliitos nivelen kaulaan nähden. Koitan tässä miettiä että miten kyseisen välyksen saisi hallintaan helposti. Ehkä O-rengas vaihteiston akselin ympärille. Mittausjutut ovat hieman hankalia tässä yhteydessä.

Jos nivelen laakeri kaula on kulunut niin muutoin ehyen nivelen voi kääntää. Se vain edellyttää että toisen pään kaula pitää sorvata sopivaksi kannatinlaakerin keskireikään nähden.
Tässä vanhempi kardaanratkaisu: http://www.motomatti.fi/2011/10/kardaanin-ristinivel-jumittaa.html

Tässä uudemman mallin vastaava korjaustapa holkittamalla: http://www.motomatti.fi/2011/12/california-trike-kardaaniakselin.html

[@]

Itse ajattelin tuota kardaanin päittäisvälystä, joka on saattanut kasvaa esim. 0,5-1 mm:llä, koska olen laittanut laatikon ja samalla vetoakselin pään 3 mm oikealle vinoon suhteessa moottorin etupään kiinnitykseen. Mielestäni tässä syntyy hieman lisää välystä vetoaksen ja pinionakselin päiden välillä. Murrosnivelen kaula oli myös väljä suhteessa tukilaakeriin, joten kardaanin pitkittäisliikettä on varmasti tapahtunut. Murrosnivel tuntui olevan jämäkkä eikä siinä ollut havaittavissa väljyyttä. Huono juttu oli se, että nivel on jo käännetty kertaalleen eli molemmat laakerikaulat on nyt "käytetty". Kävin tänään hakemassa uuden tukilaakerin, joten saa nähdä, onko välystä liikaa mitä kyllä epäilen. Täälläpäin on sorvarit harvassa ja ainoa tuntemani ei ole mikään halpa mies, joten saattaa tulla laakerikaulojen holkittaminen turhan kalliiksi.

[motomatti]

Joo, eihän se halpaa ole ainakaan silloin kun uusi nivel maksaa postikuluineen enemmän.
Nykymallisen kardaanin, jossa akseli on kiinteä, nivel pitkää mallia ja hinta korkea, kannattaa ehdottomasti korjata. Näissä muissa malleissa jossa on ns. lyhyt nivel on kunnostaminen kannattavaa jos nivel on muutoin ehyt.

Ehyt nivel on helppo todeta: siinä ei ole välystä kierto- eikä päittäissuunnassa eikä se nyi tai muutu kankeaksi käänneltäessä ääriasentoihinsa. Jos ei isompaa vikaa ole ja nivel on kourassa voi sen voidella. Asiaa on käsitelty jo palstalla useasti.

Laakerikaupasta saa ristikoita laakerikuppeineen. Jotkut myyvät ihan alkuperäismitoitettua "GUZZI" ristikkoa mutta usein on niin että kuppien kanssa ristikko on noin puoli millimetriä liian iso koottavaksi. Siihen auttaa ohuemmat lukkorenkaat tai kupin päästä hiomalla tai sorvaamalla hieman pois. Ristikon kokoonpano, kun laakerikupit on irrotettu on hiukan haastavaa. Työntömitta tässä tarkoituksessa on hyvä apuväline virheen estämiseksi sillä usein yksi laakerineula menee poikkipäin kupin päätyyn joten kuppi ei mene kiinnityskohtaansa saakka. Hydrauliprässi on tässä hommassa tunteeton ja neula saattaa vaurioitua ja laakerikuppi myös. Itse käytän viilapenkkiä tarkoitukseen useimmin. Siinä on tunteet mukana.
https://top-osa.fi/laakerit/

Jos haluaa ehdottomasti uuden nivelen niin sitten pitää turvautua merkkivaraosapalvelun apuun. Vaikka nivelet ovat kokolailla saman näköisiä niin niitä on Guzzeissa useita eri mallisia mitoitukseltaan eivätkä läheskään kaikki käy ristiin.

[@]

Yksi mahdollinen korjaustoimenpide kardaaniin on vetää rälläkällä tunneliin vajaan sentin levyinen vekki naarmujen kohdalle. Siihen sitten siististi paikka päälle. Kardaanin toimintaa voisi myös testata rälläköidystä raosta ennen paikan hitsaamista ja tarvittäessa vääntää putkea hieman sisäänpäin.

Tuurnaa voisi tietenkin myös kokeilla ensin. Levyn paksuutta en muista. Taitaa olla samaa paksuutta kuin kardaanitunnelikin, ei ainakaan ohuempaa.

[@]

Aika helposti sain muokattua kardaanitunnelia Motomatin keinoilla. 27 mm hylsy sopi tunneliin juuri sopivasti ja sain aikaan pienen pullistuman.  Tutkin koko asian kunnolla ja syynä tuohon kardaaniongelmaan oli murrosnivelen kaulan väljyys suhteessa tukilaakeriin, jonka johdosta murrosnivel, kardaani ja väliholkki pääsivät liikkumaan pari milliä vetoakseliin päin. Testasin tuo kardaanin pitkittäisliikkeen ilman kumisuojusta ja se on arviolta 3 mm. Yllättävän suuri liike siis.

Ilmetyttää vieläkin miten rengas on ottanut kiinni kardaaniin. Kuomittamattomana tilaa on renkaan ja kardaanitunnelin välissä 5 mm! Taitaa vaan olla paska rengas.

[@]

Murrosnivelen koneistuksen lisäksi tuli lisää ongelmia. Pinionakselin boorit on surkeassa kunnossa, välystä on väliholkkiin nähden näppituntumalla milli. Pyörällä ei ole ajettu paljoakaan perän laakeroinnin jälkeen eikä laakereissa tunnu välystä. Onko tuohon korjauskeinoa?

Offsettiin pinnatun takavanteen pinnat on lujilla, kaikki reiät ei ole optimikulmassa ja pinnoissa on jännitettä. Parista pinnasta on nippa hävinnyt päästä. Täytyy viedä ammattilaiselle rihdattavaksi.

[motomatti]

Ilmetyttää vieläkin miten rengas on ottanut kiinni kardaaniin. Kuomittamattomana tilaa on renkaan ja kardaanitunnelin välissä 5 mm! Taitaa vaan olla paska rengas.

Ei sen paska tarvitse olla vaan se on renkaan normaalia toimintaa. Jyrkässä kaarteessa rengas pyrkii alle ja aiheuttaa koko renkaan kehän mittaisen ja toistuvan ja joskus jopa itseään tehostavan aaltoliikkeen. Siitä tässä on kysymys. Rengas siis vatkaa vaikka ei välttämättä aiheutakaan runkoon asti tuntuvaa ongelmaa. Renkaan käyttöpaineen muutos tai viimeistään vaihto saattaa korjata asian. Katso ensin paikallaan kun rengas pyörii onko siinä jo tehdastekoista sivuttaisliikettä. Sellaistakin on nähty. Mikäli vanne on suora ja rengas asennettu oikein vanteelle.

[motomatti]

Tuo pinna/rihtausongelma kyllä selittää osaltaan miksi kardaanitunnelissa on jälki.

Murrosnivelen koneistuksen lisäksi tuli lisää ongelmia. Pinionakselin boorit on surkeassa kunnossa, välystä on väliholkkiin nähden näppituntumalla milli. Pyörällä ei ole ajettu paljoakaan perän laakeroinnin jälkeen eikä laakereissa tunnu välystä. Onko tuohon korjauskeinoa?

Kiertovälys tuntuu aina isommalta kuin onkaan. Ura-akselin harjat ovat vielä varsin hyvässä kunnossa. Uusi uraholkki vähentää kiertovälystä. Kiertovälys ei sinällään haittaa ajamista mutta sille on kaksi merkittävää syytä ja kumpikaan ei ole voitelu. Voitelua sinällään väheksymättä.

Vetojärjestelmässä on kaksi sysäyksenvaimenninta jotka vaimentavat nimenomaan kiertovälystä. Etummainen on vaihdelaatikossa ja taaimmainen takanavassa. Niiden kunto pitää tarkistaa. Erityisesti vaihdelaatikon kytkinakselilla oleva jousi on se herkkä kohta. Moottorilta tulevat V2-sysäykset "tapetaan" siinä ja takanavan vaimentimessa on kaksi toimintoa: kumivaimentimet ja kitkavaimennin. Kun kumit ovat kovettuneet ja kitkalevy kulunut tai siihen on joutunut rasvaa ei se toimi. Yleisin syy on takanavan laimentimen vetolaipan liukulaakeroinnin ruostuminen jumiin. Ei ollenkaan outoa vaikka se pitäisi aina renkaanvaihdon yhteydessä puhdistaa ja voidella kevyesti. Nyt ei liene se sillä kuvasta päätellen laippa on irrotettu eli ei ole ollut ainakaan kovin lujassa.

Ostin vaihteiston varalle: ei ollut ihan sitä mitä myyjä esitti. Likimain kaikki tyyppiviat löytyivät: http://www.motomatti.fi/2015/12/varavaihteiston-erikoisuuksia.html

[TunturiTT]

Eiköhän se syy ole tuo pinnojen jousto ja katkeilu. Että liikkuu sivusuunnassa. Pinnan virhekulma kummassa tahansa päässä tekee kyllä äkkiä selvää pinnasta, vanteesta tai navasta. Mikä tahansa ekana antautuu.

[motomatti]

Eiköhän se syy ole tuo pinnojen jousto ja katkeilu. Että liikkuu sivusuunnassa. Pinnan virhekulma kummassa tahansa päässä tekee kyllä äkkiä selvää pinnasta, vanteesta tai navasta. Mikä tahansa ekana antautuu.

Samaa mieltä. Mutta pinnat ja niiden kunto ei selitä kulumista akseleissa.
Mutta kannattaa tutkia nuo kaksi muutakin syytä koska ovat helppoja havaita kunhan ryhtyy. Erityisesti se kitkalevy takanavassa. Se usein jopa puuttuu. Se tai vaihteiston sysäyksenvaimentimen vika selittää tuon pinionakselin ura-akselin kulumisen. Toki pitkä matkakin, varsinkin jos on ajettu alaväännöllä, kuluttaa juurikin voimansiirron osia. Kierrokset aina yli kolmen tonnin niin kuluminen vähenee.

[@]

Takanavan kitkavaimennin ainakin oli kunnossa, vieläpä rasvattuna. Olen käyttänyt kardaanin rasvauskohteissa sitkeää potkurirasvaa. Laatikon puoleinen jousikaan tai sen katkeaminen tuskin selittää pinionakselin kulumaa, sillä pyörällä on ajatttu vain joitain kymmeniä tuhansia  laatikkorempan jälkeen. Jossain oli juttua miten laatikon puoleista vaimenninjousta pystyi tutkimaan takapyörää pyörittämällä?

Ei pyörällä muutenkaan paljoa ole ajettu: tarkalleen 164K ja rapiat päälle. Hermostuin aikoinani Guzziin juurikin siksi, että ei kestä ainakaan mun ajamistyyliä. Aina sai olla remppaamassa. Toisaalta, en ole millään muulla yksittäisellä pyörällä ajanut samaa kilometrimäärää, joten lienen hiemän jäävi arvioimaan Guzzin kestävyyttä. Nyt tehtävät kunnostustyöt jäävät joka tapaulksessa kohdallani viimeisiksi, sillä pyörästä on tarkoitus tehdä ainoastaan hyvien kelien cruisailupyörä ja tulevat kilometrit käytössäni tulevat olemaan vähäiset. Ei tästä kuitenkaan täyttä varmuutta ole. 

[@]

Eiköhän se syy ole tuo pinnojen jousto ja katkeilu. Että liikkuu sivusuunnassa. Pinnan virhekulma kummassa tahansa päässä tekee kyllä äkkiä selvää pinnasta, vanteesta tai navasta. Mikä tahansa ekana antautuu.

Ammattilaisten mukaan pienikin pinnan virhekulma aiheuttaa pinnojen katkeamisen. Esimerkiksi esiporattua 17" takavannetta ei voi pinnata etunapaan, koska pinnojen reiät eivät ole tismalleen samassa kulmassa. Näin minulle väittivät näkemättä.

Joka tapauksessa pitäisi löytää joku kokenut rihtaaja Lahden seudulta tai kohtuullisen ajomatkan päästä, joka saa tuon vanteen kondikseen. Siinä joutuu varmasti tekemään hommia tavallista enemmän.

[kvlm]

Boorithan on vielä ok -seuraa tilannetta ja vaihda vasta kun "hampaan" harja on katoamassa, Itse vaihdoin (hermot petti) kun harjasta oli n.1/4 osa jäljellä, ties kuinka kauan olisi vielä kestänyt. Uusittu onkin pysynyt kunnossa l. oma ajotapani ollut edellistä omistajaa hellempi. Ehkä tehtaallakin laatuheittoa?

-KG-

[@]

Jouduin taas pakittamaan tuon jarrusatulan ilmausruuvilla varustetun banjopultin kanssa. Se sopii kyllä juuri ja juuri paikalleen ilman kumitulppaa. Tilaa renkaaseen jää vajaa milli. Eli ei hyvä. Ainoa vaihtoehto, minkä keksin on, siirtää jarrusysateemiä vasemmalle  päin 5-6 mm. Samalla saattaisi lyhyempi ilmausruuvi sopia satulaan, mahdotonta tuntuu olevan löytää sen reikään käypästä pidätinruuvia. Jarrusatulan kiinnikkeen siirto on helppoa, koska tilaa haarukassa on johtuen siitä että nykyinen napa on 4 mm kapeampi kuin orgis eli se on 4 mm enemmän oikealla. Tarvitaan vain 5-6 mm upotus akselia varten ja vastaavan paksuinen holkki laakeripesän väliin.

Jarrulevyn siirto vaatii vastaavan offsetin. 270 mm levyjä ei tuolla offsetilla ole, joten kannattaisiko rakentaa uusi 270 mm rosterilevy esim. ostamalla, irrallinen levy, niitit sekä tällainen adapteri:

https://hmb-guzzi.de/Bremsscheibenadapter-5-6-Loch-270mm300mm

Tuon adapterin taakse sopisi hyvin piiloon 5-6 mm:n  paksuinen laserleikattu kiekko. Se pitäisi ilmeisesti hitsata tuohon adapteriin, sillä muuten jarrulevy ei saa tukea laakeripesästä ja jää pelkkien pulttien varaan.