Kirjoittaja Aihe: California3 vaatii vähän isomman huoltopäivityksen seuraavalle ajokaudelle  (Luettu 54289 kertaa)

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Trikessä menee kaikki pyörät lukkoon tarvittaessa. Etupyörä varsin helposti koska molemmat jarrut pelaavat samasta kahvasta. Paremmalla eturenkaalla, mitä on nyt, niin jarruttaa varmaan reippaammin. Seuraavaksi hankin eteen 130:sen tai leveämmän renkaan. Riippuu vanteesta.
 
Nyt on 100 mm leveä joka hankittiin katsatusta varten hieman keventämään siksi että ohjaus oli tosi raskas koska keulakulmaa ei saanut muuttaa. Katsastuksen jälkeen muutin keulan tosi loivaksi. Liki 0-jättö. Taas yksi byrokratian rattaanhampaan puraisu joka perustuu insinöörien tietämättömyyteen. Takajarru on käyttöjarru ja on riittävän tehokas. Pysähtyy takajarrulla nopeammin kuin etujarrulla. Takana on tavalliset autokäyttöön tarkoitetut renkaat ja levyjarrut noin kolme - neljä kertaa painavammasta autosta. Vanteet ovat mopoautosta. Takajarrun pääsylinterinä toimii Guzzin alkuperäinen yhdistelmäjarrun poljinsylinteri.

Varauduin laittamaan jarrutehostimen mutta se ei ollut tarpeen.

Yleensäkin riepoo se että katsastus on yksi asia jota pitää kumartaa. Käytännössä porukka laittelee vehkeet niin kuin hyvä on sen jälkeen.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Lainaus
Siis pitäisikö etujarrun lukkiutua yhdistelmäsysteemissä ensin?
Miksi hitossa, sitä vartenhan on erillinen etujarru.

Tämä asia, luulo, tulee autopuolelta eikä perustu mihinkään moottoripyörään liittyvään ominaisuuteen eikä yhdistelmäjrruun suoranaisesti. Moottoripyörässä on etujarru joka on, yleensä, tehokkaampi.
Onneksi nykyään asia on ns. "kuollut kirjain" käytännössä mutta tulee esiin kun katsastetaan. Guzzin yhdistelmäjarrun oikea levy toteuttaa tämään vaateen. Kysyttyäni perusteeksi esitettiin samaa kuin auton jarruissa: suuntavakavuuden säilyminen. Jos takajarru lukkiutuisi suuntavakavuus menetetään. Alkaa luisto. Etujarrun lukkiutuminen vie moottoripyörää suoraan kuten autoakin. Mutta onhan siinä pieni ero.....

Pitkäkeulaisissa choppereissa on takajarru käyttöjarru eikä niissä kaikissa edes vaadita etujarrua.  Mitäpä se siellä muutaman metrin päässä jarruttaisi.

Mutta tämä asia katoaa kunhan saadaan yli kymmenen vuotta vanhoille pyörille romutusmaksu. Sellaistakin suunnitellaan. Kaikissa on silloin jo ABS-jarrut.

Pekka

  • Viestejä: 1 905
Japanilaisissa (Hondissa) tuo järjestelmä on jo ties mitne monetta polvea. Ne alkupään CBR:iin tulleetkin erosivat Guzzin vastaavista siinä, että niissä myös jarrukahva osallistuu takajarrun työhön. Uudemmissa on sitten jo elektroniikkaa välissä ja sitä myöten entistä automaisempia. Toimii kyllä, mutta hiekkatiellä ei osa luottaa takajarrun toimintaan. Aina pelottaa, että etunen tarraa myös.
Olen ajellut Hondan aavistuksen tuoreemmalla pitkät pätkät ja siinä on juurikin Dual Cbs jarrusysteemi. On ihan reilusti etujarrupainotteinen tietenkin etujarrukahvasta puristeltuna, mutta kyllä sen takajarrun siitä aistii. Polkimesta tarjoiltuna etupään hidastumisen huomaa lähinnä reippaammalla polkaisulla, pinnasta ei juuri etujarrulle jaa voimaa.

Olkaahan varovaisia kun jarrutatte sen Hondan Dual CBS:n kanssa. Jos EAK-kurssilla kuulemani, kouluttajien itse kokemana ja testaamana, asia
pitää paikkansa, siinä voi mennä nenälleen.
Kun jarrutetaan molemmilla jarruilla etunen tai molemmat pyörät lukkoon, vanhempi ilman ABS-järjestelmää oleva pyörä, ei löysää etujarrua vaikka etujarrukahvasta otteen hellittääkin.
Takajarru pitää etupyörän lukossa jos sitäkin ei huomaa löysätä. Uudemmissa ABS pitää tilanteen hallinnassa.

Minua on jostain syystä alkanut pelottaa enemmän moottoripyörän takapyörän lukkiutuminen jarrutuksessa kuin etupyörän. Takajarrua en päällystetyllä
tiellä käytä juuri koskaan.
Sohc van Helmi.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Sattuneesta syystä Cali 1400:sen suhteen olen siirtynyt takajarrun käyttöön niinkuin pääjarruna. Etujarrulla jeesaan jos tarvitsee. Molemmissa on erilliset ABS-jarrut. Johtunee takarenkaan erinomaisesta pidosta. Säästyy eturengas. Takarengas on halvempi kuin etunen. Takana auton rengas.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Japanilaisissa (Hondissa) tuo järjestelmä on jo ties mitne monetta polvea. Ne alkupään CBR:iin tulleetkin erosivat Guzzin vastaavista siinä, että niissä myös jarrukahva osallistuu takajarrun työhön. Uudemmissa on sitten jo elektroniikkaa välissä ja sitä myöten entistä automaisempia. Toimii kyllä, mutta hiekkatiellä ei osa luottaa takajarrun toimintaan. Aina pelottaa, että etunen tarraa myös.
Olen ajellut Hondan aavistuksen tuoreemmalla pitkät pätkät ja siinä on juurikin Dual Cbs jarrusysteemi. On ihan reilusti etujarrupainotteinen tietenkin etujarrukahvasta puristeltuna, mutta kyllä sen takajarrun siitä aistii. Polkimesta tarjoiltuna etupään hidastumisen huomaa lähinnä reippaammalla polkaisulla, pinnasta ei juuri etujarrulle jaa voimaa.

Olkaahan varovaisia kun jarrutatte sen Hondan Dual CBS:n kanssa. Jos EAK-kurssilla kuulemani, kouluttajien itse kokemana ja testaamana, asia
pitää paikkansa, siinä voi mennä nenälleen.
Kun jarrutetaan molemmilla jarruilla etunen tai molemmat pyörät lukkoon, vanhempi ilman ABS-järjestelmää oleva pyörä, ei löysää etujarrua vaikka etujarrukahvasta otteen hellittääkin.
Takajarru pitää etupyörän lukossa jos sitäkin ei huomaa löysätä. Uudemmissa ABS pitää tilanteen hallinnassa.

Minua on jostain syystä alkanut pelottaa enemmän moottoripyörän takapyörän lukkiutuminen jarrutuksessa kuin etupyörän. Takajarrua en päällystetyllä
tiellä käytä juuri koskaan.

Tämä itselläkin. Jackalissa takajarrru on itselleni tarpeeton. Hiekkatiellä vähän tarvii. Tuo ajamani Honda taitaa olla kolmannen polven versio (CBR1100XX)? Sen kanssa tulee kyllä juttuun, mutta veikkaan, että jos oikea ääritilanne tulisi käsille, voisi selkärangasta tuleva jarrutustapa viedä vaikka nurin.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Sitä etujarrun käyttöä tulisi jokaisen kuskin harjoitella ihan kunnolla. Se kun on, pahimmat pitkäkeulat pois lukien, pääasiallinen jarrutehon välityskeino. Etupyörällä saa ihan oikeasti annostella suurimman osan pysäytysvoimasta tiehen, ilman kaatumisen uhkaa. Harjoiteltuna ei edes pelota.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Mäntän paikallisessa autokoulussa kuultua kun opettaja kertoi oppilaille: älkää käyttäkö etujarrua, voitte kaatua!
Saman asian olen kuullut myös muualta. Eräänkin nuoren miehen piikkisestä Hondasta oli isänsä ottanut jarrukahvan pois "ettei poika mene nurin." Siitä tulikin kiihkeä keskustelu. Hävisin ylivoiman edessä.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vaimon Triumphissa oli käyttämättömät etujarrut, kun se ostettiin. Mittarissa taisi olla kolmisenkymmentä tuhatta. Edellinen omistaja oli joku keski-iän ylittänyt mieshenkilö. Takajarrulevy olikin sitten kuluneempi. Myös takarenkaan kulutuspinta oli keskeltä viivoitinsuora..
Hyvä pyörä, parempi mieli.

GuzGuz

  • Viestejä: 1 573
Takajarru mukana tapahtumassa missä pyritään pysäyttämiseen tehokkaasti lyhentää taatusti matkaa.
On ihan eri asia ajaa vakka rataa sujuvasti.

Olavi

  • Viestejä: 500
  • MG California1100ie, Breva 850 , Ducati Monster796
Viime kevään DFC:n eak-koulutuksessa tuli harjoiteltua jarrutusta tavalla, joka kyllä jäi mieleen. Erityisesti tehojarrutus, vauhdin vaihdellessa 60 - 90 km. Pyörä oli silloin Ducatin 900 ie Sport, tavanomaisilla jarruilla ilman abs:ää. Koulutuksen mukainen ohje oli käyttää ensin takajarrua ja sitten etusta. Takajarrun käyttö hetkeä ennen etusta, kerrotun mukaan ottaa "löysiä pois" jousituksesta ja pyörä niiaa eteen vähemmän. Tottakai pyöräkin pysähtyy nopeammin, kun kaikki jarrut ovat käytössä. Nopeutta nostettiin vähitellen, luvalla, että takajarru saa vähän lukkiutua, niin tehokas jarrutus tavoitteena kuin mahdollista. Katse piti pysyä "horisontissa" ja jokainen jarrutus arviotiin henkilökohtaisesti. Jos nyt harjoituksia oli noin reilut kymmenkunta, niin taisi olla yksi niistä, johon ei tullut jotain korjausohjetta ???. Hitaassa ajossa ja pysähtyessä, oli ohje käyttää vain takajarrua. Näillä opeilla tuli kesä ajettua ilman vahinkoja. Tehokas jarrutus ei ole ihan helppo asia ja vaatii treeniä, mikä ei normaali tieliikenteessä ole mahdollista tai/ja järkevää, vasta kuin sitten ns hädän hetkellä.

Vähän oli pitkä johdanto itse asiaan. Vähän jäi edellä käydyn keskustelun pohjalta mietityttämään, jos muuttaisi Calin jarrut samanlaisiksi kuin muutkin pyörät. Oma ajatus tässä on se, että on hyvä asia, että kaikki pyörät toimisivat tältä osin samalla tavalla. Tiukan paikan kohdalla jokainen sekuntin osa tulee hyödyntää ja reaktion tulee tulla mieluusti "selkäytimestä oikein". Sitä kyllä helpottaa, jos ei pyöräkohtaisesti tarvitse miettiä miten sitä nyt tällä pitää jarruttaa, vaan kunkin tilanteen vaatimat rutiinit tehdään aina samalla tavalla. Jos pyörän sitten tulevaisuudessa laittaa museorekisteriin, niin katsastaja taitaa vaatia alkuperäisen jarrujärjestelmän vai? Toisaalta turvallisuus edellä näitä muutoksia pitää ajatella. Toinen asia mikä tässä puoltaa integraalijarruista luopumista koskee sitä, että miten integraalijarrutuksessa etu- ja takapään ajoitus ja jarruvoiman todellisesti jakautuu ja kumpi jarruttaa ensin vai toimivatko ne täsmälleen yhtä aikaa.  Kolmas ongelma on hitaassa ajossa ja pysähtyessä liukkaalla pinnalla ja soralla tms, kun ei pysty jarruttamaan vain takasella, ei hyvä.

Jarrusatulat on tullut koottua ja uudet jarrupalat ovat paikallaan. Nyt pitää seuraavaksi päättää tämä jarruasia ennen jarruletkujen hankkimista. Tänään jatkuu pyörän peruspuhdistus ja etupään kasaaminen. MM linkeistä eri projekteihin on ollut paljon myös apua. Yksi pakollinen tyhmä kysymys loppuun: Mikä on jarrusalva, "jarrusalvaa samalla kierteisiin kootessa", ilmausnipan kierteisiin? Jarrurasva löytyy kuukelista, mutta lienee eri asia.
 
Tarpeeksi ei riitä, vasta liika on tarpeeksi.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Salva, voide, vaseliini, rasva. Helposti levitettävä öljypitoinen aine jossa kantoaineena jonkinlainen sitkoa muodostava kemikaali joka estää aineen valumisen vähintäänkin huoneenlämmössä. Puhekielessä käyttämiäni synonyymejä. Joka kohteeseen, erityisesti jarruihin, on tarjolla omat voiteensa. Yleensä niitä pussukoita tai kertakäyttötuubeja tulee korjaussarjan mukana.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Pohdinta yhdistelmäjarru vs erillisjarru on jokaisen tehtävä itse. Olavilla on olemassa perusteet molempiin: opittu ajotapa puoltaa erillisjarruja mutta pyörän alkuperäisyyden säilyttäminen alkuperäisjärjestelmää.
Molemmilla järjestelmillä on ajettu sujuvasti ja turvallisesti.

Muita seikkoja: erillisjarrut on helpompi ilmata ja tarvitsee vähemmän komponentteja. Jos käyttää etupään erillisjarrukytkennässä haaroitinta alakolmion tietämillä niin jarruletkutuksen saa saman näköiseksi kuin alkuperäisten letkujen reitit ovat. Takajarrun yhdistelmäosat (putkia ja letkuja sekä jaotin) voi nostaa hyllylle odottamaan mahdollista entisöintiä. Taakse siis tarvitaan vain yksi letku poljinsylinteriltä jarrusatulalle. Ilman tutkimista ei äkkinäinen huomaa onko erillis- vai yhdistelmäsysteemi.

Alkuperäissysteemin muuttaminen metallipunosletkuille ja letkujen naamiointi on tehtävissä suht helposti. Alkuperäiset metalliputkiosuudet kelpaavat sinällään jos ovat ehyet. Hieman enemmän pitää tehdä letkuja kuin erillisjarrusysteemissä. Muutenkin puuhaa on enemmän ja osa kohteista hankalissa paikoissa. Ilmaaminen on jonkin verran hankalampaa kuin erillissysteemissä.

Jouko S

  • Viestejä: 860

Brembo on valmistanut Moto Guzzeihin yhdistelmäjarruja sen verran pitkään, että luotto on itselle tullut täysin varmaksi. Itse olen ajanut Guzzilla pääasiassa matka-ajoa ko. jarruilla aika paljon, ja jos huoltaa jarrut säännöllisesti, niin loistavastihan ne toimivat! Sekin on varmaan niin, mihin tottuu..
Jouko

Olavi

  • Viestejä: 500
  • MG California1100ie, Breva 850 , Ducati Monster796
Yön yli nukuttua selkesi, että taidan pitää kiinni alkuperäisessä jarrutsydeemistä. Jos nämä kummiletkut ovat kestäneet yli 20 vuotta, niin eiköhän uusilla nykyaikaisilla materiaaleilla liene vähintään sama elinkaari. Isoin turvallisuusuudistus on tässä se, että jarrutustehokkuus paranee jo nyt merkittävästi. Alkuperäisyydelläkin on merkitystä. Tällä pyörällä ei muutenkaan usein tarvitse ääriolosuhteissä tai radalla ajella, vaan se on enemmänkin kauniin päivän ja pikkuretkien prätkä yhdessä ajeluun vaimon kanssa. Tämän tyyppisessä aika takapainoisessa pyörässä ja pääasiassa n. 160 kgn kuormalla takajarrun merkitys on suurempi ja ehkä tässä jos jossain tämä integraalijarru on perusteltavissa.

Eilen tuli puhdistettua pyörän niitä osia, joihin yleensä on vaikea tai mahdotonta päästä käsiksi. Lokasuojien osalta tarkempi tarkastelu johti niiden irroittamiseen kunnostustöitä varten. Sisäpuolella on jonkin verran maalivikaa ja ruosteenalkua, pintapuolella on koriosien hankaumat vahingoittaneet maalia jopa metallille saakka. Osa jäljistä kertoo tuotannon "vähän sinnepäin tolerensseista". Metalli metallia vasten ei ole ihan paras toteutusratkaisu tärisevässä pyörässä. Esim. Etuhaarukat yhdistävä palikka (kaipa sillä on joku oikeakin termi) on hingannut metallia ainakin puoleen väliin materiaalivahvuutta ???. Samanlainen jälki on tullut takalokasuojaan kromatun muoviosan hinkaamisesta, mutta vain toiselle puolelle. Myös pintamaalin alla kupruilevaa ruostetta on molemmissa lokasuojissa (piilopaikoissa) sekä tankin siinä osassa, joka jää satulan alle. Ei noita ajan hampaan puremia oikein voi jättää huomiotta. Samalla voisi korjata muutamat muutkin maaliviat. Joku ohut o-rengas tms ratkaisu voisi toimia muutamin kohdin, että metalli-metallia vasten ei hankaisi maalia pois taas uudestaan. Pitää ottaa näistä osista ennen ja jälkeen kuvat. Maalipinnan kunnostaminen ei taas ole niitä ihan helpoimpia hommia ja aikaa palaa, kun jäljen pitäisi olla vielä siistiä :P.
Tarpeeksi ei riitä, vasta liika on tarpeeksi.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Lainaus
Etuhaarukat yhdistävä palikka (kaipa sillä on joku oikeakin termi) on hingannut metallia
Puhekielessä sitä kutsutaan mummoraudaksi. Ihan tarkkaa etymologista taustaa en nimelle tiedä mutta kenties se on tullut siitä kun ilman sitä, erityisesti erikoisen pitkäkeulaisten, pyörien ajotuntuma on "miehekäs" ja kun mummorauta asennetaan niin se on "mummoilua". Tarkoitus on estää etuteleskooppien kiertymistä toistensa suhteen ja siten vakavoittaa ajo-ominaisuuksia.

Lainaus
Joku ohut o-rengas tms ratkaisu voisi toimia muutamin kohdin, että metalli-metallia vasten ei hankaisi maalia pois taas uudestaan.
Metaali metallia vasten ei ole hyvä eikä oikein kumikaan metallia vasten. Kulumisella ei ole juurikaan eroa mikäli liikettä ei saa eliminoitua. Esimerkiksi mummoraudan alapinnassa pitäisi olla muovinen tappi joka pitää erossa eri metallit. Lokasuojan tukikaarien välissä kuuluu myös olla prikat jotka erottavat osat toisistaan ettei hankausta synny. Muoviprikkojen sijasta voisi ruostumattomasta teräksestä tehdyt aluslevyt olla parempi ratkaisu.

Pitkäikäisin ratkaisu on maalauttaa kaikki osat uudelleen ja koota sitten ajatuksen kanssa että eri materiaalien välistä kosketusta ei synny. Helposti saa siihen 1000€ kulumaan.
Edullisempana vaihtoehtona on käydä ostamassa tarkalleen saman värisiä spraymaaleja ja -lakkaa muutaman purkin sekä hienokittiä millä korjaa syöpymät. Ei ainakaan ruoste jatka pahantekoaan.

70- ja 80-luvuilla, osin 90-luvun alussakin oli Guzzien viimeistely vähän sinne päin. Osat eivät istuneet ja kateosien kiinnityksetkin olivat varsin summittaisia. Monet uuden ostaneet ovat asetelleet osat uudelleen. Itsellä oli pikkulohkoisia ja niistä osat varsisivat omia aikojaan irti ennen kuin oivalsin että on kyse puolivalmisteesta. Quotan kohdalla piti katteen kiinnikkeitä irrottaa rungosta että saisi edes ajovalot näyttämään ulos katteen aukoista ja katteen olemaan hietämättä muihin rakenteisiin. Muu perustekniikka sitävastoin oli kunnossa.

Centaurossa osa osista oli kiinni "kunhan ovat mukana" periaatteella. Mutta muutoin työn jälki oli parantunut. Erityisesti sähkölaitteiden osalta.

Nyt, California 1400:n kohdalla ei em. ongelmia ole esiintynyt. Viimeistely on hyvää ja osat sopivat kohteisiinsa ja ovat järkevästi kiinni rosteriruuveilla siten että ruuvin yletönkään kiristäminen ei väännä, purista liikaa tai jopa murra muoviosaa jolla se on kiinni. Ruostumattomissa ruuveissa on sitä varten pidäke. Tosin osa korimuttereista on heikkorakenteisia ja vaihdan niitä parempiin ruostumattomasta teräksestä tehtyihin kun niitä vastaan tulee. Joissain kohteissa on käytössä niittimuttereita sen sijaan että olisi hitsattu mutteri.
Myös V7 III ja V9 vaikuttavat hyvin viimeistellyiltä. Tosin viimeksimaituista ei ole henkilökohtaista kokemusta koeajoa enempää.

Ajoneuvon suunnittelijalla on tässä tärkeä osuus että valitsee kiinnitysosat huolella ja kateosien mittatarkkuuteen kiinnitetään huomiota. Vaikka olisi teknisesti kuinka hieno laite hyvänsä niin sen pienet negatiiviset ulkonäköseikat voivat antaa ostajalle viestin heikosta kokonaislaadusta.