Sähköongelma työkalussa

[TunturiTT]

Tuo on totta, omasta astianpesukoneesta olen liitoksia uusinut pariin otteeseen. Värinä ja luukun pauke (kortti luukun reunassa) ilmeisesti rasittaa juotoksia liiaksi.

[motomatti]

Olen käynyt rillit päässä ja suurennuslasilla sähköosia läpi fyysisesti ja mittamallakin joitakin epäilyttäviä komponentteja. Vois ilti jäädä jotain huomaamatta.

Tuo sekon laittama ohjekirja on todennäköisesti avuksi. Kyseisen koneen piirilevy on kokolailla sama kun on omankin koneeni vastaava. Saan siitä palaneen vastuksen värikoodin. Olen kyseisen vastuksen mitannut: siitä kulkee sähkö molempiin suuntiin vastuksetta. Tosin se on vielä kiinni piirilevyssä.

Konehan siis toimii mutta siinä ei ole voimaa. Suunnanvaihtokytkin toimii, kierrosluvun säätö toimii mutta voima puuttuu. Siksi on epäilys kohdistunut elektroniikan suuntaan. Ylikuormavalo syttyy jos kara-akselia hiukankin jarruttaa ja moottori sammuu. Tuo "virta päällä" valon nykyistä palamattomuutta ihmettelen. Lisäksi sitä onko sillä muuta toiminnallista roolia kytkennässä?

[seko]

Manuaalin kuvassa olevan vastuksen värikoodiin kannatta suhtautua varauksella, koska manuaalissa on
kuvattu 110V kone ja sinulla 230V jännitteellä toimiva. Jos moottoreiden tehot näissä olisivat samat, niin
siitä seuraisi se, että 110V moottorin virta olisi tuplat, joten virranmittausvastuksen pitäisi olla puolta
pienempi tjsp.
Voisiko tuossa olla kuitenkin vikaa virtakykimessä? Jos kytkimessä on liikaa ylimenovastusta, niin
moottori voi vielä pyöriäkin, mutta valo (jos se on hohtolamppu) ei syty, koska jännite ei riitä.
Tämä siis pelkkä arvaus.

[motomatti]

Ylimenovastuksen määrää virtakytkimessä lienee vaikea mitata? Sähkö siitä kuitenkin kulkee läpi ja suunnanvaihto onnistuu.
Kytkin on samalla suunnanvaihtaja. Molemmat suunnat toimivat samalla tavoin. Voin koittaa ohittaa kytkimen.

Molemmilla moottoreilla teho on kokolailla sama: 0,5 hv / 360W. Taajuus on sama, volteissa ero. Molempien moottorin näyttävät tarkalleen samalta.

[Hajakenttä]

Tuo sekon laittama ohjekirja on todennäköisesti avuksi. Kyseisen koneen piirilevy on kokolailla sama kun on omankin koneeni vastaava. Saan siitä palaneen vastuksen värikoodin. Olen kyseisen vastuksen mitannut: siitä kulkee sähkö molempiin suuntiin vastuksetta. Tosin se on vielä kiinni piirilevyssä.

Jos tarkoitat tuota isoa tehovastusta, jossain mättää nyt hiukan... PDF kuvassa se vastus näyttäisi olevan punainen-valkoinen-punainen-kulta, siis 2900 ohm +/-5% ja se on ihan eri suuruusluokka (ei ainakaan ole shunttivastus, jos on tuon värinen), joka näkyy MM:n valokuvassa 1 ohm +/-10%, musta-ruskea-musta-hopea. Voi tietysti olla valokuvien värivääristymääkin ja väri on usein katsojan silmässä. Ja – onko se todella palanut?

Jos vastusmittari näyttää, ettei ole vastusta, tulee vaikea paikka. Mittari on yleensä sillä alueella hyvin epätarkka. Pelkät mittajohdot tekevät jo sen 1 ohm verran. Täytyykin mitata puoliksi arvioimalla niin, että ensin oikosulkee mittarin mittapäät tiukasti yhteen, katsoo vastusarvon, ja sitten vasta mittaa sen vastuksen ja laskee erotuksen. Ja – onkohan ainakin toinen pää vastuksesta irrotettava levyltä? Jos vastus sitten on eri suuruinen ja piirilevyllä edelleen on sen (tyhjällä) paikalla oikosulku niin...

Piirilevyllä on paljon ruuvikytkentärimoja. Ne ovat aika kovilla sieltä piirilevyn puolelta tinauksestaan... jäykkiä täriseviä johtoja ja ruuvimeisselin vääntöä ym...

Täytyy tosiaan kompata noita arvioita johdotuksesta, releistä ja kytkimistä. Vika piirilevyllä on nykyisin tosi harvinaista.

PS. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

[Urpo ja Turpo]

Pienet ylimenovastukset voi mitata ns. nelijohdinmittarilla, joka on kuitenkin liian kallis
harrastekäyttöön. Periaate on se, että kahden johtimen kautta kulkee tunnettu virta
mitattavaan osaan ja toisilla kahdella johtimella mitataan osan yli oleva jännite.
Vastus on sitten jännite jaettuna virralla.
Saman voi kyllä tehdä kotikonsteinkin. Mittausvirta saadaan esim akusta ja osan kanssa
sarjaan laitetusta polttimosta tai sopivasta vastuksesta. Yleismittarilla sitten
mitataan jännite osan yli.
Tuskin tuossa ongelma on kytkimessä, mutta tuolla menetelmällä voi mitata
esim. releen koskettimia.

[Urpo ja Turpo]

Piti oikein tehdä koekytkentä ajankuluksi. Kaksi halpismittaria,
virtalähde, kasa johtoja ja toimiva moottoripyörärele.
Virta on 1,07A, jännite 4,7mV. Siitä saadaan ylimenovastukseksi
0,0044 ohmia.
Testatessa huomaa, että toimivankin releen ylimenovastus vaihtelee
eri kytkentäkerroilla,tässä tapauksessa n. +-0,0010 ohmia.
Viallisen releen vastus voi pompata välillä esim. 0,3 -0,5 ohmiin, jopa suuremmaksi.

[motomatti]

Halpismittareilla sitä täälläkin enimmäkseen operoidaan. Lentsikkahommista jäi "yli" paremmahko Fluke mutta siinä ei ole enää kalibrointi voimassa.

Uskoisin että virtakytkimen ja hätäkatkaisimen kytkentäkyvyn tarkastus onnistuu ohittamalla ne. Tämän hetken kokemuksella vaikuttaa kuitenkin turhalla mutta hullumpaankin ole aikaa laittanut. Pitää asia varmistaa. Mutta jos ohitus onnistuu ja tehonsäätö alkaa toimia niin pitää vaihtaa vain pari hyvin tavanomaista komponenttia.

Piirilevykuvassa kuitenkin on selvästi nähtävissä "ruskettumaa" mainitun vastuksen ympäristössä. Muutenkin sen ulkonäkä on epäilyttävä ja tinausten kohdat myös ruskettuneet. Jotain se siis on luovuttanut itsestään. Kolvaan irti toisen pään. Sitten tiedän vastuksen tarkkaan jos sitä edes on. Tai sen verran tarkkaan mitä laitteillani voi mitata. Enköhän pääse ainakin kokoluokkaan asti.

Mielenkiintoistahan tämä on. Takaporttikin on. Vien osan firmaan joka on erikoistunut asiaan. Sitä ennen teen nuo muutamat kokeet eri kytkimien osalta.

[TunturiTT]

Piti oikein tehdä koekytkentä ajankuluksi. Kaksi halpismittaria,
virtalähde, kasa johtoja ja toimiva moottoripyörärele.
Virta on 1,07A, jännite 4,7mV. Siitä saadaan ylimenovastukseksi
0,0044 ohmia.
Testatessa huomaa, että toimivankin releen ylimenovastus vaihtelee
eri kytkentäkerroilla,tässä tapauksessa n. +-0,0010 ohmia.
Viallisen releen vastus voi pompata välillä esim. 0,3 -0,5 ohmiin, jopa suuremmaksi.

Tuo vaihtelu varmaan johtuu juuri siitä, että on mekaaninen rele. Koskettimet tuskin napsahtavat joka kerta tismalleen samalla tavalla kiinni. Kuluneisuus sitten näkyy vaihteluna vastuksessa.

[motomatti]

Olen ollut siinä uskossa että mekaanisissa releissä, solenoideissa ja katkojan kärjissä vastusta synnyttää huono kosketus, tai runsas määrä kosketuksia, palamisjätettä kärkien pintoihin ja siten virran kulku heikkenee tai jopa estyy. Erityisesti silloin kun jännite on suunniteltua alhaisempi. Tai kun releen kytkemän virran kulutus onkin kulutuskohteessa hyvin vähäinen.

[TunturiTT]

Kuten juuri tuossa yllä kirjoitin..
Sama kytkennän heittely myös nukuttaa tavallisen uppopumpun pintakytkimen. Kytkentäpinnat palavat ja kuoppautuvat joka kytkennällä. Sitten saa sopivan rauhallisesti veden noustessa huomata, että eipä enää kytkekkään..

[seko]

tähänhän löytyi kytkentäkaaviokin http://www.cnc.info.pl/topics56/schemat-sterownika-mini-lathe-vt59070.htm
Moottorin virranmittausshunttina toimii se valkoinen tehovastus R21.

[motomatti]

Jos oikein tulkitsin niin se vastus joka on maan ja hiiliharjan A- välissä?
Onko kysymys siitä sokeripalan näköisestä osasta? Nyt ei, nimittäin, ole ihan kaikkia tarkkoja kuvia aiheesta.

[seko]

Aivan oikein tulkitsit.

Ehkä tyhmiä kysymyksiä, mutta onko siinä koneessa lasiputkisulake? Jos on, niin oletko tarkastanut?
Muuttuuko koneen toiminta, jos töpselin kääntää pistorasiassa toisin päin?

[motomatti]

Kiitos kysymästä.
Sulake vaikuttaa olevan ok ja niitä on lisääkin. Tuota pistokkeen kääntöä en ole tainnut tietoisesti koittaa.