Sivuvaunun säätöä ja säätöä ja helvetti vielä säätöä.

[TunturiTT]

Kuten taas kerran päästiin aiheen sivuun. On ollut tarkoituksena miettiä miten sivuvaunupyörän keula saataisiin passeliksi ja ruvetaankin kertomaan että kuinka satunnaiskäytössä olevassa rataharrastepyörässä keulaa paaksataaan. Ollaan ihan eri tarkoitusperillä.

Esitin jo tuolla aiemmin millä kaikilla kätevillä keinoilla, oikeasti, sivuvaunupyörän keulaa voisi parantaa mutta tuskin rataohjeistus on se metodi joilla tavoitteeseen päästään. Omat esittämäni tavat ovat käytännössä koettuja ja helppoja toteuttaa. Miksi pyrkiä oikotietä onneen epämääräisillä "musta tuntuu" ratkaisuilla kun on oikeakin tapa olemassa. Oikean tavan olisi joku muukin voinut esittää mutta taisin keritä ensin. Tai sitten ei ole muilla kompetenssiä saada asioita edistymään.

Jos katsoitte laittamiini blogiosoitteisiin niin niissä ja niiden linkeissä edelleen on kuvina valmiiksi ideat muuta kuin toteuttamista vaille. Onko muilla kuvia tehdyistä muutoksista? Turha tulla sönköttämään keulapaineesta jota ei kyseisessä keulassa kerrassaan saa olla.

Soo soo. Eipä läpätetä kun ei kerran ole asiaa. Samat säännöt pätevät keulan säätöön, oli kyseessä ratapyörä (tai itseasiassa katupyörä radalla) tai sivuvaunu-Guzzi. Tämä ei todellakaan ollut mikään mutu-juttu. Ohjeen öljysäätöön antoi Pm-sarjaa ajava kisakuski.. Keulan öljymäärän lisääminen rauhoittaa pohjaamisherkkyyttä, vaimenninöljyä pitää olla tarpeeksi. Se, että tässä tapauksessa ilmapatjan koko toimii lisäjousena, johtuu umpikorkeista ja hyvistä tiivistevalinnoista.

[motomatti]

en ole ketjua lukennut mutta naapuri aikanaan rakensi semmosen kahden istuttavan vaunun californian kylkeen ja ei saanut toimimaan ilman että  joutui etupäätä aika paljon jäykistämään, siinä oli semmonen ruuvattava esijännityksen säätö ja sen lisäksi putkeen jousen päälle aika paksut holkit, varsinaiseen vaimennukseen ei mitään muutosta mutta että esijännitystä lisää

Tässäkin on parempi, itse asiassa ihan hyvä, käytännön ohje, jonka laitoin itse tuolla aiemmin eri sanoin, kuin ryhtyä varsin epämääräiseen ilmanpainekikkailuun ja pikaviritykseen kuin tehdä asia kunnolla ja niin että kestää myös niillä kilkeillä mitä on kohtuudella saatavissa.

Taisi olla millegt:n naapurilla Cali Kolmonen?

[TunturiTT]

Tarjoilin tuota esijännityksen lisäämistä holkeilla jo MotoJussin vaunuketjussa. Josta tulikin mieleen, että pitääpä sorvata ne mutkulat Jussille, kun lupasin. Yksityiselämä on vain pitänyt minut pois sorvin ääreltä. Saat ne Jussi (jos tätä luet) ilman maksua..

[Aapo]

"On jonkun omatekemää (ja ilmeisen sitkeää harhaluuloa netissä) teoriaa että keulaöljyn määrällä pystyisi muuttamaan keulan ominaisuuksia merkittävästi. Enemmän saa aikaan vaimennusöljyn viskositeetin vaihtamisella."

Tuo ylläoleva osuus kommentistasi, johon vastasin, on niin yleisluontoinen ja kaiken kattava, että et voi kuitata sitä viittaamalla kyseiseen sivuvaunutapaukseen.
Viittaan edelleen aikaisempaan vastaukseeni ja myös Tuntsan kommenttiin.
Totta hitossa asian kuin asian saa ryssittyä, jos ei ymmärrä mitä tekee.

Holkkien lisääminen telarien jousiin nostaa vain keulan ajokorkeutta vaikuttamatta lähes lainkaan jouston muihin ominaisuuksiin. Poikkeuksena mahdollinen joustomatkan lyhentyminen eli ennenaikainen pohjaaminen. Syynä jousen oma sisäinen "pohjaaminen" ennen suunniteltujen rajoittimien toimintaa. Siis jousen kierteiden välistä loppuu vapaa tila ennen keulan rajoittimia (vähän niin kuin liialla öljyllä loppuu ilmatila).

Ohjausiskarin osalta olen kanssasi samaa mieltä, kuten myös vastauksessani ilmitoin.
Siis iskari pyörän rungon ja alakolmion väliin, niin ei synny hallitsemattomia iskarin aiheuttamia ohjausliikkeitä.

Egotrippiä Matti!

[Pekka]

Yhdistelmähän näyttäisi toimivan nyt ilman ohjausvaimennintakin, ainakin normaaliajossa.
Miten on jos sillä ajaa kaarteessa routapattiin? Kannattanee vähäsen tunnustella sitäkin.
Olen noita ohjausvaimentimia nähnyt kiinnitettynä tuohon tapaan, mutta viistosti kohti
vaunun keulaa. Mikä taika siinä on? Ovatko nekin saman laisia kömpelöitä ajettavia?
Tosin ne vaimentimet ovat mielestäni olleet Kuplasta, eli "löysempiä" ehkä.

Mitä siihen keulan säätämiseen tulee, kyllä samat jutut pätee radalla ja tiellä.
Teillä ajaessa ei vain aina huomaa, kuinka mettässä jousituksen säädöt ovat.
Jos jousien kaveriksi pitää laittaa kovasti holkkia, kannattaisiko harkita sopivampien jousien
vaihtoa? Ehkäpä tämäkin yhdistelmä hyötyisi jäykemmistä etujousista.
Ainakin jos ei halua rakentaa koko etupäätä uusiksi. Samalla vaimennustakin
todennäköisesti tarvittaisiin lisää, tai ainakin uudenveroiset vaimentimet.

Ja sitten jousituksen hienosäädöt öljymäärällä kun keula on ilmatiivis.
Säätö "millikerrallaan" metrimitan kanssa, matematiikkaakin voi tarvita.
Ei niin että kaadanpa tästä nyt desin lisää, asiaa tutkimatta.
Sillä saa paikat riki, jousituksen pohjaamaan ja haverikin voi käydä.
Näissähän käy sitten niinkin, että sinne teleskoopin ilmatilaan kehittyy ajan kanssa
alipaine tai ylipaine mikä täytyisi välillä nollata.

[TunturiTT]

Ja tuohon paineen poistoon saa tyhjennysventtiilit vaikka Biltemasta. Crossivarusteena taitaa siellä hyllyssä pyöriä.

Ja mitä siihen veljen pyörän keulaan tulee, siihen vaihdettiin oikean jäykkyiset vieterit sittemmin. Ja paksumpi keulaöljy. Voisi laittaa vaikka ne purge-venttiilitkin.

[Harri Eronen]

Suomen Sivuvaunuyhdistyksen -nettisivuilla on aikamoinen määrä kuvia, sieltä voi käydä vilkaisemassa toteutuneita asennus tapoja , samoin etusivulta löytyvä juttu Cavalcaden varustamisesta sivuvaunulla on mielenkiintoinen. Lontoon kielellä kun kuukkeliin laittaa ,sivuvaunun ohjausiskari, niin aika monella tapaa käyttäjät on asian toteuttaneet(kuvahaku). Veturin jousitusmuutos on tarpeellinen, lähinnä jäykistys, onhan pyörälle tuleva paino noussut kymmeniä kiloja. Takaiskari on varustettu n 30-35% jäykemmällä jousella etupäähän joko uudet jouset tai holkki. Nämä omia kokemuksia.( Ja toimivat vain omissa pyörissä)  Ohjaus vaimennin on omissa vaunuissa ollut kiinni joko : vaununrunko- ala T-kappale, vaununrunko -etuiskarin alapää ja yhdessä vaunussa sivarin alla, johtuen siitä että vaununpyörä oli ohjaava ja edessä ei ollut tilaa johtuen siitä että oli ns napaohjaus. Iskarit ovat olleet mallia MB tai Kupla. Veturit ovat olleet joko Kaukoidästä ,Amerikasta tai Italiasta.

[motomatti]

Tuo ylläoleva osuus kommentistasi, johon vastasin, on niin yleisluontoinen ja kaiken kattava, että et voi kuitata sitä viittaamalla kyseiseen sivuvaunutapaukseen.
Viittaan edelleen aikaisempaan vastaukseeni ja myös Tuntsan kommenttiin.
Totta hitossa asian kuin asian saa ryssittyä, jos ei ymmärrä mitä tekee.

Pyrinkin antamaan, mahdollisuuksien mukaan yleisohjeita, mutta tässä tapauksessa tiedän melkoisen tarkkaan millainen keula on kyseessä ja mitä sille voi tehdä niin että tyydyttävä, vaan ei hyvä, tilanne saavutettaisiin kohtuullisilla rakennetta tarpeettomasti rasittamattomilla ratkaisuilla.

Hyvä tilanne saavutettaisiin kohtuullisen lyhytjättöisellä keinuhaarukkakeulalla (ohjauksen keveys ja nyökkäämättömyys jarrutettaessa) tai muokkaamalla erikseen keulan rakenteita jätön lyhentämiseksi ja rakentamalla jarruille reaktiovivuston.

Vaikein asia on se mitä pyörän käyttäjä haluaa. Tunnen tapauksen jossa kuljettaja ei hallunnut tehdä suht helppoa muutosta pyöräänsä esityksistäni huolimatta. Koska asia ei haitannut häntä. Näin kuitenkin että ajaminen ei suju niin kuin se voisi sujua. Myöhemmin hän pääsi koittamaan sellaista ratkaisua kuin olisi hänenkin pyöräänsä soveltunut ja totesi "olipas helppo ajettava". Siihen mennessä hän oli jo luopunut ajokistaan. Uskoakseni juuri siksi koska sillä ei ollut kiva ja kevyt ajaa.

Kerhollani on valmistumassa sivuvaunupyörä ja sitä on päästy koittamaan jo tiellä. Kyselin omistajaltaan kokemuksia: Hienosti pelaa! Kommentoin siihen että ei voi pelata. Kaveri katsoi pitkään mutta oli viisaasti hiljaa. Katsotaan tuleeko kysymään ohjeistusta. On aivan eri asia ajaa kokeeksi muutama kilometri teollisuusalueen hiekkaista asfalttia tyhjiltään kuin ajaa aiotulla kuormituksella sata kilometriä. Tiedän jo nyt, katseella katsomalla, että tulee varsin raskas ajolleen. Jättö kyseisessä custompyörässä on yli 140 mm. Siitä täytyisi saada sata mm pois niin olisi kivempi ajaa. Mutta ei nuoret miehet puhetta usko.

Ja mitä siihen veljen pyörän keulaan tulee, siihen vaihdettiin oikean jäykkyiset vieterit sittemmin. Ja paksumpi keulaöljy.

Niin, usein väliakaiskikka johtaa oikean ratkaisun äärelle.

[GuzGuz]

Hauska lukea velhojen kommentteja.
Monenlaisia ratkaisuja noissa sivuvaunullisissa on tehty:
https://www.google.fi/search?q=Moto+Guzzi+sidecar&espv=2&biw=1920&bih=955&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiyl-7AqvTLAhXGDCwKHW2-DXoQsAQIGA#imgrc=SNWzNLorR3gHsM%3A

[rimpjar]

Yhdistelmähän näyttäisi toimivan nyt ilman ohjausvaimennintakin, ainakin normaaliajossa.
Miten on jos sillä ajaa kaarteessa routapattiin? Kannattanee vähäsen tunnustella sitäkin.
Olen noita ohjausvaimentimia nähnyt kiinnitettynä tuohon tapaan, mutta viistosti kohti
vaunun keulaa. Mikä taika siinä on? Ovatko nekin saman laisia kömpelöitä ajettavia?
Tosin ne vaimentimet ovat mielestäni olleet Kuplasta, eli "löysempiä" ehkä.

Mitä siihen keulan säätämiseen tulee, kyllä samat jutut pätee radalla ja tiellä.
Teillä ajaessa ei vain aina huomaa, kuinka mettässä jousituksen säädöt ovat.
Jos jousien kaveriksi pitää laittaa kovasti holkkia, kannattaisiko harkita sopivampien jousien
vaihtoa? Ehkäpä tämäkin yhdistelmä hyötyisi jäykemmistä etujousista.
Ainakin jos ei halua rakentaa koko etupäätä uusiksi. Samalla vaimennustakin
todennäköisesti tarvittaisiin lisää, tai ainakin uudenveroiset vaimentimet.

Ja sitten jousituksen hienosäädöt öljymäärällä kun keula on ilmatiivis.
Säätö "millikerrallaan" metrimitan kanssa, matematiikkaakin voi tarvita.
Ei niin että kaadanpa tästä nyt desin lisää, asiaa tutkimatta.
Sillä saa paikat riki, jousituksen pohjaamaan ja haverikin voi käydä.
Näissähän käy sitten niinkin, että sinne teleskoopin ilmatilaan kehittyy ajan kanssa
alipaine tai ylipaine mikä täytyisi välillä nollata.

Niin heitin tuon öljyn lisäys vain "miten se on" tuntumalla koska ei tuossa ainaskaan pohjaa nuo etuiskunvaimentimet.
Ja tuo yhdistelmä nyt tuon koeajolenkin myötä tuntuu toimivan erittäin hyvin.
Meikäläisen tuo lenkki on 15km normaalia kantatietä, sitten on 8km mutka tietä siis tosimutka tietä ylös alas vasemmalle oikialle
heittoja ja kuoppia pinta öljysoraa ja hiekkatietä, siis tyypillinen etelä Ruotsalainen pikkukylä tie.
Testi painoina on ollut nyt 40kg hiekkasäkkejä vaunussa ja omasta mielestä erittäin kohtuullinen ajaa ottaen huomioon tien laadun.
Ja taas tuolla kantatiellä pidän ajoominaisuuksia hyvinä  ja parhaimmillaan tuolla 110-130km/h. Ja kuten sanoin aiemmin niin heitossa
ohjaus heilahtaa mutta korjaantuu heti ja aivan saman ilmiön se teki tuolla ohjausiskunvaimentimella.
Elikkä noilla mennään tämä kesä ja pyritään pysymään tiellä ja ensi talvena uudet kujeet.
Niin tuleeko Guzziin uusi keula vai tuleeko Guzzista kioskipyörä ja vaunu vaihtuu toiseen kulkimeen niin se on ensitalven iloja.

PS. tuossa on mitattu etujättö ja se on 90mm +-3mm mitä se laserin säde on.

[motomatti]

Ohjausvaimennin laitetaan yleensä se vuoksi että jättö on pieni. Isolla jätöllä etupyörä oikeaa voimakkaasti mutta myös kääntyy voimakkaasti kun runko on vähänkin kallellaan. Soolopyörässä isohko jättö tekee ajosta vakaata ja jätön pienentäminen lisää ohjauksen keveyttä ja herkkyyttä aina niin pitkälle että sitä pitää suitsia vaimentimella.

Isolla jätöllä oleva keula siirtää käännettäessä rungon painopistettä. Siksi soolopyörän ns. työntöohjaus toimii ohjaustapana hyvin.
Sivuvaunupyörässä tätä ilmiötä ei kaivata mutta kaikenlainen kallistelu ja töyssyjen heitot siirtyvät rungosta ohjausakselin kautta etupyörän ja maanpinnan väliseen kosketuskohtaan. Koska maapallo ei asiaan erityisemmin reagoi, kyseinen jätön mittainen vipumomentti heiluttelee etupyörää. Ilmiö helpottuu jättöä pienentämällä. Siihen auttaa etupyörän siirto eteenpäin joitakin senttimetrejä. Oikea kohta riippuu mieltymyksistä ja hartiavoimista. Liian pieni jättö tai miinusmerkkinen jättö tekee etupyörästä epävakaan ja se pyrkii koko ajan kaartamaan. Vasta suurempi nopeus saa sellaisen etupyörän rauhoittumaan mutta hieman väärästä syystä. Siksi asetukseenkin on kirjattu rajoitukset moottoripyörän jätön suuruudelle. Tosin muutama tyyppihyväksytty tehdasvalmisteinen soolopyörämalli uhmaa tätä sääntöä olemalla laittoman suurella jätöllä. Sääntö on kansallinen ja poistunee ajan kanssa.

Jättöä voi muuttaa usealla eri tavalla. Suosituin on muuttaa rakea eli ohjausakselin ja keulan välistä kulmaa. Silloin hankitaan tarkoitukseen tehdyt ylä- ja alakolmio. Homma on puhtaasti geometriaa.

Saman asian tekee se että keulakulma ja teleskooppien rake jätetään silleen ja siirretään vain etupyörää eteenpäin niin jättö pienenee asentamalla lisäosat. Olenpa nähnyt sellaisenkin ratkaisun jossa on tehty laakeroinnit entisen etuakselin kohdalle ja laitettu vastaava kaari kuin on keinuhaarukassa ja sen nokkaan uusi etuakseli. Kaaren takaosasta menee tukivarsi alakolmioon. Jarru on tuettu samaan kaareen. On siis saatu aikaan keinuhaarukan ja teleskoopin ristisiitos ja jätön lyhennys kajoamatta ihmeestikään alkuperäisiin keulaosiin. Jarrukaan ei pahasti aiheuta nyökkimistä.

http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html
Tuohon taulukkoon kun laittaa oman pyöränsä mitat niin voi ryhtyä spekuloimaan keulakulmilla. Hyödyllinen kapine kun tehdään muutoksia.

[TunturiTT]

Olenpa nähnyt sellaisenkin ratkaisun jossa on tehty laakeroinnit entisen etuakselin kohdalle ja laitettu vastaava kaari kuin on keinuhaarukassa ja sen nokkaan uusi etuakseli. Kaaren takaosasta menee tukivarsi alakolmioon. Jarru on tuettu samaan kaareen. On siis saatu aikaan keinuhaarukan ja teleskoopin ristisiitos ja jätön lyhennys kajoamatta ihmeestikään alkuperäisiin keulaosiin. Jarrukaan ei pahasti aiheuta nyökkimistä.

Jotensakin näinkö?



Epäilen, että keulan sisäkaluja saa säätää, että tulee mieleinen. Lähinnä vaimennusta.

[motomatti]

Juurikin noin. Paitsi näkemäni oli pyöreästä putkesta ja hieman sirompi.
Vipusuhde muuttuu joka tapauksessa että vieteriin pitänee laittaa enemmän pontta ja vaimentimeen lisää SAE-numeroita.

[TunturiTT]

Briteillä on monesti vähän tuollaisia kunhan-toimii-rakennelmia nuo sivarit ja triket. Ne kun on enemmän edukkaita kulkuneuvoja, kuin harrastepelejä siellä päin.

[Kosse]

Työkaverin ex-Suzukissa oli plunger-keula sivuvaunun kera ja hyvin tuntui toimivan. RimpJar oletkin vissiin Samin kanssa jutellut sivuvaunuasioista.