1400cc kokemuksia

[TunturiTT]

. Matka etenee tarvittaessa nopeammin kuin ns. kyykkypyörällä. Sama juttu oli myös Quotan suhteen. .

Tähän kyllä haluan esimerkin?

[Pekka]

Mullon erikseen ketterä mopo tallissa jos siltä tuntuu.

Mulla taas ei ole sitä... matkamöhkälettä.

[motomatti]

. Matka etenee tarvittaessa nopeammin kuin ns. kyykkypyörällä. Sama juttu oli myös Quotan suhteen. .

Tähän kyllä haluan esimerkin?

Hyvä esimerkki oli kaverini joka vaihtoi tonnisen GSXR:n Quotaan. Hän oli paperikoneasentaja keikkafirmassa ja teki siis pitkiä työmatkoja. Ihmetteli sitä että oli Quotalla nopeammin perillä kuin Sutsukilla. Sitä asiaa sitten analysoitiin ja kaksi syytä löytyi. Matkalla tarvitsi pysähtyä harvemmin ja ajoasento oli miellyttävämpi. Matkanopeus oli muutoin sama.

Itse huomasin asian ajellessani kerhokavereiden kanssa lapinreissua Quotalla. Muut ovat sportteineen tauolla, itse ajelin sen aikaa eteenpäin. Kohta taas ottivat kiinni mutta parinsadan kilometrin jälkeen sain taas tauolla olevat kiinni.

Toisinpäin kävi Centaurolla euroopanreissuilla: lujaa mentiin ja pysyin hyvin sakissa mutta piti pysähtyä melko taajaan tauoille. Bensaakin meni huomattavia määriä.

Rouvan ex-Bemarilla lähdettiin autolautalta kohti seuraavaa majoitusta Saksan rannasta. "Pojat" lähtivät kuin pyssynsuusta mutta muutaman tunnin päästä ajettiin heidän ohitseen ja oltiin ensimmäiset hotellissa. Sitä sitten päivittelivät.

Matkamoottoripyöräily on eri asia ja siinä pätee kokemus ja hyvä suunnittelu. Vaikka kyllä ihan "huruakin" on kiva ajella.

C14:sta ei vielä vastaavaa kokemusta ole mutta merkit on hyvät: tankillisella pääsee pitkälle ja ensi suvena vielä pidemmälle jos syksylliset säätöni moottorinohjaukseen ovat päteviä.

Suuren nopeuden käyttö ei ole tehokasta vaan tasaisen ja kohtuullisen nopeuden pitäminen vie pidemmälle. Vähemmän tankkaustaukoja ja perseenlepuutusta. Touring-geeli-satula tuntuu oikein mukavalta. Ohjaustankomuutos ja astinlautamuutos ovat myös toiveita herättäviä ergonomian suhteen. Sellaista 120 km/h tuntivauhtia kun laskettelee aina tankillisen kerrallaan niin on ehtoolla jo melko kaukana. Vahinko että Suomessa sellaisen nopeuden käyttö on kriminalisoitu suurimmalla osalla teistä.

Kokeneet matkamotoristit sanovat että 300 - 400 km per päivä on hyvä matkavauhti. Siihen en ole vielä päässyt. Kaasukättä syyhyttää vielä 300 km jälkeen edelleen. Nyt kun terveys taas sallinee niin tullee jonkinlaisia reissuja tehdyksi. Gruppo Nord:in järjestämä kokoontuminen kiinnostaa. Italialaiskokoontumisen voisi käydä päiväseltään kun on noin liki.

[LeCa]

Touring-geeli on minustakin todella oivallinen jakkara. Tuli viime syksynä testattua sitä pitkinäkin ajopäivinä.
Se on mulla kakkossatulana Eldoradolle, jos tulee sellaista kuljetustarvetta.

Tasaisen tappavasta ajovauhdista tulee mieleen eka Euroopan reissuni 80-luvun puolivälissä. Alla Le Mans III.
Kun pääsin Puttgardenista autobaanan päähän, niin ohitin suomalaisrekan ja moikkasin tietenkin kiitäessäni kohti etelää. Kun ohitin saman auton kolmatta kertaa, niin en enää viitsinyt lapaani nostella. Sama perävaunu taisi tulla sen päivän aikana neljästi vastaan. Sitä ne tankkaukset, kusitauot ja puutunut perse tekivät keskinopeudelle. Vaikka kaikki kolme asiaa hoituivat aina samalla kertaa. 

[TunturiTT]

. Matka etenee tarvittaessa nopeammin kuin ns. kyykkypyörällä. Sama juttu oli myös Quotan suhteen. .

Tähän kyllä haluan esimerkin?

Hyvä esimerkki oli kaverini joka vaihtoi tonnisen GSXR:n Quotaan. Hän ...ksylliset säätöni moottorinohjaukseen ovat päteviä.
... tankillisen kerrallaan niin on ehtoolla jo melko kaukana. Vahinko että Suomessa sellaisen no....äydä päiväseltään kun on noin liki.

Niin, eli kyse oli siis vääristä pyöristä väärillä kuljettajilla. Eli ei niinkään Quotan tai customin paremmuudesta.

[Vierailija]

<snip>
Niin, eli kyse oli siis vääristä pyöristä väärillä kuljettajilla. Eli ei niinkään Quotan tai customin paremmuudesta.

Enpä sanoisi niinkään...
Tuo edellä oleva LeMans/rekka -esimerkki kertoo paljon. Tasaisen nopeuden taulukko on paras. 

[motomatti]

Kukin ajaa tyylillään.
Molempia ajotapoja olen käytännössä toteuttanut enkä aina italialaisilla pyörillä. Molemmissa ajotavoissa on viehätyksensä mutta hyvällä matkapyörällä on ensin perillä jos matkaa on noin 700 - 1000 km.
Kaverin suht isoruokaisella Laverda RGS:llä jossa on 50 litran matkatankki matkanteko on juhlaa. Hyvä ajoasento, tärinätön, vääntävä kone, ja, mikä tärkeintä, hyvä satula. Sadat kilometrit vain vilistävät ohi. Vahinko vain että oli tilaisuus ajaa vain reilun 1000 km siirtymä.
Omistajansa vaimo kyydissä tempaisi muun muassa tämän alkaen Gibraltarilta: http://www.ibafinland.fi/instructions/193-erityisohje-nordkapp-gibraltar-72
Kelit eivät olleet oikein suosineet.

Asiaan ei oikein liity mutta kerrottakoon huvittavana yksityiskohtana: yksi tuttavani oli ostanut Ducati 900 Super Sportin. Sisäänajon teki matkalla Kontioon Kiilopäälle. Takaisin päin oli jo lupa koittaa kulkuakin. Jossain Rovaniemen ja Ranuan välillä oli pitkällä suoralla koittanut kyyryssä ajoa ja tuntui että kulkua on kovasti ja mittari tavoittelee 200 km/h lukemaa. Kunnes alkoi kuulua T. Kansan ääni takavasemmalta. Vilkaisu vasemmalle ja siinä GoldWing kuljettaja morjestaa ja T. Kansan laulu kaikkosi korvista kun iso pyörä katosi horisontin suuntaan. Oli harmittanut.

[TunturiTT]

Tarina ei pidä vettä. Ducatikuski, joka lähelläkään kahtasataa kuulee ympäristöstä musiikkia ja goldwing menisi noissa nopeuksissa ohi..

[motomatti]

En ollut paikalla kuulemassa. Kuulin vain jutun. Mielestäni hyvä juttu.
Itse olen kuunnellut ajossa saksalaista hilpeää humppamusiikkia vastaavassa tilanteessa. Tosin vauhtia ei ollut kuin 130. Enkä olisi silloinkaan Wingille pärjännyt. Hyvät stereot oli germaanilla. Tai ainakin äänekkäät.

Nyt on kuitenkin niin että itse en ajaessa kaipaa musiikkia omasta enkä toisten pyöristä kuultuna. Rauhallinen nopeus ja tavoite riittävän kaukana antaa hyvän fiiliksen nykyään. Tällä hetkellä en kaipaa muuta matkapyörältä kuin sen mitä odotan ensi- ja seuraavina kesinä 1400 Customiltani. Niitä kesiä kun ei loputtomasti ole jäljellä. Olen pitänyt yhtä pyörää yleensä vähintään noin 10 vuotta tai yli. C14 ei silloinkaan ole vielä kovin vanha pyörä. Mutta itsellä mittari näyttää jo seitsemänkymmenen pintaan, Jos olisin parikymmentä vuotta nuorempi niin näyttäisin ajamisen mallia nöösipojille.

[MarkkuEVP]

Hyvä juttu "sopivasti färitettynä" on aina paikallaan.  Muutenhan oltais aika tosikkoja ...ja siitähän ei hyvää seuraa.
Vaikka taas juttu ryöpsähtää aiheesta : Riiuureissulla hieman nuukahteena kaveri oli 60-luvulla IC:llä  vetänyt suoraan syysyönä .... avoimeen sontalatoon..  oli loppumatka ollut tuoksujen taivalta ..hehe.
Mitä vanhemmaksi olen tullut  ( 7 vuotta ja olen profetiaallisessa iässä ) niin mukavuus on numero 1.  Eli suojaava kate tai pleksi ja pystympi ajoasento.  Kaveri osti Ho...GW ..mallisen ajoneuvon...  ei tarvi käsineitä ja ajolaseja ja t-paidalla ajelee kuten yleensä muuaallakin euroopassa. Joku varmaan ajattelee että onpa vaarallista...mutta samaa päivää eletään.  Facessa ihmettelevät että ajan KESÄLLÄ paksuilla ajovarusteilla. NO... parempi hiessä kuin piessä

Mr

[motomatti]

Itse ajelen säätilan mukaan eri varusteissa. En pidä hikoilusta mutta pikku paleleminen on ok.

[TunturiTT]

Harrastuksen pitäisi ensisijaisesti olla nautinto. Kärsiminen, palelu ja hikoilu sitä tehdessä on vain huonoa suunnittelua. Paitsi tietenkin jos se on ko. toimen pääasiallinen tavoite.

[motomatti]

Jotkut jopa hikoilevat vapaaehtoisesti. Ex-työkaveri, joita sivumennen sanoen ovat kaikki ex-työkaverit nykyään, sanoi kerran että työtavoissa on vikaa jos hiki tulee. Vauhti lämpötilan mukaan. Muuten ei tarvitse hikoilla.

Joitakin vuosia oli heinäkuun alussa tarkoitus lähteä parilla moottoripyörillä Ahvenanmaalle muutamaksi päiväksi ajelemaan. Lämpötila päivisin oli yli 25 astetta eikä öisinkään alle 20 asteen laskenut. Se viikko meni kaverin saunan terassilla. Saunottiin, uitiin, grillattiin ja nautittiin juomia. Jäi reissu tekemättä mutta muuten oli mukavaa. Puutteena voidaan sanoa että kielitaito ei parantunut.

Pilvipouta ja 15 astetta on optimaalinen tila matkantekoon. Voi käyttää kevyttä mutta asiallista ajovarustusta, pysähtyessä ei tule kuuma eikä ajaessa salakavalaa nestehukkaa.

Nyt kun ajan ison pleksin ja tuulenohjainten takana niin lämpötilan vaikutus kylmemmässä päässä ei ole niin suuri kuin aiemmalla pyörällä. Jopa takamatkustaja huomioi asian. Sade on sitten erikseen. Säärille lentää vettä mutta vauhtia pidettäessä vain kypärän seutu, hanskat ja kyynärvarret saavat sadetta osakseen. Varsin siedettävää. Tosin en ole vielä päässyt testaamaan käytännössä uutta ohjaustankoa. Kahvanlämmittimistä voi olla apua mutta varmin homma on pitää matkassa vaihtohanskoja. Tavalliset kalvottomat hanskat poutasäälle ja sateelle kalvolliset ja lämpimämmät.

Paljain käsin en aja. Jos tulee pienikin mukku niin kämmenet ovat ensimmäiseksi ruvella. Tiedä muista mutta itsellä on ollut tapana ottaa käsillä vastaan kun maahan asti kaadun.

Ajoasu, mukaan lukien hanskat, kypärä ja saappaat, suojaavat kyllä melkoisesti. Viimeksi noin 7 vuotta sitten hirvikolarissa ollessani liu'uskelin asfaltilla eri asennoissa. Kun meno pysähtyi niin kaikenlaista riekaletta roikkui ympärillä. Mutta ei mustelmia eikä raapiutumia. Ainoa pysyvä vamma oli ranteen murtuma. Asia jota hyväkään ajovaruste olisi pystynyt estämään. Luullakseni vamma syntyi jo silloin kun olin vielä kiinni ohjaustangossa eikä jälkeenpäin. Vakuutusyhtiö korvasi kaikki varusteeni. Samalla niiden taso ja laatu nousi merkittävästi. Nyt niitä ei enää ole. Käyttö syö ajovarusteita vauhdilla.

[TunturiTT]

Mulla on hanskat polkupyöräillessäkin. Samoin kypärä. Samaa opetan tytöillekin.

[motomatti]

Hanskat on talvisin mutta polkupyöräkypärää en ole vielä päässäni kokenut. Myös mopoikä ja osa moottoripyöräilystäkin alussa meni kypärättä. Harrastan tosin vain talvipolkupyöräilyä. Kesällä moottorin voimalla. Jopolla pääsee kätevästi verstaalle, baariin ja baarista kotiin. Polkupyörä antaa hyvää tukea paluumatkalla.