1100 Sportin kytkimen purkaminen.

[TunturiTT]

Alkaa pikkuhiljaa taas vähän ahdistaa. Tänään duunissa selailin jo nettimotoakin kaikenlaisia kerettiläisiä ajatuksia mielessäni..

Vaihdat sen tuohon mun Caliin, niin koitan tulla toimeen sen kanssa.. 

Tuo Juhan ajatus kuulostaa kyllä järkevältä.
Olisko joku muu mittaillut uuden levypaketin paksuutta ennen asentamista? Saisi vähän osviittaa pinkkojen paksuuksista.

[Ikkala]

Jos säätötapin lukitusmutterin halusi saada paikoilleen ja kytkimen irroittamaan kunnolla asettui vipu seuraavien kuvien mukaisest:

Piti käydä mittaamassa ja sormenkin poltin pakoputkeen siinä samalla...

Vajaa 5cm mullakin oli molemmissa 5 vaihteisissa tuo sama mitta kun sulla. Säätöruuvi on toisessa kokolailla mutterin kanssa samalla tasalla ja toisessa vähän pitemmällä. En ole noihin säätöihin juurikaan joutunu remppojen jälkeen sattumaan, enkä liioin mittaillut.

Tuo levypaketin paksuusero kyllä näyttää aika isolta. Olikos vanha kuinka kulunut?

[kvlm]

Levyt tosiaan näyttää paksuilta , oma muistikuva uudelle levylle 8mm ja vaihtoraja 7.5mm

-KG-

[JuhaV]

Levyt tosiaan näyttää paksuilta , oma muistikuva uudelle levylle 8mm ja vaihtoraja 7.5mm
-KG-

Nämä ylläolevat ovat oikeat mitat noille kitkalevyille.

Tarkistin asian täältä : http://www.thisoldtractor.com/moto_guzzi_misc_workshop_manuals___shop_manuals___service_manuals.html
Sieltä löytyy Moto Guzzi - Workshop Manual Sport 1100 (Italian / English).
Sivulla 62 ko. pdf-dokussa on nuo mitat.

Samasta paikasta löytyy kytkinjousien lepopituus joka on 28 mm.

Eli jos kitkalevyt ovat manuskan mukaan alarajalla niin vaihtamalla kaksi kpl uusia levyjä kokonaispaksuus kasvaa yhden millin.

[TK]

Vaihdat sen tuohon mun Caliin, niin koitan tulla toimeen sen kanssa..  

Ei tässä sentään Sportista luopumassa olla, kakkospyörää oikeestaan kattelin. Oon klikannu nettimotossa (ja täälläkin) pitkään ollutta tonnisen Quotan ilmoitusta jo varmaan sata kertaa, himottais ihan helvetisti mut nyt ei vaan oo rahaa enkä viitti kakkospyörää visallakaan ostaa..

Takaisin kytkimeen:
En löytäny kuin muovisen lelu tönärin, mut mittailin kuitenkin levyjä ja toinen vanha oli noin 7mm ja toinen vähän alle, välilevy noin 3,2mm. Uudet levyt selkeesti yli 8mm ehkä noin 8,3mm ja välilevy jotain 3,5mm. Nippuna vanhat vähän vajaa 17mm ja uudet melkeen 20mm.
Eli "vika" ei ole painelaakerissa, säätöruuvissa tms. osissa vaan levyjen paksuudessa. 3 millin ero selittää entistä jäykemmän kahvankin, onhan jouset aika paljon kovemmassa jännityksessä. Jousien lepopituus näytti olevan vielä aika kohdallaan noin 28mm
Miten tää olis järkevintä ratkaista? Onko kytkinvivun virheellisestä asennosta varsinaista haittaa?

Sinne keskiöön tulee se osa,johon kytkin tappi painaa,ja sen osan koneen puolelle on työstetty kampiakselin päässä olevien pulttien kannat,jotta kalvo pääsee painumaan
riittävän syvään.Mulle kävi juuri noin.Ja se koneistus on tarkka.Piti insinöörin tulla ihmettelemään ennen kuin homman tajusin.Sen jälkeen toimi kun junan vessa.

Ei mulla taida olla tommosia?


    

[motomatti]

Miten tää olis järkevintä ratkaista? Onko kytkinvivun virheellisestä asennosta varsinaista haittaa?

Tuskin vivun virheellisestä asennosta suoranaista haittaa ole kunhan vivun liikerata riittää irrottamaan myös kuuman kytkimen kanssa ja toinen asia mikä pitää olla: riittävä vapaaliike ettei painelaakeri pyöri koko ajan mukana.

Säätöruuviin saisi varmaankin "henkeä" eli jenkaa näkyviin laittamalla lisäprikan painelaakerin naapuriksi. Sorvari sellaisen tekee helposti kunhan on mitat tiedossa. Pidempää säätöruuvia ei oikein voi suositella koska jo nyt säätöruuvi painaa hieman vinoon painelaakerin paininta.

[JuhaV]

Tarkistapa vielä että tuolla Pekan viestissä http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5265.msg44309#msg44309
olleen liitekuvan osa 8 (joka painaa sitä tankoa) ei pohjaa sinne asennuskolon pohjaan ennen kuin tanko saa kytkimen avattua.
Jos sitä tankoa pitää nyt pystyä painamaan useita millejä (3-4 mm) syvempään kuin aiemmin niin sieltä voi tila loppua kesken.

Jos osa 8 ei pohjaa, niin silloin on kokolailla samantekevää lisäätkö prikan/prikkoja painelaakerin yhteyteen vai laitatko yksinkertaisesti pidemmän säätöruuvin. Pidempi säätöruuvi itseasiassa korjaisi sen Matin mainitseman vinouden ja saa vivun oikeaan asentoon ja ruuvin painamaan suoraan painimen päähän. Jos säätöruuvin kierre on joku peruskierre, sopiva aihio voi löytyä miljoonalaatikosta tai lähimmästä rautakaupasta.

Prikkojen lisäämisessä pitää periaatteessa huolehtia siitä että painelaakeri + prikat pysyvät sen osan 8 kaulalla, joka siinä niitä varten on. Liian paksu nippu ei siihen ehkä mahdu ja huonolla tuurilla prikka jumittaa sinne kanavaan. Itse ehkä laittaisin pidempää säätöruuvia jos osan 8 liikerata sen sallii.

Jos taas osa 8 pyrkii pohjaamaan niin sitten ei auta kuin jollain keinolla "pidentää" sitä tankoa tai "ohentaa" levypakkaa tai laittaa paininkuppiin jotain täytettä. Nää menee sitten vähän askartelun puolelle.



 

[Pekka]

Mitäs tämä nyt sitten tarkoitaa? Markkinoilla on jotain epäkurantteja levyjä tai olet saanut väärät varaosat
kytkimeesi?
Kytkinlevyjen paksuus kuuluu yleensä mitata kokoon puristuneena. Ainakin silloin kun kitkapintojen
välissä on joustoa. Levy viilapenkin leukojen väliin, kevyt puristus ja mittaus leuan vierestä.

[Camn]

Markkinoilla on jotain epäkurantteja levyjä

Juuri satuin kohtaan V11Sport.de -palstalla missä asioista tavallisesti perillä oleva taho (merkkihuollossa muinoin töissä ollut) kirjoitti mielipiteenään: "Kytkinosat -kuten jo aikaisemmin on todettu- on ostettava aina Guzzi -alkuperäisosina ja huomioi aina että sinulle ei myydä mitään "SD-TEC" -osia alkuperäisinä. Tarkista pakkaus ja kunto."

Olen ymmärtänyt niin että kytkinlevyistä malli "ap" on Brembon omistaman firman tekemä alkuperäisosa.  Vaan jos mitat ovat oikeat tällä kohtaa ei pitäisi olla ongelmaa. Nämä jutut liittynevät enemmän kestävyyteen?

[Ikkala]

Olen ymmärtänyt niin että kytkinlevyistä malli "ap" on Brembon omistaman firman tekemä alkuperäisosa.  Vaan jos mitat ovat oikeat tällä kohtaa ei pitäisi olla ongelmaa. Nämä jutut liittynevät enemmän kestävyyteen?

Eikös se ole juuri tämä "ap" mitä pitää välttää. Ainakin tuommonen levy on mulla mallina tallin seinällä osastolla "ei tämmösiä"

En löytäny kuin muovisen lelu tönärin, mut mittailin kuitenkin levyjä ja toinen vanha oli noin 7mm ja toinen vähän alle,    

Miten ne on muuten noin ohueksi ehtiny kulua? Luistiko? Tuo liitekuvan levy on 7.7mm, ajettu yli 150tkm.

[motomatti]

Tuon mallin "ap" levyä en laittaisi jos on tarkoitus käyttää hevosvoimia.
Juttua aiheesta: http://www.motomatti.fi/2013/05/guzzin-isolohkoisen-kaksilevyisen.html

Matka ei toki keskeytynyt. Välittyy voima yhdelläkin kytkinlevyllä.
Vika oli havaittavissa ainoastaan kun vapaalla kierrätti ja sitten sammutti moottorin äkisti niin kytkinlevyn keskiö jäi rämisemään kytkinakselin kaulalle.

Itse olen suosinut Surflexin "umpinaisia" tai hieman kevennettyjä levyjä. Ei ole ollut levyongelmia levyjen keston suhteen. Heti uutena laittanut Surflexit niin ei murheita vaikka hieman "käskisikin". Tosin Centaurossa vaihteet menee ilman kytkimen lipsutteluakin päälle. Varsinkin isommalle.

Muista syistä, kuten öljyvuodon vuoksi, on tarvinnut kytkimiä aukoa. Muutaman tunnin se aina ottaa. Joskus huoltoaseman pihassakin reissun päällä.
Kuten tässä: http://www.motomatti.fi/2013/02/t3-californian-kytkin.html

Tässä jotain kytkimistä: http://www.motomatti.fi/2012/07/tallin-muutossa-loytynytta-kytkinkamaa.html

[TK]

Tarkistapa vielä että tuolla Pekan viestissä http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5265.msg44309#msg44309
olleen liitekuvan osa 8 (joka painaa sitä tankoa) ei pohjaa sinne asennuskolon pohjaan ennen kuin tanko saa kytkimen avattua.
Jos sitä tankoa pitää nyt pystyä painamaan useita millejä (3-4 mm) syvempään kuin aiemmin niin sieltä voi tila loppua kesken.

Jos osa 8 ei pohjaa, niin silloin on kokolailla samantekevää lisäätkö prikan/prikkoja painelaakerin yhteyteen vai laitatko yksinkertaisesti pidemmän säätöruuvin. Pidempi säätöruuvi itseasiassa korjaisi sen Matin mainitseman vinouden ja saa vivun oikeaan asentoon ja ruuvin painamaan suoraan painimen päähän. Jos säätöruuvin kierre on joku peruskierre, sopiva aihio voi löytyä miljoonalaatikosta tai lähimmästä rautakaupasta.

Nyt on taas laatikko paikoillaan ja kytkinkin saattaa jopa toimia. Osa 8 ei tuntunut pohjaavan kun laitoin orkkis säätöruuvin niin syvälle että lukitus mutterin sai just kierteelle. Meinasin aluksi tehdä uuden tavallisesta taajakierteisestä pultista jättämällä kannan paikoilleen ja laittamalla normaali mutterin lukitukseksi, mutta takahaarukka tulee alkuperäisestä matalastakin mutterista vaan muutaman millin päähän.
Kokeilen nyt näin pohditaan sit lisää jos ei toimi.

Miten ne on muuten noin ohueksi ehtiny kulua? Luistiko? Tuo liitekuvan levy on 7.7mm, ajettu yli 150tkm.

En mä ainakaan ole mitään isompaa luistoa huomannu. 50000km näillä on ilmeisesti ajettu, en tietenkään voi olla varma kun pyörä on ollu mulla vasta 5 vuotta, mut reilu 30000km oli mittarissa ostettaessa. Öljyä levyihin oli kai päässy, ehkä se on saanu ne luistamaankin?

Markkinoilla on jotain epäkurantteja levyjä

Hyvähän täältä sivusta on itse kytkinremonttia tekemättömänä huudella mutta juuri satuin kohtaan V11Sport.de -palstalla missä asioista tavallisesti perillä oleva taho (merkkihuollossa muinoin töissä ollut) kirjoitti mielipiteenään: "Kytkinosat -kuten jo aikaisemmin on todettu- on ostettava aina Guzzi -alkuperäisosina ja huomioi aina että sinulle ei myydä mitään "SD-TEC" -osia alkuperäisinä. Tarkista pakkaus ja kunto."

Olen ymmärtänyt niin että kytkinlevyistä malli "ap" on Brembon omistaman firman tekemä alkuperäisosa.  Vaan jos mitat ovat oikeat tällä kohtaa ei pitäisi olla ongelmaa. Nämä jutut liittynevät enemmän kestävyyteen?

Mun paketissa luki just toi mainittu SD-TEC ja ovat umpinaisia, onkohan nää sit jotenkin huonoja? Kulutuskestävyys ei mulle oikeestaan oo hirveen tärkeetä, kunhan nyt muutaman kymppitonnin kestäisivät. Ei kytkimen vaihto kuitenkaan kovi paha homma ole, seuraavalla kerralla voin hyvinkin selvitä parilla kolmella vaihteiston irrotuksella ja muutamalla kymmenellä viestillä tekniikkapalstalle..

[TK]

Kuten jo mainitsin niin ristikot samaan asentoon molemmissa päissä.
Tarkista myös että ristikoiden kiinnityksessä vaihdelaatikon akseliin tai perän akseliin ei ole lainkaan välystä. Välystä ei saa olla. Jos sitä on niin se vaatii toimenpiteitä. Kiristys ei välttämättä auta. Kiinniyspulteissa on kova lukitusliima. Kyseessä on suunnitteljan sunnitteluvirhe joka on korjattavissa.

Sama juttu perävaihteen laakeroinnin suhteen taka-akseliin. Suunnittelu on ollut heikkoa.

Sivuan asiaa blokikirjoitukseni loppupuolella: http://www.motomatti.fi/2014/04/peravaihteiden-eroja.html

Olihan siellä väljää molempien ristikoiden kiinnityksessä akseliin. Etupäätä kiristin pikkusen ja väljyys hävisi, takapäätä en oo vielä kokeillu. Miten tää pitäisi oikeesti korjata?
Perävaihteen laakeroinnista kirjoittelin joskus tännekin, silloin ei uusi laakerikaan poistanut perämurikan heilumista. Nyt taisin vielä lisäksi koota jotain väärin kun koko perämurikka liikkuu pikkusen sivuttain vaikka taka-akseli on kiristetty.

[motomatti]

Koitan näin mielikuvatasolla selittää mikä akselikiinnityksessä mättää kun ei ole kuvia.

Kun kiristysruuveja kiristää niin kiristys tapahtuu vain niihin kohtiin missä on nivelen puolella halkio. Eli kiristykset kiristävät vain yhden akselin harjan kohdalta. Korjaus asiaan tapahtuu siten että nivelen puolelta otetaan ainetta pois halkion molemmin puolin. Ts. tehdään tilaa akselien harjanteille. Kun tilaa on tehty niin kiristysruuvit kiristävät koko akselin ympäri eikä kiristys osu vain yhteen tai kahteen akselin harjanteeseen. Normi homma ja muutama akseli tullut korjattua. Kiristysruuveihin lukkoliimaa. Muutoin aukeilevat työnään. Laatu on 12.9 eli normaalia kovempaa terästä. Jos tarvitsee hankkia uusia.

Perävaihteen heiluminen sivusuunnassa ei ole oikein suotavaa. Todennäköisesti neulalaakerin pesä on kulunut väljäksi tai, kuten mainitsit, olet koonnut jotakin väärin.

Tuolla aiemmassa linkissäni selvitin miten ongelman saa pois. Tässäkin on mielestäni tullut suunnitteluvirhe. Laakerointi pitäisi olla voimakeskiössä eikä sen sivulla. Kun tukipiste on sivussa siihen suuntautuu sivuttainen vääntömomentti eikä naurettavan kokoinen neulalaakeri, jota ei ole erityisesti edes suojattu, voi kestää kovin pitkään.

[Camn]

SD-TEC ja ovat umpinaisia, onkohan nää sit jotenkin huonoja

Parempi luottaa Motomattiin ja Ikkalaan. Kunhan nyt tämäkin asia kiinnostaa, ennemmin tai myöhemmin ryhdyn myös kytkimen optimointiin. Kyllä varmaan nuo SD:n omat osat kelvollisia ovat, kun monet niitä käyttävät. Sivuillaan kertovat että ne ovat "edelleen kehitettyjä" ja parempia malleja... Olen ymmärtänyt että nuo sd-tec osat teettävät Kiinassa? Ap tuntui aikanaan omalla kohdalla luotettavalta koska se on Brembon omistama yhtiö (sama ap -logo levyissä) ja sen sanotaan olevan ensiasennusosa. No, rahasta tehdään sitä laatua mitä tilaaja haluaa ostaa että eihän valmistajan nimi aina takaa laatua... Kuvassa kyllä sanotaan "new version", josko heikkoja kohtia on paranneltu?