V11:n akku

[Hajakenttä]

Noita mittoja, jos vaikka olisi jotain apua, jäsen Camm juuri päivitti Wikipediaan, jonne minä ne naputtelin.

Siis hakusana: Moto Guzzi V11

[TimoEv]

Terve!
Täällä akkuasiaa on käsitelty: http://www.guzziclub.fi/foorumi/index.php?topic=3574.0
Tässä käytännön ohjeita: http://www.guzziclub.fi/images/pdf/tekniikkapalsta/akun%20hoito-ohje.pdf

Muutama seikka varauksesta: Jos jatkuvasti ajaa suht.pieniä matkoja, ei akku lataudu täyteen välttämättä koskaan. Semminkin kun ajovalot ovat päällä. Saattaisi olla hyvä idea ladata / tarkistaa akku irtolaturilla jonkin kerran kesän aikana. Olen joskus miettinyt pienen laturin kiinnittämistä pyörään siten, että siinä on lyhyt töpselipiuha, joka sitten roikalla seinään. Vaikkas tämmönen: http://www.flinkenberg.fi/batteries/ctek.html

Toinen asia, johon on syytä kiinnittää huomiota on akun ja kenkien puhtaus. Likaisen kannen kautta syntyy helposti vuotovirtaa napojen välillä.
Pyörän laturin ja akun maajohtojen liitokset on myös syytä tarkistella. Pieni löysä + vähän ruostetta aiheuttaa ihan varmasti ongelmia.

Ei akku ja sen kanssa pelaaminen juuri järjen päälle käy, ei tarvitse olla kaikkien sähköalojen osaaja...

Samoin on starttimoottori. Joskus Nevadan kanssa opettelin sen huolellisesti ja keväällä irti-huolto-kiinni vei vajaan tunnin.

[Marko]

Vaikuttaa siltä että vain ohjauskulmaa (alunperin 25 astetta) muutettiin, ei mitään muita oleellisia runkorakenteen osia. Asiaa tuntemattomana ihmettelen että onko 19 mm paljon vai vähän (akselivälin pidennys) ?

tässä pari kuvaa jossa aika selkeästi näkyy _rungon_ pidennys. katsokaa kohtaa tankin edessä.

[TunturiTT]

ööh.. samaltahan nuo näyttää, toisessa on keula käännettynä, niin näyttää pidemmältä. 

[motomatti]

Tuli tuohon akkuasiaan vielä yksi juttu mieleen jota ei ole juuri käsitelty: akun kiinnitys.
Ne alkuperäiset pehmusteet ja puskurikumit näkyvät varisevan herkästi matkan varrelle ja sitä kiinnityspantaakaan tai -kehystä ei viitsitä kiinnittää tai sekin on poikki/hukassa. Huomasin tämän tuossa vaimon ostamassa Californiassa. Akku ei ollut millään kiinni ja ja + napa oli päässyt "hitsaamaan" jarruputken kanssa. Tapaturman/tulipalon vaara siinä.

Jos akku kolajaa telineeseensä tai pääsee tärisemään/resonoimaan menon tahdissa niin käyttöikä lyhenee varmasti. En ole tätä asiaa huomannut mainita kun olen pitänyt asiaa selviönä mutta käytäntö palautti todellisuuteen. <olen käärinyt pyörän akut, riippuu tapauksesta ja tilasta, viiden - kymmenen millin "telttapatjaan" viideltä sivulta ja ujuttanut paketin paikoilleen. Näin pyrin minimoimaan tulevat vauriot. Heppoisempikin patteri kestää pidempään.

[Marko]

ööh.. samaltahan nuo näyttää, toisessa on keula käännettynä, niin näyttää pidemmältä.  

no ei.

googlataan lisää..




vertaa tätä tuohon ylempään punaiseen. Onko nyt emäputki lähempänä tankkia?

/edit: guzzi siis pidensi V11 runkoa v. 2002, ja vuotta myöhemmin pidennettiin myös tankkia, siksi sitä ei välttämättä tuoreemmista heti huomaa.

[TunturiTT]

Tosi on! Kyllä näkee.

[VSaano]

"Olisko joku akkumalli parempi kuin muut? Akku on siis V11:ssa kyljellään, joten normaali lyijyakku ei siihen kelpaa."

Minulla on ollut käytössä pari kesää Tecno-ion-merkkinen litiumioniakku. Sitä myydään myös nimellä Motocell. Ks. www.tecnoparts.de, siellä on hinnatkin. Taitaapa myös Wunderlich myydä noita nykyään jollain muulla nimellä (www.wunderlich.de).

Sanglasin lyijyakku on Guzzi-kokoa 53030 (24-30 Ah), joten se painaa 8,5 kiloa. Ostamani litiumakku painaa 0,8 kg ja vie vajaan kolmanneksen akkukotelon tilasta. 7 kilon kevennyksen jo tuntee noin 200-kiloisessa pyörässä.

Koska litiumakku antaa käynnistysvirtaa enemmän kuin lyijyakut, ei varauskapasiteettia tarvita niin paljon pyörien mukana tulevissa lyijyakuissa yleensä on. Ostamassani akussa on 9 Ah:n kapasiteetti. Hyvin hurahtaa 1-sylinterinen 500-kuutioinen käyntiin silläkin.

Mutta jos haluaa kuljetella sähköä mukanaan yhtä paljon kuin ennenkin, löytyy litiumioniakkuja myös 53030-koossa. Painoa silläkin on vain 1,8 kg, mutta hinta on tietysti kovempi kuin pienillä, noin kolminkertainen vastaavankokoiseen hyvään geelilyijyakkuun verrattuna.

Litiumakun itsepurkautuminen on lähes olematonta, mutta valmistaja suosittaa, että jos akkua ei käytetä, se pitäisi ladata 6 kk:n välein. Latauksen voi tehdä tavallisilla nk. älylatureilla (CTEK, Optimate, Benton yms.). Moottoripyörään litiumakku asennetaan kuten lyijyakkukin, mutta huohotinputkesta ei tarvitse murehtia, akussa kun ei ole nestettä. Litiumakun voi laittaa mihin asentoon tahansa. 
 
Koska litiumakku on kevyt, se ei joudu massan hitauden takia niin kovalle käsittelylle m-pyörän tärinässä kuin lyijyakku. Niinpä lupaavat litiumakulle moninkertaista kestoikää verrattuna lyijyakkuun.

Kesto jää nähtäväksi, rohkeimmat kokeilevat itse. Minulla litiumioniakku on toiminut hyvin Sanglasissa (ja yhdessä koeajoskootterissa). Ostan sellaisen ensi kaudeksi myös TT-Guzziin. Litiumakkujen hinnat ovat hiljakseen tulossa alas, kun kilpailua valmistajien kesken alkaa syntyä.

En ole litiumakkua kylmässä käyttänyt, tuolloinhan litiumakku vaatii hetken herättelyn (laitetaan esim. valot päälle, jolloin akku lämpenee sisältä ja alkaa antaa virtaa). Siksi litiumakusta ei ole autoihin, moottorikelkkoihin eikä muihin kylmän kauden ajoneuvoihin, V11 ehkä mukaan luettuna, tapauskohtaisesti.

[Bhill]

Kuten jo aiemmista viesteistä selvisi on V11 suljettu lyijyakku, jossa ei siis ole huohotinputkea. Litiumioni akut ainakin puhelimissa ym. laitteissa kestää huonosti kylmää. Kylmässä sen virranantokyky on surkea. Tosin harvoin mp:llä kovin kylmässä ajetaan, mutta reissussa saattaa tulla kylmiäkin öitä.

Noista kuvista, joissa pituutta vertaillaan voi ainoastaan kovalla uskolla nähdä eroja. Ainakaan ei näe onko pituusero satulan alla vai runkoputkessa.

[Pekka]

Mitähän mittaa ovat muuttaneet? Rungon pidennys 19mm ei oikein tunnu ajettavuus ongelmaan
suuremmin vaikuttavalta muutokselta, takahaarukan pidentämisessä olisi enemmän järkeä,
ainakin minun mielestäni.
Tai loivempi keulan kulma?
Akseliväliin aiheuttaa jo jousituken liikket ajettaessa tuon 19mm luokkaa olevan vaihtelun.
Katselin Steindinsen varaosakuvia, ainakaan niissä en huomannut kuin yhtä rungon varaosanumeroa.
Varmaan vanhemmat korvutuneet uudella.
Ohjauskolmioita oli ainakin kahta erilaista, mutta ei todista sekään mitään.
Tankissa näytää tosiaan tapahtuneen muutos 2002.
LMneljässä oli/on olemassa kahdenlaisia ohjauskolmioita joilla saa aikan tuon suuruisen muutoksen
akseliväliin. Muutoksen tarkoituksena oli kuitenkin lisätä jättöä.
Sen verran muistan koeajamastani V11:a, että minulla oli liian pitkät jalat, polvet eivät oikein
sopineet tankin muotoihin. Siinä mielessä rungon pidennys satulan alla ja tankkia eteenpäin
olisi ollut jonkinlainen parannus. Toisaalta pidennys akseliväliin huonontaa kääntymistä
ja samaan kaarteeseen saa/joutuu kallistamaan enemmän.
Jotenkin tuollainen akselivälin pidennys, kun ollaan liki 1,5 metrissä tuntuu kummalta.
Kun hyvin toimii n. 20cm lyhyempikin, vähän toisenlaisilla spexeillä ja vieläkin
anttiikkisemalla tekniikalla.
Muistan ja olen myös nähnyt, että V11:ssa oli ilmeisesti jonkinlainen ohjausvärinäongelma
suuressa nopeudessa (+200km/h). Itse en sillä ole moista vauhtia päässyt ajamaan.

Pekka

[Camn]

Ompas mukavaa kun pienestä populaatiosta huolimatta V11 on keskustelun kohteena  

Rungon ja moottorin väri kavaltaa mallisarjan. Worshop Manualeja on kaksi, alkuperäinen ja ”Update”, joka koski kattimalleja, niiden kahden kuvista katsottuna ja muutenkin maailmalla olevasta dokumentaatiosta:

"Vihreä" ja  "hopea" ovat ensimmäistä ”KR” –sarjaa (1999-2001), jossa runko oli aina punainen, moottori maalamaton.  Siis lyhyempi akseliväli.

Punainen kuva on kolmatta, ”KT” –sarjaa (2003-2004) V11 Sport MY 2003 Kat, jossa runko oli aina musta, moottori ja vaihteisto myös mustaksi maalattu (ei enää karkea, vaan ”normaali” maali moottorissa ja vaihteistossa), tankin värejä oli useita (ei vihreää).  Siis pidempi akseliväli.

Ainoastaan vanhemmassa ensimmäisessä Workshop Manualissa on rungon mitat ja tuo 25 asteen ohjauskulma merkittynä.  Update –versiossa ei ole enää erikseen rungon mittakuvaa.  Voinee siis olettaa, että ainoastaan ohjauskulmaa on muutettu.  Tähän viittaa myös se, että etupään jousitusta on samaisista dokumenteista katsottuna kahta mittaa. Loivemmalla ohjauskulmalla olevissa Sporteissa pidemmät putket. Tässä Marzocchi/V11 Sport esimerkkinä:
V11 Sport 1999 = Lmax  756 mm, free length 750 mm, stroke 120 mm
V11 Sport MY2003 = Lmax 778 mm, free length 769 mm, travel 117 mm

Tankkien suhteen olen aina ajatellut niin, että vaikka tilavuuksia annetaan kahta lajia 23 L (<= 2002) ja 20,7 L (2002=>), muutoksessa on ollut kyse bensapumppumysteeriosta ja italialaisesta toleranssista.  Uudempi pumppumysteerio vie täyttötilavuutta.  Vanhemmassa tankissa on bensahana ja korkeusanturi kuskista katsoen vasemmalla alhaalla ja polttoaineen paluu oikealla alhaalla (pumppu, suodatin ja paineensäädin tankin ulkopuolella).  Molemmissa keskellä tankin hengitys ja täyttökorkin ylivuoto (se, joka on aina tukkeessa). Uudemmassa ei ole mitään muuta kun oikealla alhaalla pumppumysteerio, joka on samalla tapaa laipalla kiinni kuten esim. Calissa (pumppu, suodatin ja paineensäädin tankin sisällä).  Tästä yhdestä ainoasta laipasta lähtevät sekä sähköjohdot (pumppu + tasoanturi) ja polttoaineletkut. Missään ei ole tullut vielä vastaan, että tankkeja olisi kahta eri pituutta vaikka varaosanumeroita (liitännöiltään erilaisia) on kaksi?

Lentokentälle ei ole tullut nyt lähdettyä ja eka kerralla en vielä muistanut että vaihteita on 6...jäi siis 200 saavuttamatta. Takapainoiseksi lastattuna selkä suorassa Autobahnalla 160 km/h vauhdissa lähti woblaamaan niin että loppumatka piti tulla hissukseen... tämä asia on talvella työn alla.

[kvlm]

Minun käytössä ei ole vielä koskaan V11(-02) voblannut ja kahtakinsataa on ajettu mälli päällä =matkatavarat. Tankin tilavuus mitattu 21.7l

-KG-

[Pekka]

Onkohan V11 sitten ronkeli rengastuksen ja/tai alustan säätöjen suhteen?
Kaikilla ei tuota ongelmaa ilmeisesti kuitenkaan ole esiintynyt.
Onko jollain on kokemusta woblauksesta itse ajettuna?
Miten alkaa woblaamaan ja onko kyseessä ohjausvärinä eli ravistaa ohjaustankoa vai
tuntuuko siltä, että runko on "kumia"?

Pekka

[motomatti]

Omakohtaista voblauksesta löytyy myös V10-mallista. V11 runko kun on perua V10 rungosta niin niissä olen havainnut jo varhaisessa vaiheessa että emäputken taa kiinnittyvä etuapurunko on pulttauksestaan löystynyt. Ensimmäinen kerta johtui siittä että maali oli liitoksista karissut ja pultteihin oli tullut kiristysvaraa. Myös siellä jakopään pulttien kohdalla. Purin häkkyrän pois, puhdistiin pinnat metallille ja laitoin lievällä ruuvilukitteella pultit kiinni. Vetelyt ja vemppumiset loppuivat siihen. Myöhemmin tein saman rungon takaosalle. Siellä olikin aika paljon nitkumisjälkiä aluvaluosien ja rungon välillä. Myös vaihdelaatikon ja rugon välissä oli irronnutta maalia.
Eikös V11:ssa ole vielä aluosien alapäistä putkenpätkät moottorin takosaan? Sellaisia ei V10:ssä ole.

[Camn]

Tosiaan, muistan lukeneeni että "hiukan muutettu Centauron runko" olisi kyseessä. Pitääkin ennen ensi kevättä tarkistaa nuo kaikki pultit, en ole niihin koskenut.

Laitan kuvan rungon kiinnityskohdista moottoriin ja vaiheistoon, putkenpätkiä en ole osannut katsella, luulisin että sellaisia ei ole.

*Edit 30.9: sellainen kuva, johon merkitsin runkoon lisätyt osat ("apurunko"), S-D varaosakirjan mukaan mallista "KT 111111 -alkaen", arvelisin että kuitenkin 2002 -alkaen ja muut kuin ensimmäiset 1999-2001 KR -sarjalaiset?