Murrosnivel

[motomatti]

Tarpeesta, esimerkiksi että halutaan leveämpi ja näyttävämpi takarengas. Asia jota minulta kysyttiin usein että tekisinkö. Suosittelin ostamaan sellaisen pyörän jossa jo on leveämpi rengas valmiina. Toinen vaihtoehto on laittaa takahaarukka kardaaneineen esimerkiksi California Stonesta. Siinä kardaani tekee mutkan nivelen kohdalta alkaen. Taisi olla jokin muotijuttu haluta ylileveä rengas muinoin.

Monikaan ei ole vaihtanut kulunutta nivelen kannatinlaakeria koska ovat kokeneet että liian vaikeaa. Tarvitaanhan siinä työkaluja. Lisäksi nivelen asentaminen laakerin reikään on jäänyt joiltain vaiheeseen. Olen nähnyt sellaisenkin version että laakerin lukkorengasta ei ole laitettu vaan on ensin kiinnitetty laakeri niveleen ja työnnetty sitten laakereineen paikoilleen. Lukkorengasta ei pysty asentamaan jälkikäteen. Oli kuitenkin toiminut varsin kauan.

[Ekku]

Sen kannatinlaakerin lukituksen voi toteuttaa vaihtoehtoisena tavalla kuin, kuten Mattikin varmaan tietää. On melko paljon miellyttävämpää asentaa se tukilaakeri ensin siihen niveleen ja sitten haarukkaan.

[TunturiTT]

Stonen haarukkaan ei ilman offsetin muutosta saa leveää rengasta. Jonkun merkkinen rengas mennee leveydessä 160, mutta on asennettuna 150 vastaava. Eikä 160 ole leveä millään mittarilla.
Tämän päivän mopoissa on takarenkaana 130 tai jopa 150. Muotijuttu, muuhun ei niissäkään leveyttä tarvita.
Enemmän Guzzinkin tapauksessa kiinnostaa profiilin pysyminen järkevänä. Omaan olen laittanut matalamman profiilin 150 leveän. Sen kulutuspinnan voi käyttää kokonaan. Vakion korkean 140:n profiili on niin mäntti, että kulutuspinnan reuna-alueet ova liki pystysuorat. Jotta kallistuksessa oltaisiin tuolla alueella, alkaa muutkin osat pyörästä osua tonttiin. Profiilillahan ei ole merkitystä jos ajetaan vain suoraan ja pystyssä.

[@]

Mä ainakin olen sitä mieltä että Calin tapauksessa orgis-takapyörä on vaihdettava ensimmäiseksi kun alkaa pyörää rakentamaan.  Korkeampiprofiilinen rengas vaatii puolestaan pienemmän offset-vanteen. Takahaarukkaa on siirrettävä oikealle ja takapyörää takavannetta vastaavasti vasemmalle. Maksimissaan Calin takahaarukkaa voi siirtää oikealle 5 mm (kuva). Tällöin esim. 150/80-16 rengas sopii pyörimään paremmin (mulla 1 mm keskilinjasta vasemmalla) kuin orgis (muistaakseni 2 mm keskilinjasta vasemmalla). Tilaa renkaan ja haarukan väliin jää nyt kun pyörä on pukilla 6-7 mm. Mikäli haluaisi laittaa 160/80-16 renkaan, niin sekin onnistuisi, jos rälläköisi pois pienen siivun takahaarukasta, koska tuo 160-rengas on korkeampiprofiilinen. Itse olen tyytyväinen tuohon 150/80-16 kokoon, se näyttää hyvältä ja 160/80-16 saattaisi jo vaatia muutoskatsastuksen, koska renkaan kehä kasvaa aika paljon. Aikaisemmassa virityksessä mulla oli 150/90-15 rengas, joka oli pinnattu liikaa offsettiin eikä pinnat kestäneet. Tällöin myös takahaarukkaa oli rälläköity. Tässä nykyisessä vanteessa pinnareiät on porattu offsettiin eikä pinnakulma suhteessa napaan muodostu jyrkäksi.

[motomatti]

Rengasmuutoksista tuli laki joskus ajat sitten ja siihen kirjattiin tieto että kokoluokkaa saa muuttaa yhden yksikön suuntaan tai toiseen eli yksikkö on tuuma. Sittemmin siitäkin on jo luovuttu. Tarkoittaa siis vanteen kokoa. Toki sen voi kirjauttaa katsatuskonttorilla rekisteröintitodistukseen jos on lähdössä ulkomaille joissa joissakin puututaan sellaisiin pikkuasioihin. Leveydestä, sen sijaan ei ollut puhetta. Sehän määräytyy pitkälti rengaskoon mukaan. Vaatimus on että muutoksen jälkeen pitää ajoneuvon olla ajettavissa.

Tätä säännöstä olen itsekin noudattanut. Joskus hieman ollut hankalaa koska virkaväki ei ole aina ajan tasalla ja on pitänyt opettaa. Siitä olen oppinut että joka muutos pitää kirjauttaa niin että sen näkyy Traficomin tiedostoissa ja siten myös ajoneuvon tiedoissa mikäli muutos poikkeaa enemmän kuin tuon tuuman suuntaan tai toiseen. Tai on vastassa henkilö joka ei lakia tunne. Niihinkin olen törmännyt.

Olen huomannut että suomalainen esivallan alla on turhankin varovainen tekemään mitään muutoksia. Jos johonkin tekee muutoksia niin kannattaa selata ajoneuvosäädöksiä. Ne ovat vapaasti luettavissa liikenneministeriön nettsivuilta. Enää niitä ei präntätä isommassa määrin paperille.

MMAF:n sivuilta taannoin poimittua: http://www.mmaf.fi/forum/index.php?PHPSESSID=qlmeogt110phv4lgcv52kkppp0&topic=1184.0
Sieltä löytynee myös linkit lakipykäliin.

[@]

Tuon linkin takana on jo vanhentunutta tietoa. Esimerkiksi  "Jos taas vannekoko muuttuu, on pyörä esitettävä muutoskatsastukseen" ei enää päde.

"Ajoneuvoa ei tarvitse esittää muutoskatsastuksen tässä kohdassa (Vanteiden ja renkaiden muutokset)  tarkoitettujen muutosten johdosta. Ajoneuvo on kuitenkin esitettävä muutoskatsastukseen, jos renkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan yli 10 prosenttia taikka renkaan leveyttä suurennetaan yli 40 mm tai yli 20 prosenttia ajoneuvon tyyppihyväksynnässä ilmoitettuun tai ajoneuvon valmistajan ilmoittamaan tieliikenteessä käytettäväksi tarkoitetun renkaan ulkohalkaisijaan tai leveyteen verrattuna."

https://www.finlex.fi/data/normit/46695/01_L-luokan_ajoneuvon_rakenteen_muuttaminen_MAARAYS_FI.pdf

Minun tapauksessani voisin huoletta laittaa siis 160/80-16 renkaan, koska orggis on 140/80-17 eli halkaisijat vastaavasti 65,58 ja 66,24 cm. Onneksi en ole vielä vienyt takahaarukkaa pulveriin  . Taidan vielä miettiä tuota 160/80 rengasta. Olisi taas puuhaa ensi talveksi.

[motomatti]

Joo, muutoksia tulee aina silloin tällöin. Lisäksi on mahdollista tehdä sellaistakin mitä laissa ei ole suoraan määritelty. Siihen taas vaaditaan viranomaishyväksyntä laista poikkeavan rakenteen hyväksymisestä. Sitä varten on muunmuassa Testmill Pentanova. Tosin, tietämäni mukaan, nykytilanne on että eivät tee moottoripyörille hyväksyntöjä. Yhdessä vaiheessa tekivät ja käytin heidän osaamistaan kuluttamalla kovasti omaa rahaani maksamalla näistä toimista. Eli veronmaksajien rahoja on säästynyt. Sittemmin ei kovin ole ollut nykylainsäädännön yksityiskohdista kiinnostusta omien projektienei

Itsellä ei ole enää tarpeita kovasti. Sisäkaarteeseen kallisteleva trikeni on hyväksytty ajoneuvo kuten tekemäni ihan tavallinenkin trike jolla kaverini ajelee.
Cali 1400:ssa ainoa poikkeama on tuo takakumi.
Vielä työn alla oleva ahdettu ja digitalisoitu California T3 1000 valmistunee ensi suveksi jos hyvin käy. Sen ulkonäkö kun on kokolailla valmistusvuotensa mukainen.
Muut pyöräni ovat kokolailla vakioita.
Vertaastani maksan silti vuokraa sillä ainahan sitä on pientä näpräämistä tiedossa. Myös Kerhollani käyn näpräämässä.

Olen jo hieman allerginen lainsäädäntöjutuille kun niitä pykäliä olin sorvaamassa ja yhdistyksiä vetämässä liki kaksi vuosikymmentä. Mutta tyytyväinen olen kokolailla siihen että lakia voi muuttaa jos niin haluaa ja on takatukena hieman poliittista ja teknistä järjestötukea.

Nyt kun olen eläkkeensaaja niin kertoilen blogissani omia juttujani joista jotkin tekniiikkaa sivuavia. Lähinnä niiden mallien joita itsellä on tai on ollut. http://www.motomatti.fi/ Eikä tarvitse pelätä että on mainoksia.

[@]

Sen kannatinlaakerin lukituksen voi toteuttaa vaihtoehtoisena tavalla kuin, kuten Mattikin varmaan tietää. On melko paljon miellyttävämpää asentaa se tukilaakeri ensin siihen niveleen ja sitten haarukkaan.

Jos tukilaakerin lukitsee laakeripesään esim. läpiporattavalla kartioruuvilla, niin käsittääkseni kysymyksessä on aikamoinen hasardiviritys ja varma tae takarenkaan lukkiutumisesta jos laakeri hajoaa. Nyt on sentään olemassa mahdollisuus että laakeri alkaa pyöriä ensin laakeripesässään eikä takarengas lukkiudu tällöin välittömästi. Ei nämä guzzimiesten viritykset jo alunperin surkeiden ratkaisujen korjaamiseksi ole aina välttämättä loppuun asti mietittyjä kuten vaikkapa tuo em. murroksen kaulan sorvaaminen. Itse olen enemmän kuin allerginen näille suusta suuhun - menetelmällä kiertäviin juttuihin.

Kuka tällaista laakerin lukitusta suosittelee? Muistan joskus lukeneeni tästä mutten ole pitänyt toteutuskelpoisena. Jos haluaa ettei laakerin uloin kehä liiku laaakeripesässä tapahtui mitä tahansa, niin sen voi aina hitsata kiinni.  Onkohan täällä joku muu, jolla takapyörä on lukkiutunut 2 päällä Kehä I:llä 90 km/h vauhdissa vilkkaassa liikenteessä. Ei ole herkkua ja aikamoinen sompailu oli selviytyä tuostakin tilanteesta ilman kolhuja.

[motomatti]

On lukkiutunut mutta kettinkivetoisessa kun pyöräytti ketjut takanavan ja haarukan väliin. Sen jälkeen en ole ketjulukkoa käyttänyt. Kipu opettaa.
Niissä Guzzimalleissa joissa on leveämpi takahaarukka ja siksi ns. pitkä kardaanin nivel, on laakerin lukitus tehtaalla tehty kartiokärkisellä pidätinruuvilla. Se kartio nojaa laakerin ulkokehän etureunaan suurinpiirtein alla keskellä. Monia harmittaa kun sen kierrettä myöden valuu öljyä haarukan oikean aisan alapinnalle. Ideaa voi varmaan soveltaa lyhyemmänkin nivelen kiinnitykseen lukkorenkaan sijaan. Siihen ruuviin myös lukkomutteri.

Siinä blogini kuvassa oleva pitkä nivel on juuri aiemmin mainitussa tavallisessa trikessä.

Ruuvilukituksesta päätellen se lukkorengasasennus on kohteeseen nähden selkeän ylimitoitettu. Kun taas kardaanin takapään uraholkki on alimitoitettu ja useahkosti tarvitsee puhdistusta ja huoltoa kuten myös sysäyksenvaimentimen keskiön voitelukin.

[Ekku]

Noita ruuvilukituksia on käsittääkseni tehty melko lailla paljon. En ole kuullut mistään katastrofaalisista hajoamisista. Ehkä teoriassa mahdollista, mutta en menetä yöuniani sen vuoksi. Yhdestäkään tapauksesta en ole kuullut. Tosin en ole ajanut Guzzilla enkä milläkään muullakaan pyörällä satoja tuhansia kilometrejä, että voihan se joskus pettää.

[motomatti]

Suojattu laakeri ei sinällään petä kovin helposti jos saa vedettömässä tilassa toimia. Nivel on se herkin osa. Ahkerimmat purkavat kaksoisnivelen ja laittavat uudet rasvat. Joillakin on siihen aikaa, välineet ja mielenkiintoa. Helpoin on uusi nivel. Molempiin olen sortunut.
Kerran on nivel hajonnut mutta pienempikokoinen. Pyörä oli 850GT -72. Poliisin vanha. Entisöin sen sittemmin. En omista enää.

Olen toteuttanut useita lyhytnivelisen mallin laakerivaihtoja. Myös nivelen kääntöjä.
Asennus on tapahtunut niin että uusi laakeri ensin haarukan sisään ulkokehältä ohjaavan tuurnan avulla että menee suoraan, kärkipihdeillä lukkorengas uraansa. kardaanitunnelin lievä lämmitys ja asennusholkin ja kardaaniakselilla takaapäin niveltä ohjaten. Muovivasara on hyvä apu. Lujaa ei saa lyödä.
Mutta kaikki tavat lienevät riittävän hyviä kunhan homma tulee kuntoon ja kestää ajaa.

[Urpo ja Turpo]

Onkohan täällä joku muu, jolla takapyörä on lukkiutunut 2 päällä Kehä I:llä 90 km/h vauhdissa vilkkaassa liikenteessä. Ei ole herkkua ja aikamoinen sompailu oli selviytyä tuostakin tilanteesta ilman kolhuja.

Ei ole ihan samaa sattunut, mutta kelpaako tämä:
Yksin päällä Turun moottoritiellä 130 kmh nopeudessa. Hienot jarrutusjäljet jäivät, näkyivät koko kesän.

[motomatti]

Tahaton lukkojarrutus tuli minullekin mainitun GT:n kanssa kun perävaihteesta hammasrattaan hammas lohkesi.
Toinen vastaava tapaus 750 NTX:llä halkesi perävaihteen kotelo. Annoin pautetta tehtaalle ja sain tilalle vahvistetulla kotelolla olevan perävaihteen. Tämä 80-luvulla.
Yksinkertainen ristinivel meni kaverini 650 Lariosta rikki satasen vauhdissa ja lohkaisi samalla takahaarukan oikean puolen aisan poikki täysin yllätyksellisesti. Takapyörä meni lukkoon. Ei kuitenkaan kaatunut. Syynä ristinivelen huoltamattomuus/rasvaamattomuus. Pyörällä oli ajettu vasta 20000 km.

Paljon ajettuja Guzzeja kun olen purkanut niin täytyy ihmetellä kuinka pitkään ristinivelet voivat kestää sillä yli 100000 km:n matkoja on taivallettu niin että ristiniveltä ei ole voideltu lainkaan uutuuden jälkeen.
Valmistajan tarkoitus lienee että nivel vaihdetaan uuteen aika-ajoin. Mutta voi sen purkaa, pestä ja tarkistaa onko kulumia ja jos ei ole niin hyvin voideltuna takaisin paikoilleen.

1400 California nivelen avaan kun on tullut 100000 km täyteen. Jos on hyvä niin laitan jatkamaan matkaa voideltuna mutta jos jotain ilmenee niin vaihdan vain uudet ristikot.

Aikanaan omistamassani V10 Centaurossa on avoin kardaani. Sen vaihtoväliksi on asetettu 30000 kilometriä. Siinä on, kuitenkin, kolme rasvanippaa joista voi tavallisella rasvaprässillä voidella nivelet ja spooriosuuden. Ei vaivoja eikä ollut tarvetta vaihtaa vaikka matkaa syntyi moninkertaisesti yli määrätyn vaihtovälin. Pyörä jatkaa taivaltaan edelleen Uudellamaalla päin. V10-moottori on osoittautunut, ahdettunakin, hyvin varmatoimiseksi. Ehkä yksi parhaita myllyjä Guzzilta koskaan.

[millegt]

asiaa liipaten, 70 luvulla on autoissakin (ainakin jossain brittivehkeissä) kardaanin ristinvelessä rasvanippa (vai oliko rasvanipan reikä niin että nippa piti ottaa pois rasvauksen jälkeen) voitelu kuului huolto-ohjelmaan. . . .

[motomatti]

asiaa liipaten, 70 luvulla on autoissakin (ainakin jossain brittivehkeissä) kardaanin ristinvelessä rasvanippa (vai oliko rasvanipan reikä niin että nippa piti ottaa pois rasvauksen jälkeen) voitelu kuului huolto-ohjelmaan. . . .

Kyllä. Näin oli. En kyllä muista missä merkeissä tai malleissa. 70-luvulla kävin keskikoulupohjaisen autonasentaja-amiksen läpi.
Siihen aikaan oli auton omistajalla merkittävästi suurempi vastuu ja osaaminen ajoneuvonsa osalta. Toki oli vaurastakin väkeä jotka ajoivat hienoilla autoilla ja käyttivät merkkihuoltoja aiheellisesti.

Tavan kansa ajoi edullisemmilla, usein itätuontiautolla ja paljon oli brittipelejäkin liikenteessä. Japanilaiset pelit tekivät vasta tuloaan laajemmin.
Itse ajelin, muunmuassa, Datsunilla, Wartburgilla ja useammalla Saab 99:llä kunnes oli yli kymmenen vuoden tauko autoista eli vain mp:llä kesät talvet. Sitten oli Nissan ja nyt ollut jo yli  kymmenen vuotta yksi ja sama pikkupaku Dacia. Moottoripyörälista on paljon pidempi lista. Jonkunlainen listaus on tässä: http://www.motomatti.fi/2009/10/pyorahistoria.html