Ajokausi 2021

[Henko]

Yksi poikkeus oli porukassa: paikallin palomies. Hän ajoi vuosikymmenet Trabantilla. Siinä ei kori mädäntynyt ja kulki juuri sen verran kovaa että tikka ei saanut pesäänsä tehdyksi.

Tätä samaa tikka-kuvausta käytti myös Sastamassa mukavaa kahvilaa pitävä pyöräkuski, joka on tehnyt Guzziinsa puisia osia.

[mosa]

Mulla kans samoja muistikuvia lapsuudesta kuin MM:lla pölyn sidonnasta 60-luvun alussa Nokialta Linnavuoren kylässä. "Lipeää" levitettiin surutta kylän sorateille eikä meitä pikkupentuja edes kielletty menemästä paljain jaloin läpsyttelemään lipeäauton poistuttua. Tarttui mukavasti tahmainen pintahiekka jalkapohjiin, mutta ei se haitannut, kun mentiin sen jälkeen uimaan. Hajun muistaa vieläkin.
mosa

[@]

Vappuajelu takana, 540 km pikkuteitä pääasiassa soraa. Saunassa käyty ja viskimuki pöydällä. Takaisin tullessa oli ajanpuutteen vuoksi  pakko fuskata ja ajella myös asfalttia. Samalla paljastui EU:n kuppasimman provinssin sivuteiden karmea kunto ennen kuin paikkauspartiot "korjaavat" vauriot. Mikkelin eteläpuolellä välillä Hietanen-Ristiina oli asfalttia poistettu monin paikoin kymmenien metrien matkalta. Saa nähdä riittääkö rahat uuteen asfalttiin vai oliko tämä pysyvä korjaus. Välillä Mäntyharju-Heinola taas tiessä oli kunnon reikiä, saattavat olla kohtalokkaita joillekin.

Prätkiä ei tien päällä näkynyt yhtään, Mikkelin ja Heinolan liepeillä muutama. Aurinko ei paistanut mutta lämpötila oli sentään reilusti plussan puolella, paitsi aikaisin aamulla.

Tuosta suolasta sen verran, että olen havainnut parissa paikassa rungossa ruostetta 2015 mallin pyörässä. Johtuneeko siitä että ajelen noita suolattuja sorateitä.

Aikaisemmin toisessä ketjussa oli juttua mikrokytkimistä. Kävin itsekin sellaisen juuri korjauttamassa takaisinkutsun perusteella. Kovin kauaa uusi mikrokytkin ei kestänyt, jarruvalo palaa iloisesti koko ajan eikä vakkaria voi käyttää.

[Wäinö]

Välillä Mäntyharju-Heinola taas tiessä oli kunnon reikiä, saattavat olla kohtalokkaita joillekin.

Mitä soratietä käytit? Mielestäni jo se asvalttitie 4143 Hirvisalon kautta on yleensä ihan kiitettävän reikäinen ja ryppyinen. Tosin viime kesänä taasen tietä 4164 oli Mäntyharjun päästä (Nurmaa - Mäntyharju) korjailtu uudella pinnalla.

[motomatti]

Tänään tietä 3254 Arrakoski - Torittu - tie 325. Olisi kannattanut kiertää Kuhmoisten kautta. Sillä tiellä on asiat pääosin kunnossa mutta on valitettavan suora.

Tuo Arrakoskelta (Tie 24) lähtevä tie oli rikki pitkittäissuunnassa olevia mutkittelevia halkeamia. En aja ennen kuin kuulen että tie on korjattu.
Vaihtoehtona olisi ollu tie 3200 Auttoisista Vesijaon kautta Rautajärvelle. Sen muistan jo vuosien takaa ettei kannata mennä edes tien päähän vilkaisemaan. Ilmeisesti yksi niitä tieosuuksia joka huonoonnuttuaan tarpeeksi kelpaa paremmin kulkijoille soratieksi muutettuna.

[motomatti]

Aikaisemmin toisessä ketjussa oli juttua mikrokytkimistä. Kävin itsekin sellaisen juuri korjauttamassa takaisinkutsun perusteella. Kovin kauaa uusi mikrokytkin ei kestänyt, jarruvalo palaa iloisesti koko ajan eikä vakkaria voi käyttää.

Jep. Nämä pienet kuljettajan apulaiset....
Aiheuttavat puutetta ja mahdollisesti harmiakin. Olen näitä viime aikoina vaihdellut. Korvannut alkuperäisen sitä vastaavalla mikrokytkimellä. Riippuu mallista ja ajotietokoneesta millaisia harmeja kyseisen peukalonkynnen kokoinen palikka kykenee aiheuttamaan.
Erityisesti ne komponentit jotka ovat ravalle alttiita kuten jarruvalon kytkin. Vai pitäisikä sanoa että ajonhallinnan ja jarruvalon kytkin. Tyypillisesti kolmijohtoisia nykymalleissa ovat nämä kikkareet. Kolme johtoa siksi että ECUn ja ajotietokoneenkin pitää ymmärtää miten toimia.

Suosittelen, erityisesti takajarruun, mikäli mikrokytkin vikaantuu on jutussani kytkentäkaavioin tuettuna muutostyö jolla alkuperäisen, herkästi vioittuvan asentokytkimen saa korvattua ja huomattavasti kestävämmäksi.
http://www.motomatti.fi/2017/02/california-1400-takajarrun-valokytkimen.html

Käytin kaksijohtoista jarrupaineeseen reagoivaa paineanturia ja sen kaverina tavallista vaihtorelettä että kytkentä olisi kolmijohtoinen jota ECU osaa tulkita oikein. Kyseiseen paikkaan kannattaa valita nimenomaan ruostumattomasta teräksestä valmistettu paineanturi joka samalla, kätevästi, korvaa jarruletkun banjoliittimen kiinnitysosan. Kierre on nousultaan 1mm ja halkaisijaltaan 10mm. Pitää nimenomaan kauppiaalta kysyä jarrupaineanturia sillä sen on kestettävä hyvin suuria painevaihteluita. Jo 80-luvulla Guzzeissa oli jarrupaineantureita mutta ilmeisesti kustannusvaikutus on suosinut mekaanista hituvirtakytkintä.

Ei-digitaalisissa eli kaasutinmoottoripyörissä voi painekytkintä käyttää ilman erillistä relettä sillä jarruvalopolttimon aiheuttama sähköinen kuorma ei ole suuri.

[@]

Mitä soratietä käytit? Mielestäni jo se asvalttitie 4143 Hirvisalon kautta on yleensä ihan kiitettävän reikäinen ja ryppyinen. Tosin viime kesänä taasen tietä 4164 oli Mäntyharjun päästä (Nurmaa - Mäntyharju) korjailtu uudella pinnalla.

Mäntyharjulta Heinolaan ajelin juuri tuota asfalttitietä 4143, josta tuo kuvakin on. Yleensä ajelen tuollapäin menomatkalla sorateitä Pertunmalle päin, jonka jälkeen Ripatin kautta Hirvensalmelle, josta Väisälänsaaren kautta Kyyveden rantoja pitkin mökille. Yritän kyllä aina suunnitella uusia reittejä mutta esim. vappuaattona harhailin Nuoramoisen eteläpuolella mökkiteillä tunnin kun reitti oli suljettu puomilla eikä navi osannut reitittää. Aina ei voi onnistua  En ole laiskuuttani hankkinut Garminiin maastokarttaa, joka auttaisi maastossa.

[motomatti]

Mullakin on aina reittiongelmia Päijäthämeen ja Itä-Savon välillä. Ongelmat on siinä että kohta eivät riitä soratietkään kun on ajanut Tampereelta kahdenkymmenen vuoden ajan mökille Enonkoskelle. Silloin joskus sattuneesta syystä.
 
Muinoin oli kiva kun pääsi autolautalla, Lindalla, Päijänteen yli. Kerran kävi niin että kun kaverin, Sarinin Tapsan, kanssa tultiin Rotasta kotiappäin niin meillä oli eräänlainen jälkitila ja lautalla otimme muutaman oluen pois ja jäimme Kuhmoisiin laiturin kupeeseen matkustajakotiin. Yleisradion Pikkukakkonen, jolla nimellä hän taisi myös nimittää silloista seuralaistaankin, ei kumpikaan kaivannut äänimiestään. Sitten maanantaina, ehtoopäivällä hiljakseen, ajelimme sen sata kilometriä kotiappäin. Tapsan kanssa reissut olivat varsin miellyttäviä. Täydensimme toisiamme. Minä pessimisti joka ei pety mutta Tapsa ihan muuta. Paljon opin mielentilan hallinnasta näillä yhteisillä reissuillamme. Osa jutuista oli ihan Niksulan Teeveetä ja muut ihan jotain muuta mutta aina oli jokin totuuden siemen jutuissa. Tapsaa on edelleen ikävä. Samoja ikiä kun oltaisiin.

[Wäinö]

Niksulan TV loppui 1972, joten "jonnet eivät muista", kuten sanotaan. Aika hatarat muistikuvat on minullakin, mutta tunnistan sen, koska se oli Suomen ensimmäinen lastenohjelma. Kasper-käsinukke ja muuta. 

Hyvät muistot ovat ehkä pysyvintä, mitä ihmisellä on. Niitä ei voi ottaa pois, vaikka tärkeitä ihmisiä ympäriltä tuppaa liian aikaisin häviämään.

Posti toi Chris Donaldsonin kirjan Going The Wrong Way. Yhden kappaleen posti jo ehti hukatakin Belfastin ja Helsingin väliin, mutta tämän toisen Chris kirjasi. Pitää perehtyä opukseen lähiaikoina. Nyt pitäisi välillä veneillä muutama päivä ja kylmää kyytiä sekin tähän aikaan on.

Chris karkasi Belfastista Moto Guzzilla 1970-luvulla ja pyöri muiden muassa Lähi-Idässä ja Afrikassa. Ensi vilkaisulla katsottuna mikään Nobel-taideteos se ei ole, mutta silottelematon ja paljastava; ajankuva on erilainen ennen Internet-aikaa tehdyissä seikkailuissa. Uskon pitäväni siitä.

[millegt]

Kerran mentiin moporetkellä huvikseen lindalla yli menikö se kuhmoisista sitten sysmään sopiva kahvipaussi varsinais suomi savo välillä tästäkin jo vuosikymmeniä

[motomatti]

Kerran mentiin moporetkellä huvikseen lindalla yli menikö se kuhmoisista sitten sysmään sopiva kahvipaussi varsinais suomi savo välillä tästäkin jo vuosikymmeniä

Sysmän puolen sataman nimi taisi olla Suopelto jonne Sysmästä meni mutkainen tie.
Harmi. Linda meni ulkomaille. Jossain vaiheessa taisi olla, jos ei ole vieläkin, Eestissä saaristolauttana.

[Wäinö]

Eikö lautan nimi Kuhmoisissa ollut Linta? Jos oli, niin se lautta on vieläkin Suomessa. Saaristomerellä kulkee Rymättylän rengastiellä nimellä M/S Isla.

[millegt]

hyvinkin mahdollista suomalais ugrilaisessa perinteessä linta ja linda on hyvinkin lähellä toisiaan

[TimoEv]

>>...Garminiin maastokarttaa, joka auttaisi maastossa..<<

Älyluureihin voi Google-kaupasta ladata maastokartta-sovelluksen. Ja luurissa oleva paikannus tuo karttanäytölle täpän missä olet. Karttapohjavalikoima on aikas hyvä, mm. ilmakuvat, merikartat jne.
Sovellus on ilmainen, jos ei halua ( tarpeettomia? ) lisähärpäkkeitä. Käyttö ei maksa tietenkään mitään.

Sekin hyvä siinä on, että sama karttajuttu toimii reppumatkalla metsässä. Siell kylläkin pitää aina olla sekä kompassi, että paperikartta. Kompastuu ja puhelin katoaa lammikkoon...


Tästä voi kurkata asiaa. Helpointa on tietokoneen kanssa - saa paremman käsityksen...  https://play.google.com/store/apps/details?id=com.swampsend.maastokartat

[Samppa]

Piti lähteä Lemansilla ajolenkille jo toissa viikolla, mutta koekäytössä havaitsin että molemmat bensahanat vuotavat sekä ON- että RES-asennoissa. Ja vasta jokunen vuosi sitten uusin nämä osat
Tankki tyhjäksi ja hanat levälleen. Neljästä BAP:n hanasta tsekattuna mitoissa on heittoja aika paljon, sekä pesän syvyydessä että kääntöosan paksuudessa, ja nehän vaikuttavat siihen kuinka paljon hana "puristuu" tiivistettä vasten.
Paksuimmat kääntö-osat ja matalimmat pesät kasasin yhteen ja nythän se näyttää pitävät bensat sisällä.
Perimmäinen syy taisi kuitenkin olla kääntöosan kumia vasten oleva tiivistyspinta, joka on aika roisilla valupinnalla. Nämä vesihioin siistiksi lasin päällä.
Nyt ensi viikon lämpöisiä kelejä odotellen..