Mökki mainittu!
Minulle se ei ole rangaistuslaitos tai pakkotyöleiri eikä ulkohuussi ole kauhistus. Jääkylmällä toukokuisella järvivedellä voi huuhdella ahterin edellisessä käynnin jälkeen.
Mökkinaapuri pitää minua ja puolisoa hieman kaheleina kun rouva tulee mökille pakettiautolla perä maata viistäen ja itse isolla täydellisesti mökkitielle soveltumattomalla moottoripyörällä vasta useiden tuntien perästä kun rouva on jo siivonnut jääkaapista hiirenpapanat, tyhjentänyt huussin makkilaatikon ennen kauden tuotannon käynnistämistä ja lämmittänyt saunan. Itselle jää grillin virittely iltapuhteiksi ja muutaman kyrsän käristäminen. Koppa olutta.
Rouva saa auton mittariin mökille mennessä noin 400 - 440 km hieman reittivalinnasta riippuen. Mutta minulla mökkimatka saattaa olla kaksinkertainen. Siksi kuluu aikaa.
Klapihommat, paikkojen kunnostelu, talven jäljiltä käyttötavaroiden esiin kaivaminen ja asemointi, veneen pesu painapesurilla. Siis sellaista tekemistä jossa ajukoppa käy likimain tyhjäkäyntiä eikä ole useinkaan mitään digitaalista matkassa paitsi rouvan puhelin. On transistoriradio, putkiradio, aitassa stereot ja vinyylilevysoitin ja konjakkipullo. Kaikki aitoa analogiaa. Siinä viihteet sadepäiviksi. Jaa niin, kirjahyllyssä Valittujen palojen kirjavaliot. Kasvitieteellisiä, eläintieteellisiä ja muutieteilisiä julkaisuja myös.
Virveleitä muutama ja uistimia myös. Yksi ainakin jäi syksyllä rantamäntyyn.
Sähköperämoottori ja sen akku. Järvi on hyvin kivinen. Mistäkö tiedän.
Niin, siitä matkasta: mökille pääsee useita reittejä suoraan ja väärään. Tylsin on Tampereelta Jyväskylän kautta Pieksämäelle - Juva - Savonlinna - Enonkoski. Myös lyhin. Usein lähden Jämsän jälkeen Joutsan suuntaan ja siitä onkin monia reittejä valittavissa. Usein Ristiinan, Puumalan ja Sulkavan kautta Savonlinnaan.
Mutta toisinaan taas pohjoisemman kautta: Kuru - Ruovesi - Vilppula - Multia - Uurainen ja 69-tietä Konnevesi, Rautalampi, vähän E63:a ja Lempyystä oikealle Leppävirralle ja edelleen Heinävedelle josta ei olekaan kummoinen matka enää Enonkoskelle. Viimeinen 20 km on paikallistietä ja mökkitietä.
Pisin kierros lienee kun ajoin vielä ohi Heinäveden Liperiin, Rääkkylään ja sieltä Tolosenmäen kautta Kerimäelle ja Enonkoskelle. Kahvi- ja ruokailutauot ja tankkaukset pätkivät sopivasti matkantekoa. Pyrin käymään kylien pikkukahvioissa tai esim. leirintäalueiden kioskeilla tauottelemassa. Monasti syntyy paikallisten kanssa mukavia juttuhetkiä. Kierrän parhaani mukaan aakkosasemat ja muut joukkoruokintapaikat. Joskus on käynyt niin että meneekin yöpymiseksi. Varsinkin jos seuraavaksi päiväksi on luvassa poutaa senhetkisen sateen sijasta. Se vaatii kyllä ilmoituksen Hallitukselle. Rengasrikko, tms. on hyvä syy...
Sitten on vielä mietittävä reitti takaisin kotiappäin. Tosin en laske sellaista tieosuutta täysin ajetuksi jonka ajan vain yhteen suuntaan. Sama tie mutta maisemat ovat erilaiset eri suuntaan kulkiessa. Ja säät.
