Mitä Guzzista pitää tietää ?

[motomatti]

Itselleni on muodostunut käsitys etteivät Guzzin omistajat ole kovin innokkaita rakentelijoita, vaan jokainen alkuperäinen muovipärekin säilytetään pyörässä, koska se on arvokas alkuperäisosa. Kardaaniveto karsii myös tehokkaasti rakenteluintoa kun takapään muokkaus on haasteelista. Aika harvassa on rakennetut Guzzit Suomessa.

Toki alkuperäisen säästäminen ja ylläpito on kunnianosoitus pyörän suunnittelijalle ja valmistajalle. Tosin aina ei onnistu...

Hieman kiistäisin etteikö rakentelijoita olisi.
Monet rakennetut Guzzit eivät näytä rakennetuilta ollenkaan. Olen tämän huomannut kulkiessani eri tapahtumissa. Mielestäni on hyvä ettei rakentaminen näy ulospäin. Ennen EU:ta piti jopa piilotella tekniikkaa ettei viranomainen tunnista rakennelluksi. On jo pitkään ollut vapaampaa. Noin 1500€ hinnalla saa oikein rakennetun pyörän hyväksytyksi katsastuksessa. Testmill Pentanova hoitaa toimenpiteet.

Omia rakenneltuja pyöriäni on luultu tehdastekoisiksi. Karkein esimerkki oli eräässä rakenneltujen pyörien kisassa johon vein California Adamantin. Tuomaristo ei ottanut sitä arvosteltavaksi koska tehdastekoisia ei oteta mukaan kisaan. Tosin tämä selvisi minulle vasta kisan jälkeen koska ilmoittautuessa minulle annettiin osallistujanumero. Enkä edes tehnyt kyseistä trikeä mitenkään korkeiden vaatimusten mukaan. Tosin kyseisessä kisassa on voittajana ollut aina amerikkalaista perua oleva pyörä.

On helpottanut asiaa että muualta on tullut pokaaleja. Se ei kuitenkaan ole ollut tavoite vaan tehdä hyvä käyttöesine itselle. Pokaali on sivutuote. Nykyään saa kaupasta sisäkaarteeseen kallistelevia kolmipyöriä. Mutta minä ehdin ensin. Ratkaisuni on paljon yksinkertaisempi kuin tehdastekoisissa. Lisäksi ajettavuus on hyvä.

Kehittelemäni ahdettu Centauro on saanut palkintoja mutta ei aina. En ole enää kovin innokas viemään pyöriäni näyttelyhin koska niihin suhtaudutaan usein kielteisesti. Väärä merkki, väärä maa, väärin tehty.

Ennen kuin arvostelee pitää ymmärtää että kaikki ei näy päällepäin. Tosinaan asiaa on liioiteltu. Joutsassa muutama vuosi sitten oli varsin näyttävä Guzzi chopperi. Julmetun pitkä keula ja olisiko maavaraa ollut vain noin 10 cm ja leveä kumi takana. Pitää muistaa että kardaanin voi kääntää sivulle. Ainakin minulla on sellaisia Guzzin kardaaneja joissa on ristinivel molemmissa päissä. Aika harvoin on asiaa hyödynnetty.

Vastaavaa ratkaisua hyödynnettiin eräässä pikku sivuprojektissa japaninpyörään jossa sain esiintyä muotolijana ja muotojen toteuttajana. Metallityöt teki samassa tiimissä JL Meccanica. Myös lukuisia muita pyöriä on tullut muotoiltua uudelleen. http://www.motomatti.fi/2017/10/komposiittiosien-valmistus.html
Tämäkään pyörä ei saanut palkintoa koska MP-näyttelyn tuomarien ratkaisu oli tyly: hiilikuitujäljitelmien käyttäminen. Aitoa oli kaikki ja ainutkertaista valmistetta. Eikä asia ollut edes se koska moottori oli ylikoossa, siinä oli iso remmiahdin, single-keula ja takatuenta, digitaalitekniikkaa, ilokaasulaitteet ym. Meni siis tuomariston älykkyyden yli. Anteeksi esimerkki vaan onhan minulla vastaavanlainen, vastaavilla ominaisuuksilla ja uudella muotoilulla tekemäni Centauro.

Suunnittelin myös  uudelleen Suzuki Katanan muodot. Toki vanhaa kunnioittaen. Onhan se alkuperältään hyvää eurooppalaista muotoilua. Mutta aina voi parantaa.
Guzzien muotoiluakin olen tehnyt kuten, esimerkiksi, Californian, Centauron sekä Larion suhteen. Pienempiä juttuja lukuisiin pyöriin. Kuten satuloita ja katteita.

Vaikka esittelen pääosin omia muotoilujani on maassamme muitakin rakentelijoita jotka ovat tehneet hienoa työtä Guzzien parissa. Tyhmempi ei vaan huomaa muotoilun hienouksia. Melkein kuka tahansa virittää moottorin mutta toimivan muotoilun teko on huomattavasti vaativampaa. Toisaalta Guzzissa on kone niin suuressa osassa että se vie huomion vaikka vieressä olisi hienojakin ratkaisuja.

On myös rakennettuja ketjuvetoisia versioita V2-Guzzeista. Joissakin on Guzzin kone on istutettu H-D:n vaihdelaatikon ja kytkimen kanssa. Näyttää mahtuvan vanhan GT:n runkoon. Kaksi ketjuvetoa kardaanin sijaan. Ei jatkoon.

Muotolu ei ole vain hienoja ja tyylikkäitä muotoja. Aina pitää ottaa huomioon hyvä toiminnallisuus. Siinä mokaavat joskus nimekkäätkin suunnittelijat.
Miksi ostin 1400 Californian: koska näin siinä hyvän aihion sekä pitkäikäisen käyttöpyörän varsin edulliseen hintaan. Olen muokannut toimivuuden parantamisen lisäksi sen muotoja ja rakenteita joita olen selostanut blogissani varsin pitkästi. Prosessi jatkuu. Talvet ovat edelleen aika pitkiä. On aikaa levätä ja puuhastella. Suvella sitten nautitaan matkanteosta.

[@]

Ei noista rakennelluista Guzzeista silti Suomessa ole runsauden pulaa. Entistäminen ja vanhojen laitteiden kunnossapito on asia erikseen, joka tietenkin on myös rakenteluun verrattavaa toimintaa.

Myös valmisosia on hankala saada Guzzeihin. Täältä ole aikoinani jotain erikoisosia hankkinut. Noita Ingon tekemiä Guzzeja olen bongannut Mandellossakin.

http://www.mandello-cycles.de/html/home.html

[s151669]

Jaahas. Kuume kasvoi sitten ylivoimaiseksi ja laarin pohjalta löytyi rahoitustakin. Menen perjantaina katsomaan -99 Nevadaa. Mitäs erityistä tuosta pitäisi osata katsoa ?

[Hajakenttä]

Taitaa olla vielä carburaattorilla tuo malli. Voi olla ruiskukin, jolloin diagnostiikkakin auttaa hiukan tutkimuksissa. Kunto vaikuttaa hintaan...

Kalliita osia on ainakin pinnavanteet: onko heittoa ja kromaukset hilseilleet ja ruostuneet? Etuteleskoopit on kalliit uusia: onko paljon klappia ja ruttuja? Polttoainetankki on kallis: onko lommoja ja ruostetta? Äänenvaimentimet on kalliita uusittavia. Mittareita on vaikea edes saada uusia. Matkamittarin vaijerin alapään pyöritin on vaikea hankkia uusi ja se on kuluva osa, ja kallis. Laturin jänniteregulaattorin saa uuden, mutta maksaa parisataa: mittarilla katsottava lataako. Starttikin maksaa jonkin verran ja on kuluva osa: starttaako ilman räiskettä? Pääohjauslaakerit ovat helposti korjattavissa. Vaihteensiirtimessä on paljon kuluvia niveliä, mutta niitä on helppo uusia, samoin johdot, letkut ja vaijerit. Öljypohjan alta kannattaa katsoa: onko suodattimen vaihtoluukun kansi sössitty halki? Muutenkin öljyvuodot kielivät huonosta pidosta. Kulmavaihteen alla ei saisi olla öljytippua. Vaihdelaatikko on käsittääkseni vahvaa laatua, mutta sen toimintaa on vaikea tarkastaa pihalla vesisateessa kun se riippuu niin paljon kytkimen ja vivuston toiminnasta: pitääkö ulinaa millään vaihteella? Onkohan kansissa sytytystulppien kierteet vielä ehjät koko matkalta?

[s151669]

Kaasarimalli joo. Hyvät puolet on bensapumpun, ecun ja ruiskusuuttimien puute -> ei vikaantuvia sähköosia. Huonot puolet on - no - kaasareiden huonot puolet. Mutta eipä niitä ole tässä kuin kaksi. Eikä sytkässä liene mitään diagnostiikkaa. Toisaalta mihinkä sitä tarvitsee näin simppelissä laitteessa.

Eikös tuollaiset vanteet tarvittaessa oikene rihtaamalla ? Muuten on pinnavanteiden huolto kyllä uusi asia. Tarvitseeko pinnoja kiristellä vuosittain tai jotain ?

Vaijerin alapään pyöritintä ja tulppia ei pääse vissiin purkamatta tutkimaan, menee Kummelin auton ostoksi Mikä sitä pyöritintä oikein vaivaa ja/tai onko siihen korvaavia virityksiä ? Pragmaatikko ostaisi kiinasta yleismallin mittarin ja istuttaisi sen orkkiskuoriin?

Jos kulmavaihteessa on öljytippa niin kyseessä lienee vetoakselin stefa ? Vaihtuuko takapyörän irrottamalla vai pitääkö purkaa perämurikka ?

Mistä noi muuten vuotaa jos vuotaa ? Tai ylipäätään voivat vuotaa ? Venttiilikopan tiiviste esimerkiksi on "ihan sama" -tasolla. Venttiilit pitää kumminkin säätää joka vuosi, vaihtaa samalla. Joku toinen paikka (mikä?) lienee ilkeämpi.

[TunturiTT]

Eipä noissa kaasareissa sen kummempaa huolta ole. Kunhan pitää ne puhtaana. Hyvät filtterit ennen kaasutinta, maksavat itsensä hvyinkin pian käytössä.

Vanteita ei sinällään tarvitse huoltaa mitenkään säännöllisesti, mutta esim vuosihuollon yhteydessä kopauttaa jokaista pinnaa vuorotellen samalla voimalla ja kuuntelee minkälainen ääni lähtee. Jos kaikissa on suunnilleen sama ääni/värähtely lytönnistä, ei huolta ole. Pärähtävä pinna on yleensä löysällä, harvinaisemmassa tapauksessa nippa, vanne tai pinna voi olla vaurioitunut.

Öljyvuotokohteita pikkulohkossa ehkä hikoilevat kannentiivisteet ja mahdollisesti stefat. Normaalisti pitävät kyllä ihan nätisti. Jakopään puolen stefat vaihtaa kyllä todella pienellä vaivalla, samalla vaihtaa jakopäänkopan paperitiivisteen.
Sitten on lähinnä edellisistä käyttäjistä johtuvat pohjaproppujen tiivisteiden uudelleenkäytöstä johtuva kuluminen.

[motomatti]

Riippuu aiemmasta käytöstä ja iästä jos keula on hieman painuksissa. Jousia ei heti tarvitse ryhtyä vaihtamaan vaan laittaa sentti - pari pidemmät holkit ylätulppien ja jousien väliin. Vaikutus tällä on hyvä ajo-ominaisuuksiin. Ajo on vakaampaa. pyörän painopiste siirtyy taaemmaksi ja ohjaus on terävämpää.

Moottoriöljynvaihdon yhteydessä vaihdetaan, yleensä, myös suodatin. Sen kansi sopii vain yhteen asentoon eikä sen kiinnityspulttia pidä vetää sormet valkoisina kiinni.

Huolto-osia löytyy helposti. Netistä, tietysti, saa halvemmalla mutta suodattimet, jarrupalat, öljyt kaikkiin neljään kohteeseen, jne. saa muunmuassa Motonetistä rekisterinumerolla. Valitettavasti heillä on listauksessaan puutteita. Usein osa löytyykin sisarmallin valikoimasta. Lisää valikoimaa on Storm-Motorilla. Kuten vaijereita. Renkaita saa yleisesti useista kohteista. Firmojen nettisivuilta kannattaa katsoa ensin onko jotain osaa saatavilla ettei tule pettymystä tiskillä.

Akusta sanoisin että se kannattaa ostaa akkukaupasta eikä marketista. Akkuliikkeessä kun akku hapotetaan odottaessa kun marketissa akut voivat olla hapotettuja jo kauan sitten. Varsinkin jos tavara ei kierrä.

Vaijereista ja pyörittimestä. Eivät nekään toimi ikuisesti tai edes pitkään jos niitä ei huolla. Kaasu- ja kytkinvaijerit ovat nykyisin teflonjohtimilla joten niitä ei tarvitse voidella mutta kahvojen ja vipujen akselit voi irrotella kerran vuoteen ja voidella. Matkamittarin vaijeri on perinteinen ja kaipaa voitelua kerran vuoteen. Sen voi myös avata ja pyyhkiä lian pois. Kuoren saa puhtaaksi suikuttamalla sinne Bräkleeniä kunnes tulee puhdasta lientä toisesta päästä.

Nopeusmittarin vaijerin pyöritin pitää myös huoltaa aika-ajoin. Kaikki versiot eivät ole purettavia. Mutta purkaa ja puhdistaa niin pitkälle kuin voi. Hammaspyöräparin puhdistukseen jälleen Bräkleen ja paineilmaa. Kuivumisen jälkeen suorittaa voitelun sprayvaseliinilla joka mahtuu valumaan pyörittimen raoista hampaistoon. Tarkemmat laittavat kattilan pohjalle vaseliinia pari - kolme senttiä ja kuumentavat vaseliinin nesteeksi ja silloin upotetaan pyöritin sinne ja annetaan jäähtyä. Pyöritin on sen jälkeen täynnä voidetta.

Kardaanin nivelestä kannattaa pitää huolta. Pahimmillaan särkyessään murtaa vaihdelaatikon takakannen ja takahaarukka irtoaa. Se johtaa välittömään hallinnan menettämiseen. Tapahtuma on kohtuullisen harvinainen sillä nivel kyllä ääntää ja täristää melkoisesti ennen kuin hajoaa täysin. Muuten kardaaniveto on varsin huoleton.

[s151669]

Jaahas. Nyt on Nevada kokeiltu. Tästä yksilöstä ei kyllä tehty kauppoja. Öljynpaineet kesken koeajon pois kun pohja vuotaa edellisen sepän jäljiltä....

Ajoasento ja ajettavuus oli kyllä hyvä mutta muutama muukin seikka herätti ihmetystä.

Onko näissä aina näin rimpulat lukot ?

Noin 2000 kierrosta ja vedättää vaikka nelosella -> ravistusta voimalinjassa ? Normaalia ? Kytkimen värinänvaimennusjouset ? Joku muu, mikä ? Cänädä ?

Jokin voimansiirrossa jollottaa ?

Kaikissa muissa (Honda CBF, CB, Kawasaki ER5, ZRX, LTD, Suzuki Bandit, mopoikäisenä jotain muutakin) ajamissani pyörissä ykköseltä alas ja vitoselta/kutoselta ylös vaihtaessa polkimen vaste on kuin seinää päin. Tässä laitteessa vaste oli "lyö tyhjää". Normaalia vai ei ?

Vilkku nakuttaa kuin hullu, tuplasti normaalia nopeammin. Voi toki olla että oli lamppu kärähtänyt tai jotain - en huomannut tuota tarkistaa.

Matkamittari rikki. Kierroslukumittari vatkaa. Nopeusmittari vatkaa. Okei, vatkausta tapahtuu myös mun -81 kasawiassa, mutta se on "hieman" vanhempi. Suorituskyky jäi hieman arvoitukseksi tämän (ja ravistuksen) vuoksi. Kelasi se silti sata markkaa nopeammin lasiin kuin nuukien saksalaisten kuristama 440LTD.

Olisin _niin_ mielelläni valmis antamaan Guzzille toisen tilaisuuden vaikka tästä jäikin huono maku - aikataulurajoitteisena pitäisi vain tietää vähän enemmän.

[TunturiTT]

Muuta asiat eivät kuulu pikkulohkon ominaisuuksiin, kuin mahdollinen laatikon jollotus. Kahden tonnin tärinöistä en tiedä, kun niin pienillä kierroksilla ei kuuluisi ajaakaan.
Olisiko vaan sattunut nyt käsiin vähän huolettomalla pidolla ollut yksilö.

[Breeze]

Toki japanialaisesta siirtyminen Guzzin sarviin voi aiheuttaa pientä hämmennystä.
Kaikki asiat ei ole niin kuin herkässä ja tarkassa kuin mihnanjapanialaisissa on tottunut.

2000 kierrosta nelosella on ehkä liian vähän kierroksia, joten taitaa olla enemmän ominaisuus kuin vika.

Voimansiirron vollotus, no se riippuu vollotuksesta, voi olla ominaisuus, voi olla myös vika.
Ainahan se voimansiirto vähän ääntä pitää.


Kaveri, mikä oli ajanut vain ja ainoastaan isolla ruiskubanditilla viimeiset 100 000km kävi kokeilemassa miun 90-lukulaista Ducatia.
Kääntyi takaisin puolen kilsan ajon jälkeen.
Kuulemma moottori pitää ihan karmeaa rallatusta ja nakutusta, vaihteita ei veinaa saada vaihdettua, kun pitää käyttää voimaa, tärisee ja paukkuu alle 3000 kierroksilla ja kaikkea muuta ja lopuksi väitti,e ttä se olisi rikki.
Mie sanoin vaan niin, pyörissä on eroja...

[s151669]

Joo, ilmeisesti huono yksilö tässä.

No, ajankäyttö, rahat ja lähialueella olevat käytetyt pyörät kohtasivat tällä kertaa hyväkuntoisen vähän ajetun Suzuki VZ800 Marauderin muodossa. Puutteensa toki siinäkin - ketjuveto eikä keskiständiä. Vähän japanialaisen tylsä - niin hyvässä kuin pahassa. Kiitän mielenkiinnosta!

[heimoli]

Oletkos tutustunut Breva 750, pikkubreva.
sama kone ja tekniikka kuin Nevadassa,
ruiskuvehje.
Sporttimaisempi
ulkonäkö ja ajoasento.
Itse olen ajanut jo 7v tälläisellä.
vm -06 nyt liki 90tkm mittarissa.
Ei vikoja, perän stefat vaihdoin 80tkm kohdilla.
ja lähti tällä viikolla laakista käyntiin talven jäljiltä.
Mukava laite.

Heimo
Klaukkalasta

[GuzGuz]

Pyörän ostoasiat lienee käsitelty..
Mutta jottei Nevadasta jäisi tarpeettoman huonoa kuvaa yhden yksilön perusteella, niin pari sanaa.
Omani aikoinaan taisi olla -99 mallin kaasutin versio.
Alta 40.000 ajettuna hommasin, 2009 taisi olla ja n 35.000 ajaen oli mulla muutaman vuoden ennen vaihtoa Caliin.
Mitään vikaa/ vuotoa/ muuta huomautettavaa ei pyörässä ollut.
Ensimmäinen pyörä minkä kanssa tutustuin itse tekemään kaikki huollot ja kulutusosien vaihdot.
Kaiken yksinkertaisuuden vuoksi oli hyvä siihen.
Ilmanputsarin vaihto jäi mieleen hieman hankalana.
Siro ja ketterä pyörä taipui auttavasti myös matkapyöräksi parille hoikalle lapin-ja baltian reissut.
Sitä ennen V-65C modattu oli huomattavasti jäykempi ja varsinkin soralla yllättävän vakaa suhteessa.
Oli vaan säilytetty ulkosalla pääosin ja se ilmeisesti pahensi jo tehtaalta heikoa sähköpuolen hapettumis/ vika-alttiutta.
Niitä ei taida olla montaa enään liikenteessä?

Nykyinen Cali EV, -02 hydrailiventtiili versio on pelannut hyvin.
135.000 viime talven isompi huolto, osin aiheetonkin ehkä joidenkin osien suhteen, mutta varmuuden varoiksi vaihtui:
Etupöyrän laakerit (oli hieman kulumaa), taakse uusin vastaavat pari vuotta sitten, haarukkaöljyt, jakopään ketju (vanhakin oli kyllä nähtävästi fine), kytkinlevyt uusiksi ja samalla stefoja,
Kardaanin laakerin olinkin jo vaihtanut aiemmin ja laatikko-kardaani kumitötsän.
Painelevy perään ja kaikki nesteet ym perusasiat.
On hyvässä ajokunnossa, oletan taas huoletonta menoa muutamaksi vuodeksi.
Ruostetta on alkanut hieman ilmestymään, lähinnä lokasuojissa, kannattaa pysäyttää ajoissa.
Tykkään pyörästä, ei mitenkään loistava sinänsä missään, mutta tasaisen hyvä mielestäni kaikessa.
No, nostaisin mutkatieominaisuudet korkealle, oikeastaan yllättävän ketterä painoisekseen ja jarruthan tuossa on erinomaiset.
Riittävän ripeä on kaikissa tilanteissa.
Matkacustominakin isolla pleksillä on ihan hyvä, kantaa mitä tarvitaan.
Käytännön huiput tällä kattauksella ohituksissa on 160kmh, yli menee isoilla laukuilla jne hieman epävakaaksi.
Muutenkin mulle sopii tuo iso pleksi.
Ajoviima tulee pääosin takaa päin ja tykkään pitää avokypärän visiirin auki yleensä, kylmät kelit on sitten eri asia.
Tällä mennään ja ei mitään vaihtotarvetta ole esiintynyt..

[Wäinö]

Minulla on ollut Guzzi vasta neljä vuotta, mutta olen ajanut sillä yli 50 000. Sain sen, kun mittarissa oli 73 000. Edellinen omistaja oli guzzisti ja on vieläkin.

Pyörällä on 20-vuotisjuhlat samalla, kun Moto Guzzilla 100-vuotisjuhlat.

Mielipide:

Vanha Kusti sopii näprääjälle, joka haluaa pitää persoonallisen ja hauskan ajoneuvon liikenteessä. En tiedä, miten viattomia ne ovat uutena, mutta ei tässä vanhassa mitään ihmeellistä ole ollut. Normaalien rasvojen vaihtojen lisäksi olen joutunut vaihtamaan yhden murtuneen huohotinletkun, sököksi menneen jännitteensäätimen, takapyörän laakerin ja viimeksi poikani pelasti loppukesäni tekemällä minulle uudet kierteet toisen sylinterin tulpanreikään. Työpanoksella se kulkee vielä. Saa nähdä, mihin asti.

Pyörällä on käyty Baltiassa, Puolassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Joka kesä 2500 km:n lenkki ja muuta reissut päälle. Ensi viikolla pyörä liikkunee länsirannikolla.

En voi kuvitella montaa 20 vuotta vanhaa pyörää, jolla on ajettu 130 000, ja aika helpolla pääsee, jos itse vähän osaa tehdä tai on tekijöitä. Uutena nämä voivat olla vika-tai viattomuustilastoissa häntäpäässä, mutta kun aika kuluu...

[s151669]

Kissa nostaa nyt omaa häntäänsä.

Luotettava (no pyöränlaakerit meni, ikä ja edelliset omistajat niinkuin aina) japanialainen on nyt hillottu talveksi lainatalliin. Vaan pyöräkuume on tullut takaisin.

Syitähän tuohon on. Etutappinen ei sovi takapuolelle - niillä etutapeilla kun ei voi seisoa takapuolen puutumisen helpottamiseksi. Takarengas ja ketju alkaa olla ehtoopuolella joten samahan se olisi laittaa sekin raha itselle uuteen pyörään. Ja niin kiva pyörä kuin tuokin on niin "sielua" sillä ei ole...

Kaikenlaista on kiikaroitu enemmän tai vähemmän vakavasti. Vaikka Kawan W650 tai W800 tai uusio-Bonneville. Royal Enfield Classic 350:n kävin kokeilemassakin, jos olisi 500kuutioinen versio niin ostaisin heti. Nettimotoa on selattu ja syystä tai toisesta katseet kohdistuu kovin usein Guzziin.

Jos nyt kuvitellaan että rahaa on vaihtopyörä huomioiden 3-4 tonttua niin tuollahan saa jo vaikka mitä. Nettimotossa on (ollut?) hyvin halpa kaasarijumppaa vaativa Nevada, uudenveroinen Nevada, jokunen California 1100 Stone - eikös tuo ole keskitappinen ? ja jokunen Bellagio. Grisossakin on jotain hienoa mutta taitaa olla liian etunoja ja moderni mun makuun.

Alan kyllä olla sitä mieltä että kevyempi on parempi mitä pyöriin tulee mutta kaipa tuollainen California 1100 on vielä kevyehkö, samaa luokkaa kuin nykyinen.

Noniin, kysymyksiä seuraa:

Onko kukaan poistanut niitä "Ram air" putkia vanhemmasta Nevadasta ? Uudemmissahan niitä ei ole. Oletan että ne on lähinnä koristeena ja oma filosofia jotenkin vastustaa koristeosia.

Bellagio oli lyhytikäinen mallina, liekö tähän joku syy ? Pääosin osat on varmasti samoja kuin muissakin mutta onko jotain tunnettua eioo-eituu juttua ? Saattaisi olla mulle sopiva ajoasennon puolesta kertoo Cycle-Ergo. Ihan pieni etunoja vastustaisi tuulenviriä, pystyssä ajaen joutuu "roikkumaan" tangossa... Tuossa on neliventtiilikannet mutta mistään en löytänyt tietoa onko tuossa jo rullanokat vai ei ?

Kuinkas nuo ruiskuvehkeiden suodatin tai letku porsii tankissa -ongelmat on hallussa ? Onko ne jo vaihdettu kaikkiin missä on ongelmaa ja/tai onko jotain käännekohtaa vuosimallissa tjsp jonka jälkeen ongelmaa ei ole ? Vikahan ei ole suuri jos se tapahtuu kotipihalla tai hoidetaan etukäteen alta pois. Utsjoella asia muuttuu jonkin verran.

Kaasarimalleissahan ei bensapumppua ollut ?

Olikos noissa joissain sähköinen bensahana ? Siitä mitään tiedettävää / mekaanista korviketta ?

Pikkulohkoisen kytkinremppa:
No, kestävän maineessahan nuo on mutta joskus sattuu kumminkin se päivä.

Periaatteessa helppoa joskin työlästä: voimalinja ja kone pukille, irrota johdot, vaijerit ja runko. Rullaa pois kuin kottikärry ikään. Katkaise traktori. Vaan:
- kannattaako nostaa moottori syliin ja mennä työpöydän ääreen vaiko vetää vaihteisto ja perä pois tieltä ?
- mitä nuo murikat painaa ? Onko kone miehen (toimistotyöläisen, ei Bull Mentulan) kannettavissa ?
- tuppaako vaikka kone kaatumaan kyljelleen tai eteen katkaisuvaiheessa ?
- kauanko menee aikaa ekaa kertaa laittaessa ?
- tarvitseeko toiset kädet jossain työvaiheessa ?
Itse kytkimen vaihtohan on sama kuin missä hyvänsä autossa.

Tässä on kyllä nyt riskinä että musta kumminkin tulee Guzzisti vaikka kaverit rummuttaa luotettavien japanialaisten puolesta