California 3 joka on kaksoissatulalla varustettu eli eri satula kuskialle ja kyytiläiselle ja vain yksi kiinteä kuljettajan paikka on kieltämättä omituinen. Ei se silti ole selkävikaiselle ollut ihan mahdoton asento koska parisataa kilometriä sujuu varsin kohtuudella. Pitkään "lankkusatulaan" tottuneelle se voi olla harjoituksen paikka. California Vintagessa on satula siitä väliltä ja siinä on hieman liikkumisvaraa. Se tuntui 176cm lyhyelle ihan ookoo ajoasennoltaan.
California 1400 mallistosta löytyy sitten vaikka minkälaista vaihtoehtosatulaa; on erillissatuloita ja yksimittaisia, molempia useaa eri mallia. Tarvikemallit päälle. Omassa 1400 Calissa kaksi satulasettiä: kaksiosainen perussatula ja yksiosainen joka on geelisatula ristiselän tuella. Jaksaa kyllä tankillisen pöristellä eikä sittenkään ole takamus puutunut tai asento tuntunut ikävältä. Ohjaustanko on malliltaan leveähkö ja sellainen että tulee melkein syliin. Kädet lepäävät alhaalla kyynärpäät koukussa. Ohjaustankoon ei siis tarvitse nojata lainkaan. Aika tyypillinen isojen matkapyörien ajoasento.
Poikkeuksena muutin astinlautojen asentoa. Tein hyvin yksinkertaiset muutososat astinlautojen kiinnityksiin niin että sain astinlautojen etupäät kohoamaan noin 3 senttiä. Näin nilkkojen kulma on parempi, jarru- ja vaihdepoljin helpommin ulottuvissa eikä jalat liu'u astinlaudoilta pois kuten tapahtui alussa.
http://www.motomatti.fi/2016/12/astinlautojen-asennon-muutostyo.htmlAikaa muutokseen meni enemmän miettiessä kuin tehdessä.
Noin yleensä ottaen: niissä malleissa joissa on sama runkotyyppi kuten California2 California 3, California 1100 ja California Vintage voinee aika pienellä vaivalla sovittaa niiden satuloita keskenään. Valinnanvaraa siis on. Lisäksi on tarvikesatulavalmistajia ja mikä estää alkuperäiseen satularunkoon tekemään tai teettämään oman ahterin mukaisen muodon.
