Breva 750 vm. 2003 lisäöljypohja

[Jouko S]

Poika osti 750 Brevan, mihin on asennettu lisäöljypohja. Taitaa tehdä litran verran lisän moottoriöljymäärään. Jossain "hellemaissa" saattaa olla hyväkin lisä jäähdytystä ajatellen, mutta eikö tuo Suomen keleissä ole vähintään turha kapistus, vai onko se pikkulohkoissa kenties ok?

Jouko

[motomatti]

Useimmat tuntemani Guzzimallit, mitä suurempikokoisia moottoreita omaavat, käyvät ylipäätään liian kylmänä olosuhteissamme. Omiin pyöriini olen asentanut kaikkiin lämpömittarin ja ilman erityisiä toimenpiteitä öljy ei saavuta edes 100 asteen lämpötilaa. Veden kiehumispisteen ylittäminen poistaa tehokkaasti vettä öljyn joukosta. Erityisesti silloin tarvittaisiin lämpöä kun on viileää eli keväällä ja syksyllä. Pidempi reissu keskikesälläkin sadesäällä kerää vettä. Monet ovat kohdanneet veden tekosia venttiileitä säätäessään sillä venttiilikopan sisäpuoli voi olla peittynyt niin kutsuttuun kylmälimaan joka on moottoriöljyn ja veden emulsio. Erityisesti lyhyet siirtymät kerryttävät vettä öljyyn.

Suurella todennäköisyydellä ja nykyöljyjen ominaisuudet huomioon ottaen lisäöljy ei tuo normaalikäytössä etua.
Olisiko kuvaa millainen on Pikkubrevan lisäöljypohja? Onko pelkkä korokehä öljypohjan ja lohkon välissä. Tällä kohtaa sivistyksessäni on aukko.

Moottoriöljy, hyvälaatuinenkaan, ei ole kallista. Jos epäilee veden tekosia tai, toisesta päästä, liikaa lämpökuormaa öljylle, ei liene ongelma puolittaa öljynvaihtoväliä. Suodatinta on silloin turha vaihtaa vaan pitää vaihtovälin kilometreihin tai ajokauteen sidottuna mikäli edellinen ei täyty kilometreissä.

Jos haluaa seurata öljyn lämpötilaa on yksinkertaisin tapa laittaa öljytikun sijaan tikku jossa on varusteena lämpömittari.
1400cc: http://www.motomatti.fi/2016/07/california-1400-lampomittarin-asennus.html
950/1000cc: http://www.motomatti.fi/2016/06/california-adamant-uusi-monitoimimittari.html

Valitettavasti ei ole juttua pikkulohkoisten mallien öljynlämpömittarin asennuksesta mutta lähinnä mielikuvitus on rajana miten sen tekee että se toimittaa tehtäväänsä. Lähinnä suora kosketus voiteluöljyyn, mieluiten paineettomaan öljypohjassa pesivään öljyyn kuten edellisissäkin esimerkeissä.

[Jouko S]

Pelkkä korokekehä se on. Kuvaa ei ole, mutta tässä linkissä se on: https://www.mgcycle.com/index.php?main_page=product_info&products_id=5638
Joutaa siis talvella purkaa ja laittaa hyllyyn. Näin vähän arvelinkin.
Jouko

[motomatti]

Hinta jo kertoo että arvokasta koneistustyötä. Yleensä nämä korotukset ovat edullista valualumiinia vain tasot koneistettuna.
Joutaa, mielestäni, poistaa jos ei ole maailmanympärimatkaa tiedossa. Maavara, jos sillä on merkitystä, paranee.

Asiasta seuraavaan: nykypyörissä on öljytilavuus jo reilun litran tietämissä ja vaihtoväliä luvataan liki tuplasti verrattuna mennävuosien pyöriin.

Kuusikymmenluvulta olen katsellut ajoneuvojen, traktorien, autojen ja kaksipyöräisten, öljytiloja ja rakenteita. Vielä kahdeksankymmentäluvulla olivat öljypohjat ja venttiilikopat mustan, sakean muljun peittämiä ja sakkaa alimmissa kohdin. Nykyöljyillä, vaikka vaihtoväliä on pidennetty jo kolminkertaiseksi, voisi juuri avatusta venttiilikopasta syödä pastaa myrkyttämättä itseään. Niin puhtaita ovat nykymoottorit.

Syykin tähän on: suodattimet ovat hieman kehittyneet, polttoaineissa ei ole likaavia komponentteja, ruiskutus- ja sytytyslaitteet ovat erittäin täsmällisiä ja seokset ovat varsin optimaalisia kaikissa olosuhteissa sekä öljyt ovat huonosti pilkkoutuvia puhumattakaan moottorien osien koneistusmenetelmien tarkkuuden ja materiaalien merkittävää kehitystä.

Omissa pyörissäni olen pyrkinyt optimoimaan moottorin lämpötilaa. Sillä on kaksi päätarkoitusta: pienempi polttoaineen kulutus ja vähäisempi rakenteiden kuluminen. Öljy pysyy puhtaampana eli voitelu parempana. Lämpö myös parantaa nykyöljyn voitelutehoa. Jos pitää valita 80 asteen ja 110 asteen väliltä niin ilman muuta jälkimmäinen. http://www.motomatti.fi/2018/05/california-1400-gts-jaahdyttimen.html

Mitä juoksevampaa öljy on niin sitä pienempiä välyksiä se voitelee. Mitä nopeammin öljyn saa sille suunniteltuun käyntilämpötilaan niin voitelu paranee. Toki öljyä ei pidä ryhtyä keittämään (Synteettisillä yli 150 astetta.) sillä silloin sen kemilallinen rakenne pilkkoutuu nopeammin ja menettää voitelukykyään. Epätodennäköistä siviilipyörissä. Sen sijaan kylmä öljy ajon aikana ei tee tehtäviään kunnolla.
 
Vesijäähdytteisissä pyörissä öljyllä on helpommat oltavat sillä ne moottorit lämpenevät nopeammin lähdön jälkeen ja käyntilämpötila on vakio riippumatta kovastikaan ulkolämpötilasta. Usein siinä yhdeksässäkymmenessä asteessa mitattuna jäähdytysnesteestä mutta öljystä mitattuna parikymmentä astetta enemmän. Jäähdytysneste kun jäähdyttää vain metallia jonka sisällä öljy on.

[seko]

Minulla oli Brevassa öljypohjan koroke. Olisiko sama yksilö?
Koroke tuli aikoinaan NTX:n mukana, mutta en siihen koskaan asentanut.
Brevaan laitoin sitten ihan kokeilumielessä. Öljyä käytin n. puolilitraa enemmän eli n. puolet korokkeen tilavuudesta.
Ei siitä haittaa ollut - jos ei hyötyäkään.

[motomatti]

Ei siitä haittaa ollut - jos ei hyötyäkään.

Kunhan vaihtaa oliot aikoinaan. Maailmanympärimatkalla lisätilavuus olisi hyväksi.

Ette muuten oivallakaan kuinka moni jättää öljyt vaihtamatta. Hankkivat pyörän mutta huollosta ei hajuakaan.

[Jouko S]

Minulla oli Brevassa öljypohjan koroke. Olisiko sama yksilö?

Todennäköisesti se on sama yksilö.
Laitoin sinulle yv:n muutamalla kysymyksellä alkuperäistä pulttisarjaa yms. koskien.

Jouko

[FOT]

Pikkulohkoissa lisääntyneen tilavuuden täyttö öljyllä lienee perusteltua, mutta tämä ei päde isolohkojen kanssa, joissa korotuspalalla haetaan lisää ilmakapasiteettia - alunperin kisaosa, joka otettiin myöhemmin käyttöön myös tuotantopyörissä.

HMB Oil sump extension: TIP: "We are often asked if there was a benefit from using more oil with the extended sump. The answer is no ! There is hardly any benefit from more oil, while the advantage of larger air capacity in the sump would be reduced to nought."

T,
Jukka

[motomatti]

Pikku- ja isolohkokoneita erottaa merkittävä ero: siinä missä isolohkoisessa öljypohjan öljy ja kampiakseli ovat suoranaisessa kosketuksessa keskenään kun taas pikkukoneissa on lohkossa rakenteellinen ero. Siinä on erotettu öljy ja kampiakseli toisistaan "välikannella".

Isolohkoisiin aikanaan lisätty korotusosa lieventää ilmiötä jossa kampiakseli osuu joka kierroksella öljypintaan. Se kuluttaa energiaa ja sekoittaa ilmaa öljyyn. Pikkulohkoisissa tätä ei fiksummasta rakenteesta johtuen pääse tapahtumaan.
Tarvikkeena saa isolohkoisiinkin kampiakselin alapuolelle tulevan loiskelevyn ilman korotusosaa. Lähinnä loiskelevyä tarvitaan jos konetta käytetään jatkuvasti suurilla kierroksilla kuten rata-ajossa.

Osassa omia pyöriäni olen poistanut korotusosan korvaamatta sillä millään. Rakentamassani trikessä toimin juuri niin: sain laskettua pyörän korkeutta reilusti koska kallistusvaroista ei tarvitse huolehtia. Myös keulakulmaa loivensin. Sekin madaltaa pyörää.
Kyseisen triken moottorilla ei tule ajettua juurikaan yli 4500 kierroksen lukemilla. Öljyn vaahtoamisesta ei siis ole pelkoa. Nykyöljyt ovat muutoinkin matalavaahtoisia.

Jutussa hyvä kuva kun öljypohja on otettu pois isolokoisesta. Kampiakseli kiertokankineen ja takalaakerin kannake näkyy: http://www.motomatti.fi/2015/07/california-adamant-moottorioljynvaihto.html

[FOT]

Pikku- ja isolohkokoneita erottaa merkittävä ero: siinä missä isolohkoisessa öljypohjan öljy ja kampiakseli ovat suoranaisessa kosketuksessa keskenään kun taas pikkukoneissa on lohkossa rakenteellinen ero. Siinä on erotettu öljy ja kampiakseli toisistaan "välikannella".

Kyllä vaan - myös muutama pikkulohko ollut tallissa.

Tarvikkeena saa isolohkoisiinkin kampiakselin alapuolelle tulevan loiskelevyn ilman korotusosaa.

Löytyy vielä Gutsibitsiltä:

Sopii: Guzzi 750S, V7 Sport, S3, 850/1000 kaikki mallit, Cali 1100 (1994-1997), Cali EV (1997-2007), Cali Jackal, Cali Stone, Bellagio, Daytona, 1100 Sport kaasareilla.

Tuotantopyörissä vakiona vain korotuspala, alkaen LM 3 jne. - syystä tai toisesta 

T,
Jukka

[motomatti]

Tuotantopyörissä vakiona vain korotuspala, alkaen LM 3 jne. - syystä tai toisesta

Varsin ymmärrettävää. Halvin tapa tuottaa merkittävä parannus. Ainakin keskinkertaiselle käyttäjäryhmälle.

Käytössäni on ollut Daytonan "perijä", Centauro. Onneksi alkupäästä sillä kone on edelleen "KK" eli hiukan paremmista palikoista kuten Daytona RS.
Siinä esiintyi kohta alkuunsa kevätkylmillä, vaikka synteettiset koneessa, että kovasti kiihdytettäessä syttyi ö-painevalo. Sehän hillitsee kulkua. Lämpimässä moottorissa vaivaa ei niin helposti ilmennyt. Kuitenkin rataolosuhteissa saattoi kiihdytyksessä ylämäkeen tai tehokkaassa jarrutuksessa ö-valo vilkahdella.

Kun laitoin pyörään ahtimen ja tuplaruiskutuksen (Omaa sukua Ducati SPS.) niin kiihtyvyys parani ja kylmällä koneella ei passannut paljoa läppiä aukoa sillä pumppu ei öljyä löytänyt tarpeeksi. Maksimikierrosluku rajattiin ohjelmallisesti 10.000 kier/min. Siitä ei paljoa ollut apua. Asian ratkaisu oli kuitenkin yksinkertainen: öljymäärää lisättiin puoli litraa. Nykyöljyllä (Motul synteettinen esteriöljy.) Vieläkin saattaa valo vilkkua mutta ei pala pidempään. Hyvinhän tuo kone on pikku "kiusaamisesta" huolimatta pysynyt kuosissa. Mekaanisesti meluisa kone on mutta se johtuu enimmäkseen suorahampaisesta jakopäästä ja vaihteistosta jossa on kolmetappiset orjarenkaat ja suorat rattaat. Nykytilassa maksimikierrosluku on 11.000 varvia minuutissa.

JL Mekaniikka Mäntässä teki öljypumppukonversion Centaurooni sillä alkuperäinen pumpun laakerointi petti. Onneksi havaitsin ongelman välillisesti ennenkuin mitään vahinkoa tapahtui. Suosittelen enemmän ajetuiden Daytona/Centauro-omistajille että tsekkaavat jakopään mekanismit. Myös öljypumpun laakeroinnin välykset. Pumppu ei ole samanlainen kuin ketjujakopäissä.

[TunturiTT]

Toisaalla foorumilla onkin sitä käyty läpi ja muutossarjoja muille pumpulle neliventtiiliseen on olemassa.

[motomatti]

Toisaalla foorumilla onkin sitä käyty läpi ja muutossarjoja muille pumpulle neliventtiiliseen on olemassa.

Kiitos. Hyvä muistutus kaikille Daytona/Centauro omistajille.

[TimoEv]

Suunnittelin joskus ostavani Caliin semmosen öljypohjalisän, jolla suodatin saadaan pohjan ulkopuolelle takaosaan. Mielessä oli vain suodattimenvaihdon helpottaminen. Homma jäi lähinnä syystä, että - kokemukseni mukaan - pohjaan jää epämääräsitä öljymujua ja -limaa, joka ei tule propusta ulos. Se vaan on valutettava "käsin". Hommanahan se ei ole kummoinenkaan, kunhan varaa jonkin verran aikaa. Eikä tarvi joka öljynvaihdossa edes tehdä.

Sen lisäpalikan hinta helpotti huomattavasti päätöksentekoa...

Tuon mujun ja liman syntymisen MM on kertonut hyvin perusteellisesti.

[Pekka]

Pikku- ja isolohkokoneita erottaa merkittävä ero: siinä missä isolohkoisessa öljypohjan öljy ja kampiakseli ovat suoranaisessa kosketuksessa keskenään kun taas pikkukoneissa on lohkossa rakenteellinen ero. Siinä on erotettu öljy ja kampiakseli toisistaan "välikannella".

Kyllä vaan - myös muutama pikkulohko ollut tallissa.

Tarvikkeena saa isolohkoisiinkin kampiakselin alapuolelle tulevan loiskelevyn ilman korotusosaa.

Löytyy vielä Gutsibitsiltä:

Sopii: Guzzi 750S, V7 Sport, S3, 850/1000 kaikki mallit, Cali 1100 (1994-1997), Cali EV (1997-2007), Cali Jackal, Cali Stone, Bellagio, Daytona, 1100 Sport kaasareilla.


Tuotantopyörissä vakiona vain korotuspala, alkaen LM 3 jne. - syystä tai toisesta  

T,
Jukka

Oma kokemus loiskelevystä: Lyhentää venttiilinnostimien ja nokka-akselin nokkien elinikää.

Pekka