Breva 750 vm. 2003 lisäöljypohja

[motomatti]

Pekan huomio kannattanee laittaa korvan taa.
Isolohkon kampiakselin osuminen öljypintaan kampikammiossa levittää roiskeita, juurikin yhden nokka-akselin moottoreissa, suoraan kampiakselin yläpuolella olevaan nokka-akseliin ja myös nostimiin.

Kahden nokka-akselin omaavat moottorit eivät ole kriittisiä kampiakselin viskomasta öljystä. Nokka-akselit kun ovat sylinterikansissa. Daytona/Centauro omaa hihnavedot nokille kun taas myöhemmissä versioissa on jakoketjut. Nokka-akselit ovat painevoideltuja näissä versioissa.

Palatakseni ketjun alkuperäiseen tarinaan öljypohjan tilavuutta lisäävään korotuskehään ei se aiheuta juuri muuta haittaa kuin maavaran pienenemistä. Endurokäytössä siitä voisi olla haittaa.

[TunturiTT]

Pikkulohkon käyttötarkoituksessa ja normaalissa käytössä tuolla lisäöljyllä ei ole tarvetta. Pikkulohkon vakio huohotus pitää huolen siitä, että sillä ei muutenkaan kauaa ajeta torvi auki. Se öljy tulee tällöin pihalle huohotuksen ja stefojen kautta.
Kun ajavat jopa kilpaa (V7:ole ja sen jälkeläisille on oma kilpasarjansa) lisätään kyllä öljytilavuutta, huohotuskapasiteettia ja jäähdytystä. Olisi ihan kiva kokeilla.

[Hajakenttä]

Pikkulohkon vakio huohotus pitää huolen siitä, että sillä ei muutenkaan kauaa ajeta torvi auki. Se öljy tulee tällöin pihalle huohotuksen ja stefojen kautta.

Tuosta mitään tietämättä ajoin kyllä parikin ketaa lähes koko Saksan läpi kaasu pohjassa tuntitolkulla. Nopeutta oli kaikki mitä Anni kehittää aivan täysin tehtaan tekemänä 160 – 170 km/h täysillä laukuilla, pelkällä kuskilla ja ilman mitään pleksejä. Mitään öljy-ilmiöitä en huomannut, en kyllä älynnyt pahemmin tarkkaillakaan. Jälkeenpäin panin merkille äänenvaimentimien hiukan vaihtaneen väriä, tarkkaan katsoen kellertävään suuntaan. Pakokäyrät olivat siniset jo ennestään.

[TunturiTT]

Tuollaissa tasakaasuajossa ei kummemmin tulekaan tilavuuden vaihtelua. Lähinnä urheilullisempi, pumppaava ajo. Aika äkkiä löytyy öljyä muualtakin kuin koneen sisäpuolelta.

[motomatti]

Öljytyypissä ja -laadussa lienee eroja siinä kuinka helposti ne vaahtoutuvat. Käyntilämpötilalla lienee myös vaikutusta. Kylmä öljy vaahtoutuu herkemmin.
Aina ei riitä huohotusjärjestelmän teho kaikilla öljytyypeillä.

750NTX liki uutena tuuppasi öljyt ulos kun kylmässä säässä ajoin hieman kovempaa kuin olisi tarvinnut. Kuumalla ja lämpimällä säällä samaa ei ilmennyt. Myös Quota 1000 sai öljyä ilmanpuhdistimen kautta palotilaan. Aina vasemmalle puolelle. Tuloksena muhkea harmaa pilvi tulosuunnassa. 650TT esitti samanlaisia oireita talvikäytössä. Siinä ei ollut enää alkuperäistä ilmansuodatinta joten öljyvuoto tuli "raakana" tielle.
California 1400 muodostaa myös kylmälimaa keväisin ja syksyisin. Ilmanpuhdistimen kotelon pohjalla sitä lilluu pahimmillaan cappucinokupillinen. Värikin on melko aito: sellainen kermanvaalea. Eikä tule pois tyhjennysletkun kautta. Pitää siis purkaa akku, putsarinkotelo ja ilmansuodatinpatruuna pois. https://2.bp.blogspot.com/-2Ug4dfsjHgY/WdPCYDmA0vI/AAAAAAAARsA/TbaSLd8D8F4Afw-R83QxNeu31y9gy4tvgCLcBGAs/s1600/C14_ilmansuodatin_%25C3%25B6ljylima_lattialla.jpg

On myös sellainen ilmiö että huohotusjärjestelmä voi ahtautua tai mennä täysin umpeen. Silloin voi poksahtaa kampiakselin takapään huulitiiviste pois. Aiheuttaa muutaman tunnin remontin kun pitää ottaa takahaarukka ja vaihteisto pois sekä purkaa ja pestä kytkin. Tietenkin vauhtipyörän joutuu myös irrottamaan.

Tukkeutuminen johtuu muunmuassa siitä että ajetaan kylmässä ja kosteassa säässä ja pyörä viedään lämpimään talliin. Pidempi seisominen tallissa kuivattaa vedensekaisen öljyvaahdon ja huohotin voi tukkeutua kokonaan tai osittain.

Tarkoituksenani on tehdä blogiini selvitys eri Guzzimalleissa aikanaan olleista huohotusjärjestelmistä. Versioita on useita vaikka pyörämallin ulkonäkö ei juurikaan ole muuttunut.

Se että huohotus ei tule lainkaan ulkoilmaan on saastekysymys: öljyhöyry poltetaan moottorissa pois. Jos moottori on väljistynyt niin tämä lisää huohotusta ja jossain vaiheessa huohotusteho ei enää riitä vaan öljyä kulkeutuu palotiloihin lisääntyvästi. Se karstoittaa moottoria ja alentaa tehoa.

[FOT]

Tuotantopyörissä vakiona vain korotuspala, alkaen LM 3 jne. - syystä tai toisesta

T,
Jukka

Oma kokemus loiskelevystä: Lyhentää venttiilinnostimien ja nokka-akselin nokkien elinikää.

Pekka

LM1 jatkaa taivaltaan jatkossakin ilman loiskelevyä - huohotuskin toimii, mutta siitä on jo foorumissa toisaalla.

T,
Jukka