Kysymys Nevada 1996 latauksesta

[Jani Janhunen]

Kiitos vastauksesta, se on tuota ensimmäistä mallia, purkki kiinnittyy runkoon kahdella pultilla, ei ole mitään mustaa referenssi-piuhaa.

Tuo 12,90V akku lepotilassa johtunee siitä, kun viikonloppuna startin eli Valeon korjauksen yhteydessä latasin tuon akun ctekillä täyteen. Ja siis tänään mittailin tuota kolmen eri akun kanssa. Tuon nyt paikallaan olevan kanssa, sitten toisen pyörän uudella akulla ja sitten vielä vanhalla akulla jossa lepojännite oli 11,8V. Ja kaikille tuo sähköhommia muinoin tehneen isä-vainaan joku Fluken mittari näytti tuota samaa eli noin 12,5 volttia.

Jani

[Hajakenttä]

Siinä on sitten tämä kytkentä: kuva. Siinä ei ole ulkoista jännitteen säätömahdollisuutta kuten siinä mallissa, joss on referenssijohdin.

Onhan tietysti tarkistettu myös tuon 30 A sulakkeen liittimet. Ne, kuten muutkin liittimet akunnavat mukaan lukien kannattaa, sitä mukaa kun niitä tulee avattua, putsata ja voidella hapottomalla valkovaseliinilla (apteekissa se keltainen pyöreä peltipurkki). Monet liittimet aukeavat helposti itsekseen ja ne kannattaa varmistaa nippusiteellä.

Mittasin hiukan tuota regulaattoria. Se on niin helppo ottaa tuvan pöydälle, että ei kannata kyykkiä pyörän alla. Siinä on kaksi vihreää johdinta ja kaksi keltaista johdinta ja kaksi punavalkoista johdinta. Niiden avulla (liittimien auki ollessa) voi mitata hiukan sisäkaluja. Ainakin tasasuuntausdiodit ja tyristorit, jotka ovat kriittisimmät osat. Myös yhden kondensaattorin suoraan generaattorin navoissa voi mitata, sekin on vanheneva osa ja voi vuotaessaan kuormittaa generaattorin jännitteen, joka oli tuossa alussa hiukan epäilyttävän alhainen.

Ensin latausjännite: Lepojännite oli tällä jo vanhalla akulla 12,7 V ja valot (hehkut) päällä 12,1 V. Latausjännite oli 1100 rpm 13 V ja 3000 rpm 14,4 V. Mitattuna halvalla mittarilla ja myös GuzziDiagilla, joka sekään ei ole kovin tarkka.

Sitten tuvan pöydälle: Fluken mittareilla on sellainen dioditestaus, että mittausvirta kulkee +punainen >> miinus-common-musta ja se on diodin päästösuunta. Mittari näyttää tällöin puolijohderajapinnan kynnysjännitettä millivoltteina diodin ollessa päästösuuntainen, ja jos diodi on palanut oikosulkuun se näyttää lähes 0, ja jos diodi on palanut poikki se näyttää OL. Estosuunnassa se näyttää myös OL tai open line, tjsp, mutta ei nollaa.

Mitatessa pienellä vastusmittausasennolla punavalkoisesta toiseen punavalkoiseen kumpaan vain suuntaan: pitäisi näkyä 0 ohm tai oikosulku. Samoin vihreiden johtimien välillä pitäisi olla 0 ohm oikosulku. Punavalkoiset keskenään ja vihreät keskenään ovat siis kytketty yhteen purkin sisällä.

Kondensaattori generaattorin navoissa: Mitatessa kapasitanssimittauksella, jos siinä Flukessa sellainen on kuten yleensä, pitäisi keltaisten johtimien välissä näkyä 220 nF tai 0,022 uF kondensaattori. Dioditestauksella, jos kapasitanssimittausta ei ole,  siinä pitäisi näkyä 2000 mV joka kasvaa n. 5 sek kuluessa OL, ja sama tapahtuu aina kun mittajohtojen napaisuuden vaihtaa. Isolla vasusmittausalueella pitäisi keltaisesta johtimesta toiseen kumpaankin suuntaan näkyä n. 60 kohm. Jos on jotain muuta voi epäillä kondensaattorin vuotavan. Se taas on tekemätön paikka, jos purkkia ei saa rikkomatta auki, kuten epäilen.

Mitatessa dioditestauksella diodit ja tyristorit pitäisi tulla seuraavat arvot:

Tasasuuntausdiodit: Keltaisesta (kummasta vaan) >>punavalkoiseen (kumpaan vaan) 180 mV. Punavalkoisesta >>keltaiseen OL. (Matala latausjännite viittaa siihen, että latauksen toinen puolijakso puuttuu, eli toinen diodi on palanut poikki tai oikosulkuun.)

Tyristorit: Vihreästä (kummasta vaan) >>punavalkoiseen (kumpaan vaan) 720 mV. Punavalkoisesta >>vihreään OL. (Myös poikki tai oikosulkuun palanut tyristori johtaa toisen puolijakson puuttumiseen ja matalaan latausjännitteeseen.)

Jos sen purkin saa sovinnolla auki, niitä kai on vuosien varrella tehty muutamaa mallia, niin sisällä on lähtöjännitteen trimmausvastus. Se on juotostappien varassa (voi olla tyhjätkin tapit) ja sitä muuttamalla 4,7 kohm  +/-  'jotain' (en ole kokeillut) saa jännitettä säädettyä.

[Jani Janhunen]

Kiitos mittausarvoista.

Sulakkeet ok, moneen kertaan tsekattu ja puhdistettu.

Kapasitanssi näytti mitä sattuu, ei oikein saanut järkevää lukemaa. Diodit kahdella Flukella mitattuna noin 500 mV, tyristorit noin 850 mV.

Kävin tutun luona mittailemassa ihan identtisestä Brevasta lukemia, vaihdettiin akkuja ristiin ja mukana oli myös ihan tuliterä akku. Mulla edelleen tyhjäkäynnillä akunkengistä noin 12,5-12.6 V. Toisessa Brevassa tyhjäkäynnillä samalla akulla ja samoilla kierroksilla lukema noin puoli volttia enemmän. Kierrosten noustessa erot tasaantuu, molemmissa maksimit täysillä kierroksilla noin 13.8-13.9 V. Katsottiin latausta myös oskilloskoopilla, molemmat olivat identtisiä kuvion suhteen.

En oikein tiedä mihin tuo puoli volttia tyhjäkäynnillä häviää, ja toisaalta outoa että molemmat pyörät eivät anna enempää kuin tuon vajaan 14 V. Joko meillä on kaksi viallista pyörää, tai sitten tuo on ominaisuus. Staattorin käytin irti, putsasin kaikki hapettumat ja liittimet käyty läpi. En oikein tiedä että mitä seuraavaksi?

Tämä koko saaga sai alkunsa siis siitä, kun Breva aika ajoin eri tilanteissa tahtoo vähän käydä huonosti tyhjäkäyntiä. On ilmennyt yleensä vasta pidemmän ajon (yli 100km) jälkeen, yleensä risteyksiin saapuessa. Syksyllä vaihdettu uudet tulpat, bensa-ja ilmansuodattimet, välykset katsottu moneen kertaan, ruiskujen balanssi tsekattu, tankin huohottimet auki. Sillä ajattelin nyt siirtyä vian etsinnässä sähköpuoleen, epäilin alkuun että jos lataus on vajaa ja akku vajuu pidemmällä lenkillä, niin sitten tuo vaikuttaa tyhjäkäyntiin kun akussa ei riitä enää puhti. Mutta en nyt ole enää varma tuosta teoriasta, kun toinen Breva vaikutti muutoin samalta paitsi tuon tyhjäkäyntijännitteen osalta.

Toki jos joku komponentti kuumenee liikaa vasta tyyliin 150 kilsan ajon jälkeen, niin voisihan se olla että sähköpuolen juttu tuo olisi. En tiedä, voisiko olla puola tai puolat, mutta luulisi niiden ilmoittavan oireista jo vähän aiemmin. Hankala vaan päästä käsiksi tuohon vikaan kun ilmenee vain satunnaisesti, nyt kun olen testiajoja tehnyt tänäänkin noin 60 kilsaa, niin ei mitään vikaa tyhjäkäynnissä missään vaiheessa, siinä se napottaa noin 1100:ssa kierroksessa.

Jos saisi tuon huonon tyhjäkäynnin taas aikaiseksi, niin voisi mittailla jännitteet silloin, ja vaikka katsoa guzzidiagilla arvoja koneen käydessä. Ehkä voisi myös kylmäspraytä olla ulottuvilla, voi vaikka jäähdyttää tuota regulaattoria että onko vaikutusta?

Jani

[Hajakenttä]

Kapasitanssi näytti mitä sattuu, ei oikein saanut järkevää lukemaa. Diodit kahdella Flukella mitattuna noin 500 mV, tyristorit noin 850 mV.

Kyllä Fluken kapasitanssimittaus on ollut ihan napakka... Mitä vuotovastusta näyttää jos isolla vastusmittausalueella katsoo liitin irrotettuna keltaisten johtimien välistä. Jos on paljon alle 60 kohm niin voi epäillä vuotoa siinä kondensaatorissa, joka on heti niiden johtimien päässä. Se voi syödä paljonkin tehoa ja vaikka kaikkikin.

Mittasin nuo verrokit regulaattorista, jonka tyyppinumerot ovat: 434 40 8041 - 18 11, ne on printattu laitteen päälle johtimien läpiviennin viereen. Jos valmistuserillä on erilaiset diodit niin se voi selittää noiden kynnysjännitteiden eroja. 500 mV (vs. 180 mV) kynnysjännite viittaa isompaan jännitekestävyyteen ja silloin tuo 0,5 – 1 V katoaa helposti sinne. Ei voi tietää varmasti...

Tyristorien kynnysjännite on ok.

Mittasin myös AC jännitteen liittimen kiinni ollessa: n. 14 VAC, se aika rumasti vaihtelee kierrosten muuttuessa.

Oskilloskoopilla olisi näkynyt myös sykkeen huippujännite. Accumulaattorin jännite tietysti ajan kanssa accumuloituu siihen. Voi sen mitata volttimittarillakin: Otetaan mitattava sykkivä tasasähkö diodin (tavallinen romukoppamallinen tasasuuntausdiodi, teholla ei väliä) läpi mittarille + ja mittarin napojen väliin + - kytketään rinnalle sopiva kondensaattori, n. 220 nF. Tällöin mittari näyttää jännite alueella huippuarvoa, jossa syke toistuvasti käväisee. Tosin siitä puuttuu nyt sen diodin kynnysjännite 0,7 V, joka on siis lisättävä lopputulemaan.

molemmissa maksimit täysillä kierroksilla noin 13.8-13.9 V.

Kun katsotaan noita regulaattorin toiminta-arvoja, joita sille luvataan, ne eivät paljoa tuosta poikkea, kuva edellä linkissä. Joskus, aikana rele ja vieteri, käytettiin autoissakin kesällä latausta 13,6 V (ettei akku kiehu kuivaksi) ja talvella 15 V. Rele vaan vaihdettiin liittimiinsä, mutta se aika on jo takana, onneksi.

Kun katsotaan oskilloskooppilla, kuva edellä linkissä, huomataan, että molemmat puolijaksot ovat mukana ja ohjejännitteen saavutettuaan laite alkaa jättää välistä jaksoja pois. Jaksojen huippuarvo pysyy lähes samana ja seuraa sitä AC arvoa, jonka generaattori kehittää kuormitettuna.

Generaattorin roottorin magneettivuo heikkenee vuosien saatossa ja teho pienenee. En kuitenkaan heti sitäkään syyttäisi. Eräs vika niissä on joskus ollut, en tiedä olleen juuri tässä merkissä, mutta samantyyppisissä. Se näkyy kun generaattorin jäähdytys siipipyörän irrottaa ja katsoo roottoria ja sen sakaroidn välejä. Voi nimittäin käydä niin, että roottorin, joka on tehty kahdesta puolikkaasta, liimaus kuumuuden vaikutuksesta pettää ja niiden voimakkaasti magneettiset sakarat napsahtavat yhteen. Niissä kuuluu olla joka sakaraväli samansuuruinen. Muuten magneettikenttä oikosulkeutuu osittain, eikä kehitä kunnolla sähköä stattoriin.

Käyntivaikeuksista en heti näillä sähköillä jännitettä epäilisi. Pikemminkin tutkisin pa-suuttimia, pa-pumppua ja pa-suodatinta. Pumppukin, joka haukkaa aika paljon virtaa, hidastuu jos jännite laskee, mutta aika paljon pitää sitten laskea. Tankin sisällä on pa-suodatin, joka kuuluu vaihtaa 4-vuoden välein, samoin kuin pa-letkutkin, myös se tankin sisällä oleva murheenkryyniletku, jonka on kestettävä viinabensaa sekä sisältä, että päältä.

Jos osoittautuu, että Luigin hankkijat eivät kelvollista, arktista jännitettä tekevää regulaattoria osaa toimittaa, voi sellaisen rakentaakin. Aika yksinkertainen se on ja on niitä tehty, sellaisiakin, jota voi säätää. Muta se on jo toinen juttu...

[Jani Janhunen]

Pitää vielä mittailla tuo vastus kunhan taas pääsen pyörän ääreen.

Ihmetyttää tuo että hetken aikaa jännitteet oli tyhjäkäynnillä sen 13.1-13.2, mutta seuraavan kerran sitten ei. Pitää mitata huolella uudelleen tuo säätimeltä lähtevä jännite, muutoin se hukkuu tuohon välille.

Bensasuodatin ja tankin sisäinen letku on vaihdettu ihan asianmukaiseen letkuun, finjectorilta hommasin semmoisen tuohon käyttöön sopivan, Grisoon tuli samanlainen. Ja on myös puristettavilla klemmareilla kiinni. Kun viikonloppuna oli tankki irti, niin tsekkasin nuo vielä uudelleen ja kaikki kunnossa. Tänään aamulla balansoin ruiskut vielä kertaalleen, nekin on kunnossa. Suuttimet on käytetty irti ja o-renkaat ehjät ja paikoilleen laitettaessa voideltu vaseliinilla.

Sen havaitsin aamulla kun laitoin Guzzidiagin kiinni, niin tps näytti tyhjäkäynnillä 2.6 kun oletus on 3.1. Resetoin ja sen jälkeen parin testilenkin jälkeen tarkastin, ja oli pysynyt tuossa 3.1:ssä. Mutta eipä tuo ole nyt kyllä oireillutkaan, kun saisi tuon tyhjäkäynnin taas epätasaiseksi, niin voisi katsoa että muuttuuko silloin tuo tps:n lukema.

Pyörä on siis 04-mallinen pikkubreva, erittäin siistissä kunnossa mutta edellinen omistaja oli ajanut todella vähän eli pyörä seissyt pitkiä aikoja. Mittarissa siis 23tkm. Sillä on tuossa nyt tullut läpikäytyä noita liittimiä ym. kun ajanhammas on varmasti purrut jälkeä jos on vajassa seissyt ja mahdollinen kosteus päässyt hapettamaan liittimiä tms. Staattori ja sen pidikkeet olivat aika hapettuneet, samoin roottori. Mutta tuossahan tuo roottori on semmoinen lieriö johon on upotettu magneetit, ei tuossa oikein mitään erillisiä sakaroita ole. Putsasin ne huolella ja laitoin kasaan, mittarilla mitattuna arvot manuaalin mukaiset eikä vuotoja esim käämiltä runkoon ole.

On tullut käytyä noita liitoksia läpi ja muutoinkin alkaa olla joka paikka kohta tsekattu, että ei tuossa enää kovin monta potentiaalista vikapaikkaa ole, tosin eipä tuo ole nyt minun testiajoilla oirehtinutkaan, että voihan se olla että joku toimenpide on vaikuttanut, pitää jatkaa vielä tuon puuttuvan voltin tai puolikkaan metsästystä.

edit. Niin tuo säädin Brevassa näyttää olevan mallia SH673-12. Simppelihän tuo lataussysteemi on, kestomagneettilaturi tuottaa aina maksimin mitä kulloisillakin kierroksilla tuottaa, ja tuo mötikkä tasasuuntaa ja rajoittaa ulostulevan sitten johonkin 14 voltin tuntumaan. Tai ainakin näissä kahdessa mitä ollaan mitattu. Ohessa oskilloskoopin kuvaa, ehkä tuo asiantuntijalle kertoo enemmän kuin tälläiselle maallikolle. Molemmissa Brevoissa kuvio identtinen.

Niin ja kerrottakoon vielä, että edellisen kerran pyörä kävi huonosti tyhjäkäyntiä viime viikon perjantaina. Koitetettiin silloin että muuttuuko oire uuden akun myötä, mutta kokeilu loppui lyhyeen kun starttimoottori antautui. Tai Valeon alennusvaihteiston suojalevy tarkemmin. Sen sain korjattua viikonloppuna, ja sen jälkeen en ole taas saanut tuota epätasaista tyhjäkäyntiä aikaiseksi. Epäilen, voin toki olla väärässä, että tuo suojalevy on ollut jo hieman pidempään irti tai puolillaan irti, koska esim startin ankkuri ja käämit olivat kohtalaisesti saaneet alennusvaihteen vaseliinia ympärilleen. En oikein usko, että tuota vaseliinimäärää olisi niihin kertynyt sen muutaman muutaman sekunnin aikana kun tuo vika oikeasti konkretisoitui. Ehkä tuore akku pyöritti starttia sen verran voimakkaammin, että tuo levy päätti irroita lopullisesti? Mietin vaan että onko tuo startin vika tai sen käämien oikosulku voinut jotenkin vaikuttaa tuohon muuhun virtapiiriin siten, että se teki tepposiaan? Itse en oikein jaksa uskoa tuohon, mutta toisaalta en olekaan mikään varsinainen sähköjuttujen asiantuntija.  

Anteeksi ketjun aloittajalle kun tämä lähti näin rönsyämään Nevadan latauksesta. Jos tuo Breva jatkaa oikuttelua, niin voin avata sille sitten ihan oman säikeen.

[Makestain]

"On ilmennyt yleensä vasta pidemmän ajon (yli 100km) jälkeen, yleensä risteyksiin saapuessa. Syksyllä vaihdettu uudet tulpat, bensa-ja ilmansuodattimet, välykset katsottu moneen kertaan,..."

"välykset" eli venttiilinvälyksetkö?

Mun Grisossa oli viime kesänä samankaltaista ongelmaa, antoi kyllä vikakoodin joka oli kyllä mielestäni harhaanjohtava omalla tekniikkatietämyksellä. Tutkin kaikenlaista mahdollista ja varmaan mahdotontakin.

Asia kuitenkin näytti ratkenneen säätämällä venttiilien avauutumista suuremmalla mitä ohjekirjassa seisoo - kiitos jäsen "Alille".

[Jani Janhunen]

Niin, venttiilivälykset. Imu 0.15 ja pako 0.20.

Milläs välyksillä olet Grisoa ajanut? Onko vaihdettu rullanostajat? Guzzienkin sielunelämään hyvin perehtynyt Pekka.P Kokkolan suunnalta suositteli rulla-Grisoon väljää 0.1/0.15 milliä, ja sillä on oma G hyvin toiminut ja käy nätisti.

Jani

[Jani Janhunen]

Noniin, palataas alkuperäiseen aiheeseen. Mittasin tuon vastuksen säätimen keltaisten välistä useaan kertaan, ja joka kerta näytti 3.7 Mohmia? Onko tuo edes mahdollista? Toki jotain hämminkiä siellä varmaankin on, kun se kapasitanssimittauskin näytti mitä sattuu. Lähtöjännite säätimeltä säätimen liittimen puolelta mitattuna tyhjäkäynnillä on se 12.7-12.8V. Löytyi nippusiteen tekemä vaurio säätimen ja sulakkeen välisestä johdosta, kuori oli nirhautunut siten, että säikeet näkyi. Myös liitin oli ottanut vähän lämpöä. Olin jo toiveikas ja korjasin tuon, mutta eipä tuo vaikuttanut mittaustuloksiin.

Jos nyt lähdetään siitä, että tuo säädin menee vaihtoon, niin mikä olisi helpoin ja kustannustehokkain tapa sen hommaamiseen? Ei tartte olla alkuperäinen, jos kiinnityspisteet ovat erilaiset, niin äkkiäkös tuohon sovitteen tekee. Pyörä on opiskelevan naismotoristin, joten siksi olisi hyvä ettei koko opintotuki menisi uuteen säätimeen. Ja toisekseen kun välillä ulkomailta tilatessa toimitukset kestää viikkotolkulla.

Eikö tuommoinen yleismallin säädin toimisi kaiken järjen mukaan, kunhan vaan katsoo että tehonkestoa on riittävästi? Esim. tuontapainen mutta tehonkestoltaan parempi? https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-tasasuuntaaja-yleismalli-12v?gclid=EAIaIQobChMI1cTMuIHq6QIVgsCyCh0j9wUxEAQYAyABEgIdAfD_BwE

Tai mites tuon esim. Nevadassa olevan regulaattorin käyttö ja kytkennät, siis semmoisen missä on tuo referenssijohdin? Eikös senkin saa toimimaan tuossa, kun ottaa sen referenssin sopivasta kohtaa? Saisi silloin myös option latausvalolle, jos semmoisen haluaa johonkin laittaa.

Tarvittaessa voi hyödyntää pyörän entisen säätimen liitinblokkia jos haluaa pitää pyörän johdotuksen alkuperäisenä.

Jani

[Hajakenttä]

Noniin, palataas alkuperäiseen aiheeseen. Mittasin tuon vastuksen säätimen keltaisten välistä useaan kertaan, ja joka kerta näytti 3.7 Mohmia? Onko tuo edes mahdollista? Toki jotain hämminkiä siellä varmaankin on, kun se kapasitanssimittauskin näytti mitä sattuu. Lähtöjännite säätimeltä säätimen liittimen puolelta mitattuna tyhjäkäynnillä on se 12.7-12.8V. Löytyi nippusiteen tekemä vaurio säätimen ja sulakkeen välisestä johdosta, kuori oli nirhautunut siten, että säikeet näkyi. Myös liitin oli ottanut vähän lämpöä. Olin jo toiveikas ja korjasin tuon, mutta eipä tuo vaikuttanut mittaustuloksiin.

Jos nyt lähdetään siitä, että tuo säädin menee vaihtoon, niin mikä olisi helpoin ja kustannustehokkain tapa sen hommaamiseen? Ei tartte olla alkuperäinen, jos kiinnityspisteet ovat erilaiset, niin äkkiäkös tuohon sovitteen tekee. Pyörä on opiskelevan naismotoristin, joten siksi olisi hyvä ettei koko opintotuki menisi uuteen säätimeen. Ja toisekseen kun välillä ulkomailta tilatessa toimitukset kestää viikkotolkulla.

Eikö tuommoinen yleismallin säädin toimisi kaiken järjen mukaan, kunhan vaan katsoo että tehonkestoa on riittävästi? Esim. tuontapainen mutta tehonkestoltaan parempi? https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-tasasuuntaaja-yleismalli-12v?gclid=EAIaIQobChMI1cTMuIHq6QIVgsCyCh0j9wUxEAQYAyABEgIdAfD_BwE

Tarvittaessa voi hyödyntää pyörän entisen säätimen liitinblokkia jos haluaa pitää pyörän johdotuksen alkuperäisenä.

Jani

Onhan se hiukan erilainen tuo 3,7 Mohm ja viitta siihen, että on erilaisia valmistussarjoja. Mikään vika se ei ole kun on noin iso, eikä pienempi kuin mittaamani 60 kohm vuotovastus.

Ei ole saatavana muita kytkentäkaavioita, eikä toimintaselosteita tai suoritusarvoja kuin tuo Ducati Energia kuva, joka on tämän säikeen alussa. Mutta siinä on noita jännitteitä sanottu ja aika lähellähän nuo mittaamasi ovat. (Entinen opettajani, nyt jo edesmennyt, Heikki E. Heinonen tapasi sanoa, että kaikki mikä on pilkun jälkeen on saivartelua.) Tyhjäkäynnillä minäkin mittasin 13 V ja se on näillä mittaustarkkuuksilla sama kuin 12,7–12,8 V, varsinkin kun tuo pulssimuotoinen jännite saa eri mittarit käyttäytymään eri tavoin.  Ajokierroksilla n. 4000 rpm sait 13,8–13,9 V tai ainakin lähes ajokierroksilla. Tehtaan ilmoitus siinä kytkentäkaavion reunassa sanoo, että tavoitejännite on 13,9 V n. 2 tunnin ajon jälkeen. Voi siis olla, että tuo purkki nyt vaan on tuollainen eikä se vaihtamalla edes siitä muutu. Minulla on hiukan eri arvot, mutta myös eri sarjan säätäjä, erilainen pulssimuoto ja erilainen mittari.

Tuo matalampi latausjännite voi olla jopa parempi silloin, jos joku keksii asentaa siihen pyörään LiPo akun, joka on herkkä viottumaan korkeasta latausjännitteestä.

Tuo mopoihin tarkoitettu regulaattori olisi ehkä ihan kelvollinen, mutta sen pieni maksimiteho 200 W epäilyttää. Käsikirjan mukaan pitäisi olla 350 W. Kun pyörä laitetaan käyntiin ja akku on vajaa, alkaa heti täysi lataus ja se vastaa generaattorilla oikosulkutilannetta. Se antaa silloin oikosulkuvirtansa, jolla sen magneettivuo kyllästää rautasydämen ja regun on kestettävä se virta. Muutenhan se olisi ihan hyvä kokeilu ja hyvä tietää, että tuollainenkin mahdollisuus on, jos se siis riittää ja kestää. Se on ehkä tarkoitettu mopoihin, joissa on pienempi generaattorin teho/oikosulkuvirta. Mopojenkin etulamppu lienee saman teholuokan ja kai niissä on pa-pumppukin ja joissakin mopoissa kai on akkukin. Pitäisi ehkä pienetää sitä 30 A sulakkeen arvoa (15 A?), se suojaa juuri regua ylivirralta. Voisiko tuollaisen tai vastaavan löytää mopojen romuttamolta 1 eurolla? Voisi kokeilla. Mahtuisiko se sinne kehtoon nurjalle puolelle samoihin ruuveihin ilmanputsarin eteen, ei olisi nin framilla tuo muovipinta? Jos jännite riittää niin kyllä sekin akkua lataa, vaikkakin hitaammin.

[Jani Janhunen]

Kiitos tiedoista. Mites tuo Nevadan säädin, en tiedä huomasitko kysymystä kun editoin tuota säiettä vasta myöhemmin?

Mutta onko se näin, että tähän pyörään sopivassa säätimessä kuuluu olla vain nuo kaksi keltaista johtoa laturilta, ts. semmoinen säädin ei käy jossa säätimelle on kolme keltaista ja tuossa tapauksessa yhdistäisi kaksi säätimen keltaista ja jättäisi yhden erilleen. Näin olisi ikäänkuin kaksi tuloa?

edit. itse itselleni vastaten, kolmivaiheinen säädin saattaa toimia tai olla toimimatta GiviRoyn:n mukaan V11 foorumilta luettuna, mutta siten että jättää yhden keltaisen kytkemättä. Enpä taida alkaa testailemaan.

[Hajakenttä]

Tai mites tuon esim. Nevadassa olevan regulaattorin käyttö ja kytkennät, siis semmoisen missä on tuo referenssijohdin? Eikös senkin saa toimimaan tuossa, kun ottaa sen referenssin sopivasta kohtaa? Saisi silloin myös option latausvalolle, jos semmoisen haluaa johonkin laittaa.

Aivan... Nevadassa on aikojen kuluessa ollut kolmea tyyppiä säätöjärjestelmää. Vanhimmat olivat sitä "aina täysillä ja liika lämmöksi" mallia ja sitten on näköjään rinnakkain tuota referenssijohtimellista ja ilman sitä mallia. Jälkimmäisistä molemmat siis käyvät mainiosti. Jos jostain löytyy Grison, Calin, tai jonkin V11 mallin säädin niin ne kaikki käyvät myös Nevadaan, V7:aan ja Brevaan, koska generaattori on sama 1-vaiheinen ja samankokoinenkin. Isomman regun voisi myös kytkeä pienempään generaattoriin, koska vain maksimivirta sen täytyy kestää. 3-vaiheista generaattoria  ei voi kytkeä 1-vaiheiselle regulle, joka on samalla myös tasasuuntaaja, tarvitaan kolme diodia ja kolme tyristoria. Hiiliharjallisissa malleissa on myös aivan eri säätösysteemi.

Jos on se musta referenssijohdin, se kannattaa kytkeä + jännitteeseen sellaiseen kohtaan, jossa virta-avain katkaisee virran, vaikka niiden sulakkeiden taakse sulakerasiaan, joissa virta katkeaa avaimesta. Jos haluaa tällöin nostaa latausjännitettä sen voi tehdä 0,7 V portaissa kytkemällä referenssijohtimeen sarjaan ja päästösuuntaan, katodi reguun päin, tasasuuntausdiodeita. Tavallinen muovikuorinen ½ W diodi käy, koska siinä ei ole kuin muutama milliampeeri kyseessä. Pari kerrosta kutistesukkaa päälle jäykisteeksi.




EDIT: Jos joskus editoit tekstiäsi tee se tähän tapaan selvästi erilleen niin tulee paremmin huomatuksi.  

[Jani Janhunen]

Kylläpä se näyttää siltä että noin tuo säädin vaan toimii, eikä se vaihtamalla identtiseen tuskin tuon kummoisemmaksi muutu. Tätä tukee mittaukset toisesta identtisestä pyörästä, sekä foorumien jutut pyöristä, missä on samanlainen laturi-säädin-combo. Täytyy vaan pitää huolta liittimien ja johtojen kunnosta.

Aamulla fiksasin rispaantuneen johtimen ja liittimen, joka on säätimen ja akun välissä, ei juuri vaikutusta. Äsken vaihdoin varuiksi uudet pääsulakkeet, tyhjäkäynnillä lataus 13.1-13.2. Kierroksilla sitten maksimi se 13.9. Jos tuolla alueella pysyy, niin tyydytään siihen. Vaikka aiemmin sanoin että olen käynyt liittimet ja sulakkeet läpi moneen kertaan, niin näköjään niiden rapsuttelu ja kontaktispray ei aina riitä. Kaipa nuo sulakkeetkin sitten happanevat vuosien myötä, tuossakin nuo alkuperäiset olleet käytössä todnäk sen 16 vuotta. Mutta nyt tosiaan vaikuttaa että se puolikas voltti löytyi viimein! Jee.

Hyvä se on aina tehdä kaikki mahdollinen ennen uusien osien ostoa, säästyy rahaa vaikka menoveteen. Pitää palata asiaan uuden säikeen muodossa, jos tyhjäkäynti-ongelmat jatkuu. Toistaiseksi ei ole sitä nyt tehnyt.
Nyt vaan kun toisen pyörään on uusittu liittimiä ja sulakkeita ja käyty muutenkin johdotuksia läpi, niin kai sitä voisi sopivan hetken tullen käydä läpi samat asiat omasta Grisostakin, viimeistään talvella.

[Hajakenttä]

liittimet ja sulakkeet läpi moneen kertaan, niin näköjään niiden rapsuttelu ja kontaktispray ei aina riitä

Näin se usein on, mitä vanhemmat vehkeet sitä tavallisemmin. Tuolla regu mallilla on maadoitus hoidettu kahdella V-merkityllä (verde) johtimella liittimeen ja siitä jonnekin maaruuviin runkoon. Se kannattaa tarkistaa erityisellä huolella. En tiedä minne se Brevassa menee, seurailemalla löytynee, mutta se on luultavasti tehty niin, että siinä on jokin kaapelikengän punametalli ruuvattu teräkseen tai pahimmillaan alumiiniin. Sitten vielä maalia päällä, jotta rikos olisi kunnolla piilossa. Kun sen putsaa ja voitelee vaseliinilla ja katsoo samalla, että sen kiristysruuvi on rosteria ja punametallin ja teräksen/alumiinin välissä on rosteri prikka, saattaa sekin toimia taas vuosia. Kaksi eri metallia tekee aina liittimissä hankaluuksia ennemmin tai myöhemmin.


EDIT: Vielä jankutan tuosta liitosten häviöstä. Ihan ohminlain mukaan: jos liitoksen näkymätön hapettuma tekee 0,05 ohm ylimenovastuksen, se on lähes mahdoton normaali yleismittarilla edes nähdä, mutta kun siitä menee läpi ajovalon 5 A + pa-pumpun 5 A + vähän latausvirtaa akkuun, siinä häviää yli 0,5 V, koska U=RxI, MOT


EDIT: Tämä säie on otsikoitu koskemaan Nevadaa, mutta Brevan latausjärjestelmä on aivan identtinen, joten minusta se saa olla kaikki täällä. Ylläpito tai aloittaja voinee halutessaan editoida otsikkoa muotoon ...Nevada/Breva/V7... niin hakukone löytää.

[Camn]

Ei ole mitään mustaa referenssi-piuhaa

Kierroksilla sitten maksimi se 13.9. Jos tuolla alueella pysyy, niin tyydytään siihen

Silloin 2016 kun Hajakenttä urakalla minua opasti Ducati Energia (V11/vm 2002) -regulaattorin (jossa referenssijohdin) saloihin (ja ymmärtääkseni tuomitsi tuon säätimen monella tapaa aikansa eläneeksi), päätin että jonain päivänä ostan säädettävän kapineen tuohon hommaan (silloin oli latausjännite 14,33V/3300 rpm). Mutta sitten tuli vastaan jonkun teksti siitä että säädettävä laite ei ole täysin suljettu, liitimet ovat piirikortissa ja muodostuu suora yhteys "ulkoa sisään"... en sitten innostunut. Mutta saatavilla on, tarvitsee vaan sen referenssijännitteen.
https://www.elektronik-sachse.de/shopsystem-3/en/regulator-reg1a.html

[Jani Janhunen]

Ääh..prkl. Innostuin liian aikaisin. Kävin testilenkillä pari-kolmekymmentä km sivuposki auki ja Fluke repussa, pariin otteeseen mittasin tyhjäkäynnillä niin 12.4-12.5V.

Mites kun ei ole suoraa kokemusta, mutta kuinka lämpöisen tuon säätimen pitäisi olla, kun ajaa vaikka tuon parikymmentä kilsaa eri kierrosalueilla ja nopeuksilla? Ja kun mittasin jännitettä niin takana oli tyhjäkäyntiä pari-kolme minuuttia. Ilman lämpö oli noin 15 astetta. Nyt kun kädellä koitin niin eihän tuo ollut yhtään lämmin, ei nyt varsinaisesti viileäkään mutta hyvin haalealta tuntui.