Kapasitanssi näytti mitä sattuu, ei oikein saanut järkevää lukemaa. Diodit kahdella Flukella mitattuna noin 500 mV, tyristorit noin 850 mV.
Kyllä Fluken kapasitanssimittaus on ollut ihan napakka... Mitä vuotovastusta näyttää jos isolla vastusmittausalueella katsoo liitin irrotettuna keltaisten johtimien välistä. Jos on paljon alle 60 kohm niin voi epäillä vuotoa siinä kondensaatorissa, joka on heti niiden johtimien päässä. Se voi syödä paljonkin tehoa ja vaikka kaikkikin.
Mittasin nuo verrokit regulaattorista, jonka tyyppinumerot ovat: 434 40 8041 - 18 11, ne on printattu laitteen päälle johtimien läpiviennin viereen. Jos valmistuserillä on erilaiset diodit niin se voi selittää noiden kynnysjännitteiden eroja. 500 mV (vs. 180 mV) kynnysjännite viittaa isompaan jännitekestävyyteen ja silloin tuo 0,5 – 1 V katoaa helposti sinne. Ei voi tietää varmasti...
Tyristorien kynnysjännite on ok.
Mittasin myös AC jännitteen liittimen kiinni ollessa: n. 14 VAC, se aika rumasti vaihtelee kierrosten muuttuessa.
Oskilloskoopilla olisi näkynyt myös sykkeen huippujännite. Accumulaattorin jännite tietysti ajan kanssa accumuloituu siihen. Voi sen mitata volttimittarillakin: Otetaan mitattava sykkivä tasasähkö diodin (tavallinen romukoppamallinen tasasuuntausdiodi, teholla ei väliä) läpi mittarille + ja mittarin napojen väliin + - kytketään rinnalle sopiva kondensaattori, n. 220 nF. Tällöin mittari näyttää jännite alueella huippuarvoa, jossa syke toistuvasti käväisee. Tosin siitä puuttuu nyt sen diodin kynnysjännite 0,7 V, joka on siis lisättävä lopputulemaan.
molemmissa maksimit täysillä kierroksilla noin 13.8-13.9 V.
Kun katsotaan noita regulaattorin toiminta-arvoja, joita sille luvataan, ne eivät paljoa tuosta poikkea, kuva edellä linkissä. Joskus, aikana rele ja vieteri, käytettiin autoissakin kesällä latausta 13,6 V (ettei akku kiehu kuivaksi) ja talvella 15 V. Rele vaan vaihdettiin liittimiinsä, mutta se aika on jo takana, onneksi.
Kun katsotaan oskilloskooppilla, kuva edellä linkissä, huomataan, että molemmat puolijaksot ovat mukana ja ohjejännitteen saavutettuaan laite alkaa jättää välistä jaksoja pois. Jaksojen huippuarvo pysyy lähes samana ja seuraa sitä AC arvoa, jonka generaattori kehittää kuormitettuna.
Generaattorin roottorin magneettivuo heikkenee vuosien saatossa ja teho pienenee. En kuitenkaan heti sitäkään syyttäisi. Eräs vika niissä on joskus ollut, en tiedä olleen juuri tässä merkissä, mutta samantyyppisissä. Se näkyy kun generaattorin jäähdytys siipipyörän irrottaa ja katsoo roottoria ja sen sakaroidn välejä. Voi nimittäin käydä niin, että roottorin, joka on tehty kahdesta puolikkaasta, liimaus kuumuuden vaikutuksesta pettää ja niiden voimakkaasti magneettiset sakarat napsahtavat yhteen. Niissä kuuluu olla joka sakaraväli samansuuruinen. Muuten magneettikenttä oikosulkeutuu osittain, eikä kehitä kunnolla sähköä stattoriin.
Käyntivaikeuksista en heti näillä sähköillä jännitettä epäilisi. Pikemminkin tutkisin pa-suuttimia, pa-pumppua ja pa-suodatinta. Pumppukin, joka haukkaa aika paljon virtaa, hidastuu jos jännite laskee, mutta aika paljon pitää sitten laskea. Tankin sisällä on pa-suodatin, joka kuuluu vaihtaa 4-vuoden välein, samoin kuin pa-letkutkin, myös se tankin sisällä oleva murheenkryyniletku, jonka on kestettävä viinabensaa sekä sisältä, että päältä.
Jos osoittautuu, että Luigin hankkijat eivät kelvollista, arktista jännitettä tekevää regulaattoria osaa toimittaa, voi sellaisen rakentaakin. Aika yksinkertainen se on ja on niitä tehty, sellaisiakin, jota voi säätää. Muta se on jo toinen juttu...