Kysymys Nevada 1996 latauksesta

[akseletto]

Olen lueskellut foorumilla sähköjärjestelmiä koskevia keskusteluja mutta vielä en ole löytänyt vastausta minua koskevaan pohdintaan/ongelmaan. Asennan 1996 Nevadaan muun rakentelun ohessa uutta sähköjärjestelmää. Käytän  Motogadgetin m-unit blueta hermokeskuksena joten järjestelmä muuttuu kohtuu oleellisesti. Pyörässä on latauksen säätimenä ymmärtääkseni Ducati-tyyppinen Espanjassa tehty yksilö. Neuvoa/apua tarvitsisin säädintä koskien. Ovatko kaikki säätimeltä lähtevät johdot latauksen oikean toiminnan kannalta olellisia ja tarpeellisia? Haisteleeko tämä säädin lataustarvetta/akkujännitettä startilta akulle johtavan linjan kautta vai jonkin muun? Säätimeltä lähtee pienempinä johtimina puna/musta ja sininen. Sininen menee latauksen merkkivalolle, puna/musta on ryöstelty useampaan kohteeseen, mm. jarruvalokytkimille mutta eivät ymmärtääkseni reilumpien virtakulutuksien kohteisiin kuten ajovalolle. Ovatko nämä kaksi edellämainittua johdinta latauksen toiminnan kannalta tarpeellisia vai poistettavissa? Uudessa mittaristossa ei latauksen merkkivaloa ole ja mm.jarruvalokytkimet muuttuu m-unitin myötä maadoittaviksi. Usein alkuperäistä muutettaessa saa vain uusia ongelmia ja olen noin periaatteessa kovastikin alkuperäisyyden kannattaja mutta koska pyörä muutenkin muuttuu niin teen myös nuo sähköt samalla. Kiitokset asiallisista vastauksista jo etukäteen.

[akseletto]

Ymmärränkö oikein että herätevirta lataukseen saadaan toimivaksi näin: Asennan vastuksen tai 2W merkkivalon johon kytketään toiseen napaan säätimeltä tuleva alkuperäinen sininen johdin ja toiseen napaan virta johon tulee virtalukon kytkemä virta? Vai pitääkö sininen kytkeä vastuksen tai merkkivalon toiseen napaan ja säätimeltä lähtevä musta/punainen kierrättää virtalukon kytkemän virrallisen johtimen kautta vastuksen tai merkkivalon toiseen napaan, eli olla "lenkissä"?

[Hajakenttä]

Tarvitset m 96 Nevadan kytkentäkaaviaon. Harmikseni en osaa sille linkkiä antaa ja minulla on ihan muita malleja pdf-kuvina. Johtimien väreistä en voi sanoa mitään kun näitä malleja on niin monia.

Myös Ducati latausregulaattoreita on monia malleja. On myös lataussäätimiä, mutta sellainen ei tainnut enää olla 96 Nevadassa, siis hiiliharjallinen laturi, jonka parina lataussäädin säätämässä magnetointia ankkurikäämille. Asia selviää kun katsoo latausgeneraattoria ja panee merkille: tuleeko sieltä vain kaksi saman paksuista, yleensä keltaista johdinta ulos, ja jotka menevät sellaisenaan regulaattorille, vai yksi paksu (punainen ja B+ merkitty), joka menee akulle (sulakkeelle) ja toinen ohut (F merkitty), joka tulee säätäjältä.

Luullakseni kyseessä on regulaattori, joka siis ei säädä mitään vaan reguloi laturin isosta jännitteestä turhet pois ja jättää akulle tarvittavan 14,4 – 14,8 V.

Jos asia on näin, sen kytkentä lienee jotain tällaista:
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?action=dlattach;topic=4360.0;attach=5866;image

Tuosta näkyy, että regulaattoriin tulee kaksi johdinta generaattorilta (se lienee kaikille näille yhteistä) ja regulitu sähkö tulee siltä ulos yhdellä kahdennetulla johtimella ja maajohtimella ja kahdennettu punainen menee akulle sulakkeen kautta, siis sulakerasiaan.

On tarkoin pidettävä huoli, että maajohdin on kunnolla kytketty, koska se tulee runkoruuvien, kiinnitysruuvien, kautta. Jos se ei saa kunnon kosketusta on odotettavissa kenkkuja vaikeuksia ja kustannuksia. Siinä on myös 2,5 neliömillin maadoitusjohdin akun miinuskenkään. Miinus ei siis ole luotettu pelkän metallirungon varaan.

Muitakin johtimia siitä tulee ulos: virtalukolle referenssijännitteen johdin (jota kai herätteeksi kutsutaan myös) ja toinen johdin latausvalolle. Referenssi on välttämätön, mutta latausvalosta voidaan kuunnelle mielipiteitä. Referenssi määrää sen jännitteen, jota regulaattori tekee. Siksi se on otettu eri pyörämalleissa eri paikoista, usein sellaisesta, jossa on käytön aikana matalin jännite häviöiden vuoksi. Aina se on sellainen paikka, jossa sähkö katkeaa kun pyörän päävirta smmutetaan, jotta regulaattorin elektroniikka ei jäisi kuluttamaan sähköä ajopelin seistessä.

Jos regulaattori on tätä mallia lähelläkään (kuvan arvokilvestä näkyy, että se on 2010 mallia) niin siitä näkyy joitakin oleellisia juttuja:
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?action=dlattach;topic=4360.0;attach=11148;image

Generaattori (alternator) on kytketty keltaisilla johtimillaan tasasuuntaajalle (D4 D5) ja regulotu sähkö tulee ulos punaisista johtimista. Ne on kytketty yhteen ja ovat kahdennettu vain siksi, että irrottamalla ne ja generaattorin pluki voidaan ihan yleismittarilla tarkistaa ovatko tasasuuntausdiodit (D4 D5) ehjät. Myös silloin voidaan mitata ovatko tyristorit (SCR1 SCR2) ehkä palaneet oikosuluun. Myös kuvasta harmaalla piirrettynä näkyy, että valkoinen latausvalon johdin tulee piiriltä, joka on optionaalinen. Se on jätettävissä pois käytöstä halutessa. Se on maadoittavaa mallia, siis antaa lampulle maata (Q3 kautta) silloin kun antojännite menee alle 12 V. Ja muuten, normaalitilanteessa se on +antojännitteessä hyvin suurohmisesti, lähes "ilmassa". Oleellisin asia on referenssijohdin vasemmassa yläkulmassa. Sen on oltava aina akkujännitteessä ja sellaisessa kohdassa, joka katkeaa kun virta pyörästä käännetään pois, sitä tarkoittaa se virtalukko ikäänkuin symboolisesti, vaikka se ei suoranaisesti virtalukko olisikaan. Referenssijohtimeen tuleva jännite määrää antojännitteen. Jos ei ole ledivalot (kuluttavat sähköä niukasti) niin ajovalojen hehkut pudottavat jännitettä ja himmenevät ja referenssi voidaan ottaa läheltä etulamppua ja välttää tämä ilmiö.

Tässä tämä noin suunnilleen ja periaatteessa, jotakin vastatakseni. Kuten sanottu: tarvitset kytkentäkaavion päästäksesi hyvään tulokseen. Ota siitä kunnon kopio ja tee siihen selvät piirrokset uudistukistasi. Onnea harrastukselle. 

[motomatti]

Gregory Bender on kerännyt jokusen määrän Guzzitietoa.
Paljon on joukossa Carl Allisonin värittämiä kytkentäkaavioita.
Olen, tosin, niistä joistakin bongannut virheitä mutta saattavat olla olleet jo tehtaalta asti.
Tässä muutamia Guzzikaavioita vuosien varrelta. Kahdessa eri formaatissa mutta ei aina: http://www.thisoldtractor.com/guzzi007/sportissimo.html

[akseletto]

Ajatus oikeasta kytkennästä alkaa muodostumaan kun sain käsiini pyörää koskevan kytkentäkaavion. Laitan sen jossain vaiheessa liitteenä tähän keskusteluun. Pyörässä on siis regulaattori johon tulee generaattorilta 2 keltaista johdinta. Generaattorilta lähtevä punainen johdin menee suoraan startille josta on yhteydessä eri kanavien myötä muualle.
Regulaattorilta ei varsinaista maadoitusta lähde tai ole, muutenkuin regulaattorin pulttikiinnityspisteen kautta. Eli tod.näk regulaattori maadoittuu kuoren välityksellä.
Muut regulaattorilta lähtevät johtimet ovat edellämainitut 2kpl, jotka menevät mm. latausvalolle.
Kiitokset keskusteluun jo osallistuneille!

[motomatti]

Ketjua ei kannata lopettaa vielä. Ratkaisu, oli se mitä vain, on hyvä olla vastaisen varalle.

Noiden regujen ja muidenkin säätimien suhteen olen toteuttanut useimmissa pyörissäni kaksi asiaa: siirtänyt hyvään kohtaa jäähdytyksen kannalta ja vetänyt kiinnitysruuvin kannan alta ylimääräisen maadoitusjohtimen varmaan maapisteeseen. Usein johtimen pituus jää vain 10 - 20 cm.
Monesti ole laittanut lataussäätimen ohjauksen alakolmioon hyvin tuulettumaan. Silloin maajohto on erittäin tärkeä ettei virta kulje ohjauslaakerin kautta.

[sy]

Tässä on Nevada -96 manuaalissa oleva kaavio.
Sorry, en aikaisemmin paneutunut keskusteluun, ja huomasin nyt että kaaviota kaipaat, Akseletto.
Saakohan tuosta selvää, on kovin pientä ränttiä se alkuperäinen...

[Hajakenttä]

Tässä on Nevada -96 manuaalissa oleva kaavio.
Sorry, en aikaisemmin paneutunut keskusteluun, ja huomasin nyt että kaaviota kaipaat, Akseletto.
Saakohan tuosta selvää, on kovin pientä ränttiä se alkuperäinen...

Kyllä tuosta tarpeeksi selvän saa. Voi olla, että juuri noina vuosina on ollut rinnakkain säädettävää generaattoria ja sen latussäädintä sekä tyristoriregulaattoria. Tässä kaaviossa näyttää olevan latauksen säädin. Se antaa generaattorille magnetoinnin kahdella keltaisella johtimella (giallo) ja laturi antaa tasasuunnattua ja säädettyä tasavirtaa akulle punaisella johtimella (startin naparuuvin kautta). Generaattorissa on siis pakosti hiiliharjat, jotka on syytä huoltaa vuosittain. Generaattorissa on myös tasasuuntaaja, jolla on jäähdytyslevy, joka on syytä puhdistaa samalla kun sen avaa.

Pyörässä on siis regulaattori johon tulee generaattorilta 2 keltaista johdinta. Generaattorilta lähtevä punainen johdin menee suoraan startille josta on yhteydessä eri kanavien myötä muualle.

Tämä tukee oletusta, että kyseessä on hiilharjallinen generaattori ja sillä latuksen transistorisäädin, voi sekin olla Ducati merkkinen. Minusta se onkin parempi systeemi kuin em. tyristoriregulaattori koskapa antaa kunnon tasavirtaa, eikä lainkaan sykkivää rippeliä. Asia selviää helposti avaamalla generaattorin kansi. Hämmästyisin suuresti, jos ei sieltä löydy hiiliharjat, mutta en ole juuri tuollaista koskaan rassannut, vastaavanlaisia kylläkin. Jos kyseessä olisi Ducati tyristorisäädin olisi punaisen akkusähkön johtimen tultava siitä, ei suoraan generaattorista.

Alkukysymykseen tulee siis hiukan eri vastaus. Latauksen merkkivalon johdin, sininen (azzurro), on toisinaan (en tiedä onko tässä) samalla referenssijännite magnetoinnin säätäjälle. Siksi kannattaa ensin kokeilla mitä tapahtuu (katsoa mittarilla jännitettä) kun sen jättää pois/kytkee n. 1 kohm/½W vastuksella entiseen paikkaansa, tai ihan siihen viereen +jännitteeseen puna-musta johtimeen, jos siitä latauksen merkkivalosta eroon haluaa.

Virtalukolle näkyy menevän puna-musta (rosso-nero) johdin, joka lienee se varsinainen magnetointivirtaa tuova säätöjännitte, jonka säätäjä säätää. Sen on oltava aina sellaisesta paikasta otettu, että siitä katkeaa virta kun pyörä sammutetaan, muuten akku tyhjenee seistessä. Latauksen säädin on lämpenevä kampe ja on pidettävä tuulettuvassa paikassa ja puhtaana. Niitä on ehkä vaikea saada enää mistään uusia. Olen kyllä joskus rakentanut sellaisen. Markka aikaan osat maksoi 11 mk kun käytin sitä entistä koeloa ja liittimiä.

[akseletto]

Iso kiitos pohdinnoista, auttaa kovasti! Sain käsiini owner´s manualin joka piti olla minun pyörän alkuperäinen! Painettu 1995 Ravennassa, joten tämäkin tuki oletusta. Siinähän on takasivulla kytkentäkaavio. Olen pohtinut uutta sähköistystä kaavion ja irroitetun johtosarjan kera pari pitkää iltaa ja hieronut päätäni välillä ihmeissään. Olen ihmetellyt kovin kaaviossa ja johtosarjassa olevia poikkeamia mutta olen ne pistänyt ilkeyttäni Italialaisen asenteen piikkiin
 Todella Iso kiitos kaverille joka liitti tuon toisen Nevadan kytkentäkaavion keskusteluun! Kaavio on siinä ensivilkaisulla päällisin puolin samanlainen mitä minun pyörässä oikeasti fyysisesti on, myös sytytyksen osalta Digiplexin muodossa! Omassa manuaalissa on toisenlainen ohjaus sytkälle, kaksi erillistä boksia, omat puolilleen..
Sain eilenillalla kuitenkin hahmoteltua kytkennän joka edelleen pitäisi toimia tuon motogadgetin boksin kanssa. Teen vielä tarkemmat tarkastukset tuon oikean kaavion kanssa!
Palaan asiaan kun on uutta kerrottavaa tai kysyttävää!, mutta vielä kerran kiitos neuvoista!

[sy]

Kiitos kiitoksista. Hyvä jos/kun pystyy olemaan avuksi. Itsekin tarvii aina neuvoja.

Tuo päivitetty kaavio (sis. Digiplex) oli erillisessä vihkosessa, joka tuli vakiomanuaalin mukana.

[Jani Janhunen]

Moi,

Ja pistähän Markku sitten kuvia hienosta Nevadasta kun alkaa olla valmis.

Jani

[Hajakenttä]

Katsoin vielä paremmalla suurennuksella tuota Nevadan kytkentäkaaviota. Latausgeneraattorilla on kaksi keltaista johdinta, jotka regulaattoriksi nimetyllä purkilla 31 on merkitty kahdella vaihtosähkön merkin näköisellä aaltoviivalla. Se saa epäilemään, että laite on tehty "aina täysillä" toimivalla periaatteella. Siis generaattori tekee aina täydellä teholla sähköa, ehkä 200 W, jotka se otta tietysti moottorista. Regulattori sitten kuormittaa "sorkkarautatransistorilla" lämmöksi sen osan, jota ei tarvita. Regulaattori ei siis säädä generaattoria, eikä harjahiiliä ole, eikä niiden huoltotarvetta. Kannattaa kuitenkin tarkistaa avaamalla generaattorin koppa.

Kun etulamppu ottaa n. 50 W ja muut laitteet toisen n. 50 W (bensapumppua ei ole) ja akku täyttyy ½tunnissa jää regulaattorille hukattavaa n. 100 W lämmöksi. Siksi se kuumenee 100 W sähkökolvin tavoin, kuten Mattkini totesi.

Itse perusasia, eli latauksen sovittaminen modernisoituun sähköjärjestelmään, ei siitä silti miksikään muutu.

En oikein uskonut, että tällaisia olisi laadukkaisiin ajopeleihin tehty. Sehän on vähän kuin ajettaisiin kaasu pohjassa aina ja nopeus säädettäisiin jarrulla. On näitä ollut pienissä perämoottoreissa ym. Mutta – kaikkea se Luigi onkin vuosien varrella kehitellyt...

[motomatti]

Ei liity tähän seurusteluketjuun kuin vain aihepiiriltään.

Itselle on tullut tutuksi nuo Ducati-Energia kilkkeet joita Guzzeissakin on ollut erityisesti 80- ja 90-luvuilla. Tosin kytkentäkaavioita en muista ulkoa eikä se ole yleensä tarpeenkaan.

Ducati 906:sta kajahti vanhalla Porintiellä säädin melkoisen savun ja räjähdysäänen saattelemana jossain H:gin länsipuolella. Akkuvoimin jatkettiin valot pois kytkettynä Porin suuntaan kun kerran sinne olimme menossa ja poikettiin Nakkilan Pyörässä ostamassa tilalle Aprilian samanoloinen ja -merkkinen säädin. Siinä oli yksi johto enemmän ja johtimien väritkin erit. Mutta järjestys kokolailla sama. Lainasivareilla johdot poikki ja liitokset kiertämällä johtimia toisiinsa sekä teippiä päälle. Alkoi lataamaan. Samalla säätimellä pyörä vaihtoi omistajaa muutaman vuoden päästä. Yksi ylimääräjohdin jäi arvoitukseksi. Toki laitoin alkuperäiset liittimet. Seuraavalla omistajalle ehkä hieman pähkinää mietittäväksi.

Senaikaisissa Ducateissa oli kaksi suunnitteluvirhettä: laturin kannatinlaakeri ja kytkimen työsylinteri. Edellistä piti vaihtaa huollon yhteydessä. Ulkoapäin vaihdettavissa oleva nykyrahassa noin kympin osa ja jälkimmäinen piti puhdistaa kytkinpölystä ulkoisesti avaamalla kytkinkotelo. Samalla kannatti puhdistaa myös kytkinlevyt. Jälkimmäinen onnistuu vaikka tien varressa kunhan ei sada.

[Jani Janhunen]

Päivää asiantuntevalle raadille, jatkan tässä säikeessä kun liippaa asiaa enkä viitsi sen takia aloittaa uutta threadia.

Kysymys koskee tuttavan Breva 750 latausta ja jännitteensäädintä. Mittailin tuossa akkua ja jännitteitä, yön yli levättyä akun jännite 12,95V. Ok.

Tyhjäkäynnillä 1100rpm akun kengistä mitattuna noin 12,5V, säilyy samana jos miinuksen mittaa rungosta. Kierrosten noustessa nousee maksimissaan 13,7 V, ei enää siitä ylemmäs vaikka miten huudattaa.

Alternaattori tuottaa tyhjäkäynnillä jännitteensäätäjästä irroitettuna 18,5-19V AC, 68V AC kun 4000 rpm eli se lienee kunnossa? Tuossa tulee siis laturin kopan alta vain kaksi keltaista johtoa.

Kun liitän jännitteensäätimen takaisin, niin alternaattorilta tuleva jännite tippuu noin 14V AC, Onko ok? Ei merkitystä kummalta puolelta liitintä mittaan eli liitin on ok.

Säätimeltä sulakkeen kautta akulle lähtevässä punaisessa piuhassa tyhjäkäynnillä 13-13.1V, ja akun plusnavalle tulee enää se puolisen volttia vähemmän eli tuo 12,5.

Koitettu uudella akulla, liittimet käyty läpi ja puhdistettu, kaikki ok. Jännitteensäätimen maadoitus hoituu sen kopan kautta, pinnat putsattu puhtaaksi ja koitettu erillistäkin maadoituspiuhaa, ei vaikutusta. Koitettu myös erillistä syöttöä akulle suoralla johdolla (sulake välissä) säätimeltä, se oli joitain voltin kymmenyksiä parempi eli about 12,7V.

Kysymys kuuluukin että voiko jännitteensäädin hajota tuolleen, että se ei anna täyttä potkua vaan hukkaa voltin puolitoista jonnekin? Ducatin kampehan tuo taitaa olla, erillistä tasasuuntaajaa tuossa järjestelmässä ei minun silmiini ole sattunut, eli tuo mötikkä hoitaa jännitteen suuntauksen ja säädön.

Vai jääkö multa jotain nyt huomioimatta? Ilman kuormaa pitäisi kuitenkin pukata sen rapia 14V säätimeltä akulle. Tankin käytin irti ja kävin kaikki liitokset sen alta läpi ja heiluttelin johtonippuja, ei vaikutusta.

Eli vahvasti jäljet johtavat säätimeen, yhtyykö raati mielipiteeseen? Mites jos uutta pitää hommata, niin pitääkö se etsiä tuo samanlainen vai löytyykö tuohon tarvikeosana edullisempaa ja jopa parempaa tilalle?

Kahvanlämppärit asensin aiemmin, aloin jo epäilemään niiden kytkentöjä, mutta tilanne ei muutu vaikka kytken ne kokonaan irti järjestelmästä. Releen kautta on nuo lämppärit. Nuo lämppärit vaan toi tuon vian paremmin esille, kun ei tahdo pidemmällä ajelulla lataus riittää ja alkaa pätkimään tyhjäkäynnillä.

Jos jollain on ylimääräinen säädin hollilla tarpeettomana, niin saa tarjota vaikka kokeiltavaksi jotta näkee poistuuko vika. Voidaan siitä kauppojakin hieroa.

Terveisin Jani

[Hajakenttä]

Kysymys koskee tuttavan Breva 750 latausta ja jännitteensäädintä.

Voi olla ihan vaan mittaustekninen harha. Kyseessä on sykkivä tasavirta, joka on vielä sykkeeltäänkin vainteleva. Harva mittari näyttää sen todellisen tehollisarvon oikein. Jotta mittarissa näkyisi se pienille moottoripyörien akuille tyypillinen täysi jännite täyden latausvirran aikana, eli 14,8 V, olisi oltava tyhjä akku, jotta sitä latausvirtaa edes olisi, ja jotta akussa syntyisi se täyden latausvirran sisävastuksessa tekemä jännitehäviö 1,9 V sen 12,9 V:n täyden akun lepojännitteen päällä. Kun se jännitehäviö syntyy latausvirrasta ja akun sisävastuksesta ohmin lain mukaan, ja se latausvirta ei ole puhdasta tasasähköä, vaan pahannäköistä sytkytystä, mittari ei osaa näyttää sitä oikein. Kun kuitenkin akku näyttäisi tulevan täyteen, 12,9 V lepojännitteeseen, lienee latausta tarpeeksi, vai kui?

Tietysti voi regulaattorin komponentteja olla rikki. Niitä voi jossain määrin tarkastaa ulkoa päin mittaamalla yleismittarin dioditesteri ominaisuudella. Kumpaakos mallia se regu on: onko siinä johtimien värit 2xkeltainen=generaattori, 2xpunainen=päävirta ulos, 2xvihreä=maadoitus, purkin kiinnitys runkoon maalattuun pintaan ilman maakontaktia? Vai onko siinä 2xkeltainen=generaattori, 2xpunainen=päävirta ulos, valkoinen=latausmerkkivalo, musta=referenssi, maadoitus purkin kiinnitysruuveilla maalista putsattuun pintaan rungossa?

Minulla on Annissa Ducati tyristoriregulattori ja voin verrokiksi mitata siitä jotain, jos siitä lie apua. Olen joskus mitannut pienellä keltaisella kiinalaisella mittarilla jännitteen. En muista enää voltteja, mutta lienee ollut hyväksyttävissä rajoissa.