Miksi et vain vaihda tehokkaampaa ledipolttimoa vakion tilalle? Jos sen vaihtaa esim 40w:een lediin, niin se ei lämmitä edes sen vertaa umpiota, kuin 55w H4. Ja valon määrä on jotain ihan muuta kuin halogeenilla.
En ole löytänyt laillista H4 led korviketta. Tehoa niistä kyllä löytyisi ja käyttötunteja. Mutta salaa pitäisi laittaa ja ajaa.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/jalkiasennettavat-philips-x-tremeultinon-led-polttimot-mahdollistavat-autoille-entista-kirkkaamman-ja-tehokkaamman-valon?publisherId=64059559&releaseId=64072827Jos noita paljon olisi liikkeellä alkaisi kyllä tulla häikäisytapauksia. Lehtikirjoituksia asiasta alkaa tulla vasta kun tulee onnettomuuksia niien takia. Ledivaloja varten täytyy koko lyhty suunnitella sitä varten.
En osaa sanoa tuleeko pimeällä paljon ajettua, mutta on se mukavampaa kun näkee hyvin. Omalla kohdalla tärkeämpää taitaa kuitenkin olla että muut näkevät minut päivänvalossa.
Komppaan myös tuota. Alkuun ajoin kokomustalla varustuksella ja sivuteiltä ajettiin eteen yhtenään, jopa traktorilla kerran ja hengenlähtö oli lähellä. Yksi lamppu ei sytytä ajatusta, että sieltä tullaan kovaa. Liikehäivytys myös on selvä, mutta vähän tunnettu tosiasia. Kun lisäsin radikaalisti väriä varusteisiin, keltaista ja merioranssia, loppui eteen ajo lähes kokonaan. Keltainen kypärä kyllä herätti Italiassa hilpeyttä, mutta eipä juuri muualla. Luultavasti se on se parhaiten näkyvä osa. Monessa maassa huomioliivit on pakollinen varuste, mutta ei päällä, vaan tavaratilassa/laukussa. Näkyvyyttä kannattaa ajatella varusteita hankkiessa. Huomioliivi ei ole ajaessa käytännöllinen lepatin ja on aika erikoista laittaa "sadetakin päälle sadetakki". Se on sitä varten, että pysähdytään tielle auttamaan onnettomuudessa jne.
Ensimmäisellä sivulla puhutaan latausjännitteen huomioimisesta jne. - siitäkö tässä lisävalojen asentamisen tapauksessa ei tarvitse välittää kun lisäledpitkä tulee pyörän omien valojen lisäksi eli kolme valoa palaa eteen yhtä aikaa?
Kuormaa on enemmän lisäpitkän myötä, joten tilanne on erilainen. Ei LED-lisävalo paljoa tehoa syö, ehkä max 15W-20W.
Ajovalo itsessään ei taida olla se pahin virtasyöppö muutenkaan, niin sen kanssa neppailu ei latausta kaada. Eniten taitaa mehua ottaa bensapumppu. Sitten jos lisätään lisävaloja muulla kun leditekniikalla, alkaa kulutusta olla yhden laturin tarpeisiin.
Latausjännitteen huomioimisesta kirjoitin siksi, että ei tulisi yllättäen akkuongelmia.
Autoissa ja joissakin pyörissäkin vaihtovirtageneraattori on tehty siten, että energia otetaan staattorikäämiltä (se paikallaan pysyvä käämi) ja sen jännitettä säädetään roottorikäämin (sen pyörivän käämin) virtaa, ja siten magneettikentän voimakkuutta säätämällä. Sen tunnusmerkkinä onkin roottorin liukurenkaat ja harjahiilet, joiden kautta magnetointivirta tulee pyörivään roottoriin. Generaattoria myös pyöritetään hihnavedolla kierroslukua nostettuna, jotta saadaan enemmän tehoa.
Kevys ja kustannussyistä on alettu käyttää moottoripyörissä kestomagneetilla tehtyä vakiomagnetointia, jota ei siis mitenkään säädetä. Tunnusmerkkinä onkin liukurenkaiden ja harjahiilien (ja niiden huototoimien) puuttuminen. Kun keksittiin tehokkaat neodyymimagneetit, voitiin myös luopua vetohihnasta kun riittävä teho saadaan muutenkin jo moottorin kierroksilla kun magnetointi riittää. Huonona puolena on kuitenkin täysin säätämätön jännite, tyypillisesti n. 80 V ja muuttuu rajusti kuormituksen (kulutetun wattimäärän) mukaan. Se siis pitää alentaa sarjasäätäjällä. Se taas ei voi olla transistorisäätäjä, koska se säätää koko päävirtaa ja hukattu ja lämmöksi muutettava osa olisi wattimäärältään liian suuri. Käyteään siis tyristori hakkurisäätäjää, joka pätkii virtaa niin, että akku näkee keskimäärin n. 14,4 V ja hukkateho jää pieneksi.
Koko systeemi on niin epätarkka ja epästabiili, että on täytynyt kikkailla säätöjärjestelmässä tekemällä takaisinkytkentä kulutetun virran (tehon) mukaan. Siihen on käytetty päävalon johtimessa syntyvää jännitehäviötä. Se estää jännitteen putoamisen liikaa kun valoa käytetään. Tästä seuraa jännitteen muuttuminen, jos etuvalon tehoa muutetaan. Tehtaan toinen keino on kytkeä etuvalo niin kiinteäksi, että ilman sitä ei moottoria käytetä. (Bensapumun kuorma on aika vakio.) Silloin on voitu asetella latausjännite vakiokuorman mukaan. Silloinkin jännite muuttuu kuormituksen (etulampun wattimäärän) tahallisesti muuttuessa. Ajoneuvojen latausjännitteellä on kuitenkin aika suuri luvallinenkin vaihteluväli, 13,6 - 14,8 V (lyijyakulle), ja kaikki on hyvin kun sen sisällä pysytään.
Edelleen jankutan... koska pätkitty virta ja jännite ovat pulssimuotoisia ei niitä voi helposti mitata tavallsilla mittareilla. Pulssit ovat kymmeniä voltteja ja hyvin lyhyitä. Parempi on mitata akun lepojännitettä kun moottori on pysäytetty ja seissyt vähintään tunnin ja akku on ilman, tai lähes ilman, kuormaa l. sähkön kulutuslaitteita.
