Ensinnäkin tuo latausjännite, josta on ollut eniten keskustelua. Perinteinen Guzzin iso lyijyakku vaatii tuon reilun 14V:n latausjännitteen toimiakseen mutta entä nykyaikaiset akut? Pateekö tuo lyijyakun latausjännite myös näihin kompakteihin huoltavapaisiin akkuihin, vai voiko olla pienempi:
Kertokaa jos menee vikaan mutta taitaa olla kyse perinteisestä lyijakusta johon pätee perinteiset keinot.
Periaate menee niin, että kennon nimellisjännite riippuu ainoastaan elektrodien materiaaleista. Lyijyakulla se on lyijy ja kaikilla lyijyakuilla sama n, 2 V/kenno. Muitakin materiaaleja on, mutta ei lyijyakuilla. Vanhempi polvi muistaa, tai mieluiten unohtaa, Topi/Tyko kenttäradion lipeäakut, NiFe kennot, eli rauta-nikkeliakut. Niillä kennojännite on 1,2 V.
Kun akkua sitten ladataan riippuu latausjännite, paitsi nimellisestä napajännitteestä, myös akun sisävastuksen jännitehäviöstä. Se taas riippuu myös elektrolyytin kemiallisesta rakenteesta. Perinteisesti se on laimennettua rikkihappoa, mutta olen antanut itselleni kertoa, että siihen lisäillään muitakin apuaineita hyytelöimistä varten tai sulfatoitumisen hidastamiseksi. Myös lämpötilakerroin saatta muuttua elektrolyytin ominaisuuksien mukana.
Jotta akun läpi saadaan kulkemaan virta takaperin plussasta miinukseen (purettaessahan akun sisällä kulkee virta miinuksesta plussaan), eli ladatakseen akkua on lataavan jännitteen oltava korkeampi kuin nimellisjännite. Nimellisjännite myös nousee varaustilan kasvaessa ollen tyhjänä 11,5 ja täytenä 12,8 V. Sekään ei riitä latausvirran aikaansaamiseen, vaan on ylitettävä myös napajännitteeseen väistämättä summautuva sisävastuksen jännitehäviö. Ohminlain mukaan se on vastuksen ja virran tulo. Se siis vaihtelee akkutyypin mukaan johtuen elektrolyytin lisäaineista ja se selviää vain valmistajan spekseistä, sekä latausvirran mukaan. Jos akku on klassinen lyijyakku saadaan latausjännitteeksi 13,6 - 14,8 V. Käytännössähän akku osteaan, asennetaan ja ajetaan. Aika näyttää pysyykö täytenä vai vajaana. Siksi korostan tuota lepojännitteen mittausta ajoittain. Nimittäin, jos akku on vajaassa varauksessa, se kuolee ennen aikojaan.
Tuli mieleen vielä sellainen asia tuosta jännitteensäätimestä. Kun se säätää akun latausjännitettä alaspäin kun kuorma pienenee johtimessa, niin miten se selviää tilanteesta, jossa johtimessa on yhä jännite mutta kuormaa ei ole (poltin palanut) ? Entäpä jos laittaa pienemmän polttimen?
Se juuri on sen hassuttimen tarkoitus. Kun lamppu sammutetaan ja virta loppuu sille tulevan johtimen jännitehäviökin loppuu ja referenssinastaan tulee tarkalleen akun jännite, aivan kuin se olisi kytketty suoraan akkuun. Tällöin säätäjä pienetää latausjännitettä, että akkuun ei tule ylivarausta, ettei se kiehu. Kun valo taas kytketään latausjännite nousee "sopivasti" sen verran kuin suuritehoinen ajovalo saa akun jännitettä notkahtamaan ja näin akku taas saa täyden latausjännitteen.
onko jännitteensäätimessä kysymyksessä käytännön ongelma laisinkaan vai puhdasta teoritisointia.
Ei se ole puhdasta saivartelua. Kyse on akun eliniästä, eivät ne aivan halpoja ole. Asiaan vaikuttaa myös pienitehoinen laturi, joka pyörii hitaasti ilman remmiä vain kampiakselin päässä ja sen jännite notkuu kuormituksen mukaan, sekä tyristorisäätimen toimintaperiaatteesta. Jos akun
lepojännite on aina matala, 11-12,2 V (0-60%) se pilaantuu yhdessä ajokaudessa. Jos käytetään litiumioniakkua myös ylijännite tuhoaa akun lähes heti.
Onko lataussäätimen referenssijännite pakko ottaa ajovalon läheltä sen johtimesta? Eikö voisi ottaa kuten tuossa Nevadassa suoraan akulta jos latausjännite tippuu liian alas.
Se riippuu säätimen "jumpituksesta", eli minkä vastuksen Luigi on tinannut korjauspiiriin Note 2 (mikäli se on tämä säädin). Nevadassa siinä on sopiva vastus, jotta jännite on korkea aina (ja liiankin korkea), mutta yleensä se ei haittaa koska ajovalolamppua ei moottorin käydessä pidetä yleensä sammutettuna, ajon aikana ei voikaan. Se siis aina yleensä kuormittaa akkua juuri sen verran, että se ei kiehu. (Jos laittaisin ledi päivä/ajovalon joutuisin avaamaan säätäjäpurkin ja vaihtamaan sen vastuksen. Voi olla, että pitäisi kysyä Matilta: millä myrkyllä liotetaan pois se valuhartsi purkin sisältä? Mieluummin ajelemme Annin kanssa sellaisina kuin meidät tehtaalla tehtiin.)
PS. Kyllä sitä jännitettä voi trimmata myös säätäjän ulkopuolelta, vastus-jännitteenjako, diodi tai kaksi 0,6 V/diodi, mutta vain ylöspäin.
