Kun joku seuraavan kerran tekee asuntoremonttia, kannattaa pyytää laittamaan sivuun ne kyproklevyn pylpyrät, joita syntyy kun rasiaporalla tehdään pistorasian reikiä. Ne ovat sopivan painavia ja tultakestäviä alustoja juotoksille. Kilkkeet saa hyvin kiinni maalarinteipillä. Päällimmäinen paperi voi hiukan savuttaa ja herättää savuilmaisimia, mutta sitä voi tarvittaessa kaivaa puukolla pois sopivasta kohdasta. Kynällä on kätevää tehdä siihen luonnoksia ja muistiinpanoja johdinjärjestyksestä ja -väreistä ja tehdä vaikka apuviivoja mitoitukseen. Palikka mahtuu kätevästi johtonippuun väliin, eikä muut narut vahingoitu.
Vanhoissa autoissa, en vielä moottoripyörissä, olen tyytynyt uusimaan huonoksi menneet johtimet ja liittimet uusiin. Melkein aina on kehitys edennyt niin paljon materiaaleilla, että parempaa löytyy uusista ja vähemmällä itkulla pääsee kun ei säästele niitä vanhoja. Johdinvärejä en ole pystynyt noudattamaan ja olen siksi käyttänyt jotain yhtä ja samaa räikeän väristä, joka kertoo heti, että tuo on uusittu, eikä ole piirustusten mukainen. Markkinoilla on saatavana useita erilaisia merkintämenetelmiä ja -materiaaleja, joilla sitten merkkaan selväkielleä tai muulla selvällä tavalla, mihin tämä karva johtaa, tai mitä tekee.
En ole oppinut luottamaan liittimien veenpitävyyteen. Useimmiten ne pitävät vettä paremmin sisällään kuin ulkona. Olen siksi aina sipaisuut liittimien metallit rasvalla heti uutena ja vanhatkin, jos ovat olleet auki. Ei niin paljoa, että sotkee kaikki paikat vaan metallit kunnolla. Kun se viestimiesten möllö loppui vuosia sitten niin ostin apteekista vedetöntä puhdistettua ja hajusteetonta vaseliinia. Se on se norjalainen keltainen pyöreä peltipurkki. En uskalla sitä suositella siksi, kun en tiedä onko se hapotonta, enkä sitä kuinka se vaikuttaa muoviin. En ole vielä vuosienkaan käytön kuluessa huomannut mitään haittoja.
