Breva 1100 vuotaa

[jiipee73]

Perä irti pyörästä mutta kardaani niin tiukassa kiinni laatikossa, että tyydyin suihkuttelemaan CRC:tä spooreihin, saa muhia muutaman päivän.

Ei se vetämällä lähde, puukalikka väliin ja vasaralla terävä napsu niin sitten lähtee.  Sielä on semmonen rautalankasokka tai miksikä sitä nyt sanoisikaan, pidätinrengas tai jotain.

Ok, tässä kohtaa korjausopashan tyytyy toteamaan että "ota kaveri avuksi ja vedä kardaani veke". Kiitos neuvosta.

[TunturiTT]

Englanniksi käytetty nimitystä c-clip. Löytyy juuri vetareiden päästä. Vanhanaikaisissa jenkkiperissä oli myös.

[Ikkala]

Se on sillä lukittu noin että se keppi varmasti pysyy laatikossa kiinni vaikka perä olisi irti. Muuten se takahaarukan irrotus olisi huonolla säkää edessä joka kerta kun perän käyttää pois.

Tutki nyt sitten samalla ne takahaarukan laakerit ja samaten ne neulalaakerit jotka on sielä kolmiohärpäkkeessä sielä takajousen alapäässä. Guzzi on käyttänyt niin kallista rasvaa ettei sitä ole edes maltettu laittaa. Takahaarukan laakerit on ihan normi mitoilla mutta tuommosia suojattuja en täältä mistään löytänyt, piti tilata guzzin pussissa.

Ja tutki se peräkin, niitä on jokunen menny päreiksi tuon takia. http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=3956.0

[jiipee73]

Nonni. Puukalikka ja kumivasara, sillä irtos kardaani. Siellä vaihdelaatikon päässä ne nivelet oli jämptit ja pyöri ok, ei takeltele eikä tunnu väljää, mutta toisessa päässä tuntuu selvä välys, ja myös näkyy. Eli siis siinä nivelessä, jolla kardaani kiinnittyy siihen perävaihteen akseliin.

Haeskelin tietoa tältä palstalta ja olihan sitä, mutta kun mulla on tekniset taidot ja tiedot mitä on, ja termit varsinkin hukassa niin ei oikein aukene. Kun milloin puhutaan kannatinlaakerista, tukilaakerista ja nivelistä...

Eli voisiko joku ystävällinen suomentaa, miten toimia? Pitääkö vaihtaa nivel, vai ne holkit joilla nivel on kiinni kardaanissa (joissa välys näkyy ja tuntuu)?

Stein-dinsen sivuilta löysin vain koko kardaanihässäkän, ja sehän on tyyliin kallis...

[motomatti]

Ensin pitää ottaa selvää siitä ristikosta joka kiinnittyy laakereillaan ("holkeilla") nivelen runkoon eli niihin haarakkeisiin jossa ristikko on kiinni.
Kaksi mittaa on oleellista laakerikupin ulkohalkaisija ja ristikon suurin mitta laakerikupin päästä vastakkaisen kupin päähän.
Koska kardaani on vain "yksi osa" eli siitä ei ole erikseen räjäytyskuvaa. Pitää siis toimia konepajamiehen tekniikalla.
Kun ristikon mitoitus on selvillä niin sitten niiden mittojen kanssa laakerikauppaan kyselemään. Muihin malleihin on ollut tarjolla ristikoita. Joissain laakeriluetteloissa ristikon mittatietojen ohessa lukee (Moto Guzzi). Tämän kohteen osalta en asiaa tiedä.

Ristikko, jos se ei ole hitsattu paikoilleen tai muulla tavalla tehty hankalasti vaihdettavaksi, irtoaa varovasti työskennellen hydraulipuristimen kanssa. Yleensä ristikko Guzzeissa on ollut kiinni neljällä jousilukkorenkaalla. Niihin tarvitaan oma pihtityyppinsä irrottamiseen ja kiinnittämiseen. Tarvitaan eri kokoisia hylsyjä purkamista ja kokoonpanoa varten. Prässin voi korvata järeähkö viilapenkkikin. Ristikon puristamiseen pois paikoiltaan ei tarvita kovinkaan suurta voimaa. Jos tarvitsee niin pitää ihmetellä että miksi.

Joka CARC-mallin korjaamokirjassa on surkea kuva kardaanista. Kuva ei kerro oikein mitään. Kardaani kehoitetaan vaihtamaan uuteen jos siinä ilmenee vikaa. Siinä on kolme osaa jotka voivat vioittua: ristikot ja sysäyksenvaimennin. Jälkimmäisen rikkoutuessa onkin vaihdon aika.

Ehkä en menisi eka kerralla tekemään ristikonvaihtoa itse vaan seuraisin vierestä kun ammattimies sen tekee. Niin toimin itsekin. Katsomalla oppii. Netistäkin voi löytyä aiheesta elävää kuvaa.

Haulla youtubesta: kardaanin ristikon vaihto tai ulkomaaksi: universal joint replacement

Tärkeää on purkamisen aloitus ja kokoonpanon lopetus sekä yleinen puhtaus. Suurin vaara on että laakerikupin irtoneulat menevät väärään asentoon ja asentaessa särkyvät tai laakerikuppi halkeaa.

[jiipee73]

Ok ja kiitos. Näin vähän ajattelinkin, että jätän ammattimiehen tehtäväksi. Nyt vain pitää etsiä paja, joka tehtävän ottaa hoitaakseen.

Onko tuo Sachsin takaiskari muuten huollettavissa? Laitoin Motovillelle (tunnettu iskariosaaja Espoossa) kyselyä josko voi huoltaa, pyysi kuvia kun on uusi tuttavuus, pyörä sekä iskari.

[TunturiTT]

Sachsin iskareita on molempia tyyppejä. Toiset on hitsattu ja prässätty kasaan. Niitä ei voi helposti huoltaa. Jos on ruuvaamalla kasattu, niin voi huoltaa.
Voi koettaa kurkistella sitä jousen päästä (jos jousta ei ole irroitettu päältä), että miten paketti on kasattu.

[motomatti]

Vastakkaisista mielipiteistä huolimatta takajoustintuki säätimineen irtoaa taka-haarukkaa irrottamatta. Siinä on pari niksiä: http://www.motomatti.fi/2014/05/arkipyoran-takajoustintuen-jousipaineen.html

Samalla kun viet takajoustintuen huoltoon niin pyydä vilkaisemaan jousipaineen säätimen toiminta. Itselläni sen toimintamatka oli vain vajaa kymmenen millimetriä uutena. Tekemäni huollon jälkeen matka tuplaantui eli säätövaraa löytyy huomattavasti enemmän. Säätimestä on silloin huomattava apu kun kyytiläinen tulee kyytiin. Ei ajovalo osoita puitten latvoihin ja pyörän varsin vajavaiset kallistusvarat paranevat huomattavasti. Jos joudut säätämään jousipainetta joskus runsaasti kireämmälle on myös syytä säätää paluuvaimennusta samaan suuntaan.

Itselläni oli, ja nyt myös veljelläni, on lisäholkki jousipaineen säätimen yläpuolella. Jousia on kolmea tyyppiä: vakio, hieman kantavampi ja kantava.
Omassani oli ensin vakio mutta vaihdoin sen malliin kantava. Lisäksi korokeholkki. Alkoi kaarteet maistua. Samalla toki piti säätää jousipainetta myös keulassa ja laitoin sinne hieman jäykemmät vaimenninöljyt. Sillä virityksellä se lähti seuraavalle omistajalle lukuun ottamatta jatkoholkkia joka on nyt eräässä Norgessa kuten yllä oleva linkki blogikirjoitukseeni kertoo.

[jiipee73]

Iskari itsessään on ammattilaisen (Motoville) mukaan mallia "ei-huollettava". Täytyy vielä kysyä, saisiko siihen hieman jäykemmän jousen kun välillä tuntui 2-päällä että on turhan lötkö ajettava. Tosin, pärjää tuollakin. Ei viime kesänä ainakaan kertaakaan ottaneet jalkatapit asvalttiin tai ollut suurempia moitteita. Voi olla, että oli liian vähäinen jousipaine kun tuntui hutkuvan.

[motomatti]

Vähäinen jousipaine tai yksinkertaisesti vetelä jousi aiheuttaa sen että että jousi makaa ja vain osa vaimentimen liikematkasta on käytössä. Paitsi sitten kun tulee isompi heitto tien pinnassa.

En tiedä tarkkaan mitä tarkoitat sanalla "hutkuva" mutta jos se on epätasaisuuden jäljiltä olevaa heilahtelua niin silloin paluuvaimennus kuormitukseen nähden on liian pienellä ja silloin kallistuksen aikana voi ilmetä myös vaappumista kulkusuunnassa. Voi siis vaikuttaa turvallisuuteen.

Yksin ajaessa säädöt ovat yleensä miedot mutta kun on matkatavaroita ja kyytiläinen matkassa voi olla hyvinkin tarpeen säätää jousen ja vaimentimen ominaisuuksia huomattavasti tiukemmalle. Sekä yksin ajaessa että kuormalla pitäisi jousen painuma olla sama mutta kuormalla paluuvaimennuksen säätö napsun - parin kireämmällä. Säätöjen tiukkuus on osittain kiinni tottumuksista ja ajotavasta mutta vetelät säädöt voivat johtaa suistumiseen.

Itselläni oli 1100 Breva. Itse olen +100 kg. Brevan kallistusvarat tehdaslähtöisenä olivat kerrassaan avuttomat: moottoritien rampeissa raudat, lähinnä keskituki, vaikka olin poistanut sen puskurikumin, raapi säännöllisesti tiehen. Samoin mutkapätkillä. Kyytiläistä ei voinut ottaa lainkaan mukaan.

Moto Italiasta uusi, jämäkkä takajousi ja sille 10 mm:n jatkoholkki sekä jousipaineen säätimen koko toimalan hyödyntäminen, keulan jousipaineen korotus ja kankeampi vaimenninöljy teki siitä matkapyörän kahdelle. Takavaimentimen paluuvaimennuksen säätö toiseksi viimeiseen asentoon niin matka Italiaan Alppisolia myöden kierrellen sujui erinomaisesti. Tosin sielläkin toisinaan raapi mutta on ne mutkat melko jyrkkiäkin.

Samaa ongelmaa on Norgen takatuennan kanssa, olen huomannut. Siinä on jo Brevaa jämäkämpi jousi mutta laitettiin 10 mm lisää jatketta jousen päähän jousipaineen säätimen säädön lisäksi.

[Jouko S]

Tässä vanhempaa keskustelua iskari-aiheesta: http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=2063.0

(Heippa se silloin tunsi avuliaasti jousistakin lähtien Guzzit...mikä roska se nyt silmäkulmaan yhtäkkiä..)

Jouko





 

[jiipee73]

Otetaanpas sanat takaisin. Jos iskarin sylinteri ja varsin on kunnossa, iskarin PYSTYY huoltamaan. Tekijä löytyy Pieksämäeltä, MP-huolto Jarkko Honkanen. Sinne lähtee pamppu tutkittavaksi ja jos kaikki ed.mainitut seikat ok niin huollettavaksi. Kuulemma aina parempi vaihtoehto kuin ostaa halpa tarvikeiskari.

JP

[TunturiTT]

Toimiiko Honkanen vielä Pieksämäellä? Viimeksi siellä asioidessa (n.4 vuotta sitten?) oli tekemässä muuttoa Ähtäriin.

[jiipee73]

Toimiiko Honkanen vielä Pieksämäellä? Viimeksi siellä asioidessa (n.4 vuotta sitten?) oli tekemässä muuttoa Ähtäriin.

Jep. Pieksämäelle lähtee paketti.

[Harri Eronen]

Jarkko palasi Ähtärin keikan jälkeen "juurilleen" . Iskarien suhteen on pelimies( vähän kotiinpäin vetoa, tottakai).  On huoltanut ja korjannut monia ,purkamattomia malleja.  Jäärata/crossi/RR  kuskeille kehittelee omaa mallistoa jatkuvasti. Mestaruuksia on useampia ajettu viimevuosina Jarkon  säätämillä / tekemillä iskareilla.  Harrastaa myös Italialaisia motoja, jos joskus ehtisi!