Breva 1100 vuotaa

[egon]

Omassa 06-mallin Brevassa oli kardaanin etupään spoorit kalisevan kuivat. Ehtivät tehdä hiukan välystä ennenkuin osuin itse paikalle ja voitelin ne. Ehdottomasti tarkistettava paikka. Noin 100 k menty tosi pienillä murheilla. Tarkista, ettei öljynjäähdyttimen letku hankaa moottorin muoviseen suojukseen. Riittävän kauan siinä hierottuaan menee metallisukka puhki ja letku alkaa sitten pikapuoliin vuotaa. 

[NorgeGTL]

Norgesta hierautui oljynjäähdyttimen letku puhki juuri tuolla tavalla ja seurauksena oli öljysumua kanssa-ajajien riemuksi. Sattui Pohjois-Ruotsin korvessa. Korjaukseen meni aikaa 45 minuuttia Norgen omilla työkaluilla. Ohitin jäähdyttimen eli irrotin ehjän letkun jäähdyttimestä ja rikkinäisen koneen lohkosta ja liitin ehjän letkun nyt irti olleen pään lohkoon. Onneksi liittimet olivat samat letkijen molemmissa päissä niin onnistui. Tämä kuuluu sarjaa Onnistuneet metsäremontit.

[motomatti]

Nämä työntötankokoneiset CARC-mallit (Breva, Norge ja Sport) ovat olleet erinomaisen varmatoimisia ja vähävikaisia. Tuttavapiirissä on ollut ja on edelleenkin niitä useampi. Vaikka 8v-mallit näyttävät suurelta osin samalaisilta on rakenteissa silti pieniä rakenne-eroja voimansiirron osalta.

[jiipee73]

Piikkiössä kesällä M. Nurmi tutki nuo hiertymisvaarassa olevat öljyletkut, ei huomautettavaa. Sama tilanne ohjauslaakerin osalta, tosin mitään ei avattu mutta mies käänteli stongaa ja totes että toimii kuten pitääkin.

Kardaanissa kuuluu pieni ääni kun takapyörää pyörittää, ja tuli kehotus tutkia ja voidella spoorit, mutta hälyttäväksi ääntä ei todettu.

Homma vaikuttaa täällä saatujen ohjeiden perusteella aika simppeliltä, ainoastaan tuo swingin irrotus mietityttää, kun en omista erikoistyökalua (haka-avain, holkki?), jollaisella toinen puoli on kiinni. Joku tosin täällä ehti aiemmin todeta, että sitä ei välttämättä tarvitse.

Onneksi on talvea jäljellä, tuntuu että huoltohommaa tulee sitä mukaa lisää kun tietoakin karttuu...

[motomatti]

Onneksi on talvea jäljellä, tuntuu että huoltohommaa tulee sitä mukaa lisää kun tietoakin karttuu...

Tieto karttuu myös tehdessä ja on huomattavan mukava aloittaa ajokausi kun paikat on katsottu ja tarpeelliset kohteet huollettu. Puhumattakaan siitä että huolettomia kilometrejä tiedossa pitkään.

Omassa Brevassani oli kaksi vikaa jotka piti korjata: vapaavalon anturi vaihtaa ja pakoputken kannatin hitsauttaa. Joitain vikailmoituksia tuli mutta ne hoituivat huollon yhteydessä pois GuzziDiagilla. Samalla saattoi katsoa eri toimintojen toiminnan sähköisesti.
Vaikein homma oli tuo vapaavalon kytkin: se on hankalassa lokosessa vaihteiston takaosan päällä ja pitää purkaa rakenteita pois päältä. Sen hankkiminen olikin viimenen ostokseni Heipalta. Tosin myöhemmin huomasin että Motonetistäkin olisi löytynyt.

[TunturiTT]

Homma vaikuttaa täällä saatujen ohjeiden perusteella aika simppeliltä, ainoastaan tuo swingin irrotus mietityttää, kun en omista erikoistyökalua (haka-avain, holkki?), jollaisella toinen puoli on kiinni. Joku tosin täällä ehti aiemmin todeta, että sitä ei välttämättä tarvitse.

Onneksi on talvea jäljellä, tuntuu että huoltohommaa tulee sitä mukaa lisää kun tietoakin karttuu...

Pitää muistaa, että ihmiset näitä tehtaassakin kasaa..

[jiipee73]

Pitää muistaa, että ihmiset näitä tehtaassakin kasaa..
[/quote]

Näinhän se on. Ja perushuoltojen osalta Guzzi on kyllä aika käyttäjäystävällisen oloinen kun vertaa moneen muuhun peliin, jonka kanssa on tullu puljattua. 

[jiipee73]

Liitteenä kuva todisteeksi oudosta boksista. Tuotetarra tiessään mutta tuntomerkit viittaavat Techlusion TFI-purkkiin, kuten täällä tietäväisempi osasi veikata.

Perä irti pyörästä mutta kardaani niin tiukassa kiinni laatikossa, että tyydyin suihkuttelemaan CRC:tä spooreihin, saa muhia muutaman päivän. Ruostetta näköjään. Kardaanitunnelissa ei ruostetta näkynyt, pikkasen öljyä, mutta ei paljon. Ja ainakin perävaihteen spoorit oli hyvässä rasvassa eikä kulumaa ei näkynyt.

Swingin irrotus meinas käydä työstä mutta lähtihän se lopulta. Oli kyllä korjausoppaassa surkeat neuvot siinä kohdin kun pitää irrottaa nämä jalkatapit sisältävät sivupalat. Tai sitten en älynny kattoa oikeasta paikasta.

Hommat jatkuu, ehkä se vielä tulee joskus vielä nippuunkin, vähän tuo pultti- ja mutterikasa hirvittää että mikäs se menikään mihin mutta khyyllä se siittä... 

[TunturiTT]

Tuossa mokkulassa on näköjään neljä eri kierrosaluetta säädettävänä. Suunnilleen noin taisi olla ensimmäiset powercommanderitkin.

[jiipee73]

Tuossa mokkulassa on näköjään neljä eri kierrosaluetta säädettävänä. Suunnilleen noin taisi olla ensimmäiset powercommanderitkin.

Löysin juutuubista jonkun vanhan videon purkista. Säädöistä 1. ruuvi on tyhjäkäynti, 2. kiihdytysalue (=idle), 3. ruuvi alueella jolla mennään isoa kovaa ja 4. ruuvi vaikuttaa siihen, millon siirrytään 2-3 alueiden välillä kierroksissa. Näin siis karrikoiden.

[motomatti]

Erilaisia rasioita olen nähnyt pyöriin asennetun eri tarkoituksissa. Yhteistä niille on se että niitä ei ole kiinnitetty asianmukaisesti. Lykätty vain johonkin sopivaan rakoon tärisemään resonanssien tahtiin. Asiallinen kiinnitys on kiinteä tai puolikiinteä kiinnitys esimerkiksi kiinnityspannalla runkoon tai kumivaimentimien varaan. Runko on varma kiinnityskohde koska se on suurimassainen eikä lähde korkeataajuisten resonanssien mukaan. Monet pienemmät osat saattavat resonoida voimakkaammin jollain kierrosluvulla.

Lisäksi huonosta kiinnityksestä voi syntyä hankaumia laitteen rakenteeseen. Jopa kotelon puhkeamiseen asti.

Jos on hyvä tasopinta kiinnitykseen niin helppo tapa on tehdä sopiva kiinnitys on laittaa Velcro-tarrakiinnitys. Kiinnitys on sopivasti joustava, vaimentaa teräviä resonansseja haluttaessa laite on irrotettavissa helposti. Kestää kosteutta ja pölyä mutta ei kovin hyvin öljyä tai vahvoja liuottimia.

Tässä yhden pienen rasian asennus: http://www.motomatti.fi/2016/07/california-1400-lampomittarin-asennus.html

[jiipee73]

Erilaisia rasioita olen nähnyt pyöriin asennetun eri tarkoituksissa. Yhteistä niille on se että niitä ei ole kiinnitetty asianmukaisesti. Lykätty vain johonkin sopivaan rakoon tärisemään resonanssien tahtiin. Asiallinen kiinnitys on kiinteä tai puolikiinteä kiinnitys esimerkiksi kiinnityspannalla runkoon tai kumivaimentimien varaan. Runko on varma kiinnityskohde koska se on suurimassainen eikä lähde korkeataajuisten resonanssien mukaan. Monet pienemmät osat saattavat resonoida voimakkaammin jollain kierrosluvulla.

Lisäksi huonosta kiinnityksestä voi syntyä hankaumia laitteen rakenteeseen. Jopa kotelon puhkeamiseen asti.

Jos on hyvä tasopinta kiinnitykseen niin helppo tapa on tehdä sopiva kiinnitys on laittaa Velcro-tarrakiinnitys. Kiinnitys on sopivasti joustava, vaimentaa teräviä resonansseja haluttaessa laite on irrotettavissa helposti. Kestää kosteutta ja pölyä mutta ei kovin hyvin öljyä tai vahvoja liuottimia.

Tässä yhden pienen rasian asennus: http://www.motomatti.fi/2016/07/california-1400-lampomittarin-asennus.html

Tuo purkki oli kyllä niin tukevasti liimattu ilmanputsarikoteloon, että ei paremmasta väliä. Paikka mielestäni huono, hankala säätää kun tankki tiellä koska ja bensa- ja muiden letkuissa ei riitä pituus nostaa tankkia kunnolla jolloin purkin ruuveja hankala kääntää. Uusi paikka suunnitteilla.

[Ikkala]

Perä irti pyörästä mutta kardaani niin tiukassa kiinni laatikossa, että tyydyin suihkuttelemaan CRC:tä spooreihin, saa muhia muutaman päivän.

Ei se vetämällä lähde, puukalikka väliin ja vasaralla terävä napsu niin sitten lähtee.  Sielä on semmonen rautalankasokka tai miksikä sitä nyt sanoisikaan, pidätinrengas tai jotain.

[TunturiTT]

Semmonen kun auton vetarin päässä? C-rengas.

[motomatti]

Lentokonehommissa noita nimitettiin aksiaalijousirengaslukitukseksi. Köpelö käännös amerikanenglannista.
Pirullinen avata jos se on päässyt ruostumaan sillä ruoste on täyttänyt silloin sen tilan mihin jousirenkaan pitäisi väistää avatessa. Silloin auttaa liotus ruosteenpoistajalla ja paineilman suhuttelu rakoon. Senkin jälkeen on keinoja olemassa mutta ne vaativat osan tarkan mitoituksen tuntemista.

Kuten Ikkala jo mainitsi niin kunnossa ollessa kiinnitys on helppo avata terävällä napautuksella akselin suuntaan. Jousi väistää uraansa ja aukeaa kun akselia siirretään pituussuunnassa.

Taas oli mielenkiintoinen asia katsoa varaosakuvastosta mistä osasta on kyse lukitusrenkaan osalta. Ei ollut vaihteiston kuvissa eikä kardaanin kuvissa. Korjaamokirjassa ei senkään vertaa. Hassu juttu.

Tuo C-rengas nimitys on ehkä paras näin kun kaikki tietävät mistä osasta on kysymys.
Koneenrakennustekniikassa käytetään monenlaisia kiinnityksiä ja lukituksia jotka eivät kerro ulkoisesti rakenteestaan. On jousitappilukkoja jotka avataan paineellisella nesteellä tai yksinkertaisesti paineilmalla. Erilaisia puristukseen perustuvia lukituksia jotka avataan hydraulisesti. Useimmissa riittää riittävän suuri lämpötilaero.

Kun en löytänyt kunnon kuvaa koko osasta niin laitoin liitteeksi kyseisen vaihdelaatikon akselin kuvan. Sen takapäässä on ura johon piirtämäni nuoli osoittaa.