Polttoainepumppu ulisee tai vinkuu

[Hajakenttä]

Taitaa Tammisilta kutsua talveksi kun ei itsellä kunnon lämmintä paikkaa ruveta ropaamaan...

Tuosta on nyt talvi kulunut ja uusi kesä jo puolessa. Mitenkäs jutussa kävi lopulta?

[motomatti]

https://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Fueltanks-Acc-/Fuel-taps:::1_49_308.html
Tuossa Stein Dinsen hanatarjonta. Sähköisen hanan saatavuus näyttää mustaa.

Daytonan ja Quotan manuaalista hanaa sen sijaan on tarjolla.

[Jouko S]

Hmb-Guzzilla näyttäisi olevan sähköisinäkin:

https://hmb-guzzi.de/Petrol-Taps
Jouko

Edit. No eipä sittenkään ole tällä hetkellä..

[Ripa]

Sisäpuolelta ruostuneen terästankin puhdistus on hankalaa mekaanisesti, mutta homma käy kätevästi laimealla fosforihapposeoksella. Käsittely 1 - 2% fosforihappoliuoksella poistaa ruosteen ja muodostaa tankin sisäpintaan ohuen ja hyvin kiinni pysyvän mattaharmaan rautafosfaattikerroksen. Happokäsittelyn ajaksi tankista kannattaa poistaa ei-rautametalleista valmistetut osat esim. hana ja polttoainepumupun asennuslaippa. Happo sekoitetaan lämpimään veteen ja kaadetaan tankkiin. Huoneenlämpötilassa n. vuorokauden käsittelyn pitäisi riittää useimmissa tapauksissa. Tarvittaessa käsittelyaikaa voi pidentää. Käsittelyn jälkeen happoliuos kaadetaan pois tankista ja siitä kannattaa siivilöidä suurimmat kiinteät hiukkaset pois, koska liuosta voi käyttää uudelleen. Lopuksi tankki huuhdellaan sisältä lämpimällä vedellä ja kuivataan sisäpinta esim. huuhtelemalla tenulla, joka kuivatetaan ilmapuhalluksella. Käsittely kannattaa tehdä ulkona.

Väkevämmällä fosforihapolla ruoste poistuu nopeammin, mutta teräksen pintaan muodostuva fosfaattikerros on paksumpi ja heikommin pintaan kiinnittyvä, jolloin irtoava fosfaatti voi aheuttaa tukkeutumisongelmia.

Liitteessä lisätietoa teräksen peittauksesta fosforihapolla.

Ote liitteestä "Fosforihappo on merkittävästi "kiltimpi" kuin esim. rikkihappo roiskuessaan iholle tai vaatteille. Se ei ole myrkyllistä ja sitä käytetään myös ainesosana elintarvikkeissa." Esim. Colajuomissa on usein happamuudensäätöaineena fosforihappoa, koodi E338.

Liitteessä todetaan myös, että "Fosforihappo syövyttää rautaa (terästä) merkittävästi vähemmän kuin suola-tai rikkihappo." Tästä huolimatta kannattaa tiedostaa, että pahasti syöpyneen tankin seinämä voi jopa puhjeta pahimmilta kohdilta. Muodostuvat reiät voivat olla pieniä ja vaikeasti havaittavia.

Fosforihappoa on myynnissä ainakin IKH:ssa 1 l pulloissa. Myös autotarvikeliikkeissä myytävän Annitrol ruosteenpoistoaineen tehoaine on fosforihappo.

Jos tankki on sisäpuolelta maalattu, maali ja muu orgaaninen aines esim. rasvat pitää poistaa sisäpinnalta ennen fosforihapolla käsittelyä. Useimmat maalit saa poistettua väkevällä emäsliuoksella esim. NaOH tai KOH. Mm. rautakaupoissa myytävät viemärinavausaineet ovat useimmiten näitä kemikaaleja. Sekä hapot että emäkset pitää laimentaa lisäämällä nämä kemikaalit veteen roiskeiden välttämiseksi. Väkevät emäkset syövyttävät voimakkaasti alumiiniosia, jotka pitää irrottaa ennen puhdistusta emäksisellä liuoksella.

Happojen ja emästen käsittelyssä pitää noudattaa varovaisuutta ja käyttää asianmukaisia suojahansikkaita sekä suojalaseja ja/tai kasvosuojaa. Kemikaalien toimittajilta pitäisi olla saatavilla ohjeita näiden turvalliseen käyttöön.

[motomatti]

Ihana ohje Ripalta. Hapotustoimenpide on varsin turvallinen.
Siitä että tankki syöpyy puhki on vain tankin ja ajan vika, ei puhdistajan tai puhdistusaineen mikäli on toimittu oikein ja käytetty em ohjeen mukaista "ohutta" seosta.

Miten sitten välttää ruostumista: helpoin homma, säilytti sitten pyörää kadun varressa tai tallissa tai jotain siltä väliltä, on pitää tankki aina täynnä. Vesikään, saati normibensa, ei ruostuta rautaa jos tankki on täynnä. Kotimatkalla tankki täyteen niin oireet eivät ilmene. Aina ei tiedä milloin se seuraava ajorupeama on.

Muovitankitkin pysyvät kunnossa ja muodossaan jos ne säilyttää totaalisen tyhjänä öljyttynä tai täynnä pienkonebensiiniä. Vähintäänkin bensaa jossa on mahdollisimman vähän vettä. Tenun lisääminen, jota jotkut vieläkin harrastavat, lisää veden määrää polttoaineessa.

[TunturiTT]

Californian (ruiskumalleista) tankki on loppujen lopuksi vaikea täyttää piripintaan. Aika korkea kaulus tankin sisällä. Lisäksi reilusti täytettynä auringonvalo sai ainakin oman mustatankkisen tulvimaan yli.

[motomatti]

Californian (ruiskumalleista) tankki on loppujen lopuksi vaikea täyttää piripintaan. Aika korkea kaulus tankin sisällä. Lisäksi reilusti täytettynä auringonvalo sai ainakin oman mustatankkisen tulvimaan yli.

Normijuttuja. Tärkeintä on se että tankki on ainakin liki täynnä. Silloin ilman osuus minimoituu. Ilma on se joka aiheuttaa vettä tankkiin. Tavallisessa ilmassa on erinäisiä määriä vettä. Varsinkin syyssäillä. Tyhjä tankki pumppaa ilmaa sisään ja ulos lämmön vaihteluiden innostamama. Samalla ilmassa oleva kosteus tiivistyy vapaille metallipinnoille. Usein myös pysyy metallipinnalla. Aina enemmän mitä laajempi pinta. Siinä se sitten hiljalleen aiheuttaa kevyttä korroosiota.
Kun korroosiota on jo sopivasti niin siihen ruskeaan ja huokoiseen pintaan tarttuu entistä enemmän vettä. Ikään kuin imeytyy. Vesi sitten kaverinsa hapen kanssa hiljalleen hoitelee teräksen ruosteeksi.

Kuten TunturiTT mainitsi niin bensiinikin laajenee lämmitessään. Tuttu ilmiö jos tankkaa Shellin mittarilta tankin täyteen ja lähtee kahville. Parhaimmillaan joku tulee kertomaan että pyörä pihamaalla vuotaa bensiiniä. Kannattaa jättää hieman tilaa lämpölaajenemiselle. Talvisäilytykseen riittää viittä vaille täysi tankki. On laajenemistilaa eikä vuoda yli mutta hapelle ja ilmankosteudelle ei jää kovin iso tanner touhuta pahojaan. Samalla bensiinikin säilyy hyvänä koska hapen vaikutus ja haihtumispinta-ala on minimoitu.

Edellä oleva on erityisesti kaasutinpyörien juttu. Mutta ei ole haitaksi ruiskuissakaan.
Kaasutinpyörissä hanan aukaiseminen muutaman kerran talvessa pitää kaasuttimet täynnä eikä sielläkään tapahdu haihtumista ja sakkautumista siinä määrin kuin tyhjiin kuivavissa kaasuttimissa.

Mielenkiintoista sinänsä että luulin että kaikki kokeneemmat motoristit tietävät nämä asiat.

[Henko]

Tulipa tänään vaihdettua letku bensapumpun ja hanan välille sekä huuhdeltua tankkia samalla. En ihan ehtinyt Motomattia morjenstaan tallille. Mopo Gustav rupee pikkuhiljaa toimimaan ilmeisesti. 100km ajon jälkeen tilanne on selkeästi parempi kuin lähtiessä. Aluksi liikennevaloissa kuulin taas että bensapumppu piti mekkalaa joten ajoin sitten tien sivuun pohtimaan. Kääntelin virtoja päälle ja pois riittävän monta kertaa jolloin pumppu vaimeni ja mekkala muuttui sihinäksi. Kuuli miten letkut täyttyivät. Siitä kun lähdin ajamaan Nokialta Otamukseen niin matkalla ilmeni vain vähän nykimistä. Ilmanputsariin ei paukuttanut ollenkaan, kierroksia kärsi nostaa. Otamuksessa taas kääntelin virtoja, ja letkut täyttyivät nyt nopeammin. Kyllä mää nyt ymmärrän kun jengi hehkuttaa että nää tykkää kierroksista jne. Ajelin tarkoituksella pienellä vaihteella ja odottelin josko nykiminen alkaa, mutta Otamuksesta Porintietä Kolmikulmalle meni matka vallan mainiosti. Kiihdytellen, pienellä vaihteella ajaen sivulaukkujen kanssa kulutus sadalla kilometrillä oli aika tarkkaan 5l.
Tuli vain mieleen että jos ruostetta on riittävästi ollut niin kyllähän sitä vielä on varmaan pumpun ja suodattimen välillä ainakin, ehkä suuttimillekin menevissä letkuissa. Ja mitä näihin ruiskuvehkeisiin tulee niin mun näkökulmasta tää vaikuttaa melko selkeältä laitteelta, mutta mulla ei oikeen oo vertailukohtia kaksipyöräisissä.
Bensahanan vasenkätinen ulkokierre näytti tönärillä mitattuna M16X1 kun töissä tarkastelin. Näytti ihan samalta se sisäkierre mikä tankkiin asettuu. Ei vain tullut mieleen mitata kotona siitä tankista kierrettä. Motonetissa ja Stormissa ei ainakaan oikeen oo väliaikaisia hanoja mulle, Tunturissa ja Soliferissa on M16X1 mutta letkulähtö on vaan vähän pieni. Tollaset karat on yleensä tuumamitoituksella ni en nyt hanajuttuja letkun väliin miettinyt. Mun mielestä tollanen 10mm letku on aika reilun kokoinen, kun ottaa huomioon ettei siinä karassa mitenkään erityisen suuri reikä ole.

[motomatti]

Olisin jo sulle korvikkeen sorvannut sorvilla vaan se kun on varastossa odottamassa parempia päiviä ja oikeaa verstasta. Ehkä sitten talven aikana.....
Mihinkähän se Velipojalle sorvaamani hanakorvike on joutunut. Haloo Velipoika: menikö pyörän mukana?

100km ajon jälkeen tilanne on selkeästi parempi kuin lähtiessä.

Älä nyt kuiteskaan polta venttiiliä ajamalla liian lujaa.
Kulutuslukema on ookoo. Ehkä hieman alemmaksikin pääsee kun on kaikki happi- ja bensa-atomit pelissä mukana.

Tuli vain mieleen että jos ruostetta on riittävästi ollut niin kyllähän sitä vielä on varmaan pumpun ja suodattimen välillä ainakin, ehkä suuttimillekin menevissä letkuissa. Ja mitä näihin ruiskuvehkeisiin tulee niin mun näkökulmasta tää vaikuttaa melko selkeältä laitteelta, mutta mulla ei oikeen oo vertailukohtia kaksipyöräisissä.

Kyllä se kaikki shaisse on jo suodattimessa. Kierto on tosi nopeaa välillä tankki-hana-pumppu- suodatin-paineensäädin-tankki. Bensa kiertää siellä hirmuista kyytiä. Vain pieni osa kierrosta pääsee sylintereihin saakka.

Voi likaa olla suuttimissakin mutta, käytännössä, suodatin on niin tarkka että se mikä menee sen läpi suuttimille menee myös suodattimista läpi. Suuuttimissa on suodattimet mutta ne torjuvat sitä likaa mikä syntyy polttoainesuodattimen ja suuttimien välisessä väylässä.

Tämä järjestelmä, ehkä poislukien se mikä on Quotassa, on yksinkertaisin mahdollinen. ECUssa on kaikki tarpeellinen ja helposti tutkittavissa ja semihelposti ohjelmoitavissa uudelleen. Siitä puuttuu vain itseohjautuvuus mutta tarkka kaveri ottaa silloin tietotekniikan kaveriksi.

Käytännön kannalta tätä laite (15M + tekniikka) mekaanisilta ominaisuuksiltaan on helppo rakenteeltaan. Autotarvikkeista koottu kokonaisuus joka on 99% rakennettu tankin ulkopuolelle. Ainoa sähköinen kikastin tankin sisällä on polttoaineen merkkivalon anturi.

Palaamme vielä asiaan.....

[Henko]

^ Sellainen tuli vielä mieleen että voihan tuo bensapumppukin kulunut olla vaikka onkin uusittu jossain välissä. Kavitointi ja ruoste tuskin näiden ikääkään lisää, mutta katsotaan.

[motomatti]

Oma kokemus on että pumppu kestää kyllä. Riittää että se tuottaa tarvittavan paineen. Se on helppo mitata jos asia rassaa.
Olen pumpannut noilla vuosikausia etanolia ja bensiiniä epämääräisissä olosuhteissa Euroopassa ja Aasiassa. Ovat olleet aina valmiita palvelemaan. Kun pumppu ei pyöri vaikka sähköä tulee niin silloin se on ainakin rikki. En ole löytänyt välimuotoa. Sinänsä helppoa kos hajoaa: tarvitaan vain uusi. Ei voi korjata. Tosin jumiin menneitä pumppuja olen korjannut. Pitkään seisonut pyörä vaihtopyörärivissä voi jumittaa pumppunsa. Se ei kuitenkaan pala sillä heräte ei kestä kuin muutaman sekunnin. Suoraa virtaa ei sekään pyörimättä kestä.

[TunturiTT]

Tuollainen pumppu kyllä kestää, pumppaa auton allakin satojatuhansia kilometrejä mukana.
Sillon yleensä alkaa olla tiensä päässä, kun pitää jatkuvaa narinaa tai ulinaa.
Olen menestyksellä purkanut ja kasannut tuollaisen pumpun. Varovainen saa olla, kun krymppausta purkaa. Ei tosin sisällä vaihdettavia varaosia. Pumppu ei montaa kymppiä maksa, joten vaihtaminen ei taloutta kaada.

[motomatti]

Korjasin aiempaa tekstiäni. Oikoluku olisi oikolukuohjelman sijasta kertonut että kirjoitin pari kertaa liikaa sanan suodatin sen sijaan että olisin kirjoittanut suutin. Arvaava tekstinsyöttö on nyt pois päältä.....

[Henko]

Juu. Pyörässä on enää vain vähän oiretta pintakaasulla tasanopeutta ajaessa, mutta oire että löpö loppui kokonaan jos käytti kaasua on hävinnyt. Nyt on mahdollista että nykimisen syy on jo muualla, esim. kaasuläpän akselin pienessä välyksessä. Bensapumpusta kuuluu hiljainen iloinen sihinää vain. Tilaan tuon bensahanan kun johtokin löytyi tankin alta, mutta voi olla että laitan sen paikoilleen vasta kun oon käsitellyt tuon tankin kunnolla jollain yllämainitulla keinolla. Eipähän pääse ruostetta uuteen bensahanaan. Määhän sorvaan myös juuri tällaisia nippeleitä töikseni, mutta työpaikan manuaalisorvi on heikossa hapessa ja tankoautomaateissa on käytännössä joku sarjatyö meneillään koko ajan jos mahdollista joten omia hommia ei kauheen usein tuu tehtyä.
Mut kyllä se hana siinä syystä on, huonolla tuurilla voi palaa koko pyörä jos ei saa bensantuloa poikki haaverin sattuessa.

[Ripa]

Jos puhdistat tankkia kemiallisesti, kannattaa varoa puhdistusaineiden roiskumista tankin maalatulle ulkopinnalle ettei maalaus vaurioidu. Hanan yhde ja muut reiät pitäisi saada mahdollisimman tiiviisti suljettua ettei puhdistusliuoksia valu ulkopinnalle. Tankki pitäisi saada käsittelyn ajaksi sellaiseen asentoon, että sen voi täyttää mahdollisimman täyteen.

Puhdistusta voi kemikaalien vaikutusajan jälkeen tehostaa laittamalla tanin sisään esim. pölystä puhtaaksi pestyä hiekoitussepeliä tai muttereita tms. ja ravistelemalla tankkia esim. tenun kanssa. Kovin isoja kiviä tai muita raskaita kappaleita ei kannata käyttää ettei tankkiin tule ravisteltaessa lommoja.