Kuulostaa kovin tutulta Motomatin kokemukset savonpuolesta. Omalla saaritontilla (4,4 ha) on tullut myllättyä monenlaista ja naapureiden kiinnostus on, savolainen uteliaisuus tunnettuna, taattua. Kun en saanut rakentaa pientä saunamökkiäni ihan halutun kallion päälle, oli kuulemman vähän liikaa sivussa rantakaavan mukaisesta rakennuspaikasta (jossain konttorissa paperin ääressä arvottu sijainti), tuli vähän myllättyä tontilla.
Tutun urakoitsijan avulla kuljetutin 28 tn ympäripyörivän telakoneen järjesteleen vähän rantakiviä ja tekemään kivistä sellaisen rakennelman talon pohjaksi, ettei mökki nökötä ihan valolta pimennossa. Kiinteän laiturin kivirunko, yksi juuri vesirajaan yltävä aallonmurtaja tehtiin, grillipation pohjat rantaviivaan mökin eteen ja koko rantaviivan kivet meni muutenkin uuteen järjestykseen. Kivikkoinen ja kallioinen, kun saari on, sellainen "rantabulevardi" tehtiin noin 200 m mittaisena heti rantaviivan yläpuolelle ja muutama muu tienhotu raivattiin umpipuskaan, jos haluaa käydä rouvan kanssa kävelyllä nilkat nyrjähtämättä. Vesi oli loppukesästä sopivan matalalla, että kone ylsi noin 15- 20 m tavan rantaviivasta työskentelemään. Soran alta löytyi sopiva hiekkaranta

Olihan se pari ensimmäistä kesää kuin pommin jäljiltä. Kun vesi nousi normiinsa ja vihreä luonto korjasi haavat muutamassa kesässä, tilanne korjaantui.
Siinä alkoi töitten jälkeen rantanaapurin ajeleen vähän turhan läheltä rantaa. Joku vähän vieraamman näköinen venetyyppi heristi nyrkkiä ja kertoi kovaan ääneen mitä ajattelee "rannan raiskaajista". Laiturihommiin hain luvan vesialueen kalastus/jakokunnalta, niin ei asiasta mussuttamista kummempaa syntynyt. Kunhan ei muuta rantaviivaa, voi monenlaista myllätä. Nyt naapuritkin ajelee jo kauempana. Voi olla osasyynä juuri veden pinnan alla oleva "aallonmurtaja", kun se kivi on kova vastus perämoottorin potkurille

.