Aihe on jo vanha, muta herätellään vähän sitä kun piti kertoa kokemuksia välitangon toimivuudesta.
Hyvin se toimi, mutta kulma-malliset metalliset pallonivelet eivät lopulta olleet paras valinta. Niihin ilmaantui klappia. Vaihdoin ne suoriin uniball tyyppisiin ja klapista pääsi eroon sillä. Myös vaihteensiirtovivuston nivelet vaihdoin niihin ja juuri klapin poistamiseksi sielläkin.
Huomasin myös, että läppävivustojen keskinäisestä asento erosta johtuen ei ole mahdollista säätää imubalanssia niin, että se olisi hyvä kaikilla läpän asennoilla. Sen saa toimivaksi käytännössä vain yhdessä kohdassa. On kuitenkin mahdollista korjata asia seuraavasti:
<kopiota omasta tekstistä toisaalta>Jos vaihteisto on kankea vaihdettava, kuten Nevadalle on tyypillistä, siis saattaen vaihdettavaa mallia, niin siihen auttaa dramaattisesti kun uusii kunnollisiksi vaihteen siirtovivuston nivelet. Oiken harmittaa kun en aikaisemmin sitä hoksannut. Vaihdoin ne kulmapallot suoran mallisiin uniballeihin ja nyt naksahtelee vaihteet silmään niin että on oikein ilo niitä käyttää.
Toinen syy tärinään on imutasapaino. Luigi on rakentanut koneen V-profiilin niin, että sylinterit eivät ole sivusuunnassa samalla linjalla. Imukurkut myös ovat viistossa asennossa. Läppärungot kuitenkin ovat keskenään samanlaiset ja niiden läppiä kääntävät vivut joutuvat näin tekemään keskenään erilaiset liikeradat. Siksi imutasapainoa ei ole mahdollista saada aikaan kaikilla kierrosluvuilla/läppien asennoilla. Myös alkuperäiset muoviset läppien yhdystangon nivelet ovat kelvottomat. Kevyt yhdystanko myös pyrkii edesauttamaan läppien resonanssivärähtelyä joillakin kierrosluvuilla.
Imutasapainon hankaluudet on suhteellisen helppo korjata, korjaamalla Luigin tekemä suunnitteluvirhe:
Tehdään paremmaksi ja hiukan painavammaksi läppien yhdystanko. Niveliksi laitetaan uniball tyyppiset nivelet M6 ja molemmat oieakätisellä kierteellä. Tanko tehdään rautakaupan rosteri M6 kierretangosta. Syntynyt lisäpaino alentaa resonanssitaajuuden alle minkään kerrosluvun aiheuttaman. Samalla saadaan napakka tanko ilma klappeja.
Yhdystanko tehdään "silmäväliltään" 12 mm lyhyemmäksi kuin alkuperäinen. Kun se asennetaan paikoilleen irrotetaan vasemmasta läppävivustosta tasapainon säätäruuvi. Vaen vipu käännetään uuteen asentoon, jotta yhdystanko ylettää siihen, vaikka onkin nyt lyhyempi. Kun läpät lepäävät toppereihinsa, säädetään tasapainoruuvilla vipujen reijät yhdystangon kanssa samaan. Tätä varten tasapainoruuvi on vaidettava uuteen 10 mm pitempään, jota sen säätävara jää riitäväksi.
Näin helpolla on modifikaatio tehty ja voidaan tehdä imutasapainon säätö. Siitä vielä muutama asia:
Ennen säätöä kannattaa tehdä TPS nollakohdan asetus. Siihen tarvitaan GuzziDiag. Irrotetaan oikean läppärungon vivusta yhdystanko toimenpiteen ajaksi ja varmistetaan, että vivusto lepää topparissaan. Nollataan GuzziDiagilla TPS nollaamalla itseopitut arvot. Sitten sammutetaan pyörästä virta ja pidetään kahvipaussin mittainen tauko pyörä virrattomana, jotta käsky asettuu perille ECU:un.
Tasapainon säätöön tavitaan anemometri ja sissy/vast apumies pitämään kaasukahvaa juuri oikeilla kierroksilla. Tyhjäkäynti-ilman ruuvit suljetaan kokonaan. Säätöruuvilla säädetään imut tasaan ainakin 3500 rpm molemmin puolin, mutta luultavasti ne ovat tasaan muillakin kierroksilla. Lopuksi säädetään tyhjäkäynti. Se on nyt hyvin matala. Avataan molempia ilmaruuveja vähän kerrallaan niin, että tyhjäkäynti on oikea ja imu on tasan. Kun nyt tarkastetaan imu muillakin kierrosluvuilla, saattaa olla, että säätöaä on hiukan muutettava, jolloin tyhjäkäyntilmaa on taas säädettävä jne... Lopuksi kuitenkin muutamalla säätäkierroksella lähestytään optimia.
Vasmmen läppärungon akselilla on alimpana muteri, joka lukitsee koko akselin lelut paikoilleen. Akselin alapäässä on messinkilaakeri taspainovivulle. Tässä laakerissa on tietty välys. Kannattaa etsiä miljoonalaatikosta sopiva asuslevy em. mutterille; niin paksu aluslevy, että imutasapainon säädön välys puristuu pois. Laakeri on sitten viraton ja mutteria on löysättävä kun taas tarvitaan tasapainon säätöä, ja kiristettävä taas sen jälkeen. Näin saadaan pois senkin välyksen haitta.
Tämän jälkeen onkin sitten ostettava kaupasta silkkihansikkaat ajohanskoiksi; niin sileää on käynti.
</kopiota toisaalta>
Kopsasin omaa tekstiäni tänne kun sopii paremmin otsikkoon. Se alkuperäinen on täällä:
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=8512.0Lopulta kuitenkin käytin rautakaupan kierretangon asemesta 8 mm tankoa, jonka teetin konepajalla varta vasten tähän tarkoitukseen kun se nyt kerran oli. Vaihdoin siihen vaan uudet M6 uniball nivelet ja säädin reikävälin 12 mm alkuperäistä lyhyemmäksi. Sain lyhennettyä sitä juuri tarpeellisen määrän, jotta sain vivut kääntymään yhtenevästi. Se kierretanko kyllä toimii yhtä hyvin ja jos sen paino ei riitä tärinän vaimentamiseksi, niin voi siihen lisäillä muttereita painoksi tarpeen mukaan.
Imubalanssin säätöä varten tarvitaan se uusi M4* ruuvi. Sen on nyt oltava 35 mm pitkä ja hyvä olisi kuusio- tai kuusiokolokanta (jotta se työkalu pysyy siinä ilman tuskailua). Sen vanhan vastajousen pituus ei aivan riitä ja siihen auttaa miljoonalaatikosta kaivettu sopiva holkki, tai pitempi jousi.
Huomasin myös menettelyvirheen omassa imutasapainon säädössäni. Kun säätöä tehdään ja tärisevässä koneessa on vaikea saada työkalua pysymään paikoillaa, se lipsahtaa pois säätöruuvista kun kääntää katsetta kierroslukumittariin ja anemometriin, tulee kiusaus käyttää tyhjäkäynnin ryyppyvipua se kun huudattaa juuri sopivasti 4000 rpm. Se on väärä tapa! Se sekoittaa koko säätäperiaatteen ja tulos on väärä. Täytyy siis keksiä joku muu tapa pitää kaasua ja kierroksia haluttuina säädön ajan: sissy, vaimo, tyttöystävä, naapurin kissa...
Edit: *Tuanoinnii, ei se ole ainakaan M4 vaan lähempänä 5 mm paksu ja kierre on jokin aika tiheä. En muista tarkkaa kokoa ja kierteen tyyppiä eikä ole nyt mittauskeinoa sille. Kävin Juväskylän Kita Koneesta mallin kanssa hakemassa ja sain sopivan ruuvin ja vieterin.
