Pitkän aikaa, osittain vieläkin, japanilaiset pyörät ja niiden tietyt mallit, ovat olleet vertailukohtana ja referenssinä muille pyörämerkeille.
On siis totuttu merkittävässä määrin tietynlaisiin toimintoihin ja ominaisuuksiin jotka ovat kokolailla samanlaisia suuressa osassa pyöriä. Sitten kun tulee jotain erilaista joka toimii hieman eri tavalla ja jossa ominaisuudet ovat painottuneet eri järjestykseen kokee koeajaja erilaisuuden negatiivisina ominaisuuksina: tämä ei toimi niin kuin muut.
Otetaanpa esimerkki: Kaveri tarjosi ajettavakseni Yamaha 1200 FJ:tä. Vastavuoroisesti hän ajoi Brevaani. Kehui ennen kierrokselle lähtöä että se on sulla menoa nyt: FJ-kokemuksen jälkeen sellainen pakko hankkia!
Tehtiin sellainen reilu puolen tunnin lenkki ja olin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia 1100 Brevasta. Kuulemma moottori täristää kaikilla kierroksilla ja kardaani vääntää sivulle, voimansiirrossa välystä, huono suuntavakavuus, levoton, kummallinen kytkimen toiminta, mekaanisia ääniä, tehoa huonosti ja vain yläkierroksilla, istuma-asento outo, jousitus liian kova, jarrut haukkaavat, kate suuntaa ilman kypärään ja muita pienempiä hankaluuksia kuten vilkun käyttönupikan väärä sijainti ja liikaa vikaherkkää elektroniikkaa. Kyselin että oliko mitään hyvää. Peileistä näki hyvin taakse ja vaihteet toimivat ennakko-oletuksesta poiketen hyvin. Muuta hyvää ei ollut. Ei ostaisi ikinä.
Omat kokemukseni vanhasta FJ:stä: hirveä malmikasa jota joutuu vääntämään mutkiin väkisin, lelluva jousitus, korkeataajuista tärinää sarvissa ja jalkatapeissa, katteen takana isommassa vauhdissa joutuu haukkomaan henkeä, ajoasento omituinen, raskaat ja tunnottomat jarrut. Tehoa kyllä oli mutta en sitä oikein osannut käyttää kun muutenkin mentiin paikoitellen kovaa ja oli vaikeuksia pysyä Brevan peesissä mutkapätkällä. Kaikki hallintalaitteet toimivat kuten pitääkin ja ovat totutuilla paikoilla.
Ei tarvitse minunkaan ostaa FJ:tä kehuista huolimatta. Halpojahan nuo olisivat....
Välttämättä pyörässä ei ole mitään sellaista ominaisuutta jonka kanssa ei pystyisi elämään kun siihen tottuu, Sen jälkeen muut pyörät tuntuvat omituisilta. Tunne on siis kuljettajakohtaista ja siitä voi myös oppia pois ja "sietämään" toisenlaistakin pyörää. Viat ovat sitten eri asia. Valitettavasti niihinkin tottuu ja alkaa pitämään ominaisuutena kuten jarrujen tehon hiipuminen, jousituksen vaimennuksen heikentyminen, jne.
Brevasta voi itse sanoa että se on varmaan tylsin Guzzimalli toistaiseksi. Sitä "groovea" ei ole kovin paljoa mutta pitkillä reissuilla huomaa kuinka helppo sillä on taivaltaa.
