Minä en voi paljonkaan motoristikokemuksellani kehuskella. Joskus -70 luvulla pari vuotta Kawasakin 250-kuutioinen Samurai, viitisen vuotta sitten Sveitsin armeija Condor ja nyt pari vuotta vuoden -99 Nevada. Pyörällä oli sen ostaessani ajettu noin 24.000 km ja minulla siihen on tullut noin 4.000 km lisää. Ostopäätökseen vaikutti aikanaan pyörän mielestäni hyvä ja helppo ajettavuus, ainakin esimerkiksi Yamahan Viragoon verrattuna. Ehkäpä minua myös viehätti tietty yksinkertainen perustekniikka. Eihän siitä mihinkään pääse, että työntötankotekniikka ei ole mitään kovin nykyaikaista tekniikkaa (en tiedä sitä ainakaan henkilöautoissa taikka kehittyneemmissä pienkonemoottoreissa enää käytettävän, jopa tuossa Ducatin koneella varustetussa vuoden -74 Condorissa oli kannen yläpuolinen nokka-akseli).
Pyörään olen kyllä ollut kovin tyytyväinen vaikka tämän edeltävän keskustelun perusteella arvelenkin tehneeni hieman huonon kaupan. Voipi tuo myynti olla aika vaikeaa. Toisaalta voinee ajatella niinkin, että kaikki harrastukset maksavat. Voisiko joku Guzzien tekniikkaan ja historiaan perehtynyt valaista minulle, miksi 2004 malli on jotenkin niin paljon parempi kuin vuoden 1999 malli ? Onko noissa kuitenkaan juuri muuta eroa kuin että toinen on kaasutinmalli ja toinen ruiskupeli ? Ei minusta kaasutintekniikka mitään hirveän ongelmallista ole jos kone ei ole aivan mahdottomasti ajettu, jolloin kaasuttimiinkin voi syntyä haitallisia kulumia. Miten tuo laatu olisi tuossa kohdin niin isosti muuttunut paremmaksi ?
Noita japanilaisia pyöriä en kyllä viitsisi kauheasti mollata. Kyllä niistä löytyy monia mielenkiintoisia ja hyviä pyöriä, myös keppivedolla. Teknisesti japsipyörät ovat useimmiten erittäin laadukkaita, toki joitakin floppejakin mahtuu mukaan. Minulle tietty merkki ja valmistusmaa ei ole niin kovin tärkeä asia, ajopelin vaan täytyy tuntua itselle sopivalta.
Toistaiseksi kuitenkin mennään Nevadalla.
