Tulipa itsekin katsottua tuo dokumentti, siinä oli kyllä melkoista liioittelua noiden natsien kostoaseiden mahdollisesta merkityksestä. Todellisuudessahan ne olivat lähinnä haihattelua, johon panostettiin Saksassa siksi, että tavanomaisilla(kaan) aseilla ei pärjätty. Kaiken kaikkiaan V-aseiden kehittely oli enemmänkin tulosta natsihallinnon (=Aatun) kostonhalusta ja toiveajattelusta kuin järkevästä strategisesta tai sotataloudellisesta ajattelusta. Jotta V1- ja V2-ohjuksilla olisi oikeasti saatu aikaan riittävä terrorivaikutus, niitä olisi pitänyt tuottaa paljon enemmän kuin mihin Saksan teollisuus tuossa vaiheessa kykeni.
Toki ohjukset saattoivat olla kustannustehokkaampi ratkaisu kuin pommikoneet. Pointti vain on, että Saksa ei tuossa vaiheessa tarvinnut pommittajia, se tarvitsi pommittajien torjuntaa. Jos noiden ohjusten kehittelyyn ja tuotantoon laitetut henkiset ja aineelliset resurssit olisi käytetty vaikkapa hävittäjäkoneiden, erityisesti moottorien, kehitykseen ja tuotantoon, liittoutuneiden ilmapommitusten teho olisi voinut jäädä pienemmäksi ja sota pitkittyä paljonkin. Kenties jopa Me 262 olisi oikeasti saatu tuotantoon ajoissa. Vaikkei sekään sodan lopputulosta olisi muuttanut: vastaavasti liittoutuneiden omat suihkuhävittäjät olisi otettu tuotantoon aiemmin.
Ja tuo V3-jättiläistykki puolestaan oli aivan järjetön idea ottaen huomioon liittoutuneiden ehdottoman ilmaylivoiman: jos sillä olisi alettu oikeasti tulittaa Englantia, se olisi pommitettu tuhannen päreiksi alta kahden viikon.
Tosin olihan noista natsien rakettipuuhastelusta jotakin hyötyä meille motoristeillekin: Peenemündessä hankki työkokemusta muuan Walter Kaaden, jonka työn hedelmistä ovat varmaan liki kaikki ainakin 70-80-luvuilla moottoripyöräilyn aloittaneet saaneet nauttia.
