Kardaanien erot

[motomatti]

Guzzilla on kahta kahta tyyppiä kardaaniratkaisuja jotka jakautuvat kolmeen alaluokkaan rakenteellisesti:

Perinteinen yhdestä kohtaa taipuva. (California, pikkuguzzit ja vanhempi kalusto)
Alaluokkana v. 2000 jälkeen "venytetty" tuplanivel.

Nivelletty kahdesta kohtaa. V10, V11 ja C.A.R.C.
V10:ssä ja V11:ssä avokardaani joka on tehty modifioimalla alkuperäistä "jäykkää" kardaania ja lisäämällä yksi laakeri perävaihteen koteloon. Niveliä yhtä paljon kuin alkuperäisessä kardaanissa mutta eri paikoissa. "Parallellogrammo"
C.A.R.C. on uudempaa "yksiaisaista" kehityssuuntaa. (Bellagio, Breva, Sport, Griso ja Norge)

Muilla kardaanipyörävalmistajilla ei ole ollut kuin BMW:llä, ja hiljattain Kawasakilla, vastaavia ratkaisuja. Avokardaaniratkaisut taitavat puuttua kokonaan muilta valmistajilta jos ei mennä vuosikymmenten taa.

BMW:n ja Kawasakin ratkaisut ovat melko lailla identtiset. Kardaanin suojaputken nivelet ovat ulkopuolella ja kardaanin nivelet suojakumien kohdalla sisäpuolella. Yamaha luottaa edelleenkin koeteltuun jäykkään takahaarukkaratkaisuun. Tehokkaassa pyörässä se kuitenkin aiheuttaa omanlaisiaan kuvioita.

C.A.R.C:ssa on nivelellä suojakumi vain takatuennan laakerointikohdassa. Muutoin kardaanitunneli on jäykkä takapyörän laakerointiin saakka. Tässä tuleekin ilmi tämän ratkaisun innovaatiopuoli: Ei ulkoisia niveliä tai laakerointikohtia lainkaan. Toiminta silti sama kuin parallelogrammolla (paralever kuten BMW:llä). Kaikki nivelöinnit ja laakeroinnit ovat öljykylvyssä. Se toinen haitarikumi on perävaihteen kotelon päällä josta rektiotangon vipu pilkistää ulos.

Tämän viimeisen version kestävyys on vielä toteamatta. Omaan Brevaani vaihdettiin takaisinkutsun perusteella heti uutuuden koko perävaihde. Sen jälkeen on tehty vain öljynvaihtoja ja käytetty Molykotea lisäaineena.

Kyselenkin tässä onko C.A.R.C:ssa ilmennyt muillakaan mitään komplikaatioita?

[Vierailija]

<snip>Yamaha luottaa edelleenkin koeteltuun jäykkään takahaarukkaratkaisuun. Tehokkaassa pyörässä se kuitenkin aiheuttaa omanlaisiaan kuvioita. <snip>

Tämä on kiinnittänyt huomiotani - eikä missään testiraportissa ole mainittu mitään mistään omanlaisista tai muistakaan "kuvioista". 
Yksinkertaiset ratkaisut ovat yleensä hyviä.

[Ekku]

Avokardaani on minun mielestäni vähän sellainen kapistus, että siinä yhdistetään ketjuvedon ja kardaanin huonot puolet toisiinsa.

Bemarin kardaani/perä-ratkaisut ovat viime aikoinakin olleet toimivia. Ongelmia on tainnut lähinnä esiintyä siitä syystä, että alunperin alle 100 hevosvoimaiseen boxeriin suunniteltua peräratkaisua on käytetty pyörissä, jotka tuottavat takapyörälle lähes 150 hevosvoimaa. Ei niissä ilmeisesti se perävälitys varsinaisesti ole heikko, mutta pyöränlaakeri on ilmeisesti se kohta joka on kovilla etenkin niissä LT-mallin matkalotjissa. Tilannetta ei varmaankaan helpota se, että välillä peräöljyjen vaihto ei kuulunut lainkaan huolto-ohjelmaan.

Japsien ratkaisut kardaanivedon suhteen ovat olleet yksinkertaisia, mutta eipä niiden kestävyydestä sitten ole paljon pahaa kuulunut.

Olettaisin, että vanhoilla XJ-Jammuilla ja Gtr-Kawoilla on ajettu aika perhanan pitkään ilman ongelmia voimansiirron puolella.

[TunturiTT]

Eiköhän tuo Bemarin perälaakerin hajoita just se paino LT:ssä. Taitaa olla helposti satakunta ylimääräistä kiloa ja pari- kolmekymmentä heppaa laakeria kuormittamassa, sitten perän esittelyn. Eikä tosiaan vamaan helpota se sekoilu välillä, missä murikkaan laitettiin kovin pieni tippa ikirasvaa..

[Pekka]

Ei ollut Bemun toispuolinen swingi/kardaani täysin ongelmaton ennen Paralever-rakennettakaan.
Silloinkin perän laakerointiin ilmestyi silloin tällöin väljyyttä, oli sitten kyseessä kevyt
boxeri tai K-malli.
Joku taas jäi tiensivuun kun poori sileni akselista.

Guzzin avokardaanista ei ole henkilökohtaisesti kokemuksia, mutta jos käytetään laadukkaita
ristiniveliä ei pitäisi olla ongelmia.
Riskitekijöitä ovat mielestäni painepesurilla peseminen, suojaamaton liuku, missä tosin ei taida suurta liikettä tapahtua
mutta sen täytyy kuitenkin toimia herkästi. Vielä on lyhyt ristikoiden välinen etäisyys jolloin
niveliin tulee paljon kulmaa.
Vanhempien mallien akselitunneli vain on jostain käsittämättömästä syystä jätetty ilman
voitelua. Tämä on nyt sitten korjattu öljyvoitelulla uusimmassa ratkaisussa?
Kuten oli vanhoissa Bemujenkin kaksipuolisessa takaswingissä.


Pekka

[egon]

2006 mallin Brevasta meni pyöränlaakeri kesäreissuilla. Kilomerejä oli kai jotain 60k. Perän sisuskalut oli ihan terveen näköiset, vain laakerit ja stefa vaihdettiin. Oireita se ei paljon antanut, mutta kolmosvaihteella tuntui ennen remonttia noin 3000 kierroksen tasakaasulla oikein lievä hrrr hrrr hrrr hrrr hrrr.   Hrrr häipyi korjauksen myötä. Nyt näyttää hiukan hikoilevan perän haitarikumin liitoksesta.  Olen Millen ristikon pitänyt elossa ja tiiviinä vaihdon jälkeen neljätoista vuotta ja noin 250 k, sille on riittänyt kerran keväässä tehty öljykylpy. Kysymys kuuluukin nyt, että miten Brevan ristikko on käytännöllisintä jälkivoidella?  Frouvan Rukatissa on kettinki ja se on semmoinen sottapytty ettei minulle tule vastaavaa niin kauan kun kardaanipyöriä myydään.

[I.H.]

.  Olen Millen ristikon pitänyt elossa ja tiiviinä vaihdon jälkeen neljätoista vuotta ja noin 250 k, sille on riittänyt kerran keväässä tehty öljykylpy.

Miten tuon öljykylvyn teet   

[Velipoika]

"Frouvan Rukatissa on kettinki ja se on semmoinen sottapytty ettei minulle tule vastaavaa niin kauan kun kardaanipyöriä myydään."

Kokeiles tota siihen rouvan rukatiin! Kokemusta ei vielä mutta lupasivat paljon! Saa ainakin Heinolta.

http://www.belray.com/bel-ray-blue-tac-chain-lube

[egon]

Keväthuollossa perä irti ja kardaani irti, spoorit puhtaaksi ja niihin vaseliinia. Takasvingi irti, svingin laakereiden pudistus ja voitelu.
Svingin kardaaniputkeen tulpaksi mytty trasselia ja kaadetaan ylhäältä vaihteistoöljyä sen verran että nivel hukkuu. Pyöritellään siinä vähän ja lopuksi putsataan paikat. Jos tukilaakerissa tuntuu välystä niin se vaihdetaan, käytännössä ehkä 80 k välein.

Laiskan pojan keväthuollossa päästetään vain perä irti ja rasvataan kardaanin spoorit ja tarkistetaan ettei kissapyörän laakerissa ole välystä. Kallistetaan svingiä niin paljon, että kardaaninputkeen voi kaataa öljyt sisään ja uitetaan nivel tavallaan takakautta. Tukilaakeri vuotaa käytännössä aina sen verran että siitä menee öljy läpi, tuloksen voi tarkistaa raottamalla haitarikumia niin näkee tuleeko sieltä öljyä.  

Brevassa on yksipuolinen putki niin tilava etten ole uittanut sinne öljyä, mutta eihän tuo ihmeitä maksaisi vaikka siinä hommassa pari lítraa menisi kertakäyttöön.

Rukatin ketjun voitelu ei ole mikään ongelma, mutta kun annostelu on niin epämääräistä että on aina paikat liejussa vaikka aina yritetään öljytä valmiiksi kuuma ketju.

[Ikkala]

Mä en jaksa uskoa tuohon nivelen kylvettämiseen vaikka joskus niitä uittelin ittekkin.
Tukikaalerille tuntuu tosiaan olevan hyvä vaihtoikä tuo edellä mainittu 80k. Viimestään 100k kannattaa vaihtaa. Siis näissä vanhoissa tontirunkoisissa missä se lyhyt nivel.  
CARC perästä ei moittimista mutta ei tuolla nyt ole paljoa vielä ajettukaan, noin 45k.
Pemarin perästä on sen verran huonoa kokemusta ettei niitä enää mun vaivoiksi tule.

[I.H.]

Ikkalan kanssa vähän samoilla linjoilla, miten siihen ristiniveleen öljyä saa menemään vaikka kuinka "uittaisi" onhan se kestovoideltu suljettu systeemi. Spooriholkki ja akselin spoori toki kannattaa puhdista ja rasvata. Teen sen aina kun on takapyörä irti esim. renkaanvaihdon yhteydessä . Sekä pitää aina tarkistaa että haitarikumi on ehjä, koska vesi nivelessä on turmioksi.

[Pekka]

Moi.

Mulla on Lempparissa kardaaninnivel ja tukilaakeri pyörineet aina öljykylvyssä.
Nivelen vaihdoin 250kkm kohdalla kun totesin silloin sen tulleen tiensä päähän.
Alkuperäinen tukilaakeri jatkaa tehtävässään edelleen.
Vanha nivel taas odottaa vuoroaan uusilla rasvattavilla ristikoilla varustettuna.

Vaikka ristinivelet ovatkin kestovoideltuja, estää öljykylpy tiivisteiden ja rasvan
kuivumisen.
Silloin kun purin ristikot pois nivelestä, kaikki rasva oli poistunut ja
tilalla oli öljyä.

Motomatti jälleen pitää porukan virkeänä provosoimalla sopivilla keskustelun aiheilla

Iloista Uutta Vuotta kaikille.


Pekka

[Ikkala]

Tämä nivel ja laakerijuttu on kanssa kokolailla ikuisuuskysymys. Kukin tekee kuten parhaaksi näkee. Romut kestää minkä kestää.

[kaide]

Ei kannata ehjää alkaa purkamaan.

[motomatti]

Ehjää ei kannata useinkaan purkaa mutta tuo kardaanin ristinivel ja erityisesti se kannatinlaakeri kannattaa, jos on paikka ja aikaa, ottaa irti jos on noin satatuhatta viattomia kilometrejä takana. Samalla selviää onko kannatinlaakerin kohdalta nivelen kaula kulunut väljäksi ja missä kunnossa on itse kannatinlaakeri. Se on sen verran edullinen osa että kannattaa vaihtaa vaikka ei kovin huono olisikaan.

Aiheesta katsaus: http://motomatti.blogspot.com/2011/12/california-trike-kardaaniakselin.html
Ja vanhempi nivelversio: http://motomatti.blogspot.com/2011/10/kardaanin-ristinivel-jumittaa.html

Pikkuguzzin kardaani: http://motomatti.blogspot.com/2011/12/v65-larion-laittoa-kardaani.html

Kuten jo usein aiemmin olen kertonut niin pikkuguzzin ristinivelen hajoaminen voi olla oikein vaarallista.