Kardaanien erot

[kvlm]

V11 avokartaania on tullut rasvattua aina talvella l.kerta vuoteen. Ajomäärä kaudessa n.12-16 tkm. Nyt kartaanilla ajettu 110 tkm. Liuku on suojattu o-renkaalla . ---> On raskas painaa asennuksessa sisään , koska ilma ei tahdo poistua rasvatusta putkesta , -ja samaten tahtoo ulosvetäessä sisälle syntyvä tyhjö pitää osat väkisin nipussa.

  -KG-

[Kari Sairanen]

Hoi

Kysymys Pekalle, paljonko olet laittanut öljyä tukilaakerin voiteluun? ilmeisesti vaihteistoöljyä?

[motomatti]

Katselin Renardin tekniikkaa hieman tarkemmin. Näyttäisi että heilläkin on avokardaani...

http://www.renardmotorcycles.com/en/renard_gt_images.php

[Pekka]

Ei se määrä ole ollut mitenkään tarkka. Suojakumin välistä 20ml ruutalla kerran
tai tippakannulla 10-20 pumppausta peräoljyä.
Nivel ei varsinaisesti siis ui öljyssä mutta jotain kostutusta roiskumisen seurauksena
suojakumin sisällä tapahtuu. Öljy poistuu suojakumin sisältä pikkuhiljaa
kohti perävaihdetta koska tukilaakeri ei ainakaan tässä tapauksessa ole tiukka
siihen niveleen.

Pekka

[Camn]

Renard - avokardaani.

Näyttääkin olevan Renardissa käytetty moottori Peter Lamparthin viimeistelemä. 1330 ccm tilavuuteen porattu Grison 8V moottori, 123 hv ja 134 Nm. Myös HTMoto kävi Renardilla Eestissä, ehkä pojat valitsivat kuitenkin Lamparthin, joka oli valmis loihtimaan tehoja enemmän esiin.

http://www.motoguzzi-center-lamparth.de/tuning%20einspritzer.htm

PS.
Avokardaani on mielestäni jotenkin myös "radikaali ja pelottava", että siinä vaan pyörii... kaiken kansan nähden... valmiina silpasemaan remmit ja kyytilälisen lahkeet matkaansa...noo, ei kai normaalilla maailmankatsomuksella varustettu henkilö Guzzilla ajaisikaan...sylinteritkin sillai valmiiksi "etukenossa" että kohta lähtee...

[Camn]

Avokardaani on radikaali ja pelottava

Äärimmäisen harvinainen tuore tapaus Saksanmaalta (V11).

Mutkan jälkeen vaihtaminen ylöspäin, kytkin ylös, pamahtaa. Tuntui kuin takapyörä olisi hetkeksi jumittanut. Kardaanin takimmainen nivel hajalle. Rikkoo vanteen ja swingin. Myös laakeri ja stefa perässä uusiksi. Oli ajettu 40 tkm.

Spekulaatio 1: rakenteessa näyttäisi oleen ollut hiushalkeama, koska murtokohdassa näkyi ruostetta. Mahdollisesti materiaaliviasta johtunut väsyminen?

Spekulaatio 2: voideltava nivel on voideltava. Einsimmäisissä Daytona –kardaaneissa 1992 ei ollut rasvanippoja. Rikkoutuivat, löivät takarenkaita rikki – näky oli samanlainen. Sen jälkeen avokardaanien nivelien ympärille tuli suojakehikot. Jos pyörii kuivana, tulee välystä, neulalaakeri hajoaa.

[motomatti]

Avokardaanin ihmettelyä ihmettelen.
Raskaassa kalustossa, nelivetoautoissa ja vanhan ajan takavetoisissa autoissa on ollut avoimet kardaanin nivelet joko nipoilla tai ei. Niihinkin vikoja tulee jos huolto on laiminlyöty tai ikääntymisen ja kulumisen kautta. Kardaani kyllä ilmoittaa etukäteen hyvissä ajoin vaurioitumisestaan meluna tai värinänä.

Itsellä on V10 jossa on yli satatuhatta ajettu kardaani. Sitä olen huoltanut ohjeen mukaan liki samalla tavalla kuin ketjuvetoistakin systeemiä: voitelu aina pidemmän sateessa ajetun matkan jälkeen kotitallissa ja pesun jälkeen. Muun huollon yhteydessä puhdistus ja tarkistus.
Avokardaani on kuin olisi yhdistetty ketjun ja kardaanin huonot puolet: pitää voidella ja vaseliinit on kuitenkin kohta vanteella.

Kun vika kardaaniin tulee se on yleisimmin ristikon yhden tai useamman laakerin kuivuminen tai väljistyminen. Ristikoita saa laakeriliikkeestä ja ristikon vaihto onnistuu mp-huollossa.

Jos omistaa esim esisarjan Daytonan jossa ei ole räjähdyssuojia niin mikä estää hankkimasta vaihtokardaanin tai ennakoivasti vaihtaa ristikot esim 50.000 km välein jos on epävarma siitä osaako ennakolta havinnoida vääjäämättä ajan kanssa tulevaa vikaa.

Valmistus-, materiaali-, huolto- ja käyttövirheet ovat sitten eri asia.

Tyypillisin virhe joka takuuvarmasti rikkoo nivelen on asentaa etu ja takanivel eri vaiheeseen. Liuku-urat akselin keskellä kun menevät mihin asentoon tahansa.
Nivelet on oltava peilikuvamaisesti samassa asennossa keskenään. Jos ei ole niin nivelhaarukoihin kohdistuu suuria voimia ja akselin takimmaisen nivelen nivelhaarukoista toinen murtuu ja matka jää kesken. Todettu käytännössä.

[Ekku]

Tuossa Matti jo kertoikin, miksi se avokardaani ei ole kovin hyvä ratkaisu. Se vaatii turhan paljon huoltoa muihin kardaaniratkaisuihin verrattuna ja lisäksi se myös hieman roiskii sitä rasvaa takavanteelle kuten ketjuvetoinenkin.

[egon]

Metallin väsymistä on tullut sen verran opiskeltua, etten usko materiaalivikaan tuossa Saksanmaalla räjähtäneessä nivelessä. Akselin pää näyttää oleva ruosteessa, joten ainakaan siihen ei ole tullut tuota edellisissä puheenvuoroissa mainittua vaseliinisumua. Todennäköisin syy nivelen rikkoutumiseen on ihan sama kuin klassisen yksinivelisen kardaanin etupää tuplaristikon hajoaminen: neulalaakeri on kärsinyt voitelun puutteesta, ottanut ruostetta ja alkanut menettää liikkumiskykyään. Kun rauta ruostuu niin se turpoaa noin 7-kertaiseksi alkuperäiseen tilavuuteen nähden. Laakerin kohdalla se johtaa kitkan kasvuun ja ristikkonivelen tapauksessa seuraamus on laakeripesiin tulevat edestakaisin nitkuttavat momentit, joita ei herkän nivelen kohdalla esiinny lainkaan. Jäykät nivelet aiheuttavat riittävän isoa jännitysvaihtelua haarukoihin niin, että sinne aikaa myöten syntyy väsymissärö tai säröjä. Jos osasta haarukan murtopintaa löytyy ruostetta niin diagnoosi on 100% varmistettu.  Kun haarukassa on puoleen paksuuteen yltävä halkeama niin se kyllä katkeaa kun konetta käsketään kunnolla.

Omalle kohdalle on osunut yksi Mille GT:n nivelen porsiminen juuri edellä kuvatulla tavalla. Sen jälkeen olen oppinut huolehtimaan osien voitelusta. Samoin on kerran Sierran kardaanin takapään nivel mennyt tönköksi. Sen oire oli epämääräinen jyrinä korissa joillakin nopeuksilla. Saksan Guzzin tapauksessa on mahdollista, että jalkatapeissa on voinut olla ylimääräistä värinää, mutta Guzzin tapauksessa sen aistiminen on sattumanvaraista. 

Pitkäikäisten pyöränlaakereiden ym. laakereiden salaisuus on ainakin osittain siinä, että perheessä ei käytetä painepesuria pyörien pesuun eikä tavallisessakaan pesussa käytetä juuri mäntysaippuaa voimakkaampia aineita.

[TunturiTT]

Omasta pikkulohkosta korkkasi joskus risti. Purettaessa sai huomata nivelen olleen suht kuiva, eli leikkasi neulat kiinni, hajottaen neulahäkin. Sinne ei ilman haarukan kokonaisvaltaista purkua rasvaa saa, joten tuurissa oli, että sen huomasin. Monilla lienee tullut ulos asti ihmettelemään tuo haarukka, katkaisten laatikon hännän siinä touhutessaan. Itse havainnoin tuon -klik klik- äänestä, joka kuului nivelen seutuvilta tallissa tuuppaillessa.
Mutta se pikkulohkosta. Itsekin ihmettelen tuota argumenttia avokardaanin nivelen kestämättömyydestä. Olen itsekin omistanut liudan autoja, joissa kuten Mattikin jo mainisti, nivel pyörii yhtälailla olosuhteiden vallassa. Eipä ole tarvinut niistäkään huolehtia, ovat olleet käytössä myös talvisissa suolasuihkuissa. Huoltamatta kyllä saa kaiken rikki. Pintaruosteesta tuossa saksalaisessa veikaten, ei liene huolto ollut ihan pyörän mekaniikan tarpeiden tasolla. Ehkä tullut yllätyksenä, kun "huoltovapaa" alue korkaa huoltamattomuuttaan, mutta en ihan heti heittäisi valmistusvirheelle kaikkia pelimerkkejä. "Ennakoiva huolto tulee joskus jälkijunassa" -Laitesuunnittelija P V-

[Pekka]

On se kumma laite tämä Guzzin kardaani kun sitä rasvata täytyy että kestäisi.
Minusta on niin, että kun raskaassa kalustossa on siirrytty kestovoideltuihin
ristiniveliin, niitä ei enää juurikaan tarvitse vaihdella. Ennen niihin taisi mennä
hätäisemmän rasvarin prässin suuttimesta samalla hionta-aineet rasvan mukana.
Nykyisillä kestovoidelluilla näyttävät jotkut hätyyttelevän jo 2000kkm rajaa.

Pekka

[motomatti]

Hyvin vähän on tullut sitä perinnekardaanin ristiniveltä rasvailtua mutta avokardaanin tapauksessa homma käy, kun sen ensin opettelee ja avartaa etunivelen suojan rasvareikää niin vaiva on suurinpiirtein sama kuin ketjuja rasvaisi. Sillä erotuksella että tarvitaan rasvaprässi niin voi olla varma että nivelissä on voiteluainetta eikä esim vettä ja ruostetta. Off topic: Centauro lähti laakista käyntiin akun latauksen jälkeen. Breva ei. Piti vaihtaa halpisakku toiseen. Sit lähti.

Californian kardaanin nivelen peruskunnostusta: http://www.motomatti.fi/2011/10/kardaanin-ristinivel-jumittaa.html
Centauron kardaanista: http://www.motomatti.fi/2012/01/vaseliiniprassi-ja-kardaanin.html
Pikkulohkon kardaanista: http://www.motomatti.fi/2011/12/v65-larion-laittoa-kardaani.html

[Camn]

Avokardaanin ihmettelyä ihmettelen

Oman otsikointini tarkoitin "positiiviseksi" luonnehdinnaksi. Avokardaani on luullakseni melko harvinainen ratkaisu ja minua "viehättävä". Siinähän se viuhtoo, jalkain kupeessa.

Kovasti tapaus on aiheuttanut keskustelua myös tuolla v11sport.de -palstalla. Uudemmat arvelut esittävät Motomatin tapaan, että todennäköinen syy olisi  ajo väärin yhteentyönnetyllä kardaanilla - - molempien vastakkain olevien ”kourien” on oltava tarkasti kohdistettu toisiinsa. Mikäli näin ei ole, epätasapaino lisääntyy (eikä kompensoidu kuten tulisi) seurauksena rakenteet eivät kestä enää voimia, lopputuloksena murtuma. Riittää että vaikka edellinen omistaja on ajanut jonkun aikaa väärin ”kootun” kardaanin kanssa… jos repeytymä on syntynyt, asian korjaaminen ei enää auta…  Liippaa läheltä tällaista omatoimikoheltajaa, joka ei aina tiedä/ymmärrä/muista huomioida kaikkea...

Liitteenä tarkempi kuva "ruosteesta" joka viittaa siihen että murtuma on ollut jo pitkään nivelessä.

[Pekka]

Ristinivel aiheuttaa nopeusvaihtelua silloin kun nivelessä on kulmaa.
Ääritapaus olisi 90 asteen kulma jolloin mennään nollasta äärettömään.
Siinä yksi syy pitää ristinivelen kulma maltillisena. Muutama aste on hyvä olla
etteivät laakerineulat hiero koloja laakeripintoihin.
Nopeusvaihtelu saadaan kumottua laittamalla kaksi ristiniveltä peräkkäin,
tai nivel akselin molempiin päihin. Tällöin tuleva ja lähtevä akseli pyörivät tasaisesti.
Nivelten välisen akselin nopeus vaihtelee, sitä enemmän mitä suurempi kulma
nivelissä on.
Jotta homma pelaisi ja tuleva ja lähtevä akseli pyörisivät koko ajan samalla nopeudella,
täytyy nivelien haarukoiden olla edelläolevan kuvan mukaan asennettuna.
Lisäksi täytyy tulevan ja lähtevän akselin olla samansuuntaiset, muuten tulee jälleen
nopeusvaihtelua.
No, tästä on sitten erikoissovellutuksia, erisuuntaisten akseleiden aiheuttamaa
nopeusvaihtelua voidaan korjata nivelien vaihe-erolla ym.
Ja  moni Guzziaan huoltanut on löytänyt nivelakselistaan vain yhden nivelen

Pekka

[egon]

Saksan Guzzin kuvassa olen näkevinäni väsymällä syntynyttä murtopintaa, jossa on hiukan näkyvissä "vuosirenkaita" , eli rantaviivan merkkejä siitä miten särö on kasvanut syvyyttä ja leveyttä. Särö on ollut melko suuri ennen lopullista rysähdystä. On siinä tosiaan voinut olla nivelet väärässä vaihesiirrossakin, mutta myös siinä tapauksessa luulisi tuntuvan ylimääräistä tärinää jossain.

Teknisesti ristikon saa kestovoideltua ja suojattua kestämään vuosikausia ilman jälkivoitelua, kysymys on vain hinnasta. Piensarjatuotteiden kohdalla ei voi olla pitkiä kehitysprojekteja, joissa kertyy dataa isosta massasta, joiden perusteella tuotetta kehitetään. Todennäköisemmin valitaan standardiratkaisu, jonka pitäisi käytettävissä olevien tietojen mukaan toimia ja useimmiten niin taitaa käydäkin.