Hyvin monet ulkomaiset valmistajat ovat rantautuneet Suomeen siten, että ensin täällä on toiminut edustaja. Sen jälkeen, kun homma on saatu kuntoon, otetaan asia itselle.
Näin on käynyt, Toyotalle, SKF:n kanssa, Suzukille, Nissanille, venepuolella Mercurylle jne. Syy on se, että saadaan yksi pysäkki välistä pois. Tuo pysäkki maksaa tyypillisesti ~20%.
Tilalle tulee "pieni edustustoimisto" ja ihan kaikki muu tehdään muualla.
Logistiikka on pyritty hieromaan sellaiseksi, että se mahdollistaa tällaisen toiminnan.
>> Edit: Juuri tuli tieto, että sähkökeskukseen tarvittava turvarele on lähetty Tanskasta viime viikon keskiviikkona Savonlinnaan ja on saapunut tänään - just´äsken. Se siitä logistiikan hiomisesta... Huoh! <<
Näin menetellen on kustannusrakenne toinen ja aikaa myöten kotiin jäävä rahamäärä kasvaa - tai ainakin niin luullaan... En väitä, että hinnat halpenevat, mutta nostopaineet saattavat vähentyä.
Toisaalta, tuo edustajisto saa tuottaa tappiotakin, jos emoyhtiö näin päättää. Kotimainen yritys ei pitkään voi tappiota tuottaa... Markkinoita tehokkaasti rajoittavat asiat, mm. verotus, on monelle ulkomaanelävälle täydellinen yllätys.
Ulkomaisilla valmistajilla saattaa myös olla merkillinen käsitys pienen ja sisukkaan Suomen markkinoista. 1980-luvun alussa eräs tanskalainen ihmetteli miksi meillä myydään "niin vähän" kalastustroolareille laitteita.
No, lopetti ihmettelyn, kun sai tietoonsa, että koko Suomessa on vähemmän >30m troolareita, kun Tanskan Esbjergin satamassa. Jaappanilaiset kyselivät miksi myymme tutkia niin vähän. Lopettivat, kun kerroimme kaupanneemme 72 kpl ja koko Suomen markkinat oli <130 kpl. Tämä luku sisälsi mm. sotaväen tutkavehkeet...
Ei se niin helppoa ole Suomessa pienillä ja vaatimattomilla markkinoilla. Siksihän mm. Esso ( Exxon ) ja Shell ovat vetäytyneet.
