Akkukaupoille

[motomatti]

Nuukalle kymppi on kynnys.
Itselle on tärkeämpää että saatavuus on helppoa ja tuotteen saa mukaansa samalla käynnillä.
Hankintapaikka osuu, helppoutensa vuoksi, Tampereen Läntisen ohitustien matkalle jota kulljen Verstaalleni joitakin kertoja viikossa edestaas. Sen varressa on, muiden muassa, Biltema, Storm, IKH, Motonet, BikeWorld, ym. pienempiä tekniikan kauppoja kuten sähkötarvikeliikkeitä ja laakeri/tiivistekauppoja. Koen olevani eräällä tavalla etuoikeutettu asuinpaikkani vuoksi. Silti tympii kiertää etsimässä jotakin tuotetta jonka haluaisi kouraansa heti eikä termillä: joo, tilataan. Varastointi ei ole tämän päivän trendi vähittäiskaupassa.

[Urpo ja Turpo]

Urpo on tässä vähän niinkuin mesenaatti, joka uudellenohjaa sosiaaliavustusrahoja (eläke) niihin
kohteisiin, jotka sattuvat miellyttämään.

[motomatti]

Kuulun samaan ryhmään. Vapaa-aikaa runsaasti mutta tuloja määrällisesti joten pientä tulonhankintaa pitää tehdä aina kun on mahdollisuus. Onneksi on harrastusasioita ettei mene pelkäksi punaviineilyksi/olusteluksi. Myös Kerhossa toimiminen on vapaa-ajallisesti mukavaa. Lupasin ensi lauantain Ajokauden avajaisiin imuroida kerhotilojen alakerran toistasataa neliötä perjantaina. Se on panokseni tähän rientoon jäsenmaksun ohella. Siis ajavietettä pitää olla ettei kasva kiinni nojatuoliin.

[Breeze]

Kävi mielenkiintoinen juttu, josta taas opin uutta.

Laturi:
Benton 4.0 eco, eli joku CTek kopio

Akku:
Fulbat Gel

Laitoin akun lataukseen, kun lähdin hakemaan Tuksua talvisäilöstä.
Seuraavana päivänä akku mukaan ja hakureissulle.
Ladattu akku kiinni ja jaksoi se yhden puristustahdin ylittää ja sitten alkoi rele pärisemään.
Meni se Tuksu kärriin työntämällä.

No, mikäs tässä on. Vuosi sitten ostettu akku, talvehtinut muiden akkujen kainalossa ja ladattu aianakin kerran alven aikana.

Kotitallissa laturi kiinni ja viiden minuutin jälkeen laturi näytti, että okei.
Mittasin napajännitteen n. viiden minuutin kuluttua latauksen lopettamisesta ja 12,8V.

Akku kiinnin pyörään, yksi kampiakselikierros ja releen pärinää.

No per*ele.

Akku uudestaan laturiin ja kohta se näyttää, että "well done"
Mittasin jännitteen laturi kiinni ja se oli n. 13,0V
Otin laturin miinuskengän irti ja laiton sen muutaman sekunnin päästä takaisin.
Nyt laturi vikutti ekaa punaista.

Mittasin akun jännitteen ja se oli 13,6V

Annoin laturin olla siinä pari tuntia ja tarkastin tilanteen.
Nyt oli kaksi punaista ja kolmatta vilkutti.
Jännite 13,5V

Seuraavana aamuna tarkastin tilanteen ja akkulaturi näytti "well done".
Mittasin akun jännitteen n. viiden minuutin kuluttua latauksen lopettamisesta ja 12,8V.

Laitoin akun kiinni Tuksuun ja Tuksu starttasi normaalisti ja hetken päästä käynnistyi.
Latausjännite valot päällä 13,4V

Joten omasta kokemuksesta voin sanoa, että geeliakku voi yllättää ja vaatii CTek-kopiolla vähän vekslausta, että sen saa ladattua täyteen.


Olen joskus ladannut ongelma-akun niin, että ehjästä akusta piuhat ongelma-akkuun ja laturi kiinni ehjään akkuun.
Seuraavana päivänä ongelma-akussa on varastoitunutta sähköä.
Esim. eräs Lithium-akku ei halunnut kopioCTekillä latautua, mutta latautui vippaskonstilla.


Sen verran vielä, että miksi pitää olla eri akuille omat akkulaturit, mutta prätkän laturi lataa kaikki akut...

[Hajakenttä]

Akkulatureita, automaattisia varsinkin, on hyviä ja huonoja. Pahin puute niissä on lämpötilakompensointi, joka on helppo jättää pois ja tehdä siten valmistushinta muutaman sentin halvemmaksi. Automatiikka voi toimia vain jännitettä mittaamalla, joskua myös virtaa mittaamalla, molemmille tarvitaan jännitereferenssi, siis vähän kuin vastapaino puntarissa, jolla punnitaan painoja käyttäen tunnettuja vastapunnuksia. Laturi toimii mainiosti ilman referenssin lämpötilakompensointia, mutta se on epätarkka eri lämpötiloissa. Heitto on yli voltin luokkaa lämpötilan muuttuessa 20°.

Tässä tapauksessa lienee kuitenkin kyse toisesta asiasta, siis arvaan, en tietenkään voi tutkimatta tietää tarkalleen, mutta kertomus viittaa siihen, että akun navat on olleet puhtaat, mutta pinnoittuneet huonpsti johtavalla kerrosksella lyijyn ja ilman reaktiotulosta, mikä lieneekin. Se on lyijyn harmaa, ehkä hiukan tumma, mutta kiilloton ja aika kova. Se täytyy poistaa messinkiharjalla tai hiekkapaperilla niin, että metallinkiiltoinen lyijy tulee näkyviin.

Koska laturi tuntee vain sen itsensä sisällä näkyvän jännitteen se säätää latausta sen mukaan, eikä voi tietää akun sisällä olevaa jännitettä. Kun kaikissa liitoksissa syntyy jännitehäviö, sitä suurempi, mitä suurempi on latausvirta, nämä kaikki jännitteet ovat sarjassa ja Kirchoffin jännitelain mukaan lähdejännite on sarjaan kytkettyjen jännitehäviöiden summa, laturin automatiikka asettuu virheelliseen tavoitejännitteeseen, joka on akun kannalta liian matala. Kun johtoja irrotettaan ja kiinnitetään ja kikkaillaan toistuvasti, saadaan joka kytkennällä erilainen kosketus ja häviötilanne. Kertomus viittaa jotenkin tällaiseen.

Sama asia tekee mystiikkaa kun akku liitetään ajopeliin ja irrotetaan ja kytketään uudelleen monta kertaa...

Myös akkua volttimittarilla mitatessa tapahtuu sama virhe, jos napojen metalli ei ole metallia. Tosin volttimittari ei juurikaan kuluta virtaa, ja häviö on täysin erilainen, kuin laturin isolla virralla, mutta häviö on silti omiaan aiheuttamaan mittausvirheen.

Kun aksi akkua, vajaa ja täysi, kytketään rinnan, syntyy lähes oikosulkua vastaav tilanne, jossa virta kasvaa kohti ääretöntä kunnes akkujen jännitteet tasaantuvat samoiksi. Virtaa rajoittaa vain akkujen sisävastukset ja kytkentöjen em. ylimenovastukset. Kun akun napaan kytketään kaapelin puristin tai vastaava liitin, siinä todennäköisesti napsahtaa ketunhännän kokoinen valokaari, joka, jos ei räjäytä akkukaasua, sähköhitsaa liittimen navan lyijyyn ja akaansaa pienihäviöisen liitoksen. Akun paremman lataantumisen mysteeri tällä vippaskonstilla selittynee siillä. On aivan sama kytketäänkö latiuri tällöin systeemin rinnalle vajaan, vai täyden akun päähän välikaapeleita, koska Kirchoffin jännitelain mukaan rinnakytketyillä virtapiirin osilla on samansuuruiset jännnitteet.

Esim. eräs Lithium-akku ei halunnut kopioCTekillä latautua, mutta latautui vippaskonstilla.

Sen verran vielä, että miksi pitää olla eri akuille omat akkulaturit

Jos on sellainen automaattilaturi, kuten oma C-Tek laturini, jossa on monta automaattista latausvaihetta ja alussa sulfatoinnin poistosykli, sillä ei saa ladata litiumakkuja, koska ne ovat hyvin arkoja ylijännitteelle ja sulfatoinnin poisto perustuu nopeisiin toisiaan seuraaviin ylijännitepulsseihin. Litiumakuissa sulfatoitumista ei esiinny, se on lyijyakkujen tauti. Siksi litium- ja lyijyakuille on eri laturit.

Sen sijaan hyvinkin erilaisia lyijyakkuja kyllä voi ladata samalla laturilla, kunhan nimellisjännite on sama 12 V. Edes maksimivirta ei tee asiaa toiseksi. Kauppias myy mielellään paljon amppeereja ja asiakas ostaa, vaikka pienellä virralla tulee parempi tulos. Oma C-Tek laturini on 0,8 A maksimivirraltaan ja silti sillä saa kaikki lyijyakut täyteen. Pitää vaan varata tarpeeksi aikaa, sitähän on vaikea ennustaa kun automaatti muuttaa latausvirtaa moneen kertaan. Tyhjäksi päässyt henkilöauton akku vaati melkein kaksi vurokautta.

[Kurtsi]

Tilasin EMC:ltä Quotaan akun. Maanantaina tilasin, perjantaina tuli (Ruotsista). Kuten muistelin täällä oli kirjoitettu, että kuivavarattuja akkuja erillisine happoineen ei enää myytäisi ?

Posti toi Unibat akun, jonka mukana oli happopatruunat (sulfuric acid) eli ihan rikkihappoa. Tämä oli tietysti hyvä asia ja saaneeko toisaalta postissa hapotettuja akkuja kuljettaakaan ?

En ole vielä hapottanut kun iski just helkkarinmoinen flunssa vai mikä lienee. Pääsin sentään pääsiäismaanantaina vähän maistiaisia ottamaan kun vanha Cali II jysähti Bilteman HD akulla laakista käyntiin. Quota sanoi naks, naks.

[motomatti]

Lyijyakuilla tähän asti pärjäillyt. Nyt potkaisin aisan yli kuten heppatermi on eli laitoin kevyen litiumakun. Cali 1400:ssa on remmivetoinen autotyyppinen laturi. Katson pystyykö se ylläpitämään akun vaatiman korkeamman jännitteen.

Käynnistystä kokeilin talven jäljiltä. Männät olin voidellut muutamalla tipalla 2-tahtiöljyä syksyllä ja uudelleen keväämmällä. Melko äreästi lähti laakista käyntiin. Mukava tuoksu leijui Kerholla. Tosin ajanut en ole vielä muilla kuin trikelläni.

Akku kun on melko korkealla niin nyt sivutuelta pystyyn kampeaminen on liki viisi kiloa kevyempää. Akku on Fulbat -merkkiä ja siinä on jännite- ja varaustilanäyttö. Akku on alkuperäisakun kokoinen mutta navat ovat erilaiset mutta oikeassa järjestyksessä. Ei ei onnistunut vaihto heittämällä.

http://www.motomatti.fi/2023/04/california-1400-gts-litium.html

[motomatti]

Viikko akku akkutilassa mutta ei kytkettynä koska ajan toisella pyörällä nyt.
Tarkistin jännitteen. Viikon aikana akku on, ainakin näennäisesti, pudottanut jännitettään 0,1 volttia. Koska jako on kymmeneen niin ei voi tietää onko viikossa purkautuminen 0,1 volttia vai vain osia siitä. Seuraan tilannetta.

Sitten on mielenkiintoista nähdä kun käynnistän pyörän että mikä on jännitteen tila vaikkapa tunnin ajon jälkeen. Mielenkiinnolla odotan tuleeko muita oireita. Ledivalot sietänevät jännitevaihtelua ylöspäin mutta lieneekö jännitevaihtelulla mitään vaikutusta muihinkaan komponentteihin. Pyörässä on monia kulutuskohteita mittarinäytöistä tavallisiin hehkulamppuihin.

[Hajakenttä]

Ledivalot sietänevät jännitevaihtelua ylöspäin

Kokemus on osoittanut, että ledi alkaa ylijännitteestä (ylivirrasta) ensin vilkkua ja sitten tuhoutuu. Sitä siis kannattanee pitää silmällä.

Katson pystyykö se ylläpitämään akun vaatiman korkeamman jännitteen.

Mikä latausjännite (tavoitejännite) tuolla litiumakulla on suosituksena? Tekisi mieli laittaa sellainen Anniin, mutta nykyinen (Ducati Energia) regulaattori antaa 15V ja minusta se on litiumakulle liikaa, vai onko? Olen kyllä jo suunnitellut uuden regulaattorin, josta voi lähtöjännitteen säätää, mutta rakentaminen on jäänyt odottamaan tositarkoitusta.

[motomatti]

Ei ole kokemusta kuin lyijyakun lataamisesta pyörän laturilla ajon aikana. V-näyttö pyörän mittaristossa. (Näyttää aina hieman pienempää lukemaa kuin yleismittarilla mitaten akusta suoraan.) Virta päällä sammuksissa hieman yli 12V ja käydessä yli kolmetoista. Jälkimmäinen lukema lienee sekä laturin että akun yhdessä määrittelemä kompositio. Laturin tuottamaa latausjännitettä en tiedä. Se ei selvinne litiumakunkaan kanssa. Mutta jos 14V täyttyy mutta ei kovin ylity sen kanssa niin asia on varsin hyvällä tolalla. Jos menee yli kovasti niin käytän akkua vain kuluttavaan käyttöön eli sähköperämoottorin propulsioon. Rouvakin voi litiumakun kantaa veneelle kevyesti.
Toki tehosisältö litiumakussa on heikompi kuin lyijyakussa. Siksi sillä ei kulutustehtävässä pääse kovin pitkälle eikä se kestä tyhjäksi ajamista. Akussa on näyttö josta voi seurata kulutusta ajantasaisesti.
http://www.motomatti.fi/2023/04/california-1400-gts-litium.html

[motomatti]

Nyt on noin 80km kokemus litiumakusta. Yksi havainnoista on että, ilmeisesti, akun elektroniikka säätelee latausta itsenäisesti. Ottaa vastaan vain tietyn jännitealueen. Näin tulkitsin pyörän mittaristosta. Vain hieman vajaan akun lataukseen meni useampi kilometri. Silloin mittari vuorotteli kahden arvon välillä: 13,9 ja 14V. Muita lukuja ei näkynyt kuten näkyi lyijyakkua ladatessa. Latauksen täytyttyä näkyi vain lukema 14V. Uudellee starttauksen jälkeen akku lataantui täyteen hyvin nopeasti ja jäi näyttämään vain lukemaa 14V. Lepojännite on 13V.

Juttu on pitkähkö mutta sen loppupäästä voi lukea torstain kokemuksia. Voi olla kirotusvihreitä mutta korjailen kunhan Kuopiosta kotiudun.
http://www.motomatti.fi/2023/04/california-1400-gts-litium.html

[motomatti]

Kuopista terveiset sikäläisestä mp-näyttelystä! Italianpyöriä oli niukasti esillä vaikka Kiinan-Benelleitä oli useampi. Eivät kovin persoonallisa mutta sellaisia mitä muutkin nykyään. Näyttävät hyönteisiltä tai jonkin scifileffan otuksilta.

Tänään ei tapahdu akku- tai pyörärintamalla juuri muuta kuin blogin päivitystä. Sinne lisäsin muutamia kohtia litiumakun käytettävyyden ja ominaisuuksien suhteen. Siis huonoja ja hyviä asioita. Toistaiseksi vähällä käyttökokemuksella mutta kovalla luotolla. Ostin toki, tapoihini kuuluen, edullisimman markkinoilla olevan litiumakun joa täyttää tarvealueeni. Tarjontaa vaikuttaa olevan kovasti. Matkailuperävaunuihin on erikseen oikein tehokkaita litiumakkuja mutta yllättävän kovalla hinnalla. Säästyy bensaa kun ei tarvitse kiskoa tonnistoa niin paljoa. Veneakuiksi myös. Vielä kalliimmalla. Mitähän mahtaisi maksaa ilmailualan litiumakku? Ennenvanhaan kerroin oli näin kun kyse on samasta akusta: autonakkuna x1, veneilyyn x10 ja pienlentokoneeseen x100. Erotuksena näille on akun mukana tulevien käyttöohje- hyväksyntä- ja testipaperien pinkan paksuus. Avaruusaluksen akun hintaa en edes arvaile.

[motomatti]

Kävin Kerhollani vilkaisemassa 1400:sta ja sen litiumakkua. Pyörä seisonut toista viikkoa liikkumatta ja akku irti viirtapiiristä. Akun oma näyttö kertoi että lepojännite on 13,3V ja lataustaso 100%. Jännite pudonnut näennäisesti yhden kymmenyksen siitä kun pyörän jätin parkkiin lyhyen ajelun jälkeen.

[motomatti]

Nyt olen ajanut jo noin 500km litiumakun kanssa. Riitaa ei ole tullut. Nyt lähden mökille mutta sairastamisen vuoksi autokyydillä. Sairaus ei liity moottoripyöräilyyn tai litiumakkuun. Mökillä mennee reilu viikko jos ei huonosti käy. Jätän, kokeeksi, siksi aikaa akun kiinni pyörän hitaasti kuluttavaan järjestelmään. Se näyttänee jo mikä on jutun juoni. Pyörän ohjeessa on ottaa (lyijy)akku irti jos ajamattomuutta on enemmän kuin kaksi pyhienväliä. Tulevan viikon jälkeen ymmärrän taas enemmän. Uskon että se on sopiva testiaika hitukulutuksen sietämiselle litiumakulle näin alkuunsa.

Olen antanut itseni ymmärtää että samankokoinen litiumakku on varauskyvyltään merkittävästi heikompi kuin perinteinen lyijy/happoakku. Sitä paljonko se on heikompi ei ole selkeä asia tai sitten en ole kaikkea ymmärtänyt. Vastaavan kokoinen lyijyakku on 18Ah tehoinen ja hankkimani samankokoinen litiumakku on 12Ah.
https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/sahkoosat/akut/fulbat-litiumakut/fulbat-fltx20hl-litium-akku-lifepo4/

Perinneakulle tarjotaan 18Ah.
https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/sahkoosat/akut/fulbat-lyijyakut/fulbat-ftx20hl-bs-gel-akku/

Tämä Stormin myymä akkumerkki Fulbat on minulle aivan uusi kohtaaminen. Onko muilla kokemuksia akumerkin laadusta? Tyypistä riippumatta.

Mainittakoon nyt kun pyöräni litiumakku on saanut kyytiä jo useamman sata kilometriä California 1400:ssa ei ole pahaa sanottavaa. Käynnistyminen ei "mieti" lainkaan. Myös lataamisessa on tullut muutos kuin akku olisi vasta "herännyt" tekemään töitään: alin jännite hieman päälle 13V useamman päivän seisomisen jälkeen irti pyörän sähköistä. Ajossa menee lähinnä minuutteja kun akun ja laturin yhteinen jännite on 14,1V ajon aikana eikä siitä nouse. Oletan että tämä on myös akun maksimijännite tässä yhteydessä?

Lienee mainittu 14,1V myös pyörän kulutuskohteiden jännite ajon aikana.

[Hajakenttä]

Ehkä vähän ennenaikaista kirjoittaa litiumakuista, nimittäin tilasin sen juuri ja ei ole vielä käytössä. Katselin kivijalkakaupassa akkuja ja kaikki ovat aikapäiviä sitten hapotettuja, ja siksi jo uutena vanhoja, eikä muuta ole saatavana, pykälien takia. Päätin siksi, että en enää osta yhtään lyijyakkua, se aika on nyt ohi.

Autoon sitä akkua aloin etsiä, kun entisellä ei ensi talvea taida selvitä. Litiunakkua on pidetty kesäkamppeena, joka ei talvella anna sähköä, mutta kehitys kehittyy ja nykyinen litium rautafosfaattiakku toimii pakkasellakin. Tilasin siis akun, joka käy autoon kun talvi tulee ja kesän sillä ajelen sähköperämoottoria. Perätuuppari taas puolestaan tuuppaa kanoottia. Se liukuu uistelunopetta kyllästymiseen asti, siis varsin lyhyen ajan, vaikka on aika pieni akku, 12 Ah.

Koska lyijyakkua saa purkaa, sen vauriotumatta, vain n. 50% ja lyijyakun kapasiteetin puoliintumisaika on nyrkkisäännön mukaan parisen vuotta, tästä seuraa johtopäätös, että 48 Ah:n lyijyakun käytetävissä oleva kapasiteetti on samaa luokkaa, ellei pienempikin kuin 12 Ah:n litiumakku. Koska litium-ioni akkua saa purkaa 95%, eikä sen kapasiteetti juurikaan laske tuhansillakaan latauksilla.

Tutkiskelin vaihtoehtoja ja totesin, että pikku - Corsan 1200 cc moottori ja sen starttimoottori ovat samaa luokka kuin moni moottoripyörä. Akku ei luullakseni osaa aavistaakaan veivaavansa käyntiin autoa, eikä moottoripyörää. Kunhan vaan se starttivirta piisaa valitulla akkutyypillä. Suunnittelin jo monitoiminapakengät auton akkukaapelien päihin. Voin sitten vanhan auton romutukseen mennessä ottaa kalliin akun liiterin hyllyyn ja laittaa jonkin vanhan romun lyijyakun siksi aikaa, että vaihtokauppa onnistuu.

Vasta tehtyäni tilauksen nuomasin, että sehän on sama kampe, josta Motomatti tuossa edellä kertoo. Minulle sattui peni luki/laski häiriö kun mittailin niitä ulkomittoja. Tuli tuuman verran pitempi kuin Nevadaan mahtuu, mutta ei se mtään, autoon se mahtuu. Sähkönavat vaan ovat eri päin kuin Matilla, siis samoin päin kuin Nevada tarvitsee, joten en saa sitä myydyksi kellekään Californiaankaan. Ja, kuten aikaisemminkin kerroin, Nevadan regulaattori antaa 15 V, joka on 0,6 V liikaa. Sekin on siis ensin vaihdettava, mutta jonain keväänä Annikin saa modernin akun.

Niin – kallisko akku? Nykyiset valmistajat lupaavat litium rautafosfaattiakuillensa käyttöikää 20 (kaksikymmentä) vuotta, jopa 40 vuotta. Montako lyijyakkua siinä ajassa pitää ostaa? Kukaanhan ei ole niitä vuosia vielä toteen näyttänyt, mutta jotain todistusarvoa on testeillä, joita ovat tehneet myös riippumattomat tahot. Tosin testit eivät todista aikaa vaan lataus-purkaus syklien määrää. Tästä voidaan päätellä, että litium-ioni akku on kustannustehokkaampi kuin lyijyakku.

Ai - mistäkö näitä tietoja poimin? Heh - on tullut tavaksi käyttää keinoälyä – kun oma on mitä on – vähän kuin hakukoneena. Keinoälykin laskettelee helposti omiaan, joten tarkistin kyllä monesta muustakin lähteestä noita tietoja. Se vaan on niin helppo, kun voi heittää kysymykseksi kokonaisen virkkeen.

Linuxille on repositorissa (Snap-kauppa) saatavana mainioita tekoälysovelluksia. Käytän 'ChatGPT Desktop' sovellusta. Se on jotenkin mukavampi kuin selaimella toimivat ja on aina tarjolla käyttöliittymän paneelissa. Samaa lähdettä se silti käyttää kuin muutkin vastaavat OpenGPT systeemit.

Tekoäly kertoo, että litium rautafosfaatti4 akku on turvallisempi kuin muut serkkusa, koska siinä ei ole nestemäistä elektrolyyttiä vaan litiumsuola geeli tai puolikiinteä kerros, joka ei valu vaikka akku olisi kyljellään. Se ei myöskään helposti kiehahda pois, jolloin tulipalovaara ei ole ongelma. (Naapurini laittoi soutuveneen liikkeelle sähköperämoottori täysillä. Sähkö tuli lyijyakusta jalkojen juuresta. Naapuri ajoi tyytyväisenä ja pani tupakan palamaan, jotta nautinto olisi täydellinen. Speksin mukaan moottori ryysti 20 A virtaa. Jäin miettimään: paljonko akku laski kaasua? Se on vety-happi seosta, valmista räjähdyskaasua.) Litium rautafosfaatti4 akku ei myöskään sisällä mitään myrkyllisiä rakasmetalleja ja kaikki sen aineet ovat uudelleenkäytettäviä.