Kirjoittaja Aihe: Akkukaupoille  (Luettu 96965 kertaa)

motomatti

  • Viestejä: 12 172
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #345 : Huhtikuu 06, 2022, 12:21:40 ip »
Nuukalle kymppi on kynnys.
Itselle on tärkeämpää että saatavuus on helppoa ja tuotteen saa mukaansa samalla käynnillä.
Hankintapaikka osuu, helppoutensa vuoksi, Tampereen Läntisen ohitustien matkalle jota kulljen Verstaalleni joitakin kertoja viikossa edestaas. Sen varressa on, muiden muassa, Biltema, Storm, IKH, Motonet, BikeWorld, ym. pienempiä tekniikan kauppoja kuten sähkötarvikeliikkeitä ja laakeri/tiivistekauppoja. Koen olevani eräällä tavalla etuoikeutettu asuinpaikkani vuoksi. Silti tympii kiertää etsimässä jotakin tuotetta jonka haluaisi kouraansa heti eikä termillä: joo, tilataan. Varastointi ei ole tämän päivän trendi vähittäiskaupassa.

Urpo ja Turpo

  • Viestejä: 1 058
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #346 : Huhtikuu 06, 2022, 12:38:24 ip »
Urpo on tässä vähän niinkuin mesenaatti, joka uudellenohjaa sosiaaliavustusrahoja (eläke) niihin
kohteisiin, jotka sattuvat miellyttämään.

motomatti

  • Viestejä: 12 172
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #347 : Huhtikuu 06, 2022, 13:35:38 ip »
Kuulun samaan ryhmään. Vapaa-aikaa runsaasti mutta tuloja määrällisesti joten pientä tulonhankintaa pitää tehdä aina kun on mahdollisuus. Onneksi on harrastusasioita ettei mene pelkäksi punaviineilyksi/olusteluksi. Myös Kerhossa toimiminen on vapaa-ajallisesti mukavaa. Lupasin ensi lauantain Ajokauden avajaisiin imuroida kerhotilojen alakerran toistasataa neliötä perjantaina. Se on panokseni tähän rientoon jäsenmaksun ohella. Siis ajavietettä pitää olla ettei kasva kiinni nojatuoliin.

Breeze

  • Viestejä: 1 481
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #348 : Kesäkuu 22, 2022, 20:44:04 ip »
Kävi mielenkiintoinen juttu, josta taas opin uutta.

Laturi:
Benton 4.0 eco, eli joku CTek kopio

Akku:
Fulbat Gel

Laitoin akun lataukseen, kun lähdin hakemaan Tuksua talvisäilöstä.
Seuraavana päivänä akku mukaan ja hakureissulle.
Ladattu akku kiinni ja jaksoi se yhden puristustahdin ylittää ja sitten alkoi rele pärisemään.
Meni se Tuksu kärriin työntämällä.

No, mikäs tässä on. Vuosi sitten ostettu akku, talvehtinut muiden akkujen kainalossa ja ladattu aianakin kerran alven aikana.

Kotitallissa laturi kiinni ja viiden minuutin jälkeen laturi näytti, että okei.
Mittasin napajännitteen n. viiden minuutin kuluttua latauksen lopettamisesta ja 12,8V.

Akku kiinnin pyörään, yksi kampiakselikierros ja releen pärinää.

No per*ele.

Akku uudestaan laturiin ja kohta se näyttää, että "well done"
Mittasin jännitteen laturi kiinni ja se oli n. 13,0V
Otin laturin miinuskengän irti ja laiton sen muutaman sekunnin päästä takaisin.
Nyt laturi vikutti ekaa punaista.

Mittasin akun jännitteen ja se oli 13,6V

Annoin laturin olla siinä pari tuntia ja tarkastin tilanteen.
Nyt oli kaksi punaista ja kolmatta vilkutti.
Jännite 13,5V

Seuraavana aamuna tarkastin tilanteen ja akkulaturi näytti "well done".
Mittasin akun jännitteen n. viiden minuutin kuluttua latauksen lopettamisesta ja 12,8V.

Laitoin akun kiinni Tuksuun ja Tuksu starttasi normaalisti ja hetken päästä käynnistyi.
Latausjännite valot päällä 13,4V

Joten omasta kokemuksesta voin sanoa, että geeliakku voi yllättää ja vaatii CTek-kopiolla vähän vekslausta, että sen saa ladattua täyteen.


Olen joskus ladannut ongelma-akun niin, että ehjästä akusta piuhat ongelma-akkuun ja laturi kiinni ehjään akkuun.
Seuraavana päivänä ongelma-akussa on varastoitunutta sähköä.
Esim. eräs Lithium-akku ei halunnut kopioCTekillä latautua, mutta latautui vippaskonstilla.


Sen verran vielä, että miksi pitää olla eri akuille omat akkulaturit, mutta prätkän laturi lataa kaikki akut... ;D


Tämäkin vielä! ! !

Hajakenttä

  • Viestejä: 746
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #349 : Kesäkuu 23, 2022, 13:23:37 ip »
Akkulatureita, automaattisia varsinkin, on hyviä ja huonoja. Pahin puute niissä on lämpötilakompensointi, joka on helppo jättää pois ja tehdä siten valmistushinta muutaman sentin halvemmaksi. Automatiikka voi toimia vain jännitettä mittaamalla, joskua myös virtaa mittaamalla, molemmille tarvitaan jännitereferenssi, siis vähän kuin vastapaino puntarissa, jolla punnitaan painoja käyttäen tunnettuja vastapunnuksia. Laturi toimii mainiosti ilman referenssin lämpötilakompensointia, mutta se on epätarkka eri lämpötiloissa. Heitto on yli voltin luokkaa lämpötilan muuttuessa 20°.

Tässä tapauksessa lienee kuitenkin kyse toisesta asiasta, siis arvaan, en tietenkään voi tutkimatta tietää tarkalleen, mutta kertomus viittaa siihen, että akun navat on olleet puhtaat, mutta pinnoittuneet huonpsti johtavalla kerrosksella lyijyn ja ilman reaktiotulosta, mikä lieneekin. Se on lyijyn harmaa, ehkä hiukan tumma, mutta kiilloton ja aika kova. Se täytyy poistaa messinkiharjalla tai hiekkapaperilla niin, että metallinkiiltoinen lyijy tulee näkyviin.

Koska laturi tuntee vain sen itsensä sisällä näkyvän jännitteen se säätää latausta sen mukaan, eikä voi tietää akun sisällä olevaa jännitettä. Kun kaikissa liitoksissa syntyy jännitehäviö, sitä suurempi, mitä suurempi on latausvirta, nämä kaikki jännitteet ovat sarjassa ja Kirchoffin jännitelain mukaan lähdejännite on sarjaan kytkettyjen jännitehäviöiden summa, laturin automatiikka asettuu virheelliseen tavoitejännitteeseen, joka on akun kannalta liian matala. Kun johtoja irrotettaan ja kiinnitetään ja kikkaillaan toistuvasti, saadaan joka kytkennällä erilainen kosketus ja häviötilanne. Kertomus viittaa jotenkin tällaiseen.

Sama asia tekee mystiikkaa kun akku liitetään ajopeliin ja irrotetaan ja kytketään uudelleen monta kertaa...

Myös akkua volttimittarilla mitatessa tapahtuu sama virhe, jos napojen metalli ei ole metallia. Tosin volttimittari ei juurikaan kuluta virtaa, ja häviö on täysin erilainen, kuin laturin isolla virralla, mutta häviö on silti omiaan aiheuttamaan mittausvirheen.

Kun aksi akkua, vajaa ja täysi, kytketään rinnan, syntyy lähes oikosulkua vastaav tilanne, jossa virta kasvaa kohti ääretöntä kunnes akkujen jännitteet tasaantuvat samoiksi. Virtaa rajoittaa vain akkujen sisävastukset ja kytkentöjen em. ylimenovastukset. Kun akun napaan kytketään kaapelin puristin tai vastaava liitin, siinä todennäköisesti napsahtaa ketunhännän kokoinen valokaari, joka, jos ei räjäytä akkukaasua, sähköhitsaa liittimen navan lyijyyn ja akaansaa pienihäviöisen liitoksen. Akun paremman lataantumisen mysteeri tällä vippaskonstilla selittynee siillä. On aivan sama kytketäänkö latiuri tällöin systeemin rinnalle vajaan, vai täyden akun päähän välikaapeleita, koska Kirchoffin jännitelain mukaan rinnakytketyillä virtapiirin osilla on samansuuruiset jännnitteet.

Lainaus
Esim. eräs Lithium-akku ei halunnut kopioCTekillä latautua, mutta latautui vippaskonstilla.

Lainaus
Sen verran vielä, että miksi pitää olla eri akuille omat akkulaturit

Jos on sellainen automaattilaturi, kuten oma C-Tek laturini, jossa on monta automaattista latausvaihetta ja alussa sulfatoinnin poistosykli, sillä ei saa ladata litiumakkuja, koska ne ovat hyvin arkoja ylijännitteelle ja sulfatoinnin poisto perustuu nopeisiin toisiaan seuraaviin ylijännitepulsseihin. Litiumakuissa sulfatoitumista ei esiinny, se on lyijyakkujen tauti. Siksi litium- ja lyijyakuille on eri laturit.

Sen sijaan hyvinkin erilaisia lyijyakkuja kyllä voi ladata samalla laturilla, kunhan nimellisjännite on sama 12 V. Edes maksimivirta ei tee asiaa toiseksi. Kauppias myy mielellään paljon amppeereja ja asiakas ostaa, vaikka pienellä virralla tulee parempi tulos. Oma C-Tek laturini on 0,8 A maksimivirraltaan ja silti sillä saa kaikki lyijyakut täyteen. Pitää vaan varata tarpeeksi aikaa, sitähän on vaikea ennustaa kun automaatti muuttaa latausvirtaa moneen kertaan. Tyhjäksi päässyt henkilöauton akku vaati melkein kaksi vurokautta.


Sentire la forza!
Terv: Timo