Mitä Guzzin pitäisi tehdä? Ottaako oppia esim. Bimotasta ja tehdä tosi radikaaleja pyöriä ja saada muotoilupalkintoja, ehkä muitakin palkintoja? Ja konkurssi muutaman vuoden välein?
Vai ottaa oppia Harrikasta? Päivittää moottorit (20 heppaa lisää Nevadaan, 30 Californiaan ja vääntöä vastaavasti), säilyttää hyvät ajo-ominaisuudet, parantaa laatua - tietysti siinä sivussa voidaan tehdä jokunen pyörä muihinkin tarkoituksiin - Norge ja Stelvio ja Bellagio ovat hyviä avauksia, toivottavasti niitä myydään.
Nuoko ne ovat ainoat vaihtoehdot? Bimota tai Harrikka? Minulle kun tulee mieleen eräs Mandellosta muutaman sata kilometriä pohjoiseen oleva firma, jonka tilanne oli vielä neljännesvuosisata sitten koko lailla sama kuin Guzzin. Nykyään taitaa olla tuotantoluvut pikkuisen erilaiset. Vaan olisi varmaan niidenkin pitänyt vain pysyä siinä, minkä parhaiten osaavat, eikä ruveta sähläilemään kaiken maailman rivinelosten ja muiden nuorisopyörien kanssa...
Nuo Stelviot ja Norget eivät todellakaan saa olla mitään Guzzin malliston "jokunen pyörä siinä sivussa" -malleja, vaan niiden on oltava malliston ydintä siinä kuin Calit, kenties enemmänkin. Älkää käsittäkö väärin, minulla ei todellakaan ole mitään Californioita tai Nevadoita vastaan. Mutta jos ne ovat ainoita, mihin Guzzi satsaa, merkki taantuu jonkinlaiseksi Piaggion Harrikkakopioksi. Californiahan minulla itsellänikin on, mutta täytyy myöntää, että ilman Jackalia/Stonea ei olisi. En olisi ikinä tajunnut, että sen kaiken tingeltangelin alla onkin hyvä moottoripyörä. Ei hyvä customi, vaan nimenomaan hyvä moottoripyörä. Ja siksi toisekseen: jos joskus kyllästyn nykyiseen ulkoasuun, siitä saa vaivattomasti tehtyä vaikka Cafe Racerin. Tai Full Dresserin. Tai Sport-tourerin. Tai tai tai... Mistä muusta pyörästä voi sanoa samaa?
Paradoksaalista kyllä, mutta nimenomaan tuo taitaa olla se, mikä on tehnyt Guzzin valmistamisen huonoksi bisnekseksi. Porukka omistaa pyöränsä 10 v / 100 K eikä osta uutta kahden vuoden välein. Eikä Guzzilla ole vieläkään älytty, että silloin pitää panostaa jälkimarkkinoihin. Muutama esimerkki:
Haluat muuttaa Californiasi kokokatteiseksi. Eipä onnaa. Tehdastekoinen kokokate Caliin myisi yksin Amerikassa kuin halpa kalja. Tai vaikka vanhan GT:n katteen tyyppinen puolikate.
Olet Pikku-Brevan omistaja ja haluat harrastaa myös matkailua, johon pyörän ominaisuudetkin loistavasti sopisivat. Vaan eipä oo katetta. Koko aikana, kun Pikku-Brevaa myytiin (myydäänkö vieläkin?), siihen ei ollut saatavissa minkäänlaista katetta.
Jenkeissä National Cycle tekee sivulaukkuja, jotka sopivat Calin muotoihin kuin valettu. Ei tarvittaisi kuin telinesarja. Vaan eipä oo. Tarvikevalmistajan ei kannata tehdä, kun asiakkaita ei ole tarpeeksi. Eikä tehdasta kiinnosta.
Moto Guzzi, going out of business since 1921. Ja nyt kun siellä edes yritetään vähän ravistella tätä "piippu ja punaiset henkselit" -imagoa, niin me vanhat kääkät eikun narisemme. Enhän minä noita uusia pyöriä ostaisi. Mutta jos parikymmentätuhatta muuta ihmistä ostaa, se ei todellakaan ole minulta pois. Päin vastoin.
