Calin vaihdelaatikko

[pekka leinonen]

Tuttuni hankki Calin vm. 2017, kolmosvaihde alkoi hyppimään päältä pois kiihdytettäessä, muut vaihteet toimivat normaalisti, onko kellään kokemusta moisesta?

[kvlm]

Epäilen että siirtorenkaan tai 3.rattaan (tai molemmista) kytkentähampaat pyöristyneet. Omasta löystyi akselin etupään mutteri ja silloin hyppi kaikki ne vaihteet joissa siirtorengas kytkeytyy eteenpäin. Tässä ei pitäisi olla samasta kyse koska siirtorengas kytkee 3. rattaan taaksepäin ja siihen suuntaan rakenne estää tämän. Vaihteiston rattaat edestäpäin katsottuna ,välissä siirtorengas: 4.<>3.2.<>1. 5.
5. kytkeytyy toisen akselin kautta.

-KG-

Edit.  Alla puhutaan totta, menneisyyden vangille mallinimi yhdistyy vain Tonti runkoon ..  6v laatikko täysin eri tapaus

[Ikkala]

Tässä taitaa vuosimallista päätellen olla kyseessä 1400 cali eli 6v laatikko?

Joka tapauksessa avattava se loota on jos kuntoon haluaa.

[Kimmo Saarelainen]

Moi!

Itsellä v. 2013 vastaava. Vaihteisto alkoi temppuilemaan pari kesää sitten ja lopulta vaihteet eivät enää suostuneet menemään päälle ollenkaan. Oireilu alkoi 3-4 vaihteiden välillä.
Korjausprojekti on vaihessa, koska kärsin yleisestä saamattomuudesta. En siis tiedä ongelman todellista syytä, vielä! Odotan inspiksen iskemistä.

T. Kimmo

[motomatti]

Millähän suoritustasolla, kilometreissä laskettuna, tällainen vaiva on tulollaan jos on tullakseen? Kysyy epätietoinen 1400 Calin omistaja. Mulla on liki 60.000km takana varsin viattomia ja vaivattomia matkoja.

[egon]

Millestä korkkasi ulostuloakselin päästä vasenkätisestä mutterista kierre ja kun akselin päittäisvälys kasvoi, akselin pää löi itsensä läpi laatikon etuseinässä olevasta kupista. Laatikko oireili aika kauan siten, että tyhjäkäynnillä vaihde vapaalla laatikosta kuului satunnaisia napsauksia kun jonkin vaihteen kytkentärengas nappasi hammaspyörän kytkentä nappuloihin, josta todennäköisesti seurasi sen verran kovia aksiaalisia iskuja, että mutterin lukitus petti ja kun mutteriin tuli hiukan väljää, tuo napsutus tuhosi kierteen.

Kannattaa ottaa laatikko ajoissa auki ja tutkia tilanne niin riski laatikon etuseinän kupin murtumiseen pienenee. Kilometrejä on kyllä takana jo melkoisesti ja ryhmäpyöränkin hampaisiin on jo ilmestynyt kariesta. Tarvitsen ehyen laatikon ennen kuin saan vanhan takaisin liikenteeseen. 

[@]

Kannattaa ottaa laatikko ajoissa auki

Kokemukseni mukaan "ajoissa" on maksimissaan 100K eli ei kovin paljon. Ei auta RVS:t tai muut mömmöt  .

[egon]

100 k ei ole loodalle paljon. Kaksinkertainenkaan määrä ei pitäisi aiheuttaa kulumisesta johtuvia harmeja. Ehkä viitosvaihteen ulvontaa lukuun ottamatta jos on paljon kitkutettu pienillä kierroksilla. Vaihteen kytkentämekanismi on sellainen, että vaihteen vapaalle sylkeminen tuntuu epätodennäköiseltä ellei ulosottoakselissa ole aika paljon aksiaalista välystä. Tai kytkentärummun lukituksessa on joku häikkä. Avaamalla asia selkiytyy, mutta vaatii jonkin verran kärsivällisyyttä löytää juurisyy. Omaan pyörään piti paljon ajettuun laatikkoon tehdä täytösjuotos yhteen siirtohaarukkaan, jossa oli kulumaa yli toleranssin.   

[@]

100 k ei ole loodalle paljon. Kaksinkertainenkaan määrä ei pitäisi aiheuttaa kulumisesta johtuvia harmeja.

Tuo oli suunnilleen se kilometrimäärä, minkä pääsin 1996 Calin laatikolla ennen melkoista tuhoa. Pyörä oli tuolloin vain vajaat 4 vuotta vanha. Huomasin melko lähellä kotia huoltoasemalla ettei vaihteet mene kunnolla päälle. Päätin silti ajaa varovasti kotiin muttei olisi kannattanut, laakerivaurio tuli kalliiksi.

[KINDE]

Tässä langassa vissiin juttuja eri laatikoista. Omalla cali1400 mittarissa 74000km.  Jos noi kauhukuvat on totta niin mulla 25000 km jäljellä ennen kun posahtaa.  Kuulostaa kyllä surkean vähiltä kilsoilta jos noi jutut pitää paikkaansa. Ebayssä oli saksalainen laatikko kaupan 900€, pitäisköhän heti ostaa pois, kun meinasin pitää ton pyörän.

[motomatti]

Mulla tulee kuusivaihteisen kilometrit kohta 60.000 km. Ei erityistä mainittavaa. Luonnollisesti suorahampainen 6-vaihteisto pitää kovempaa käyntiääntä kuin vanhempi vinohampainen viisipykäläinen. Hyvin olen niillä pärjäillyt. Viisivaihteisessa yleisin vika itselläni on ollut kytkinakselin etummaisen kaksirivisen laakerin hajoamiset. Laakeri ei ole kallis mutta vaihtamiseen menee helposti liki koko iltapäivä.

Kuusivaihteisen käyntiääni on eri joka vaihteella. Olen noudattanut matkapyörilläni, vaihdelaatikon ja kytkimen rakenteesta riippumatta, seuraavaa sääntöä: matka-ajo ja ajaminen yleensä tapahtuu aina yli 3000 kierrosta mittarissa. Alakierroksilla ei pidä revitellä mutta em. lukeman jälkeen niin paljon kuin sielu sietää. Näin säästyy hammasvaurioilta.

Kytkinlevyjä on useita eri tyyppejä. Vuosien mittaan olen luopunut kokonaan niitatuista kytkinlevyistä kaikissa Guzzeissani. Viisivaihteisien rakenneratkaisut ovat vuosien myötä muuttuneet. Lujimmiksi olen todennut vaihteistot joissa on vaihdepolkimelle myös oikeanpuoleinen asennusmahdollisuus. Niissä lienee läpikarkaistut hammaspyörät. Varma asiasta en ole mutta ainakin näyttävät erilaiselle uudempiin vertailtuina. Nytkin on trikessäni käytössä aikanaan 72-malliseta Guzzista peräisin oleva vaihteisto. Toimii jämäkästi ja kuljettaa trikeäni oikein miellyttävästi.

Pintakarkaisu on nopea ja halpa prosessi umpikarkaisuun tai syväkarkaisuun verrattuna. Siksi nykyaikana ei perinteiseen karkaisuun juurikaan törmää. Pintakarkaisun ongelma on pittingillä alkava pieniä paloa lohkova nestepaineen iskut. Kun pintakarkaisu on rikkounut niin hammaspyörä alkaa kulumaan nopeasti. Pitää myös pahaa ääntä. Ulinaksi voinee sitä kuvata. Irronneet metallimurut kuluttavat laakereita joka taas vie siihen tilanteeseen että laakerivälys sallii väärän hammaskosketuksen. Ongelma kumuloituu.

Tyypillistä se on Guzzeissa. Itse olen ehkäissyt jo pari vuosikymmentä asiaa käyttämällä RVS-käsittelyä eikä ole harmia ollut. Ei aivan uudessa pyörässä mutta kun laite on pidemmälle sisäänajettu niin käsittelyn olen tehnyt. Sisäänajossa osat sopeutuvat toisiinsa ja sen jälkeen tulee käsittelyn vuoro. Toki samalla vaihtuu myös öljyt jonka mukana lähtee irronnut pintakäsittely. Suosittelen myös magneettiproppuja niin perävaihteessa, vaihteistossa ja moottorissa jos ei jo ole alunperin, joka kerää öljyn joukossa oleva irtaimen teräksen.

[Kurtsi]

Eipä näitä vanhan 5- vaihteiden kokemuksia voi varmaan sellaisenaan siirtää koskemaan erilaista 6 - vaihteista. Tuskinpa kytkentä ongelmat vielä mitään täystuhoa tarkoittavat. Toivottavasti kuullaan mitä sieltä löytyy syyksi.

Ja jos joku on saanut tuhottua viisvaihteisen 100 tuhannessa, on meitä 200 tuhatta ennen avaamista ajaneitakin

[motomatti]

Lähinnä pikkulohkon 5-vaihteisia olen saanut rikki ajamalla niin että kotelo halkeaa. Samoin kävi myös perävaihteille. Vanhemmiten viisastuttuani, jossain määrin, olen uskonut ns. vanhoja guzzisteja jotka kertoivat miten pitää ajaa. Olen itsekin törmännyt parisataatuhatta ajetuksi väitettyjien pyörien varmasta toiminnallisuudesta. Erityisesti muistanen että perusmallisen Mille GT:n vaihteisto on ollut hyvä ja kestävä. Myös 850 GT:n vaihteisto, karkeahkosta käytettävyydestään huolimatta, on ollut luja laite.

Eräässä vaiheessa Guzzi käytti 5-vaihteisessa isolohkon vaihteistossa kytkinakselilla kaksoislaakereita joissa oli muovinen kuulahäkki. Muunmuassa Quota Millessä oli sellainen. Kulutustavaraa. Siitä viisastuin että kävin tilalle ostamassa laakerisarjan Top-osasta joissa kuulahäkit olivat terästä. Made in Sverige. Ei tarvinnut enää vaihdella. Toki käyttö oli ko. pyörällä varsin kuormittavaa. Paljon moottoritieajoa Euroopassa ja kaikenlaisia endurosafareita kotimaassa tuli ryvettyä. Ajotavalla on siis merkitystä.

[@]

Eipä näitä vanhan 5- vaihteiden kokemuksia voi varmaan sellaisenaan siirtää koskemaan erilaista 6 - vaihteista. Tuskinpa kytkentä ongelmat vielä mitään täystuhoa tarkoittavat. Toivottavasti kuullaan mitä sieltä löytyy syyksi.

Ja jos joku on saanut tuhottua viisvaihteisen 100 tuhannessa, on meitä 200 tuhatta ennen avaamista ajaneitakin

Eri asioista on luonnollisesti kysymys kun puhutaan vanhoista 5-vaihteisista ja uusista ja 6-vaihteisista laatikoista. Guzzi lienee aikaisemmin käyttänyt sekaisin muovi- ja metallihäkkisiä laakereita laatikoissaan, joten varmasti merkittäviäkin eroja löytyy yksittäisten laatikoiden välillä. Tässäkin 5-vaihteisen laatikon peruskorjausohjeessa on muovihäkkiset akseleiden laakerit korvattu laadukkaimmilla metallisilla kuten motomatti jo edellä mainitsi:

https://www.thisoldtractor.com/guzzitech.dk/gb_en_complex-technical_gearbox-rebuilding-pictures.htm

[motomatti]

Viisivaihteinen on, periaatteessa, helppo korjata. Yksinkertainen rakenne mutta, kuten em. selvityksestä nähdään niin tarvitaan monia työvälineitä joita ei bilteman tai motonetin hyllystä löydy eikä edes useimmista työkaluliikkeistä. Itse olen päätynyt tekemään erikoistyökalut itse. Se vaatii metallin työstökoneita eli homma hiukan eskaloituu.

Kuten @ laittamassaan linkissä osoittaa on myös muitakin hieman ongelmallisia kohtia. Valitettavsti on innokkaalla korjaajala käynyt niin että on matkamittarin vaijeria takapäästään irrottaessa on ruuvannut tahattomasti vaijeripyörittimen irti. Sitä ei pidä tehdä sillä sen jälkeen on purettava vaihteisto irti ja avattava. Yhden pienen prikan vuoksi. Toinen herkästi katoava osa on myös pieni kuula jolla nopeusanturin matopyörä saa voimansa.

Yleisin vika viisivaihteisessa isolohkon vaihteistossa, kulumisen ohella, on sysäyksenvaimentimen jousen katkeaminen. Vaiva on monella "piilevänä". Se vika on helppo havaita: nostetaan pyörä keskituelle takapyörä ilmassa, ykkönen päälle ja kiertämään takapyörää edestakaisin löysältä liikkeeltään. Jos takapyörä kiertyy pitkän matkaa on jousi poikki. Ei estä ajamista mutta kuluttaa vaihteistoa ja muuta voimansiirtoa kovasti. Sen vaihtaminen vaatii, purkamisen ohella, että on prässi ja siihen sopiva työkalu jolla uuden jousen saa paikoilleen.

Vanhaa "kanttijousta" on hankala löytää enää mutta sen sijalle on tarjolla pyöreälankainen kierrejousi. Siinä vain on se vika että se ei sovi paikalleen. Muuten hyvä kapine. Tarvitaan sorvia jolla sysäyksenvaimentimen leukaosista sorvataan pari kymmenystä puoleltaan materiaa pois. Riittää että jousi mahtuu paikoilleen. Jousta en suosittele hiomaan sisäkehältään vaikka se olisi helpompi kotiasentajalle. Voi olla että tulee epätasaisuutta ja jousi pettää ohuimmasta kohdasta.
Tässä omaa räpellystäni aiheesta: http://www.motomatti.fi/2015/12/varavaihteiston-erikoisuuksia.html
Valitan mahdollisia kirjoitusvirheitä. Vastuu on lukijalla.