Sellainen kokemus on että matalassa ja korkeassa pleksissä on puolensa. Toki pleksin leveys, muoto ja sijainti vaikuttaa paljon.
Noin yleisesti kokemuksiani plekseistä tai tuulisuojista ovat seuraavanlaisia: matala pleksi päästää suht tasaisen ilmavirran ylitseen eikä kypärään tule turbulenssiä eli pyörteilyä ja sen myötä jää vain tuulen suhina ja ilman vastus kuormitukseksi. Se voi olla parempi ratkaisu kuin kuormituksen pois vievä mutta turbulenttinen suoja. Hyvin korkean pleksi takana voi olla hyvinkin suojassa ja on hiljaista. Silloin tuulisuojan koko on aitanoviluokkaa. Sellainen lisää ilmanvastusta mutta huonoilla säillä voi olla hyvinkin mukava koska se suojaa ylävartaloa myös sateelta.
Itse olen päätynyt eräänlaiseen kompromissiin missä on otettu huomioon ilmavirran dynamiikka ja massa. Käytän lisälippaa joka kiihdyttää ilmavirran pleksin yläosassa niin että syntyy, isommissa nopeuksissa, virtaus joka nostaa vastaan tulevan ilmavirran kulkemaan kypärän yläpuolelta. Selailsen voi tehdä itse tai ostaa kauppiaalta. Kapeaan pleksiin se ei juuri toimi koska ilmavirta pääsee helposti kiertämään pleksin sivuitse. Tietenkin runsaampi ajoviiman ohjaaminen lisää ilmanvastusta ja siten kulutusta.
Juttu on erilainen eri pyörätyypeissä. Sama viritys ei sovi kun pyörätyyppi vaihtuu. Kyykkypyörissä pitää olla kyykyssä, katuenduroissa homma on ristiriitaisempaa riippuen ajo-olosuhteista ja -tavoista ja customeissa joko on tai ei etukate. Kaikkia em. pyörätyyppejä tallissa on tai on ollut aikojen saatossa.
